Sitollaan taas pimijälä puolela vuojesta. Kyllä ne äkkijä luikahtavat nuo nuoruuvven kesät, saapi sanuva. Minnäe justiisa viimesen ohoranjyvän saen peiteltyvä isänmaan multii kuj jo piti ryykäöttää puimarysky pellon päähä ja alakaa niittää sitä mittoon kylyvänykki. Oottako muute huomanneet jotta ohora niinku muuthi kasvit on neki muuttunneet kiireellisimmiksi? Kasvattavat tähkäsä vaen parinkymmene sentiv vartee ku aijjemmin saatto reilusti puolimetrisen olen lykätä ennenku minkäällaesta hetelmätä alako puhkijammaan. Ei tule kunnon matrassintäötettä nykysistä olista eikä niistä oo kunnola ies mukuloele saeppuvapalliin puhaltamisseen kaluksi.
No jos jää lyhyviksi ohoranolet niin mukulat vennyy siitäe eestä. Kesän aekana poijjat veny sentin tunnisa housuin ja paetaen lahkeista päätellen. Ja muutennii. Seki märylaokku on täsä lopettanu kollotuksen ja alakaa kamilastaa tolopillee. Kulukee pitkin pöytijen ja sohovijen sivuja ja tekkee sormenjäläkijä. Ja tukkii suuhusa kaeken mitä irti saapi. Tuppuraeska sitä pyrkii varijelemmaan vaa ei niitä hälläkää niimpalijo silmijä ou ku siihe hommaan tarvittassiin. Minusta alakaa tuntuva siltä jotta sen tenavan sisuksisa kilisee enämpi eoron kolikoeta ko isäsä massisa, siihen tahtiin niitä on potasta ja vaeposta tänä suvena metästetty.
Nii jotta jos jostahi se pantemija Suomesa alakaa nii minnoon meleko matti jotta tästä meijjän nuorimmaesesta. Sille on aevan turha sanuva jotta pittää nouvvattaa hykijeenijaa. Rahhaa pahempija tauvvinlähteitä ku eijjoo Tuppuraeskan mukkaan olemasakkaa ja ku tämä tenava työkseen imasee kolikoeta sissääsä niinku joku säästöpossu ikkään.
Meijjä muijjen sitävastoon pittää nouvvattaa tiukasti Tuppuraeskan ohojeistusta. Meile on ilimestynyt käsitesijä litratolokula ja sillä pittää hijuva nahkaasa nii usijasti jotta minullahhii on tätä nykyvä käjet ku katilölä. Ja talossa haesee ku leikkaossalisa nii jotta minnoon pyörtymise partaala joka hetki. Se ku minuva tahtoo heikottaa kaekki mikä liittyy saeraalaan. Ja jokkaesen pittää syyvä laktoviiluksija ja multitapseja ja seevitamiinija ja tehä selekuva Tuppuraeskale joka aevastuksesta ja kurkun karheuvvesta. Minuva niin yökkäöttääki ku se paenaa lusikala kieltä ja valottellee letilampula minun nielettimmeen ku mulla tahtoo aena syksysi pittää pientä köhhää.
Jotta meile muile ei kyllä Tuppuraeskan tietämäti pantemijat hyöki. Vaa täsä nuorimmaesesa seon Tuppuraeskaki kohannu voettajasa. Sitei kerkijä niimpalijo tesinhvioijja Tuppuraeskakkaa ku pitäsi. Se poeka se elää tosijaanni semmosta käjestä suuhu-elämätä.
Katotaan nyt jotta miten täsä käöpi. Aenaki tiijjättä mistä on kysymys ku kuuletta jotta Temmekselä on suuri osa väjestöstä saerastunu pantemiijjaan. Se tarkottaa jotta Tuppuraesen saki on kötistyny tauvvin kourisa sänkyyn. Ja minnoon sallaa ajatellu jotta sillonnii se tauvvin alakulähe kiertää pirttijä ja hymmyilee nii jotta kuola suupielestä lurahtellee. Eikä meinaakkaa saerastuva.
No jos jää lyhyviksi ohoranolet niin mukulat vennyy siitäe eestä. Kesän aekana poijjat veny sentin tunnisa housuin ja paetaen lahkeista päätellen. Ja muutennii. Seki märylaokku on täsä lopettanu kollotuksen ja alakaa kamilastaa tolopillee. Kulukee pitkin pöytijen ja sohovijen sivuja ja tekkee sormenjäläkijä. Ja tukkii suuhusa kaeken mitä irti saapi. Tuppuraeska sitä pyrkii varijelemmaan vaa ei niitä hälläkää niimpalijo silmijä ou ku siihe hommaan tarvittassiin. Minusta alakaa tuntuva siltä jotta sen tenavan sisuksisa kilisee enämpi eoron kolikoeta ko isäsä massisa, siihen tahtiin niitä on potasta ja vaeposta tänä suvena metästetty.
Nii jotta jos jostahi se pantemija Suomesa alakaa nii minnoon meleko matti jotta tästä meijjän nuorimmaesesta. Sille on aevan turha sanuva jotta pittää nouvvattaa hykijeenijaa. Rahhaa pahempija tauvvinlähteitä ku eijjoo Tuppuraeskan mukkaan olemasakkaa ja ku tämä tenava työkseen imasee kolikoeta sissääsä niinku joku säästöpossu ikkään.
Meijjä muijjen sitävastoon pittää nouvvattaa tiukasti Tuppuraeskan ohojeistusta. Meile on ilimestynyt käsitesijä litratolokula ja sillä pittää hijuva nahkaasa nii usijasti jotta minullahhii on tätä nykyvä käjet ku katilölä. Ja talossa haesee ku leikkaossalisa nii jotta minnoon pyörtymise partaala joka hetki. Se ku minuva tahtoo heikottaa kaekki mikä liittyy saeraalaan. Ja jokkaesen pittää syyvä laktoviiluksija ja multitapseja ja seevitamiinija ja tehä selekuva Tuppuraeskale joka aevastuksesta ja kurkun karheuvvesta. Minuva niin yökkäöttääki ku se paenaa lusikala kieltä ja valottellee letilampula minun nielettimmeen ku mulla tahtoo aena syksysi pittää pientä köhhää.
Jotta meile muile ei kyllä Tuppuraeskan tietämäti pantemijat hyöki. Vaa täsä nuorimmaesesa seon Tuppuraeskaki kohannu voettajasa. Sitei kerkijä niimpalijo tesinhvioijja Tuppuraeskakkaa ku pitäsi. Se poeka se elää tosijaanni semmosta käjestä suuhu-elämätä.
Katotaan nyt jotta miten täsä käöpi. Aenaki tiijjättä mistä on kysymys ku kuuletta jotta Temmekselä on suuri osa väjestöstä saerastunu pantemiijjaan. Se tarkottaa jotta Tuppuraesen saki on kötistyny tauvvin kourisa sänkyyn. Ja minnoon sallaa ajatellu jotta sillonnii se tauvvin alakulähe kiertää pirttijä ja hymmyilee nii jotta kuola suupielestä lurahtellee. Eikä meinaakkaa saerastuva.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuppuraisen kuulumissie.! Piristää päivää!t. lyyleri , joka ny kiireellä vohkassee kahakkätteen..!!!
se pantemija. Aekanaa voohkasivat siitä tipulunssasta, eekä tullu ja nyt sitte tästä nasunuhasta.
Myö aenaa ollaan tiällä nii herran kukkarossa metän keskellä ettei se pantemija meeetä löövä.
Se on niitte markkinamiesten kotkaaksia että suavat niitä käsitesi aeneita kaapaks. Kato piälle.
Suattaahan se Temmes olla sen verra kansaenväline metropooli, että sinne se nasunuha säkkeytyy. Mää tiiä.
Äejän hyvät puintikelit lykkäs aenae tänne meelle. Meellä ne ohran varret on kans lyhentyny. Seon tuo kasvien jalostuski nii tärkee ihmiselle ku pittää Luojan luomoo ruveta muuttelemmaa. Ee kuulema lakkoo nii herkästi ku se entiajan pitkä korsinen.
Jiäphän sitä enempi laariin laetettavoo ku ee vilja mätkötä muata vasten.
Vua ee niistä korsista himmelijä tehä. Tae aenaa tulloo pien. Semmonen linnunpöntöön kääpänen.
Ee vuan nyt pittää männä pellolle. Se ee puimurj ossoo itekseen puijja, joten Tuppuraiselle vuan kaaheesti terveisiä ja paleellaan asian viereen viimeistään syyskyntöjen jäläkeen. Jos ee se lunssa oo kuatanu.
pantemija meihin vanahempiin ihimissiin takkaloituva.. meillon jo niin monen tauvin vastustuskykkyä. luuloopi taas lyyleri
pantemijat eekä epitemijat, jos vuan kuaataa kullauttaa PIKIÖLJYÄ kurkusta ruakana alas. Piälle voesi ottoo oekkeen ätäkät löylyt savusaonassa, siellä pakenoo kaekenmualiman taovvinaeheuttajat hööryjen mukana räppänästä ulospoekkeen, jotta sihinä vuan käöp!!!
Mää Tuppuraenen vaemos ja pesuees kanssa ihmeessä ja kummassa savusaonaan! Jan senjäläkiin järveen uimaan.