Maalla ovat puukattilat olleet melko suosittuja, varsinkin kun monella on ollut sitä perämetsää tai sukulaisilla nyt ainakin on löytynyt harvennuspuuta.
Mutta nyt kun moni laittelee maalämpöjä ja vilppejä sun muita, osin öljyn tilalle tietysti, niin onkos nuo puupannut ihan unohdettu?
Vai onko oikeasti niin, että rakennusvalvontaviranomaiset eivät hevin anna lupia ainakaan uudisrakennukseen laitella puukattilaa? Tämmöistä on korviin kantautunut. Ennakoidaanko tällä jotakin pahuksen direktiiviä, joka vaatii niin puhtaat päästöt, ettei mikään nykyisin myynnissä oleva pannu sitä täytä?
Mutta nyt kun moni laittelee maalämpöjä ja vilppejä sun muita, osin öljyn tilalle tietysti, niin onkos nuo puupannut ihan unohdettu?
Vai onko oikeasti niin, että rakennusvalvontaviranomaiset eivät hevin anna lupia ainakaan uudisrakennukseen laitella puukattilaa? Tämmöistä on korviin kantautunut. Ennakoidaanko tällä jotakin pahuksen direktiiviä, joka vaatii niin puhtaat päästöt, ettei mikään nykyisin myynnissä oleva pannu sitä täytä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä puulämmityksen saa uudisrakennukseen, saahan saunaan puukiukaankin vaikka lienee suurin hiukkaspäästön lähde puulämmityksessä.
Suurin ongelma on että se vaatii pikkuisen työtä ja ei kotona netin - telkkarin - jääkaapin muodostamasta bermudan kolmiosta pääse pannuhuoneeseen käymään. Sähkö on helppo laittaa varalle jos on matkoilla tms mutta ennemmin uhrataan tulikivitakkaan maltaita vaikkei siinä polteta kun pari mottia vuodessa kun puut voisi käsitellä tuhkaksi paljon tuottoisemminkin.
Saakohan enää puukattilaa kuitenkaan asemakaava-alueelle, epäilen. Muutenkin nuo puukattilat ovat vähän vanhanaikaisia pelejä, hyötysuhde on huono ja tosiasiassa kiireiset ihmiset eivät ehdi niitä hoidella. Sopii tietysti työttömille ja eläkeläisille. Luultavasti puupannuja ei pian olekaan kuin eläkeläisillä ja ehkä joillakin nuukilla maajusseilla.
Asemakaava-alueelle saa takan, leivinuunin, hellan, puukiukaan niin miksei paremmalla hyötysuhteella olevaa puukattilaa saisi? Sinänsä kiireiset ihmiset eivät tarvitse omakotitaloakaan vaan yksiö riittää koska eivät jouda kotona olemaan kuitenkaan, mutta normaali työssäkäyvä ihminen "joutuu" uhraamaan lämmitystyöhön normaalina talvipäivänä jopa 5 minuuttia kun lataa kattian ja sytyttää, automaatio hoitaa loput.
Keskuslämmityskattila, siis käänteispaloinen tai alapaloinen, varustettuna riittävän suurella varaajalla ja varalämpönä sähkövstukset siellä varaajassa, lienee vieläkin ehkä edullisin tapa lämmittää, jos puun pystyy hankkimaan joko omasta metsästä tai sitten muuten omatoimisesti. Valmiina ostetut klapit sen sijaan ovat melko kallitta ja kustannuset varmaan keskitasoa Vs. muut lämmitysmuodot.
Työmäärä ei ole mikään kovin suuri, hyvin ehtii kyllä pannun hotelemaan, pannuhuoneessa voi käydä 2-3 tunnin välein, mikä ei mielestäni paljon rasita.
35 eur/m3. Halpaa on puulämmitys ostoklapeillakin, jos keskimäärin talo vie vuodessa 10m3, niin vain 350 eur.
Tuolla hinnalla on aikalailla edullista, ei siinä enää paljon säästä, vaikka tekee itsekin puut omasta metsästä, mitä nyt liikunnan iloa saa kokea ja kunto kohoaa.
omien puiden kuivumista hyväksi polttopuuksi.
Puulämmittäjällä aina on tietenkin ylivuotiset puut eli tänä suvena tehtyjä poltetaan vasta vuoden päästä syksyllä, varastossa siis on aina kahden vuoden tarve vähintään.
Mistä kuutiosta puhutaan? Jos tuo on pinokuutiohinta, niin sitten on halpaa. Jos on irtokuutiohinta, niin ihan se on normaalihinta. Lisäksi 10 irtokuutiolla ei ikinä lämmitä taloa käyttövettä normaalissa talossa.
Luulisin että tarkoittaa pinokuutioita, kun "klapeista" puhuu. Irtokuutio on useammin pellettejä tms.
Kiintokuutiona tuo vasta halpaa muuten olisi.
150m2 nykymääräysten mukaista matalenergiataloa varmasti lämmittää 10m3 pinokuutiolla klapeja. Esim me kun mennään lammitalossa leivinuunilla huhtikuusta-marraskuuhuun, niin puuta menee vuodessa 2m3. Siihen päälle käyttövesi ja kokovuotinen lämmitys puulla, niin 10m3 on aivan realistinen.
No mulla ei mene huhtikuusta marraskuuhun käytännössä ollenkaan polttopuuta, vaikka on täysin puulämmitteinen, n.5v ikäinen talo (175m2).
Marraskuusta huhtikuuhun menee sit noin 30m3. Viime talvena meni vähemmän, mutta ei se mikään oikea talvi ollutkaan.
Ja mitä puun hintaan tulee, niin tänä päivänä koivukuitua saa 10€/m3 tien varteen pinoon ajettuna. Ja kyseessä siis kiintomotti.
Nykyään polttopuukaupassa puhutaan irtokuutioista. Klapiyrittäjät eivät ehdi pinota puita, joten ne myydään irtokuutioina eli heittokuutioina. 1 pinokuutio on (muistaakseni) n. 1,5 irtokuutiota. 1 kiintokuutio on n. 2,5 irtokuutiota.
Meillä on puulämmitys, eikä kesällä (touko-elokuu) mene yhtään kuutiota, kun ei jaksa lämmittää. Käyttövesi lämpiää sähköllä. Kesäkäyttö ei kerro mitään siitä, paljonko puita menee talvella, jolloin meillä menee 20-25 pinokuutiota. Tämä tosin onkin 50 vuotta vanha talo, eli ei mikään matalaenergiatalo.
Kuten tuossa jo tuli kirjoitettua, ei kesä- ja talvikulutuksella ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sitä paitsi, kannattaa muistaa se käyttövesi. Yleensä lämmitetään samalla lämmönlähteellä sekä talo että vesi. Matalaenergiatalossa käyttöveden osuus on suhteellisen suuri. Ei kannata haaskata aikaa ja rahaa pelkän talon lämmittämisen pienentämiseen, koska vaikka sen saisi nollaan, käyttövesi pitää jollain lämmittää.
Ei minulla laskelmia ole, mutta 10 kuutiota kuulostaa vähältä nimenomaan tuon veden vuoksi. Olisi kiva nähdä jotain faktaa ja numeroita asiasta.