Kellel kogemusi ?

sain ta sealt kõrvale viia aga noh see juba omaette ja raske ja riskantne ooper :) jaajahh jobu riskantne ooper??? sa oled vist võlur!!!!!! sõiaväest kõrvale hiilimine on vist yks kergemaid asju mida teha saab....kyl eestis arstikäest tunnistuse saab, et pole sõujaväe jaoks kõlbulik... Aga sina teema algataja!! sul pole midagi muud vaja teha kui pois eestist välja kirjutada...Kui pole eestis sisse kirjutust ei ole ka sõjaväe kutseid....

JaaJahh kirjoitti:

sain ta sealt kõrvale viia aga noh see juba omaette ja raske ja riskantne ooper :) jaajahh jobu riskantne ooper??? sa oled vist võlur!!!!!! sõiaväest kõrvale hiilimine on vist yks kergemaid asju mida teha saab....kyl eestis arstikäest tunnistuse saab, et pole sõujaväe jaoks kõlbulik... Aga sina teema algataja!! sul pole midagi muud vaja teha kui pois eestist välja kirjutada...Kui pole eestis sisse kirjutust ei ole ka sõjaväe kutseid....

Lue lisää

Kust Sa tead, et ei tule sõjaväe kutseid kui on välja kirjutanud ? Oleme juba ammu kogu perega Eestist välja kirjutatud.
Olen otsinud seadust selle kohta aga ei leia.

Ennevanasti oli jah jutt, et kui elad alaliselt Soomes, kutsest ei tule.

Poiss on mul lõpetanud Varsinais-Soomes keskkooli ja 3 aastat tagasi läks Helsingi EVTEK-i õppima. " 2 aastat õppis ja nüüd otsustas jätta pooleli ja minna tööle. Ei sobinud see ala.
Nüüd tuli Tallinast kiri, et vajavad andmeid tema hariduse kohta , 2 nädala jooksul vaja saata, just sinna kra.ee-sse.

kui tead kirjoitti:

Kust Sa tead, et ei tule sõjaväe kutseid kui on välja kirjutanud ? Oleme juba ammu kogu perega Eestist välja kirjutatud.
Olen otsinud seadust selle kohta aga ei leia.

Ennevanasti oli jah jutt, et kui elad alaliselt Soomes, kutsest ei tule.

Poiss on mul lõpetanud Varsinais-Soomes keskkooli ja 3 aastat tagasi läks Helsingi EVTEK-i õppima. " 2 aastat õppis ja nüüd otsustas jätta pooleli ja minna tööle. Ei sobinud see ala.
Nüüd tuli Tallinast kiri, et vajavad andmeid tema hariduse kohta , 2 nädala jooksul vaja saata, just sinna kra.ee-sse.

Lue lisää

ärge laske poegadel põhikooli lõpetada, eesti riik ei pea põhikooli hariduseta poisse isegi "kahuriliha" vääriliseks:)

kui tead kirjoitti:

Kust Sa tead, et ei tule sõjaväe kutseid kui on välja kirjutanud ? Oleme juba ammu kogu perega Eestist välja kirjutatud.
Olen otsinud seadust selle kohta aga ei leia.

Ennevanasti oli jah jutt, et kui elad alaliselt Soomes, kutsest ei tule.

Poiss on mul lõpetanud Varsinais-Soomes keskkooli ja 3 aastat tagasi läks Helsingi EVTEK-i õppima. " 2 aastat õppis ja nüüd otsustas jätta pooleli ja minna tööle. Ei sobinud see ala.
Nüüd tuli Tallinast kiri, et vajavad andmeid tema hariduse kohta , 2 nädala jooksul vaja saata, just sinna kra.ee-sse.

Lue lisää

Seal kirja peal peaksid ju ometi kontaktandmed olema. Ka selles vastuses eespool on.


Miks sa siit küsid, kui võid ühendust võtta ja konkreetselt järele pärida?

Jääb mulje. et sa kuidagi ei tahaks poega aega teenima päästa. Kui küsimus on tervises, siis ju niikuinii ei võeta. Kui põhimõttes, ka siis on alternatiive olemas.

Mis selles paha oleks, kui poiss vähe mehestuks sõjaväes? Enam pole ju nõuka aeg, kus Eesti poisid kolmekaupa kuhugile tuhandete kilomeetrite kaugusele saadeti vene üleajateenijatele kiusamisks. Tolleaegne "detovtshina" tegi loomulikult kõik emad ärevaks.

tuli kiri kirjoitti:

Seal kirja peal peaksid ju ometi kontaktandmed olema. Ka selles vastuses eespool on.


Miks sa siit küsid, kui võid ühendust võtta ja konkreetselt järele pärida?

Jääb mulje. et sa kuidagi ei tahaks poega aega teenima päästa. Kui küsimus on tervises, siis ju niikuinii ei võeta. Kui põhimõttes, ka siis on alternatiive olemas.

Mis selles paha oleks, kui poiss vähe mehestuks sõjaväes? Enam pole ju nõuka aeg, kus Eesti poisid kolmekaupa kuhugile tuhandete kilomeetrite kaugusele saadeti vene üleajateenijatele kiusamisks. Tolleaegne "detovtshina" tegi loomulikult kõik emad ärevaks.

Lue lisää

Eesti sõjaväes käib see noorte tögamine sama moodi vahe lihtsalt selles, et kõik räägivad ühte keelt ja ollakse kodu lähedal. Ja mida see sõjavägi noorele mehele annab kui väidetakse et a la teeb meheks siis sittagi ei tee, sõjavägi on maha visatud aeg kui just noormees ise peast militarist pole.

Palgaarmee eesti oleks hea lahendus, siis kaitstakse riiki raha eest ja sellises kapitalistlikus ühiskonnas oleks see ka reaalne, kellel kurat on tahtmist sellist riiki tasuta kaitsta kus isegi valitsus ei tea mida tegema peaks:)

deto deto kirjoitti:

Eesti sõjaväes käib see noorte tögamine sama moodi vahe lihtsalt selles, et kõik räägivad ühte keelt ja ollakse kodu lähedal. Ja mida see sõjavägi noorele mehele annab kui väidetakse et a la teeb meheks siis sittagi ei tee, sõjavägi on maha visatud aeg kui just noormees ise peast militarist pole.

Palgaarmee eesti oleks hea lahendus, siis kaitstakse riiki raha eest ja sellises kapitalistlikus ühiskonnas oleks see ka reaalne, kellel kurat on tahtmist sellist riiki tasuta kaitsta kus isegi valitsus ei tea mida tegema peaks:)

Lue lisää

Sõjaolukorras pistetakse nii kui nii kõigile kes vähegi tahavad relvad pihku küll siis relva kasutamine kiirelt ära õpitakse kui elu ohus on, kohustada kedagi relva kättevõtma ei ole ju inimlikult normaalne kui näiteks noormees on läbinud sõjaväeteenistuse on ta kohustatud sõjaajal relva kätte võtma vastasel juhul on ta desertöör kes aga sõjaväest mingil põhjusel pääsenud on, pole ka sõjaajal desertöör kui relva kätte ei võta.

Mis häda sul oli, et ---- 25.8.2009 ---- teemat ülespoole upitad?

Selle abitu emme poeg ("paluumuutaja") on ammu sõjaväes või välja praagitud heal juhul.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin suomessa asuvat ruotsalaiset eivät mene suomalaisen kanssa samaan armeijaan vaan heillä on ihan oma yksikkö missä majailevat (onko maailmassa paljonkin vastaavia tapauksia että tietty vähemmistö on eristetty omaan yksikköön) Mihin nämä erikit,stefanit ja kustavit pyssynsä kääntävät jos kuninkaalliset meinaa ottaa suomen takaisin?

teillä? kirjoitti:

Jos olen oikein ymmärtänyt niin suomessa asuvat ruotsalaiset eivät mene suomalaisen kanssa samaan armeijaan vaan heillä on ihan oma yksikkö missä majailevat (onko maailmassa paljonkin vastaavia tapauksia että tietty vähemmistö on eristetty omaan yksikköön) Mihin nämä erikit,stefanit ja kustavit pyssynsä kääntävät jos kuninkaalliset meinaa ottaa suomen takaisin?

Lue lisää

ruotsi on suomeen verrattuna sotilaallisesti niin heikko, että tätä kysymystä ei voi edes esittää :)). edellisissä sodissa (joissa viro tiettävästi päästi venäläiset laukaustakaan ampumatta rajojensa sisäpuolelle) ruotsinkielisten yksiköt taistelivat kovissa paikoissa ja menestyksekkäästi venäläisiä vastaan.

kun ruotsi suomen valloitti - sen seurauksena suomi kulki toisen tien kuin viro. ilman ruotsin valloitusta suomi olisi voinut päätyä viron tavoin maaorjuuteen ja venäjän vallan alle vuosisadoiksi...
suomesta tuli luterilainen ja demokraattinen pohjoismaa - virosta tuli ateistinen, entinen neuvostotasavalta.

kiitås ruåtsi kirjoitti:

ruotsi on suomeen verrattuna sotilaallisesti niin heikko, että tätä kysymystä ei voi edes esittää :)). edellisissä sodissa (joissa viro tiettävästi päästi venäläiset laukaustakaan ampumatta rajojensa sisäpuolelle) ruotsinkielisten yksiköt taistelivat kovissa paikoissa ja menestyksekkäästi venäläisiä vastaan.

kun ruotsi suomen valloitti - sen seurauksena suomi kulki toisen tien kuin viro. ilman ruotsin valloitusta suomi olisi voinut päätyä viron tavoin maaorjuuteen ja venäjän vallan alle vuosisadoiksi...
suomesta tuli luterilainen ja demokraattinen pohjoismaa - virosta tuli ateistinen, entinen neuvostotasavalta.

Lue lisää

Kylä maar Virokin on ollut osa Ruotsin riikkiä, samoin kuin Liivinmaakin.
Viron historia on rikas ulkomaisista vaikutteista, se kun on maaliman valtaväylällä (Pietari-Pariisi), toisin on Suomi vain metsästys-, kalastus- ja retkeilymaa.

poropaimenia kirjoitti:

Kylä maar Virokin on ollut osa Ruotsin riikkiä, samoin kuin Liivinmaakin.
Viron historia on rikas ulkomaisista vaikutteista, se kun on maaliman valtaväylällä (Pietari-Pariisi), toisin on Suomi vain metsästys-, kalastus- ja retkeilymaa.

Lue lisää

Kyllä Narvan rintamalla taisteltiin 1944. Sinimäkien taistelu oli koko toisen maailmansodan rankin, jopa Tali-Ihantalaa pahempi. Narvan rintama ei myöskään koskaan murtunut ja sillä saavutettiin aikaa Suomelle, jotta tämä naapurimaa selviäisi ulos sodasta. Niinkuin sitten kävikin.

Eesti leegion kirjoitti:

Kyllä Narvan rintamalla taisteltiin 1944. Sinimäkien taistelu oli koko toisen maailmansodan rankin, jopa Tali-Ihantalaa pahempi. Narvan rintama ei myöskään koskaan murtunut ja sillä saavutettiin aikaa Suomelle, jotta tämä naapurimaa selviäisi ulos sodasta. Niinkuin sitten kävikin.

Lue lisää

sinimäed oli viron itsenäisyyden kannalta aivan turha taistelu. siinä saksa käytti virolaisia hyväkseen taatakseen omien joukkojen poisvetämisen alueelta.

virossa jostain syystä on keksitty lisätä sinimäkien ylipaisutettuun "legendaan" myös väite suomen itsnäisyyden säilymisestä näiden taistelujen tuloksena. tässäkin totuus on toinen.

suomen sotilas- ja poliittiselle johdolle natsi-saksan joukkojen pysyminen viron pohjoisrannikolla vielä heinäkuun lopussa, elokuun alussa 1944 oli kiusallinen tilanne. mannerheimin muistelmien mukaan odotettiin, milloin saksalaisjoukot poistuisivat vähintäänkin tallinnan tasalta, jolloin olisi mahdollista solmia neuvostoliiton kanssa erillisrauha. pelkona oli saksan mahdollinen reaktio ja epätoivoinen maihinnousuyritys suomen etelärannikolle, mikäli suomi yrittää irtautua sodasta liian aikaisin. olihan myös suomen lapissa huomattava joukko saksalaisia.

näin sinimäessä käydyt taistelut lähinnä hidasti suomen irtaantumista sodasta. tiedot on suhteellisen helppo jokaisen lukutaitoisen tarkistaa. suomen sodista on niin paljon historiallisia lähteitä, että nämä mielikuvituksen tuotteet voisi jättää täältä pois. onhan se tietysti hienoa, kun virolaisillakin on muistella jotain vuoden 1939 häpeällisten tapahtumien jälkeen. vaikka sitä kuinka osallistuiva hitlerin saksan kukistamisen viivyttämiseen.

sinimäed kirjoitti:

sinimäed oli viron itsenäisyyden kannalta aivan turha taistelu. siinä saksa käytti virolaisia hyväkseen taatakseen omien joukkojen poisvetämisen alueelta.

virossa jostain syystä on keksitty lisätä sinimäkien ylipaisutettuun "legendaan" myös väite suomen itsnäisyyden säilymisestä näiden taistelujen tuloksena. tässäkin totuus on toinen.

suomen sotilas- ja poliittiselle johdolle natsi-saksan joukkojen pysyminen viron pohjoisrannikolla vielä heinäkuun lopussa, elokuun alussa 1944 oli kiusallinen tilanne. mannerheimin muistelmien mukaan odotettiin, milloin saksalaisjoukot poistuisivat vähintäänkin tallinnan tasalta, jolloin olisi mahdollista solmia neuvostoliiton kanssa erillisrauha. pelkona oli saksan mahdollinen reaktio ja epätoivoinen maihinnousuyritys suomen etelärannikolle, mikäli suomi yrittää irtautua sodasta liian aikaisin. olihan myös suomen lapissa huomattava joukko saksalaisia.

näin sinimäessä käydyt taistelut lähinnä hidasti suomen irtaantumista sodasta. tiedot on suhteellisen helppo jokaisen lukutaitoisen tarkistaa. suomen sodista on niin paljon historiallisia lähteitä, että nämä mielikuvituksen tuotteet voisi jättää täältä pois. onhan se tietysti hienoa, kun virolaisillakin on muistella jotain vuoden 1939 häpeällisten tapahtumien jälkeen. vaikka sitä kuinka osallistuiva hitlerin saksan kukistamisen viivyttämiseen.

Lue lisää

Pitää hyväksyä että jokainen kansa saa ajatella omaa kohtaloaan. Kyllä Saksan kukistajat lähestyivät kovaa vauhtia lännestä jo Berliiniä, ei siinä enää puna-armeijaa olisi tarvittu.
Meidän tavoitteena, oli sitten miten mahdoton tavoite tahansa, oli maamme itsenäisyyden palauttaminen, 1940 kesän mokan hyvittäminen ja olla itsenäisinä vaikka viikko tai kaksi, jotta täten vahvistaisimme olemassaoloamme maailman muistissa. Nyt yritys jäi kahteen päivään Otto Tiefin hallitusta Tallinnassa ja hallituksen siirtyminen maanpakoonkin epäonnistui Uluotsaa lukuunottamatta.
Tietysti Suomen säilyminen neuvostopuuron ulkopuolella oli meillekin pitkällä tähtäimellä hyvä vaihtoehto. Ilman itsenäistä Suomea olisi kaikkien NELJÄN Itämerenmaan ollut vaikeampaa repiä itsensä irti Neuvostoliitosta.

sinimäed kirjoitti:

sinimäed oli viron itsenäisyyden kannalta aivan turha taistelu. siinä saksa käytti virolaisia hyväkseen taatakseen omien joukkojen poisvetämisen alueelta.

virossa jostain syystä on keksitty lisätä sinimäkien ylipaisutettuun "legendaan" myös väite suomen itsnäisyyden säilymisestä näiden taistelujen tuloksena. tässäkin totuus on toinen.

suomen sotilas- ja poliittiselle johdolle natsi-saksan joukkojen pysyminen viron pohjoisrannikolla vielä heinäkuun lopussa, elokuun alussa 1944 oli kiusallinen tilanne. mannerheimin muistelmien mukaan odotettiin, milloin saksalaisjoukot poistuisivat vähintäänkin tallinnan tasalta, jolloin olisi mahdollista solmia neuvostoliiton kanssa erillisrauha. pelkona oli saksan mahdollinen reaktio ja epätoivoinen maihinnousuyritys suomen etelärannikolle, mikäli suomi yrittää irtautua sodasta liian aikaisin. olihan myös suomen lapissa huomattava joukko saksalaisia.

näin sinimäessä käydyt taistelut lähinnä hidasti suomen irtaantumista sodasta. tiedot on suhteellisen helppo jokaisen lukutaitoisen tarkistaa. suomen sodista on niin paljon historiallisia lähteitä, että nämä mielikuvituksen tuotteet voisi jättää täältä pois. onhan se tietysti hienoa, kun virolaisillakin on muistella jotain vuoden 1939 häpeällisten tapahtumien jälkeen. vaikka sitä kuinka osallistuiva hitlerin saksan kukistamisen viivyttämiseen.

Lue lisää

http://et.wikipedia.org/wiki/Sinimägede_lahing

http://paber.ekspress.ee/viewdoc/F9F51ADF18935A8FC2256EDA0026BC0D

*
HELP: http://translate.google.com/?hl=fi#fi|et| (Google-kääntäjä)

Sinimägede lahing kirjoitti:

http://et.wikipedia.org/wiki/Sinimägede_lahing

http://paber.ekspress.ee/viewdoc/F9F51ADF18935A8FC2256EDA0026BC0D

*
HELP: http://translate.google.com/?hl=fi#fi|et| (Google-kääntäjä)

Lue lisää

Yksi suurista "unohdetuista" toisen maailmansodan taisteluista oli Itä-Virunmaalla käyty Sinimäkien taistelu. Kuitenkin siellä ratkaistiin Suomelle asetetut rauhanehdot.
Ilman arkistolähteitäkin asia lienee selvä. Neuvostoliitto mursi Leningradin piirityksen tammikuussa 1944 ja seuraavana luontevana tavoitteena oli lyödä Saksan Pohjoinen armeijaryhmä. Hyökkäys toteutettiin Peipsijärvi kiertäen. Itäinen hyökkäyskiila kiersi Peipsin eteläpuolitse ja suuntasi kohti Riianlahtea. Läntisen hyökkäyskiilan piti kiertää Peipsi pohjoisesta ja sen jälkeen rullata Pohjoisen armeijaryhmän jäännökset etelään kohti Itä-Preussin rajaa ja Saksan valtakuntaa.

Pohjoinen rintama oli ollut muita rintamia rauhallisempi ja Pohjoinen armeijaryhmä oli siksi muita armeijaryhmiä huomattavasti heikompi. Yllättävä hyökkäys sen alueen läpi pitkin Itämeren rannikkoa olisi voinut viedä Punaarmeijan vaikka kuinka pitkälle, ehkä jopa Berliiniin asti ennen vuoden 1944 loppua.

Pohjoinen hyökkäyskiila pysäytettiin kuitenkin Narvajoelle, jossa käytiin kovia taisteluita 1.2.– 16.3.1944. Punaarmeijan yritys Saksan Pohjoisen armeijaryhmän "rullaamiseksi" oli epäonnistunut.
Suomen välinäytös

Itämeri oli Saksan sisämeri. Sen kautta kulki huoltoliikenne pohjoiseen ja rautamalmi Ruotsista etelään. Itämeri turvasi myös Saksan itärintaman vasemman sivustan, edes rannikkopuolustusta ei tarvittu, koska meri oli saksalaisten hallussa.

Neuvostoliiton kannalta Suomenlahden vapauttaminen oli avain jatkosiirtoihin. Ensinnäkin se olisi vapauttanut Punalaivaston uhkaamaan Saksan merikuljetuksia ja pakottanut maihinnousuuhalla Saksan siirtämään joukkoja rannikkopuolustukseen. Suomenlahden vapauttaminen olisi myös lopettanut sodan pohjoisessa, Suomi ei olisi voinut jatkaa taistelua, jos Viron rannikko olisi ollut Neuvostoliiton hallussa ja käytössä, ja päinvastoin.

Hyökkäys länteen oli pysähtynyt Narvajoelle, koetettiin siis eteenpäin "saranapuolelta". Hyökkäys Suomea vastaan alkoi 9.6. Viipuri menetettiin 20.6. ja Suomen hallitus ehdotti rauhanneuvotteluita 22.6., mutta Neuvostoliitto olisi hyväksynyt vain ehdottoman antautumisen. Tali-Ihantalan taistelu käytiin 25.6.–9.7. ja Punaarmeijan läpimurtoyritys pohjoisessa pysähtyi Tali-Ihantalaan.
Tannenberglinja

Suomen puolustus oli kestänyt, Suomenlahden ongelma oli edelleen ratkaisematta ja nyt siis Leningradin rintama eli Leningradin armeijaryhmä yritti läpimurtoa taas etelässä.

Hyökkäykset etelässä eli Narvan rintamalla alkoivat uudestaan 22.7.1944. Punaarmeijan hyökkäykset torjuttiin, vaikka nipin napin. Saksalaiset vetäytyivät ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti Tannenberglinjalle 26.7.

Itä-Virumaan tasangolla siintää sinisenä kolme mäkeä. Lännestä itään ne ovat Tornimäki (Tornimägi) 69,9m, Krenatöörin mäki (Põrguaugu mägi) 83,2m ja Lastenkodin mäki (Pargimägi) 84,6m.

Tannenberglinja oli nimeltään komeampi kuin varustuksiltaan maastossa. Joka tapauksessa jossain määrin oli rakennettu juoksuhautoja, korsuja ja tulipesäkkeitä Sinimäille sekä niiden ja merenrannan väliselle tasangolle. Sinimäistä etelään oli tuohon aikaan suuret suoalueet.

The Baltic Guide kirjoitti:

Yksi suurista "unohdetuista" toisen maailmansodan taisteluista oli Itä-Virunmaalla käyty Sinimäkien taistelu. Kuitenkin siellä ratkaistiin Suomelle asetetut rauhanehdot.
Ilman arkistolähteitäkin asia lienee selvä. Neuvostoliitto mursi Leningradin piirityksen tammikuussa 1944 ja seuraavana luontevana tavoitteena oli lyödä Saksan Pohjoinen armeijaryhmä. Hyökkäys toteutettiin Peipsijärvi kiertäen. Itäinen hyökkäyskiila kiersi Peipsin eteläpuolitse ja suuntasi kohti Riianlahtea. Läntisen hyökkäyskiilan piti kiertää Peipsi pohjoisesta ja sen jälkeen rullata Pohjoisen armeijaryhmän jäännökset etelään kohti Itä-Preussin rajaa ja Saksan valtakuntaa.

Pohjoinen rintama oli ollut muita rintamia rauhallisempi ja Pohjoinen armeijaryhmä oli siksi muita armeijaryhmiä huomattavasti heikompi. Yllättävä hyökkäys sen alueen läpi pitkin Itämeren rannikkoa olisi voinut viedä Punaarmeijan vaikka kuinka pitkälle, ehkä jopa Berliiniin asti ennen vuoden 1944 loppua.

Pohjoinen hyökkäyskiila pysäytettiin kuitenkin Narvajoelle, jossa käytiin kovia taisteluita 1.2.– 16.3.1944. Punaarmeijan yritys Saksan Pohjoisen armeijaryhmän "rullaamiseksi" oli epäonnistunut.
Suomen välinäytös

Itämeri oli Saksan sisämeri. Sen kautta kulki huoltoliikenne pohjoiseen ja rautamalmi Ruotsista etelään. Itämeri turvasi myös Saksan itärintaman vasemman sivustan, edes rannikkopuolustusta ei tarvittu, koska meri oli saksalaisten hallussa.

Neuvostoliiton kannalta Suomenlahden vapauttaminen oli avain jatkosiirtoihin. Ensinnäkin se olisi vapauttanut Punalaivaston uhkaamaan Saksan merikuljetuksia ja pakottanut maihinnousuuhalla Saksan siirtämään joukkoja rannikkopuolustukseen. Suomenlahden vapauttaminen olisi myös lopettanut sodan pohjoisessa, Suomi ei olisi voinut jatkaa taistelua, jos Viron rannikko olisi ollut Neuvostoliiton hallussa ja käytössä, ja päinvastoin.

Hyökkäys länteen oli pysähtynyt Narvajoelle, koetettiin siis eteenpäin "saranapuolelta". Hyökkäys Suomea vastaan alkoi 9.6. Viipuri menetettiin 20.6. ja Suomen hallitus ehdotti rauhanneuvotteluita 22.6., mutta Neuvostoliitto olisi hyväksynyt vain ehdottoman antautumisen. Tali-Ihantalan taistelu käytiin 25.6.–9.7. ja Punaarmeijan läpimurtoyritys pohjoisessa pysähtyi Tali-Ihantalaan.
Tannenberglinja

Suomen puolustus oli kestänyt, Suomenlahden ongelma oli edelleen ratkaisematta ja nyt siis Leningradin rintama eli Leningradin armeijaryhmä yritti läpimurtoa taas etelässä.

Hyökkäykset etelässä eli Narvan rintamalla alkoivat uudestaan 22.7.1944. Punaarmeijan hyökkäykset torjuttiin, vaikka nipin napin. Saksalaiset vetäytyivät ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti Tannenberglinjalle 26.7.

Itä-Virumaan tasangolla siintää sinisenä kolme mäkeä. Lännestä itään ne ovat Tornimäki (Tornimägi) 69,9m, Krenatöörin mäki (Põrguaugu mägi) 83,2m ja Lastenkodin mäki (Pargimägi) 84,6m.

Tannenberglinja oli nimeltään komeampi kuin varustuksiltaan maastossa. Joka tapauksessa jossain määrin oli rakennettu juoksuhautoja, korsuja ja tulipesäkkeitä Sinimäille sekä niiden ja merenrannan väliselle tasangolle. Sinimäistä etelään oli tuohon aikaan suuret suoalueet.

Lue lisää

Jokaiselle sotilaalle oli itsestään selvää, että se, joka hallitsee Sinimäkiä hallitsee Itä-Viron tasankoa, ja se tasanko jatkuu Tallinnaan asti. Kesän 1944 läpimurtotaistelut käytiinkin Sinimäkien hallinnasta.

Saksalaisten joukkojen pääosan muodosti III SS-panssariarmeijakunta, jossa taistelivat ennen kaikkea ulkomaalaiset vapaaehtoiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, hollantilaiset... Armeijakunnan komentajan oli Felix Steiner, sama kenraali, joka oli komentanut Waffen-SS Wiking -divisioonaa sinä aikana, kun suomalaisen SS-pataljoona taisteli Saksan väreissä. Tannenberg linjalla oli myös muita joukkoja, muun muassa se sama Wehrmachtin divisioona, joka oli kuljetettu Suomeen Viipurin lahden rannalle siltä varalta, että kesäkuussa Punaarmeijan Viipurin lahden ylitys olisi onnistunut.

Sinimäillä oli myös virolaisia, ennen kaikkea Virosta mobilisoitu 20. Waffen-SS -divisioona, "Eesti Legion". Lisäksi oli Wehrmactin riveissä taistelevia "poliisipataljoonia", suomalaisittain Vartiopataljoonia, ja muita tukijoukkoja.
Sinimäkien taistelu

Taistelun läpimurtovaihe kesti 26.7.–12.8. Sen jälkeen taistelut hiljenivät, mutta jatkuivat aina syyskuun 18. päivään, jolloin saksalaiset alkoivat vetäytymisensä Virosta.

On arveltu, että Sinimäkien taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä yli 200 000 sotilasta, tarkkoja lukuja ei ole vielä tiedossa. Sinimäet olivat ilmeisesti kaikkien aikojen suurin taistelu Pohjolassa, pelkästään Punaarmeijan veljeshaudassa Sinimäillä lepää tiettävästi yli 22 000 kaatunutta.

Varsinainen taistelu oli toistuvuudessaan yksitoikkoista. Se muistutti suuresti ensimmäisen sodan materiaalitaisteluja, erityisesti siksi, että tykistö oli siinä ratkaisuasemassa.

Punaarmeija aloitti taistelun aina tykistövalmistelulla, Sinimäkien pintamaa ehdittiinkin parin viikon aikana kääntämään useampaankin kertaan.

Tykistövalmistelun ajan puolustajat suojautuivat niihin korsuihin ja suojakuoppiin, joita edellisen tykistövalmistelun jälkeen oli jäljellä tai oli ehditty kunnostaa. Tykistövalmistelun jälkeen venäläinen jalkaväki kävi hyökkäykseen ja elossa olevat puolustajat hakivat jostain montusta itselleen tuliaseman. Saksalaisten tykistö alkoi vastatuli- iskun hyökkäävän jalkaväen päälle aiheuttaen sille raskaita tappioita. Taistelun puolustusasemista ratkaisi se, oliko tulivalmistelusta säilynyt hengissä enemmän puolustajia kuin hyökkääjiä vastatuli- iskusta. Yleensä puolustajia oli riittävästi taistelukuntoisina, ellei niin nopeasti koottiin iskuosastoja, jotka valtasivat menetetyt asemat takasin ennen kuin venäläiset ehtivät niihin kaivautua. Sitten kaikki alkoi alusta uudestaan.

Sinimäkien taistelun ensimmäisessä vaiheessa venäläisten oli onnistunut valloittaa kukkuloista itäisin, Lastenkodinmäki. Hetkeksi he saivat haltuunsa keskimmäisen eli Krenatöörinmäen, mutta vastaiskulla, jossa pääosassa olivat virolaiset, mäki vallattiin takaisin. Sen jälkeen Sinimäillä taisteltiin erityisesti juuri Krenatöörinmäen hallinnasta. Kukkulan vanha virolainen nimi on "Helvetin aukon mäki" ja kerrankin vanha nimi kertoi täsmälleen, mitä mäellä heinäelokuun aikana 1944 tapahtui.
Suomen rauhanehdot

Heinäkuun lopussa Neuvostoliitto oli tarkistanut kantaansa Suomen rauhansopimuksen suhteen ja luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta. Hyökkäys etelässä oli juuttunut Sinimäkien rinteille.

Marsalkka Mannerheim valittiin presidentiksi, rauhanneuvottelut aloitettiin ja aselepo solmittiin 4.9. ja välirauha 19.9.

Jos Sinimäillä olisi tapahtunut sellainen läpimurto kuin mitä ilmeisesti oli suunniteltu, Suomelle ei olisi tarvinnut esittää rauhanehtoja, Suomella ei olisi ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin antautuminen, ellei sitten olisi haluttu odottaa tappavaa maihinnousua jonnekin Helsingin länsipuolelle.

Rauhaa Suomen kanssa kuitenkin tarvittiin. Se takasi punalaivastolle pääsyn Itämerelle ja uhkasi Saksan malmikuljetuksia.

Viroa Hitler oli tarvinnut Suomenlahden lukoksi ja myös Suomen pitämiseksi mukana sodassa. Kun Suomi teki erillisrauhan ja punalaivasto pääsi Suomen rannikkovesien kautta Itämerelle, oli Viron merkitys muuttunut. Saksa vetäytyi Virosta 18.9.

Erityisesti virolaisten taistelutahto Sinimäillä heinäelokuun parina viikkona antoi Suomelle mahdollisuuden saada sen itsenäisyyden säilyttävät rauhanehdot. Ja näiden samojen rauhanehtojen vuoksi punaarmeija sai "vapauttaa" Viron syksyllä 1944.


**
The Baltic Guide, Põhja pst. 25, 10415 Tallinna, Viro
Puh. 372 6 117 760, faksi 372 6 117 761, e-mail: editorial(at)balticguide.ee

teillä? kirjoitti:

Jos olen oikein ymmärtänyt niin suomessa asuvat ruotsalaiset eivät mene suomalaisen kanssa samaan armeijaan vaan heillä on ihan oma yksikkö missä majailevat (onko maailmassa paljonkin vastaavia tapauksia että tietty vähemmistö on eristetty omaan yksikköön) Mihin nämä erikit,stefanit ja kustavit pyssynsä kääntävät jos kuninkaalliset meinaa ottaa suomen takaisin?

Lue lisää

Suomessa asuu Suomen kansalaisia, joiden äidinkieli on joko suomi tai ruotsi. Molemmat kieliryhmät käyvät samaa Suomen armeijaa. Ruotsinkielisillä on omat yksikkönsä, joissa koulutus tapahtuu Ruotsin kielellä.
Kyllä ruotsinkieliset vannovat sotilasvalan Suomen puolustusvoimille. Ei näitä Stefaneita ja Erikkejä ole koulutettu Ruotsin armeijan muottiin.