Kaikilla tuntuu olevan paljon kavereita. Muutin pari vuotta sitten uuteen kaupunkiin opiskeluiden perässä. Kavereita en ole onnistunut koulusta löytämään koska olen muutaman vuoden muita luokkatovereitani vanhempi ja en pidä ryyppäämisestä joka tuntu olevan arvostettu juttu muiden opiskelijoiden piirissä. Kaikki vanhat kaveritkin on hajaantuneet ympärisuomea....Olen yksinöinen.
Häpeän yksinäisyyttäni ja sitä ettei mulla ole kavereita. Olen yrittänyt etsiä uusia tuttavuuksia kirjekaveripalstaltakin samasta opiskelija kaupungista mutta kaikki tuntuvat lopettavan muutaman mailin jälkeen....
Yksinäisyys on välillä niin sietämätöntä että tuntuu etten enää kestä ja elämän halua kaikkoaa minusta. Vanha masennukseni koulukiusaamis ajoilta pääsi uusimaan mikä tietysti pahentaa oloani. Minua syrjitään luokassani sen vuoksi että joku sai tietoonsa että käyn psykologin luona säännöllisesti ja tieto levisi luokassa jatästä nous iso haloo.....vanhat arvet revittiin auki taas ja olo on sama kuin aikoinaan koulukiusattuna yläasteella.
Miten tämä voi käydä minulle toistamiseen?! En jaksa enää taistella vastaan, olen niin väsynyt henkisesti että fyysisesti että en tiedä kuinka pitkälle jaksan...
Häpeän yksinäisyyttäni ja sitä ettei mulla ole kavereita. Olen yrittänyt etsiä uusia tuttavuuksia kirjekaveripalstaltakin samasta opiskelija kaupungista mutta kaikki tuntuvat lopettavan muutaman mailin jälkeen....
Yksinäisyys on välillä niin sietämätöntä että tuntuu etten enää kestä ja elämän halua kaikkoaa minusta. Vanha masennukseni koulukiusaamis ajoilta pääsi uusimaan mikä tietysti pahentaa oloani. Minua syrjitään luokassani sen vuoksi että joku sai tietoonsa että käyn psykologin luona säännöllisesti ja tieto levisi luokassa jatästä nous iso haloo.....vanhat arvet revittiin auki taas ja olo on sama kuin aikoinaan koulukiusattuna yläasteella.
Miten tämä voi käydä minulle toistamiseen?! En jaksa enää taistella vastaan, olen niin väsynyt henkisesti että fyysisesti että en tiedä kuinka pitkälle jaksan...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mistä päin olet?
Hyvä, että olet päässyt psykologin juttusille- sekään ei aina niin itsestään selvää että ko palveluita on tarjolla. Jatka ihmeessä käyntejä ja kannataisi varmaankin käydä vielä lääkärinkin juttusilla
Oletko miettinyt jotain harrastusta- voisitko sitä kautta saada uusia tuttavuuksia?
Lahdessa asustan mutta kunhan koulun saan loppuun niin muutan kyllä pois täältä. Olen miettinyt harrastuksia. kansanopistosta katselin kursseja mutta kiinnostavimmat kurssit menee keskellä päivää kun ihmiset on töissä tai koulussa. Kuntosalilla käyn mutta ei sieltä ole ketään mukaan tarttunut.
Tiedän etten ole ainut yksinäinen mutta mikä saattaisi yksinäiset ihmiset yhteen?
Onko koulussasi joku ihminen, jonka tehtäviin kuuluu hoitaa kyseisiä asioita?
Yliopistoilla on nykyään häirintäyhdyshenkilöitä, joilla voi ilmoittaa kiusaamisesta! Syrjintä on laitonta!
Hyvä, että käyt psykologilla. Mikäs niitä opiskelukavereitasi mahtaa vaivata, kun käyttäytyvät noin?
Sulla ei ole mitään syytä hävetä itseäsi! Olet toiminut järkevästi. Opiskelukaveraistasi ei voi sanoa samaa!
Jos ei muu auta, niin käänny vaikka rehtorin puoleen. Tee kaikkesi ja pidä puolesi!
Hölmöjä ovat, kun eivät ymmärrä, miten käyttäytyä! Koulussasihan on tarkoitus valmistua ammattiin. Osa ammattitaitoa on toimia yhdessä muiden kanssa.
Luuletko, että missään työyhteisössä tehdään hyvää tulosta, jos työtekijät repivät toisiaan.
Kaikilla meillä on haavoja. Kiusaajillasi on suurempia haavoja kuin sinulla.
Pidä pää pystyssä ja selkä suorassa! Olet hieno tyyppi, muistuta itseäsi siitä.
Tiedätkö, en ole kuullut noin rohkaisevia sanoja piiiitkän aikaan. Suuri kiitos sinulle siitä! Uskomatonta että on olemassa vielä kunnollisia sydämmellisiä ihmisiä. Olin jo heittänyt toiveet tämän kaltaisista ihmisistä nurkkaan. Tämä auttaa minua jaksamaan, kiitos siitä :)
Valitettavasti en tiedä kuka koulussani hoitaisi tällaisia asioita. Olen kertonut ongelmistani opinstosihteerille ja yliopettajalle mutta sain aika kylmän vastaanoton. illmekään ei naisten naamassa värähtänyt. Asia jäi siihen...enkä ole itsekään kehdannut tämän jälkeen enää asiasta mainita. Olen vain yrittänyt pärjätä.
Olen itsekin puhunut esim. vanhemmilleni ja poikaystävälle että pakkohan noiden pentujen on alkaa hyväksymään erilaisuutta ei työelämässä enää voi käyttäytyä noin. Valitettavasti joukossa tyhmyys tiivistyy ja tässä on lopputulos.