Kohtapuoliin olisi hankittava opiskelupaikka, joten haluaisin tietää hieman TKK:n kemian tekniikan ja puunjalostekniikan koulutusohjelmista.
- Miten helppoa/vaikeaa on päästä sisään?
- Miten mielekästä opiskelu on?
- Millaiset ovat käytännön työllistymis mahdollisuudet tulevaisuudessa?
- Miten helppoa/vaikeaa on päästä sisään?
- Miten mielekästä opiskelu on?
- Millaiset ovat käytännön työllistymis mahdollisuudet tulevaisuudessa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
puunjalostukseen on erittäin helppo päästä sisään, kemian tekniikkaan vaikeampaa. Jos sinua kiinnostaa paperiteollisuus niin kannattaa hakea puunjalostukseen. Jos puhdas kemia niin kemmalle. Kemmalla opit vaativampaakin kemiaa (luonnollisesti).
Jos olet epävarma, satsaa ensin siihen että pääset kemmalle sisään koska sitten voit vaihtaa puunjalostukseen koska kemmalle on vaikeampi päästä. Jos taas pääset puunjalostukseen ja haluat sittenkin kemmalle on sinun saatava hyvä keskiarvo tai mentävä pääsykokeiden kautta..
Itse TKK:lla puunjalostustekniikkaa opiskelevana voin kertoa, että alavalintani on ainakin tähän mennessä tuntunut oikealta. Esim. mekaanisessa metsäteollisuudessa toimihenkilöistä yli puolet on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10v:n aikana, eli töitä löytyy.
Lisäksi pitää mainostaa, että puulaiset ovat ainoa ryhmä, jotka saavat kaikki halutessaan oman alansa kesätöitä jo ensimmäisestä opiskelukesästä alkaen, eikä millään huonolla palkalla, vaan 3000-4000eekiä kuussa.
Onpas hupaisaa, että vasta valmistunut puunjalostus-DI saa huomattavasti huonompaa palkkaa kuin vuoden vastikään opiskelut aloittanut teekkari. Eli kun Di:n alkupalkka on 2500e, opiskeluaika 6v, ja puu-teekkarin ensimmäisen kesän palkka 4000e, niin joka opiskeluvuosi ensimmäisen jälkeen tiputtaa kuukausipalkkaa 300e. Tsemppiä opiskeluun.
"Eli kun Di:n alkupalkka on 2500e.."
Tuo on kaikkien D-insinöörien keskialkupalkka. *Olettaisin*, että puupuolella alkupalkat ovat jokseenkin keskimääräistä suurempia. Puu- ja paperialalla muidenkin kuin diplomi-insinöörien palkat ovat aivan älyttömiä.
"puu-teekkarin ensimmäisen kesän palkka 4000e"
Enempää asiaa tuntematta tuo 3000 - 4000 €/kk ensimmäisen vuoden kesätöistä kuulostaa aika pahasti liioitellulta kerskailulta. En nyt toki väitä, etteikö *joku* olisi voinut sellaistakin saada, mutta keskimäärin: ei sinne päinkään.
Toi 3000-4000€ ei ole yhtään liioiteltu. Itse olen tienannut keskimäärin 14 000€/4kk(kesä), eli 3500€/kk työskentelemällä paperitehtaassa tavallisissa haalarihommissa ja 3-vuorossa. Eli palkka tulee tippumaan, kun valmistun... varmasti
Kyllä se vaan niin on, että jo ekana kesänä paperitehtaalta saa haalarihommista kolmivuorossa ton 3000-4000eekiä kuussa. Oma palkkani on joka vuonna laskenut, vaikka hommat ovat tulleet vaativimmiksi, tosin ensi kesänä se vähän nousee viimevuoteen verrattuna. Duunari vaan tienaa paremmin paperitehtaalla kuin vastavalmistunut dippainssi päivätyössä.
Itseasiassa alkupalkat puudippaisseillä ei varmaankaan ole juurikaan suuremmat kuin muilla dippainsseillä, mutta uramahdollisuudet ovat mielestäni huomattavasti paremmat
OLEN OLLUT TÖISSÄ LOMITTAJANA KÄYTTÖMIEHENÄ METALLITEOLLISUUDESSA V. 1988. ILMAN YLITÖITÄ SAIN N. 3000 EUR/KK V.1988 JA JOS RAJUSTI YLITÖITÄ PÄÄSI N.4500 EUR. SIIRRYIN VUOROMESRARIKSI V.1990. TÄLLÖIN PERUSPALKKA VUOROLISININEEN N. 3500/KK EUR.
V.1999 ON NOUSSUT PERUSPALKKA LISINEEN N. 4000 EUR/KK(VUOROMESTARINA). NYT SIIRRYIN PÄIVÄÄN SUUNNITTELIJAKSI, EIKÄ MITÄÄN LISIÄ TULE. PALKKA ON 3000 EUR/KK. TOSIN NYT ON LUVASSA 500 EUR KOROTUS. FAKTAHOMMA ON, ETTÄ VAATIVIMMASSA KÄYTTÖMIEHEN TEHTÄVISSÄ(MM. VAATIVAT OHJAAMOMIEHEN TEHTÄVÄT) TYÖSKENTELEVÄT SAAVAT N. 50 000 EUR/VUOSI+YLITYÖT. ÄLKÄÄ LUKEKO DIPPAINSSIKSI RAHAN TAKIA. NYKYISIN KÄYTTÖMIEHET SAAVAT PALKKANSA SEURAAMALLA PÄÄTTEELTÄ PROSESSIN KULKUA. PUHTAAT HOMMAT. ITSE OLEN KOULUTTAUTUNUT TAVALLISEKSI RIVI-INSINÖÖRIKSI JA PALKKA OLISI 1000 EUR SUUREMPI TÄLLÄ KOKEMUKSELLA PÄIVÄSSÄ JOS EDESSÄ OLISI D. MUTTA ARVOSTAN PÄIVÄTYÖTÄ JA SEN TUOMAA ELÄMÄNLAATUA. SUURIN OSA MEIDÄN KÄYTTÖMIESPORUKASTA ON KÄYNYT KANSAKOULUN, MUTTA OVAT TOSI PÄTEVIÄ TYÖSSÄÄN. ITSEÄNI TYMPII KUN, OTTANUT KIELIÄ TOSISSANI OPISKELUAIKANANI. ON YKS. HAILEE KUINKA HYVIN OSAAT DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT YM.KUN HALLITSET +-/* % LASKUT, HALLITSET ESIINTYMISEN MAHDOLLISIMMAN MONELLA KIELELLÄ, TULET PÄÄSEMÄÄN PITKÄLLE.
PAPERIT EIVÄT TODELLAKAAN RATKAISE MITEN PÄÄSET ETEENPÄIN. MEILLÄ HAKUTILANTEISSA KARSITAAN HUIPPUPAPERIT POIS JA SURKEAT. KESKIKASTI PÄÄSEE HAASTATTELUUN.JOS ON KOKEMUSTA JA NÄYTTÖÄ, NIIN PAPEREIDEN MERKITYS ON OLEMATON.
OLEN OULUN YLIOPISTON KIRJOILLA JA PROSESSI-PUOLELLE SAIN HYVITYSTÄ 52 OV PROSESSI-INSINÖÖRIN OPINNOISTA. EI JÄRIN PALJON OLE.
- Miten helppoa/vaikeaa on päästä sisään?
Helppoa. jotkut linjat, kuten Tfy ja Tuta Otaniemeen saattavat vaatia hiukan skarppausta, mutta muille osastoille pääsy on suhteellisen suoraviivaista. Ai niin, nyt TKK:lle taisi tulla uusi Bio-informaatio tms johon on kanssa hiukan hankalampi.
- Miten mielekästä opiskelu on?
Mikä on mielekästä? -Mielekkyys vois olla esim sitä, että näistä opituista asioista on monesti ihan suoraa käytännön hyötyä, kuten esim atk-taidot. Verrattuna humanistiin teekkari kuin teekkari on aika guru. Yleensä. Muuten, opiskelu sinäsä on lukemista ja tenteissä käymistä, ja periaatteessa aikaavievää työntekoa. Niin makaa kuin petaa: se on juuri niin mielekästä kuin siitä itse tekee...
- Millaiset ovat käytännön työllistymis mahdollisuudet tulevaisuudessa?
-Riippuu alasta, opinnoista, opintomenestyksestä, kiinnostuksesta ja omasta tahdosta, ahkeruudestakin. Elektroniikka-ala on nyt huonossa jamassa, töitä ei oikein näy olevan, ja jos on, niin yhtä paikkaa kohti on miljoona hakijaa, ja silloin on hiukan vaikeaa olla se paras. Talous määrää tahdin; jos se nyt menee niissä 4 vuoden sykleissä, niin nousua olisi kai odotettavissa piakkoin? -Mutta: viime kädessä kaikki on kiinni itsestä. Jos haluaa johonkin, niin sen eteen on oltava valmis tekemään töitä rajusti.
Jos et muuta keksi, niin tule TKK:lle, ja ainakin kannattaa varmistaa joku opintopaikka laittamalla hakemus myös tänne!
DI :"Verrattuna humanistiin teekkari kuin teekkari on aika guru."
Mitä?? Mitä oikein YRITÄT tällä meille kertoa? Pönkitätköhän tässä nyt lähinnä omaa pikku pikku egoasi.
Kirjotin siis:
"Mielekkyys vois olla esim sitä, että näistä opituista asioista on monesti ihan suoraa käytännön hyötyä, kuten esim atk-taidot. Verrattuna humanistiin teekkari kuin teekkari on aika guru. Yleensä. "
Piti olla että:
"Mielekkyys vois olla esim sitä, että näistä opituista asioista on monesti ihan suoraa käytännön hyötyä, kuten esim atk-taidot; verrattuna humanistiin teekkari kuin teekkari on aika guru. Yleensä. "
Eli siis puolipilkku pisteen sijaan ;)...siksipä toi lause kuulosti hiukan tylyltä, mikä ei ollu tarkotus. Pahoittelen, kirjotin hiukan huolimattomasti, ei ollu tarkotus provoilla tms.
Tarkotin siis että teekkareilla on aika usein atk-taidot humanistiin verrattuna paremmin mielessä. Ja tämä siis yleensä. Poikkeuksia tietysti voi olla, ja niin, eksaktia evidenssiä en tietenkään pysty antamaan ;) -Mutta harvemmin humanisti kai osaa Javaa, C :ssaa, kääntää Kerneliä tai suunnitella käyttöliittymää Visual Basicilla...tai konffata konetta verkkoon; näitä tarkotin, siis atk-perustaitoja..
Mutta: provoista puheenollen, vastauksesi taisi sitä olla ;)
Anteeksi, hieman pannussa kiehahti yli. Minua nyt vain ylipäänsä ärsyttää eri oppiaineiden ja tieteenalojen iänikuinen vertailu yms.
>Mutta harvemmin humanisti kai osaa Javaa, C :ssaa, >kääntää Kerneliä tai suunnitella käyttöliittymää >Visual Basicilla...tai konffata konetta verkkoon; >näitä tarkotin, siis atk-perustaitoja..
Onpas todellisia perustaitoja - taitaa jäädä
suuri osa noista tekemättä monelta teekkariltakin.
1. Puulle on tosi helppo päästä sisään kemmalle paljon vaikeampi. Lähes kaikki hakijat pääsevät sisään puulle. Tämä ei tarkoita tosiaankaan sitä, että puulla opiskelu olisi mitenkään väheksyttävämpää kuin kemmalla opiskelu.
2. Puulla opiskelut ovat kansainvälistymässä. Osaston opetus on jo osittain siirtynyt englanninkielisiin luentoihin ja varmaan kaikki puun kurssit luennoidaan lähivuosina englanniksi. Tätä ei kannata kuitenkaan pelätä, sillä englanninkielisestä alan sanaston hallitsemisesta on todella paljon hyötyä jatkossa ja englanninkielen taidot muutenkin karttuu samalla "ilmaiseksi". Kirjallisuushan on yleensäkin alalla hyvin pitkälle englanninkielistä, joten englantia kannattaa ja pitää osata. Suomenkielelläkin on, tähän asti ainakin, selviytynyt ihan hyvin opinnoista.
3. Kesätyöläisten palkat on tosiaan huikeita. 3000-3500E kuussa ei ole mikään harvinainen palkka kolmivuorotyöläiselle. 4000 euroonkin kesätöissä pääsee kuussa, jos ylitöitä paiskii. Kesätöitä varmasti löytää, jos minne tahansa on halukas lähtemään kesäksi.
4. Puu-osaston kursseissa on paljon harjoitustöitä. Opiskelu ei siis ole pelkkää tylsää teorian pänttäämistä.
5. Proffat on todellakin alansa huippuosaajia ja opetus korkeatasoista.
6. Sisäänottomäärät ei vuodessa ole huikeita(n. 90kpl), joten lähes kaikkiin opiskelijoihin pääsee tutustumaan hyvin, jos vaan niin haluaa.
7. Työllistyminen tulevaisuudessa on melko varmaa. Paljon lähtee isoja pomoja eläkkeelle seuraavan 5-10 vuoden aikana. Omasta osaamisesta ja aktiivisuudestahan työllistyminen riippuu niinkuin yleensäkin.
8. Suosittelen lämpimästi puulle hakemista.