Mä olen oman itseni herra eikä minulta mitään puutu. En kuulu mihinkään kirkkoon enkä lahkoon. Uskon siihen että kun kuolen niin se on lopullista menoa eikä sen jälkeen mihinään täältä herätä... Mistään kuvitelmaukoilta ei apua saa sillä ei mitään sellaista ole olemassa. jos olis niin oltais helvetissä kaikki sillä maalimassa on niin paljon eri uskontoja joiden mukaan vääräuskoiset joutuu helvettiin. Sinne joutuu siis joka tapauskessa jos taruihin uskoo, joko oman, tai sitten toisen uskonnon tuomitsemana. Lähdetääs nyt oluelle ja nautitaan kevään tulosta huomenna kun aurinko paistaa, pikkuhiljaa siinä unohtuu nämä liirumlaarum jututkin sitten... otetaan ihan rauhallisesti ja seuraavan kerran kun on vaikiaa niin pyyretään apua vaikka naapurilta eikä miltään höpöhöpö ukolta.
t. Juha
t. Juha
Vastaukset 3
Vanhimmat
turvaat jos joudut yksinäisyyteen, sairastut tms? Riittääkö silloin lohdutukseksesi se, että ryyppykaveri taputtaa olalle, sanoo että kyllä se siitä, ja tarjoaa kossun?
Jumala on olemassa ihan meitä jokaista varten.
..omista ajatuksista ja sitten voi vaikka rohkeasti soittaa sille entiselle naapurille ja sanoa jotta haluais vähän jutella. Vielä ei ole kaverit loppunut, jos se hetki (toivottavasti ei koskaan) tulee niin kerronpa sitten mitä tein. Arvasin että sanaan olut liitetään ryyppääminen. Avainsana siinäkin on sosiaalisien kontaktien ylläpitäminen, voi lähteä vaikka sen naapurin kanssa YHDELLE oluelle ja turista mukavia ihan ilman paineita siitä että syyllistää itseään viinaan retkahtaneeksi. Toiset ihmiset on olemassa ihan meitä jokaista varten, pitää olla avoin toiselle ihmiselle, silloin ei tarvitse ajatella apua *jostain* vaan saa sitä tehokkainta apua ympärillään olevilta.
Sinun pitänyt poistua sotkimasta palstaa?