ja nyt vieläpä musikaalina..
Miten on että märkä vesi ja kivinen pelto
ja kaikki kurjuuden eri muodot pirttiviljelmästä avo-oja sarkoihin luo sielunmaiseman, jonka vaatimukset ymmärtää kepulainen lotisevissa kummikenkissä, joista halla on vienyt varret.
Kuivaa ruisleipää kovemman onnen voittaa vain kova epäonni - syyssateiden kastelemalla pellolla mahaan myöten uponnut puimuri ja saran toisessa päässä ojassa kyljellään oleva löpöhepo, jonka perässä täysi viljakärry on pudonnut lahonneesta propsisillasta lävitse...
Muuta ei voi enää toivoa kuin pientä sadetta kastelemaan viljat kärryyn ja mielen mustaksi..
Näin kai se keskimäärin lähtee synkän sielunmaiseman maalailu, jonka jälkeen mikään vastoinkäyminen ei enää tunnu missään.
Kun menee huonosti, aina kuitenkin voi mennä vielä huonommin....
Laman uusintaa lavalla taas kerran..
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/08/jaakko_teppo_musikaali_herattaa_ennakkokiinnostusta_949189.html
ja näyte, että kivikaupunkin immeisetkin pääsee jyvälle..
http://www.youtube.com/watch?v=ERl2YK7MwRI&feature=related
Miten on että märkä vesi ja kivinen pelto
ja kaikki kurjuuden eri muodot pirttiviljelmästä avo-oja sarkoihin luo sielunmaiseman, jonka vaatimukset ymmärtää kepulainen lotisevissa kummikenkissä, joista halla on vienyt varret.
Kuivaa ruisleipää kovemman onnen voittaa vain kova epäonni - syyssateiden kastelemalla pellolla mahaan myöten uponnut puimuri ja saran toisessa päässä ojassa kyljellään oleva löpöhepo, jonka perässä täysi viljakärry on pudonnut lahonneesta propsisillasta lävitse...
Muuta ei voi enää toivoa kuin pientä sadetta kastelemaan viljat kärryyn ja mielen mustaksi..
Näin kai se keskimäärin lähtee synkän sielunmaiseman maalailu, jonka jälkeen mikään vastoinkäyminen ei enää tunnu missään.
Kun menee huonosti, aina kuitenkin voi mennä vielä huonommin....
Laman uusintaa lavalla taas kerran..
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/08/jaakko_teppo_musikaali_herattaa_ennakkokiinnostusta_949189.html
ja näyte, että kivikaupunkin immeisetkin pääsee jyvälle..
http://www.youtube.com/watch?v=ERl2YK7MwRI&feature=related
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nuori miehenalku käyskenteli usein kotipaikkakunnallaan Pohjois-Karjalassa lotisevissa kumikengissään metsätyömiehenä tunnetun isänsä soisilla pelloilla.
Suuren lapsiparven vanhimpana hänen oli jatkuvasti osallistuttava rintamamiestilan töihin, koska sotaveteraani isän täytyi hankkia suurperheelleen leipä pikkutilan ulkopuolelta.
Näin elämä jatkui pienen rintamamiestilan usvaisilla soilla, nuorukainen joitui vastentahtoisesti valjastamaan isän ulkopuolisella työllä hankkiman Liina-pollen säännöllisesti risukarhin eteen, hajanaisten kumikenkien lotina oli ainut ääni hevosen piereskelyn ohella, joka rikkoi pajukoituneen suopellon äänen neitsyeellisessä luonnossa.
Pojan itsetunto varttui kasvun mukana ja uho isää kohtaan kasvoi, koska naapureilla, noilla keskustalaisilla oli lähes kaikilla dieselkäyttöiset traktorit ja tehdasvalmisteiset työkoneet.
Uho ja työnteon vastenmielisyys johti lopulta nuorukaisen välirikkoon isän kanssa.
Isän palatessa insinööripiirin ojankaivutyömaalta kotiin päin, hän huomasi pihatien reunoja varjostavan pajukon lehvien läpi pojan paiskovan lantapattereista paskaa suoraan sarkaojaan. Isän mieli kuohahti, hän paiskasi pyörän suohautaan ja säntäsi pojan luo:" Anna olla perkele viimene kerta kun paiskot paskan ojaan"!
Pojan luovuus ja tieto-taito olivat karttuneet risukarhin ja lantapatteriden käsittelystä, kuitenkin hän nousi isäänsä vastaan, iski talikon lantapatteriin ja huusi:" Pie paskas perkele".
Tämä oli käännekohta nuorukaisen elämässä, käveltyään lähes kahdenkymmenen kilometrin matkan rintamamiestilalta kylätielle, jossa Nurmeksen linja oy:n linja-auto ajoi yhden edestakaisen vuoron päivässä, hän hyppäsi kyytiin matkustaakseen entisen keskustalaisen naapurin pojan luokse.
Näin elämä jatkui ja nuorukainen joutui armeijaan, siellä hän oli pelkkä keskinkertaisuus mutta näytti muille oveluutensa ylennyttyään vajavaisilla taidoillaan alikersantiksi.
Myöhemmistä vaiheista ei ole tarkempaa tietoa, jotkut ovat puhuneet hänen olleen YK-joukoissa ja myyneen Keskusta-aatteen punaiselle vasemmistolle.
saanut aamutoimensa tehtyä.
Kirjoitan incognito, mutta controlmanin tai pappamannisen nikistä laita minulle
viestiä!
Tehtäiskö sopu
Kirjoittanut: Sonnimies 28.9.2006 klo 22.57
tehtäiskö sopu ja höylättäsi toisia peppuun?
mtk-y
hyminää. En todellakaan ole "kade".
& otsikossa vinoilua..
Olipa kerran kapteeni, jolla oli sen pituinen "se" ja kapteenin rouva oli vain "läpeensä" tyytyväinen.
noin avutonta märinää juuri vinoiluksi tunnista.
On siinä tampio, voi hyvät hyssälät!
Onkohan kyseessä sama tyyppi joka on kertonut elämästään mm. seuraavaa.
Korpitilalta lähdettyään hän tosiaan käväisi Helsingissä, mutta ei täällä pärjännyt. Niinpä hän meni Lappiin metsätöihin. Kun ei osannut edes sahaa teroittaa niin urakkahommissa ansiot jäi kovin kovin vähäisiksi, ja kaveri joutui ottamaan kottia niin paljon, että keväällä oli vielä velkaa yhtiölle vaikka savotta päättyi. No, yhtiö antoi mahdollisuuden ja palkkasi miehen uittoon, mutta ei hän sielläkään pärjännyt niin hyvin, että olisi saanut palkkaennakot kuitattua. Hänet siis laitettiin vielä mittamiehen apulaisen apulaiseksi, kirjaamaan paperille lukuja joita kymppi mittaili. Lopulta sekään homma ei luonnistanut, niinpä kaveri pistettiin lattapojaksi juoksemaan suolle maanmittarin käskyjen mukaan.
Armeija pelasti kaverimme jäämästä loppuelämäkseen lentojätkäksi, ja varusmiesaika osoitti, että hän on riittävän tyhmä armeijan palvelukseen. Siellähän ei älynlahjoja kaivata, kunhan käyttäytyy mahdollsimman vittumaisesti niin silläkin pärjää. Seitsemän vuotta oli tyyppi kuulemma kitkutellut kessuna, kunnes sai itkettyä itsensä RUK:iin ja rottakouluun. Kuuluu olevan vieläkin ainut joka sinne on säälistä päästetty.
Armeijan palveluksessa tämä tyyppi oli kunnostautunut esimiestensä perseennuolennassa, tehtävät olivat olleet lähinnä paperien siirtoa arkistoon ja kahvin keittelyä upseereille. Kunnes upseerit saivat tarpeekseen moisesta ja laittoivat kaverin niin pitkälle kuin osasivat - YK joukkoihin jonnekin aavikon laitaan mahdollisimman kauas.
Armeijaura päättyi aikanaan, ja tuo junantuoma wannabe stadilainen pääsi kuin pääsikin kykyjään vastaavaan toimeen. Haravoimaan talonmiehenä Valion pihoja.
Kurjasta kohtalostaan hän alkoi syyttää kepulaisia, ja demareillehan sellainen kelpasi jopa kuntavaaliehdokkaaksi. Demareissa kun ei katsota ihmisen älyä saati viisautta - riittää kun on kapekaunainen. Lipponen käy tuosta toisena todisteena.
Eläköityään kokonaan, tämä antisankarimme sai lapsiltaan lahjaksi tietokoneen ja siihen modeemin, ja on kuulemma alkanut kertoa tarinoitaan netin keskustelupalstoilla häiriköiden.
Saattaa siis olla tuo sinun kuvaamasi kaverin myöhemmät vaiheet joita tuossa kuvasin. Tai sitten jonkun muun luuserin
talkkarina? Siksi hän luulee omistavansa 300 pukiasentajan virman?
Tästä sinulle vapaa kepulainen älypeliä ja muista se, että mitä isompi hierrin, sitä enemmän voittoja!
Hauska rahapeli kesällä.
Kirjoittanut: Sonnimies 3.12.2008 klo 09.16
Nuorna miesnä pelasin tätä paljonkin. Miehiä sai osallistua peliin vaikka kuinka monta. Laitettiin sovittu rahasumma yhteiseen pottiin ja käytiin selinmakuuseen.
Se, kenen nokanpäähän ensiksi istui kärpänen sai koko potin. Sitten aloimme ihmettelemään, kun yksi pukiasentaja keräsi melkein poikkeuksetta potin. Aloin seuraamaan oliko sillä jotain vippaskonsteja mielessä ja olihan sillä.
Miekkonen kaivoi takasilmäänsä sormellaan ja pyhkäisi sillä nokanpäätään, ottiko peräti "hiertimen"? Hetihän semmoiseen nokkaan kärpänen lehahti.
Hoh, hoh hoooooo,kun tuli mukavia muistoja mieleen, tuonkin pelin myötä