Ongelma on siis minun tyhmyyteni.
Lukion vanhojen tanssit alkaa lähestyä ja pareja alkaa muodostua tansseihin. Yhtenä päivänä siis minä ja kamuni mentiin aamulla kouluun ja portaissa tuli vastaan tyttö nimeltä Muija. Muija kysyi onko kumpikaan meistä tulossa tansseihin ja molemmat vastasi kyllä. Sitten Muija kysyi haluaako jompikumpi olla hänen parinsa. Silloin päähän tuli ensin mieleen vastaus "kyllä helvetissä" mutta sitten tuli mieleen että jos kamuni haluisi myös olla hänen parinsa ja haluaisin jonkin ilmeen edes että "ole hyvä, ota" tai "MINUN!" ennen vastausta. Sillä aikaa kun mietin tätä kamun suusta tuli melkein välittömästi "Joo mä voin olla" ja se oli sillä ohi....SIIS MIKä H*TTO MUA VAIVAA!!
Miksen ajatellut itseäni, Muija oli kivan näköinen ja tälleen mutta silti en ajatellut itseäni ensin vaan muiden tunteita...tätä voisi jonkin mielestä ehkä pitää jalona tai jotain mutta semmoset tyypit jää aina kakkosiksi!
Sama on toistunut aikaisemminkin ala-asteella kun harjoiteltiin tanssimista ja minä ja Äijä kysyttiin yhtä aikaa Typyä tanssimaan ja meikän vastaus Typyn epäröintiin kumpi valita oli melkein välitön "Te voitte tanssii" ja menin parittomien poikien kanssa seisomaan syrjään....
Virheeni toistui tänään erilaisessa sarjassa. Tunti alkoi ja ihmiset ryntäsivät kukin minnekin ja oli 1 paikka jäljellä tuttujen kamujen luona ja pari syrjässä. No minä ja Samurai olimme yhtä aikaa tällä hyvällä paikalla ja minä automaattisesti sanaakaan vaihtamatta siirryin huonolle paikalle...
Siis mikä mua vaivaa...tämä täytyy lopettaa mutta keho toimii ennen kuin kerkeän tehdä jotain "itsekästä"...
Mikä neuvoksi? En voi elää näin ikuisesti mutta tiedän että jostain v*ttumaisesta syystä tulee huono omatunto jos olen "itsekäs"...
Lukion vanhojen tanssit alkaa lähestyä ja pareja alkaa muodostua tansseihin. Yhtenä päivänä siis minä ja kamuni mentiin aamulla kouluun ja portaissa tuli vastaan tyttö nimeltä Muija. Muija kysyi onko kumpikaan meistä tulossa tansseihin ja molemmat vastasi kyllä. Sitten Muija kysyi haluaako jompikumpi olla hänen parinsa. Silloin päähän tuli ensin mieleen vastaus "kyllä helvetissä" mutta sitten tuli mieleen että jos kamuni haluisi myös olla hänen parinsa ja haluaisin jonkin ilmeen edes että "ole hyvä, ota" tai "MINUN!" ennen vastausta. Sillä aikaa kun mietin tätä kamun suusta tuli melkein välittömästi "Joo mä voin olla" ja se oli sillä ohi....SIIS MIKä H*TTO MUA VAIVAA!!
Miksen ajatellut itseäni, Muija oli kivan näköinen ja tälleen mutta silti en ajatellut itseäni ensin vaan muiden tunteita...tätä voisi jonkin mielestä ehkä pitää jalona tai jotain mutta semmoset tyypit jää aina kakkosiksi!
Sama on toistunut aikaisemminkin ala-asteella kun harjoiteltiin tanssimista ja minä ja Äijä kysyttiin yhtä aikaa Typyä tanssimaan ja meikän vastaus Typyn epäröintiin kumpi valita oli melkein välitön "Te voitte tanssii" ja menin parittomien poikien kanssa seisomaan syrjään....
Virheeni toistui tänään erilaisessa sarjassa. Tunti alkoi ja ihmiset ryntäsivät kukin minnekin ja oli 1 paikka jäljellä tuttujen kamujen luona ja pari syrjässä. No minä ja Samurai olimme yhtä aikaa tällä hyvällä paikalla ja minä automaattisesti sanaakaan vaihtamatta siirryin huonolle paikalle...
Siis mikä mua vaivaa...tämä täytyy lopettaa mutta keho toimii ennen kuin kerkeän tehdä jotain "itsekästä"...
Mikä neuvoksi? En voi elää näin ikuisesti mutta tiedän että jostain v*ttumaisesta syystä tulee huono omatunto jos olen "itsekäs"...
Vastaukset 10
Vanhimmat
tapa ittes, vitun miestissi
Sanota toiselle!
samaa mieltä kuin ylläoleva. Mene pois ilkimys. Toiselle ei noin puhuta. Opettele käyttäytymään ja arvostamaan muita ihmisiä vaikka tuntematon sinulle ehkä onkin.
arvostusta :D nauraa ääneen.
tappasin? koko elämä eessä, järveen voisin hypätä mutta itteeni en rupee tappamaan..ja joo en ole miestissi jos niin luulet...jos ei sulla ole parempaa tekemistä kuin tollasten kirjottelu niin kannattais hankkia oikea elämä tai miettiä mikä meni vikaan kun synnyit noin vajaaksi...
miksi minä en arvostusta ansaitse? Silloin tuskin sinäkään....... Jokainen ihminen on arvokas. Älä vähättele toisen elämää.
tunnistan noita samoja juttuja. Ja lisäksi olen aina pelännyt, ettei kukaan
sitten kumminkaan oikeasti mua halua. Tyhmää ajatella noin. Pitäis muuttaa
ihan toiseen suuntaan ajatteluaan. Rohkea se on joka rokan syö.
vaan hieman enempi..
Et ole idiootti :) Kohtelias ja toiset huomioon ottava miehen ja herrasmiehen alku. Idiootin vastakohta :) Suurin osa ihmisistä on "idiootteja".
:* suukko
Tuota tilannetta ei taida pystyä hoitamaan niin, että kohteliaasti jättäisi kaverille mahdollisuuden, jos itse haluaa varmuudella päästä sen naisen kavaljeeriksi. Alkeellinen/muinainen asetelma taistelun alkamiseen.
Kyllä sinä tuosta varmasti opit nopeammaksi :)
herkästi ja varsinkin siitä kun on itsekäs, niin omakohtasesta kokemuksesta voin sanoa että kannattaa jatkaa samaan malliin. Olla epäitsekäs.
Itse ajattelin että tahdon olla enemmän itsekäs. Ja aika itsekäs minusta tulikin. sen jälkeen kun on nähnyt tarpeeksi monen naisen itkevän takiani, ei voi enää puhua pelkästään pahasta olosta itselläkin. Sitä voi puhua sydämettömyydestä ja tunnevammaisuudesta, aukosta sisällä. Sitä on ikävä aikoja kun oli ns. hyvä ihminen mitä nyt ei enää oikein osaa kun siitä opetteli irti. Tai siis nyt yritän, mutta se on todella vaikeaa enää sen jälkeen kun on jo tapahtunut mitä on tapahtunut. Menneisyyttä kun ei voi muuttaa.
Kerää vaan vähän lisää rohkeutta voittaa jännitykset. Tee riskejä ja aina voi toista ihmistä lähestyä vaikka sitten kirjoituksella jos ei muuten uskalla. Pakit saattaa tulla, tai sitten ei mutta ne täytyy vaan hyväksyä. Kannattaa mennä eteenpäin eikä roikkua epäonnistumisissa, mutta myöskin olla polttamatta siltoja takana, pitää yhteyttä, muistaa nimiä,ihmisiä. Naiset ei ole kaikki kaikessa. Joskus kun on ilman ystäviä tajuaa vasta kuinka tärkeää he ovat. Joku päivä tilanteet voi olla toisin ja tee asiat niin että sinut muistetaan hyvällä.