Olen 20v tyttö/nainen ja olen kärsinyt paniikkihäiriöstä 4v.
Alkoi aikanaan lukioon mennessäni. Nyt taas aloitin ammattikorkeakoulussa ja sain n. viikkoa aikaisemmin keskellä yötä jonkinlaisen kohtauksen. Olen kärsinyt ennenkin epätodellisesta ja sekavasta olosta päivittäin. Ja nyt on samanlainen olo kuin aikaisemminkin. En ole edes huomannut että epätodellinen oloni on lähtenyt pois, kuin vasta nytten ku se alkoi taas :D välillä on siis ollut parempiakin jaksoja.
Onko kellään muilla samanlaisia kokemuksia ja miten olette pärjänny niiden kanssa? Olisi kiva kuulla muidenkin tarinoita ja onko minulla enään toivoa...
Voinko saada psykoosin tai muun vastaavan, pelkään niitä kuollakseni. Mikä tähän auttaa, lääkkeet?
Alkoi aikanaan lukioon mennessäni. Nyt taas aloitin ammattikorkeakoulussa ja sain n. viikkoa aikaisemmin keskellä yötä jonkinlaisen kohtauksen. Olen kärsinyt ennenkin epätodellisesta ja sekavasta olosta päivittäin. Ja nyt on samanlainen olo kuin aikaisemminkin. En ole edes huomannut että epätodellinen oloni on lähtenyt pois, kuin vasta nytten ku se alkoi taas :D välillä on siis ollut parempiakin jaksoja.
Onko kellään muilla samanlaisia kokemuksia ja miten olette pärjänny niiden kanssa? Olisi kiva kuulla muidenkin tarinoita ja onko minulla enään toivoa...
Voinko saada psykoosin tai muun vastaavan, pelkään niitä kuollakseni. Mikä tähän auttaa, lääkkeet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.sci.fi/~msiivola/omia/depersonalisaatio.html
moni nuori kärsii samanlaisesta oireesta. liittyy usein juuri paniikkihäiriöön.
itselläni on ollut teiniiässä ja joskus vielä 25v vahanakin tuota tunnetta. Ei vaarallista.
Kiiton tuo helpotti hieman :)Juu olen lukenutkin että tuo oire kuuluu paniikkihäiriöön, mutta se vaan tuntuu niin pelottavalta, eikä pysty yhtään nauttimaan normaalista arjesta.
Varasin lääkäriin ajan ja ajattelin aloittaa uudestaan Cipralexin, jos se auttaisi.
Onko kellään auttanut lääke tähän vai miten ootte päässy tunteesta eroon?
Mulla on ihan sama homma.. Koko ajan on epätodellinen olo, ja tuntuu ettei se jätä hetkeksikään rauhaan! Pelkään aivan valtavasti psykoosia ja skitsofreniaa, ja että tää ei lähde millään ja jään jonkinlaiseksi "vajakiksi" .. Sain eilen lääkkeet ja tässä sitä sitten päivä kerrallaan odotetaan ja pelätään toimiiko ne vai ei..
Mulla alkoi nyt 17-vuotiaana. Sama oli äidilläni, tädilläni ja mummollani. Äiti on kärsinyt niistä koko elämänsä ajan, välillä ollut poissa mutta nyt 45-vuotiaana hänellä tuli takaisin ne pahana. Lääkäri antoi lääkityksen, koska paniikkihäiriö on kuitenkin SAIRAUS, eikä se kuulemma lähde pois muuten kuin oikealla hoidolla niinkuin kaikki muutkin sairaudet. Pitää noin 6kk syödä ja sen jälkeen on terve. Itsekin harkitsen lääkitystä, sillä olisi hirveää, jos tämä vaivaisi minua koko elämäni..