Haluaisin kysyä niiltä, jotka ovat nettitreffailun kautta rakastuneet ja löytäneet elämänsä kumppanin, niin miten rakastuit? Kun täällä ihmisten kertomuksia lukee, niin monilla on "kolahtanut" heti, eli ovat rakastuneet heti ensi tapaamisella. Jotkut kirjoittavat että heti ensi tapaamisella tiesivät, että siinä on heidän elämänsä ihminen.
Itselläni on ollut ilomoitus suomi24:ssa pitkään ja olen käynyt monilla treffeillä, vielä koskaan vaan ei ole "kolahtanut" heti. Joitakin olen tapaillut pidempäänkin, mutta se jokin on puuttunut eikä suhteet ole edenneet pidemmälle. Olen paljon miettinyt, että mikä minussa on kun rakastuminen tuntuu niin vaikealta. En itsekkään ymmärrä millainen sen miehen pitäisi olla että se kolahtaisi minulle. Monet tapaamani miehet ovat olleet kunnollisia, fiksuja jne., omat miehelle asettamani kriteerit omaavia. Ehkä ei aina ulkonäöllisesti sellaisia, jotka herättäisivä livenä kiinnostukseni, mutta monissa ei ole ollut mitään ulkoisesti vastemielistäkään. Tässä iässä (41v.) en oikein usko, että se ulkonäkö voi olla niin oleellinen asia tässä rakastumis asiassa (olettaen ettei toisessa ole jotain ulkoisesti vastemielistä), että se olisi ollut syynä siihen etten rakastu. Vai olenko todellakin niin pinnallinen, että kysymys on ollut siitä, etteivät nämä miehet ole kiinnostaneet minua ulkoisesti?? Vai onko kysymys vain siitä paljon puhutusta kemiasta (tai sen puuttumisesta)?
Olen kyllä ollut elämässäni rakastunut, mutta yleensä jollakin tavalla "pahis" - tai "renttu" -miehiin. Tai jollakin tavalla vaikeasti saavutettaviin, sellaisiin, jotka eivät ole minusta kiinnostuneita. Olen myös elänyt parisuhteissa (kaksi pidempää ja vakavampaa), joten kokemusta on sen hyvistä ja huonoista puolista.
Nyt vanhempana ja yhden lapsen äitinä olen tietysti paljon kriittisempi miehen suhteen ja tietoisesti vältän näitä renttuja (joihin kyllä ennen rakastuin) ja haluan itselleni hyvän ja luotettavan miehen.
Olen niin ymmälläni itseni suhteen, miksi minun on niin vaikea rakastua?? (alla vaihtoehtoja joita olen pähkäillyt)
* olenko tullut liian varovaiseksi, enkö uskalla rakastua?
* pystynkö vain rakastumaan renttuihin, eikö kunnolliset, minusta kiinnostuneet miehet kiinnosta minua?
* onko kysymys siitä, että tässä treffailu (netti) muodossa on jotakin, joka sinällään tekee toiseen ihastumisen vaikeaksi (netti treffailussa kun tapaaminen ei ole sattumanvaraista, vaan on hyvin tarkoitus hakuista ja ehkä sitä on jo alun alkaen asettanut sen suhteen liikaa odotuksia ja rakastumiseen asettaa liian suuret paineet, eikä se sen vuoksi se onnistukkaan)?
* enkö vain ole törmännyt siihen oikeaan (vaikka olen tavannut kymmeniä miehiä)?
Pitäisikö minun vain antaa suhteen ja tunteiden kehittymiselle enemmän aikaa, eikä odottaa ihastumista/rakastumista heti muutamien treffien jälkeen. Vai oletteko sitä mieltä, että ihminen ei ole se oikea jos ei kolahda heti, eli heti pitää se jokin kemia syttyä heti??
Asiallisista vastauksista olisin kiitollinen, alan olla turhautunut ja hyvin ymmälläni itseni suhteen. Mikä minussa on vikana? Enkö enää pysty rakastumaan?
Itselläni on ollut ilomoitus suomi24:ssa pitkään ja olen käynyt monilla treffeillä, vielä koskaan vaan ei ole "kolahtanut" heti. Joitakin olen tapaillut pidempäänkin, mutta se jokin on puuttunut eikä suhteet ole edenneet pidemmälle. Olen paljon miettinyt, että mikä minussa on kun rakastuminen tuntuu niin vaikealta. En itsekkään ymmärrä millainen sen miehen pitäisi olla että se kolahtaisi minulle. Monet tapaamani miehet ovat olleet kunnollisia, fiksuja jne., omat miehelle asettamani kriteerit omaavia. Ehkä ei aina ulkonäöllisesti sellaisia, jotka herättäisivä livenä kiinnostukseni, mutta monissa ei ole ollut mitään ulkoisesti vastemielistäkään. Tässä iässä (41v.) en oikein usko, että se ulkonäkö voi olla niin oleellinen asia tässä rakastumis asiassa (olettaen ettei toisessa ole jotain ulkoisesti vastemielistä), että se olisi ollut syynä siihen etten rakastu. Vai olenko todellakin niin pinnallinen, että kysymys on ollut siitä, etteivät nämä miehet ole kiinnostaneet minua ulkoisesti?? Vai onko kysymys vain siitä paljon puhutusta kemiasta (tai sen puuttumisesta)?
Olen kyllä ollut elämässäni rakastunut, mutta yleensä jollakin tavalla "pahis" - tai "renttu" -miehiin. Tai jollakin tavalla vaikeasti saavutettaviin, sellaisiin, jotka eivät ole minusta kiinnostuneita. Olen myös elänyt parisuhteissa (kaksi pidempää ja vakavampaa), joten kokemusta on sen hyvistä ja huonoista puolista.
Nyt vanhempana ja yhden lapsen äitinä olen tietysti paljon kriittisempi miehen suhteen ja tietoisesti vältän näitä renttuja (joihin kyllä ennen rakastuin) ja haluan itselleni hyvän ja luotettavan miehen.
Olen niin ymmälläni itseni suhteen, miksi minun on niin vaikea rakastua?? (alla vaihtoehtoja joita olen pähkäillyt)
* olenko tullut liian varovaiseksi, enkö uskalla rakastua?
* pystynkö vain rakastumaan renttuihin, eikö kunnolliset, minusta kiinnostuneet miehet kiinnosta minua?
* onko kysymys siitä, että tässä treffailu (netti) muodossa on jotakin, joka sinällään tekee toiseen ihastumisen vaikeaksi (netti treffailussa kun tapaaminen ei ole sattumanvaraista, vaan on hyvin tarkoitus hakuista ja ehkä sitä on jo alun alkaen asettanut sen suhteen liikaa odotuksia ja rakastumiseen asettaa liian suuret paineet, eikä se sen vuoksi se onnistukkaan)?
* enkö vain ole törmännyt siihen oikeaan (vaikka olen tavannut kymmeniä miehiä)?
Pitäisikö minun vain antaa suhteen ja tunteiden kehittymiselle enemmän aikaa, eikä odottaa ihastumista/rakastumista heti muutamien treffien jälkeen. Vai oletteko sitä mieltä, että ihminen ei ole se oikea jos ei kolahda heti, eli heti pitää se jokin kemia syttyä heti??
Asiallisista vastauksista olisin kiitollinen, alan olla turhautunut ja hyvin ymmälläni itseni suhteen. Mikä minussa on vikana? Enkö enää pysty rakastumaan?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.