Suomalaiset sotilaat Afganistanissa ovat ottaneet useaan otteeseen osaa taisteluihin Afganistanissa viime päivien aikana. Suomen hallituksen mukaan kyse on edelleen vaativasta rauhanturvaoperaatiosta. Onko Suomi sodassa? Onko Suomi yksi Afganistanin miehittäjävaltioista?
Yhdysvaltain johtama liittouma "vapautti“ Afganistanin lokakuussa 2001 alkaneessa terrorisminvastaisessa sodassa. Afganistanin taleban hallinnon koettiin olleen syyskuun yhdeksännen päivän terroristi-iskujen takana ja USA katsoi oikeudekseen aloittaa maan moukaroinnin. Neuvostomiehitys oli päättänyt maassa vain 12 vuotta aiemmin, ja samoin kuin neuvostoarmeija huomasi 10 vuoden rasittavassa kissa ja hiiri -sodassa, ettei maata voikaan kovin helposti valloittaa – saman seikan huomasivat pian myös amerikkalaiset. Historian valossa vain makedonialainen Aleksanteri Suuri on onnistunut valloittamaan Afganistanin, ja siitäkin on kulunut aikaa jo reilut pari tuhatta vuotta.
Afganistanin ja Irakin sotia on verrattu Vietnamin sotaan. Kaikkiin maihin haluttiin ja edelleen halutaan tuoda demokratian ihmesanomaa, ja siihen suorastaan halutaan pakottaa. Afganistanilainen taikka irakilainen siviili näkeekin sodan demokratian ristiretkenä, jossa heidän vuosituhansia elänyt kulttuuri halutaan alistaa amerikkalaistyyppiselle demokratialle. Afganistanissa ja Irakissa heillä onkin vastassaan motivoituneet, kuolemaapelkäämättömät sissit, jotka voivat tehokkaasti iskeä miehittäjiä vastaan.
Kun sitten Afganistan oli vapautettu, haluttiin maahan tuoda rauhanturvaajia, joiden tarkoituksena oli pitää taistelevat osapuolet erillään toisistaan, ei varsinaisesti ottaa osaa taisteluihin. Suomi lähti NATO-johtoiseen ISAF rauhanturvaoperaatioon mukaan sadalla sotilaalla ja sittemmin sotilaiden määrä on noussut kahteen sataan. Sotilaiden tarvetta on perusteltu elokuussa pidettävillä Afganistanin presidentinvaaleilla, jolloin väkivaltaisuuksien uskotaan nousevan länsivaltojen miehittäjävoimia vastaan.
Suomi on joka tapauksessa ottanut selvän kannan Afganistanin sotaan ja sen miehitykseen – sillä Suomi osallistuu itse toisen, itsenäisen maan miehittämiseen. Näin olleen Suomea ei voida pitää puolueettomana, sillä onhan se nyt jo todettua, että Afganistan on edelleen sodassa ja siellä olevat sotilaat ovat sodan osapuolia, joiden liittolaisia löytyy sekä amerikkalaisista että muista NATO-maista. On myös huomioitava, että rauhanturvaajat tulevat alueelle vasta varsinaisten taistelutoimien päätyttyä, ja Suomi lähti nk. Rauhanturvaoperaatioon mukaan ennen kuin oli edes selvää millaisena Afganistanin tulevaisuus – sotilaalliset operaatiot ja sotatoimet – jatkuvat. Afganistanissa tällä hetkellä vallitsee vain kulissihallinto, eikä Kabulin hallituksella tai maan presidentillä ole todellista valtaa, sillä se ei nauti kansan tukea eikä Kabulin hallitus kykene pitämään koko maata hallussaan.
Ja tämä on se hallitus, jota Suomi tukee sekä rahallisesti kuin myös sotilaallisesti. Suomalaiset sotilaat ovat miehittäjiä, eivätkä rauhanturvaajia, ja Suomen hallitus tukee Afganistanin Yhdysvaltain politiikkaa maan miehittämisessä pitämällä sotilaitaan maassa, jonne länsimaalaiset sotilaat eivät ole tervetulleita. Toisaalta on kysyttävä ovatko suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa reserviläisistä hiottuja rauhanmiehiä vai ammattisotilaita? Huomattavalla osalla Afganistanissa palvelevilla suomalaissotilailla on virka puolustusvoimissa, eikä heitä sen perusteella voida pitää rauhanturvaajina. Afganistanissa surmansa saanut suomalainen kersantti Petri Immonen oli rajavartija, joka oli jäänyt puolustusvoimien palvelukseen.
Kukaan ei halua sanoa sitä ääneen, eikä hallitus halua asiaa myöntää, mutta Suomi on sodassa ja ottaa osaa taisteluihin sekä osallistuu maan miehittämiseen. Suomi ei vain joutunut sotaan viikko tai kaksi sitten, mutta Suomi joutui sotaan jo silloin, kun ensimmäiset nk. Rauhanturvaajat lähtivät Afganistaniin. Tähän saakka suomalaiset ovat ehkä olleet asemasotavaiheessa, ja rintamalla on ollut hiljaista, mutta aina kun suomalainen sotilas ampuu ja mahdollisesti tappaa "vihollisensa“, tämä on osa sotaa, ja suomalaisten taistelut ovat osa amerikkalaisten aloittamaa sotaa.
Osallistumalla Afganistanin sotaan Suomi haluaa osoittaa, että se kykenee lähettämään sotilaita sotatoimiin ja että Suomi antaa tukensa George W. Bushin hallinnon aloittamalle terrorisminvastaiselle sodalle ja Barack Hussein Obaman jatkamalle demokratiaan pakottamiselle. Pian huomaammekin, että olemme NATOssa ja suomalaisia sotilaita lennätetään pitkin maailmaa pakottamaan itsenäisiä kansoja hyväksymään demokratian.
Lopulta voi käydä niin, että osa sotilaista jää aavikolle, mutta heidän nimensä ovat vain yksiä muiden joukoissa, jotka ovat menettäneet henkensä merkityksettömässä sodassa ja maassa jonne he eivät ole tervetulleita.
Jenkeissä ja muualla maailmassa puhutaan yleisesti Afganistanin sodasta, jostain syystä Häkämiehen ja Stubbin mielestä kyseessä ei ole kuitenkaan sota vaikka kaikkien muiden mielestä se on sitä.
Afganistanin sotaan osallistumalla ja sinne lisäjoukkoja lähettämällä Häkämies ja Stubb haluavat todistaa Suomen natokelpoisuuden (virallinen nimitys tälle on 'Nato-optio'). Myös vaivihkaa aseistusta ja varustusta ollaan uudistettu Natokelpoiseksi.
Suomen pitäisi pysyä liittoutumattomana eikä sen joukkoja saa käyttää sotimiseen vaan rauhanturvaamiseen joten operaatio on naamioitu "rauhanturvaamiseksi" vaikka kyseessä on sota jota käydään tykistöllä ja hävittäjillä sekä muulla raskaalla aseistuksella.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomi sodassa Afganistanissa
Uutinen - Henrik Holappa - 1.08.09
Suomalaiset sotilaat Afganistanissa ovat ottaneet useaan otteeseen osaa taisteluihin Afganistanissa viime päivien aikana. Suomen hallituksen mukaan kyse on edelleen vaativasta rauhanturvaoperaatiosta. Onko Suomi sodassa? Onko Suomi yksi Afganistanin miehittäjävaltioista?
Yhdysvaltain johtama liittouma "vapautti“ Afganistanin lokakuussa 2001 alkaneessa terrorisminvastaisessa sodassa. Afganistanin taleban hallinnon koettiin olleen syyskuun yhdeksännen päivän terroristi-iskujen takana ja USA katsoi oikeudekseen aloittaa maan moukaroinnin. Neuvostomiehitys oli päättänyt maassa vain 12 vuotta aiemmin, ja samoin kuin neuvostoarmeija huomasi 10 vuoden rasittavassa kissa ja hiiri -sodassa, ettei maata voikaan kovin helposti valloittaa – saman seikan huomasivat pian myös amerikkalaiset. Historian valossa vain makedonialainen Aleksanteri Suuri on onnistunut valloittamaan Afganistanin, ja siitäkin on kulunut aikaa jo reilut pari tuhatta vuotta.
Afganistanin ja Irakin sotia on verrattu Vietnamin sotaan. Kaikkiin maihin haluttiin ja edelleen halutaan tuoda demokratian ihmesanomaa, ja siihen suorastaan halutaan pakottaa. Afganistanilainen taikka irakilainen siviili näkeekin sodan demokratian ristiretkenä, jossa heidän vuosituhansia elänyt kulttuuri halutaan alistaa amerikkalaistyyppiselle demokratialle. Afganistanissa ja Irakissa heillä onkin vastassaan motivoituneet, kuolemaapelkäämättömät sissit, jotka voivat tehokkaasti iskeä miehittäjiä vastaan.
Kun sitten Afganistan oli vapautettu, haluttiin maahan tuoda rauhanturvaajia, joiden tarkoituksena oli pitää taistelevat osapuolet erillään toisistaan, ei varsinaisesti ottaa osaa taisteluihin. Suomi lähti NATO-johtoiseen ISAF rauhanturvaoperaatioon mukaan sadalla sotilaalla ja sittemmin sotilaiden määrä on noussut kahteen sataan. Sotilaiden tarvetta on perusteltu elokuussa pidettävillä Afganistanin presidentinvaaleilla, jolloin väkivaltaisuuksien uskotaan nousevan länsivaltojen miehittäjävoimia vastaan.
Suomi on joka tapauksessa ottanut selvän kannan Afganistanin sotaan ja sen miehitykseen – sillä Suomi osallistuu itse toisen, itsenäisen maan miehittämiseen. Näin olleen Suomea ei voida pitää puolueettomana, sillä onhan se nyt jo todettua, että Afganistan on edelleen sodassa ja siellä olevat sotilaat ovat sodan osapuolia, joiden liittolaisia löytyy sekä amerikkalaisista että muista NATO-maista. On myös huomioitava, että rauhanturvaajat tulevat alueelle vasta varsinaisten taistelutoimien päätyttyä, ja Suomi lähti nk. Rauhanturvaoperaatioon mukaan ennen kuin oli edes selvää millaisena Afganistanin tulevaisuus – sotilaalliset operaatiot ja sotatoimet – jatkuvat. Afganistanissa tällä hetkellä vallitsee vain kulissihallinto, eikä Kabulin hallituksella tai maan presidentillä ole todellista valtaa, sillä se ei nauti kansan tukea eikä Kabulin hallitus kykene pitämään koko maata hallussaan.
Ja tämä on se hallitus, jota Suomi tukee sekä rahallisesti kuin myös sotilaallisesti. Suomalaiset sotilaat ovat miehittäjiä, eivätkä rauhanturvaajia, ja Suomen hallitus tukee Afganistanin Yhdysvaltain politiikkaa maan miehittämisessä pitämällä sotilaitaan maassa, jonne länsimaalaiset sotilaat eivät ole tervetulleita. Toisaalta on kysyttävä ovatko suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa reserviläisistä hiottuja rauhanmiehiä vai ammattisotilaita? Huomattavalla osalla Afganistanissa palvelevilla suomalaissotilailla on virka puolustusvoimissa, eikä heitä sen perusteella voida pitää rauhanturvaajina. Afganistanissa surmansa saanut suomalainen kersantti Petri Immonen oli rajavartija, joka oli jäänyt puolustusvoimien palvelukseen.
Kukaan ei halua sanoa sitä ääneen, eikä hallitus halua asiaa myöntää, mutta Suomi on sodassa ja ottaa osaa taisteluihin sekä osallistuu maan miehittämiseen. Suomi ei vain joutunut sotaan viikko tai kaksi sitten, mutta Suomi joutui sotaan jo silloin, kun ensimmäiset nk. Rauhanturvaajat lähtivät Afganistaniin. Tähän saakka suomalaiset ovat ehkä olleet asemasotavaiheessa, ja rintamalla on ollut hiljaista, mutta aina kun suomalainen sotilas ampuu ja mahdollisesti tappaa "vihollisensa“, tämä on osa sotaa, ja suomalaisten taistelut ovat osa amerikkalaisten aloittamaa sotaa.
Osallistumalla Afganistanin sotaan Suomi haluaa osoittaa, että se kykenee lähettämään sotilaita sotatoimiin ja että Suomi antaa tukensa George W. Bushin hallinnon aloittamalle terrorisminvastaiselle sodalle ja Barack Hussein Obaman jatkamalle demokratiaan pakottamiselle. Pian huomaammekin, että olemme NATOssa ja suomalaisia sotilaita lennätetään pitkin maailmaa pakottamaan itsenäisiä kansoja hyväksymään demokratian.
Lopulta voi käydä niin, että osa sotilaista jää aavikolle, mutta heidän nimensä ovat vain yksiä muiden joukoissa, jotka ovat menettäneet henkensä merkityksettömässä sodassa ja maassa jonne he eivät ole tervetulleita.
---
Kopioitu sivulta: http://www.patriootti.com
Jenkeissä ja muualla maailmassa puhutaan yleisesti Afganistanin sodasta, jostain syystä Häkämiehen ja Stubbin mielestä kyseessä ei ole kuitenkaan sota vaikka kaikkien muiden mielestä se on sitä.
Afganistanin sotaan osallistumalla ja sinne lisäjoukkoja lähettämällä Häkämies ja Stubb haluavat todistaa Suomen natokelpoisuuden (virallinen nimitys tälle on 'Nato-optio'). Myös vaivihkaa aseistusta ja varustusta ollaan uudistettu Natokelpoiseksi.
Suomen pitäisi pysyä liittoutumattomana eikä sen joukkoja saa käyttää sotimiseen vaan rauhanturvaamiseen joten operaatio on naamioitu "rauhanturvaamiseksi" vaikka kyseessä on sota jota käydään tykistöllä ja hävittäjillä sekä muulla raskaalla aseistuksella.