Miksei pitkäkölinen

mulla on ollut monta erilaista venettä, lähinnä noita eväkölisiä mutta myös yksi tuollainen pitkäkölinen mullukka jolla painoa oli 10 tonnia.

Eväkölinenhän kääntyy miten päin vain eteen ja taaksepäin eikä mitään keulapotkureita tarvita.

mutta pitkäkölisellä maailma muuttuu ja yhtä-äkkiä kääntyminen ei olekaan enää helppoa ahtaissa paikoissa. Joskus suorastaan mahdotonta. keulapotkuri tietenkin auttaisi mutta mulla ei sellaista ollut.

Toinen juttu on se että tollanen hans christian ei liiku mihinkään kevyillä kesätuulilla mutta sittenhän voi ajella tietenkin moottorilla ihan niinkuin bavariakuskitkin

ei ole ketterä kirjoitti:

mulla on ollut monta erilaista venettä, lähinnä noita eväkölisiä mutta myös yksi tuollainen pitkäkölinen mullukka jolla painoa oli 10 tonnia.

Eväkölinenhän kääntyy miten päin vain eteen ja taaksepäin eikä mitään keulapotkureita tarvita.

mutta pitkäkölisellä maailma muuttuu ja yhtä-äkkiä kääntyminen ei olekaan enää helppoa ahtaissa paikoissa. Joskus suorastaan mahdotonta. keulapotkuri tietenkin auttaisi mutta mulla ei sellaista ollut.

Toinen juttu on se että tollanen hans christian ei liiku mihinkään kevyillä kesätuulilla mutta sittenhän voi ajella tietenkin moottorilla ihan niinkuin bavariakuskitkin

Lue lisää

Kyllähän pitkäkölisellä ja raskaalla veneellä liikkuminen on ihan eri asia, kuin eväkölisellä. Jotenkin erilainen maailma. Pitkäkölisellä mennään hitaammin, liikkeet ja manööverit pitää ennakoida aivan eri tavalla. Kun erävarmaa väylää edetään (yleensä koneella, kun tähystetään), vauhtia on yleensä hyvin vähän. Pysähtyminen onnistuun kyllä. Pakkikin sujuu, mutta kääntyminen pakittaessa onkin jo eri juttu. Purjehtiessahan tuota "ongelmaa" ei ole. Bavariaa tähän ketjuun on turha sekoittaa, mutta vastaavilla korkealaitaisilla veneillä sivutuuli tarttuu veneeseen aivan eri tavalla, kuin vanhemmilla, matalilla veneillä. Tällöin myös keulapotkurista on etua. Huvittavaa kyllä, suuremmissa satamissa (esim. Mariksessa) monet pienemmätkin uudet veneet huristelevat keulapotkurilla aivan älyttömän paljon - aivan kuin peräsintä ei olisi ollenkaan...

maailmat kirjoitti:

Kyllähän pitkäkölisellä ja raskaalla veneellä liikkuminen on ihan eri asia, kuin eväkölisellä. Jotenkin erilainen maailma. Pitkäkölisellä mennään hitaammin, liikkeet ja manööverit pitää ennakoida aivan eri tavalla. Kun erävarmaa väylää edetään (yleensä koneella, kun tähystetään), vauhtia on yleensä hyvin vähän. Pysähtyminen onnistuun kyllä. Pakkikin sujuu, mutta kääntyminen pakittaessa onkin jo eri juttu. Purjehtiessahan tuota "ongelmaa" ei ole. Bavariaa tähän ketjuun on turha sekoittaa, mutta vastaavilla korkealaitaisilla veneillä sivutuuli tarttuu veneeseen aivan eri tavalla, kuin vanhemmilla, matalilla veneillä. Tällöin myös keulapotkurista on etua. Huvittavaa kyllä, suuremmissa satamissa (esim. Mariksessa) monet pienemmätkin uudet veneet huristelevat keulapotkurilla aivan älyttömän paljon - aivan kuin peräsintä ei olisi ollenkaan...

Lue lisää

yllättävän paljon sähköä.Marikseen tullessa ei ole tietenkään ongelma kun ennen kiinnitysöyttä veneestä lentää laiturille maasähkökaapeli. Eikä toisaalta lähtiessäkään kun matka taittuu sillä moottorilla kätevästi akkuja ladaten.

ei ole ketterä kirjoitti:

mulla on ollut monta erilaista venettä, lähinnä noita eväkölisiä mutta myös yksi tuollainen pitkäkölinen mullukka jolla painoa oli 10 tonnia.

Eväkölinenhän kääntyy miten päin vain eteen ja taaksepäin eikä mitään keulapotkureita tarvita.

mutta pitkäkölisellä maailma muuttuu ja yhtä-äkkiä kääntyminen ei olekaan enää helppoa ahtaissa paikoissa. Joskus suorastaan mahdotonta. keulapotkuri tietenkin auttaisi mutta mulla ei sellaista ollut.

Toinen juttu on se että tollanen hans christian ei liiku mihinkään kevyillä kesätuulilla mutta sittenhän voi ajella tietenkin moottorilla ihan niinkuin bavariakuskitkin

Lue lisää

Ihmettelen kovasti tuota ongelmaasi käsitellä pitkäkölistä.

Epäilen, että sulla ei ollut hajuakaan ymmärtää miten yksimoottorista alusta kippari käskee ja alus nöyrästi, mutta varmasti taipuu kipparin tahtoon aluksen koosta riippumatta jopa laivat.

Itselläni pitkäkölinen moottorialus aika lailla pitkällä köliltään purjevenemäinen, mutta keulastaa paljon pulleampi, saan alukseni pyörähtämään ympäri paikallaan -1,5 metriä veneen pituuden ja ajan sen kotisatamassa peräedellä joka kerta laituriin tolppien väliin ilman ongelmia.

Vaatii ymmärrystä ja hieman treeniä, niin pitkäkölisyyden ongelma, muuttuu voitoksi tuulisemmalla ilmalla vs eväköli tai moottoriveneiden V-pohja

ei ole ketterä kirjoitti:

mulla on ollut monta erilaista venettä, lähinnä noita eväkölisiä mutta myös yksi tuollainen pitkäkölinen mullukka jolla painoa oli 10 tonnia.

Eväkölinenhän kääntyy miten päin vain eteen ja taaksepäin eikä mitään keulapotkureita tarvita.

mutta pitkäkölisellä maailma muuttuu ja yhtä-äkkiä kääntyminen ei olekaan enää helppoa ahtaissa paikoissa. Joskus suorastaan mahdotonta. keulapotkuri tietenkin auttaisi mutta mulla ei sellaista ollut.

Toinen juttu on se että tollanen hans christian ei liiku mihinkään kevyillä kesätuulilla mutta sittenhän voi ajella tietenkin moottorilla ihan niinkuin bavariakuskitkin

Lue lisää

Hei ei ole ketterä. Olit purjehtija jutussasi aivan tuohon lopulle asti, kunnes aloit morkkaamaan toisenlaisella veneellä purjehtijoita. Sulla on vielä opeteltavaa.

pitkänmatkan veneissä aika usein on pitkä tai puolipitkä köli myös sen vuoksi, että suuntavakavuus on toisenlainen, kuin eväkölisissä. Varsinkin sellaisissa, joissa on vain pitkä ja kapea kölirunko ja torpedomainen bulbi päässä.

kuitenkin... kirjoitti:

pitkänmatkan veneissä aika usein on pitkä tai puolipitkä köli myös sen vuoksi, että suuntavakavuus on toisenlainen, kuin eväkölisissä. Varsinkin sellaisissa, joissa on vain pitkä ja kapea kölirunko ja torpedomainen bulbi päässä.

Lue lisää

Mulla on yks tuttu likka joka asuu Tukholman saaristossa
http://www.dromresan.com/thule/bilder/jenny_og_antares.jpg
ja hänellä on tosi kliffa pitkäkölinen
Ruotsissa tehty Allegro 33
jolla itämeri tai atlantti hoituu mukavasti.
- menkääs Googlaan.

kuitenkin... kirjoitti:

pitkänmatkan veneissä aika usein on pitkä tai puolipitkä köli myös sen vuoksi, että suuntavakavuus on toisenlainen, kuin eväkölisissä. Varsinkin sellaisissa, joissa on vain pitkä ja kapea kölirunko ja torpedomainen bulbi päässä.

Lue lisää

Valtamerillä sattuneiden totaalihavereiden yleisin syy on J.Cornellin tekemien havaintojen mukaan ollut peräsinvaurio, ei sittenkään masto eikä köli. Hän piti nykymuodin mukaista lapioperäsintä kaikkein huonoimpana ratkaisuna valtameriveneeseen. Suuntavakavuus häviää kokonaan, kun mainitsemasi eväkölinen menettää peräsimensä. Pitkän kölin takareunaan saranoitu peräsin on siinä mielessä turvallisempi. Se on kölin suojassa ja toisaalta suuntavakavuuskaan ei häviä peräsimen menetyksen mukana.

Itselläni on ollut sekä evä- että pitkäkölisiä veneitä ja on kokemusta niillä seilaamisesta sekä saaristossa että isoilla vesillä. Minusta pitkäkölinen on kivikkoisilla matalilla vesillä oivallinen, vaikka edellä on esitetty vastakkaisiakin kantoja. Maalia saattaa irrota, jos köli tökkäsee pohjaan. Pitkäkölisellä uskaltaa käydä kokeilemassa syväyksen riittämistä, kun eväkölisellä pitää jo pelätä rikkoutumista. Kyllä pitkäkölinenkin kääntyy aika ahtaassa tilassa, mutta eri veneissä on aika suuria eroja.
Yhteistä pitkäkölisille on se, että peruuttaminen on aika vaikeaa. Sen näyttävät aikaisemmatkin viestien kirjoittajat todenneen. Peräsin vaikuttaa ohjaukseen yleensä vähemmän kuin tuulen suunta, varsinkin jos tuuli on vähänkin sivulta ja keulan puolelta.

Keulapotkurista ei ole omaa kokemusta, mutta käyttämällä konetta vuoroin eteen ja taakse pitkäkölinen sentään tottelee kohtuullisesti. Ja onhan sitä pärjätty ilman kokonaan konetta vaikkapa pitkäkölisellä folkkarilla, jolla itsekin joskus aloittelin...

suokkidesign kirjoitti:

Mulla on yks tuttu likka joka asuu Tukholman saaristossa
http://www.dromresan.com/thule/bilder/jenny_og_antares.jpg
ja hänellä on tosi kliffa pitkäkölinen
Ruotsissa tehty Allegro 33
jolla itämeri tai atlantti hoituu mukavasti.
- menkääs Googlaan.

Lue lisää

Samoin omistan Allegro 33 ja on hieno vene .
voi seurata kaverin embala youtubesta samanlainen botski.

ovat paitsi olosuhteiden myös käyttötarkoituksen muovaamia. JA sen lisäksi käytettävissä olleen veneenrakennustekniikan tuotoksia. Sen vuoksi ei kannata tuijottaa sokeasti uskoon, että ne olisivat parhaita mahdollisia veneitä edes siihen paikkaan, jossa ne ovat aikojen saatossa syntyneet.

Mulla on pitkäkölinen eli albin vega näsijärvellä ja tosiaan aina vastarannalla käyn laiturissa kääntämässä joskus on vaikeuksia jos ei satu laituriin kun vegaahan ei voi kääntää juuri ollenkaan. Olen myös joskus tullut nyssellä kotia odottamaan josko tuuli kääntyisi että voi veneen taas siirtää toiselle rannalle.

kaakkoon kirjoitti:

Mulla on pitkäkölinen eli albin vega näsijärvellä ja tosiaan aina vastarannalla käyn laiturissa kääntämässä joskus on vaikeuksia jos ei satu laituriin kun vegaahan ei voi kääntää juuri ollenkaan. Olen myös joskus tullut nyssellä kotia odottamaan josko tuuli kääntyisi että voi veneen taas siirtää toiselle rannalle.

Lue lisää

Muutama fakta pitkäkölisten puolesta suomalaisiile:
Ensinnäkin suuntavakavuus, karilleajonkestävyys haverin sattuessa, peräsimen ja potkurilaitteiston suojaisuus, matala kulkusyvyys( esim. Turunmaan saariston keskisyvyys on 1,5m), rantautumisen turvallisuus, helppo maakuljetus ja telakointi, äänettömyys kovilla keleillä, helppo korjata haverin jälkeen eikä pitkäkölisellä lopu yleensä kesäloma karille. Se voidaan hinata turvallisesti taas uimaan ja jatkaa matkaa.
Pitkäkölisellä on vain opittava veneilemään toisella tavalla kuin ketterämmällä eväköliveneellä. Sitä pitää vähän opetella manoveeraamaan pienissä paikoissa, vähän kuin amerikanrautaa kadulla .
Eväkölin etuja etuja ei paljoakaan ole Suomen vesillä:
Nopeuden ihannointi, veneen kauneus, näyttämisen tarve jne., ehkä ainoat. Varsinkin saaristossa on havaittavissa erikoinen uuspurjehtijoiden, yleensä eväköliveneilijöiden, tapa liikkua nopeilla isoilla veneillä: Ei purjeilla edes myötäseen ja lähes aina väyliä pitkin koneella purjeet pakattuina. Vene on hankittu nayttämista, ei käyttämistä varten. Kiire ja oman egon näyttäminen on voittanut purjehduksen liian usein. Pakko päästä seuraavaan satamaan juhlimaan, siellä "kayttämään" ja näyttämään venettä.

Jos haluat purjehtia, nauttia oikeasti veneilystä niin osta pitkäkäkölinen ja turvallinen matkavene, jolla voi perhe liikkua turvallisesti myös väylien ulkopuolella luovien. Lisäksi sillä pääsee lähes jokaiseen saaren poukamaan ja kaikissa rannikon saaristoissa turvallisesti viettämään vapaa-aikaa. Siis ellet ole kilpapurjehtija vaan perhe- tai matkapurjehtija!

Jouko Heikola, Trollö- ja Finnrist-
venesuunnittelija 50 vuotta

piimä kirjoitti:

Muutama fakta pitkäkölisten puolesta suomalaisiile:
Ensinnäkin suuntavakavuus, karilleajonkestävyys haverin sattuessa, peräsimen ja potkurilaitteiston suojaisuus, matala kulkusyvyys( esim. Turunmaan saariston keskisyvyys on 1,5m), rantautumisen turvallisuus, helppo maakuljetus ja telakointi, äänettömyys kovilla keleillä, helppo korjata haverin jälkeen eikä pitkäkölisellä lopu yleensä kesäloma karille. Se voidaan hinata turvallisesti taas uimaan ja jatkaa matkaa.
Pitkäkölisellä on vain opittava veneilemään toisella tavalla kuin ketterämmällä eväköliveneellä. Sitä pitää vähän opetella manoveeraamaan pienissä paikoissa, vähän kuin amerikanrautaa kadulla .
Eväkölin etuja etuja ei paljoakaan ole Suomen vesillä:
Nopeuden ihannointi, veneen kauneus, näyttämisen tarve jne., ehkä ainoat. Varsinkin saaristossa on havaittavissa erikoinen uuspurjehtijoiden, yleensä eväköliveneilijöiden, tapa liikkua nopeilla isoilla veneillä: Ei purjeilla edes myötäseen ja lähes aina väyliä pitkin koneella purjeet pakattuina. Vene on hankittu nayttämista, ei käyttämistä varten. Kiire ja oman egon näyttäminen on voittanut purjehduksen liian usein. Pakko päästä seuraavaan satamaan juhlimaan, siellä "kayttämään" ja näyttämään venettä.

Jos haluat purjehtia, nauttia oikeasti veneilystä niin osta pitkäkäkölinen ja turvallinen matkavene, jolla voi perhe liikkua turvallisesti myös väylien ulkopuolella luovien. Lisäksi sillä pääsee lähes jokaiseen saaren poukamaan ja kaikissa rannikon saaristoissa turvallisesti viettämään vapaa-aikaa. Siis ellet ole kilpapurjehtija vaan perhe- tai matkapurjehtija!

Jouko Heikola, Trollö- ja Finnrist-
venesuunnittelija 50 vuotta

Lue lisää

kirjoitettu !

piimä kirjoitti:

Muutama fakta pitkäkölisten puolesta suomalaisiile:
Ensinnäkin suuntavakavuus, karilleajonkestävyys haverin sattuessa, peräsimen ja potkurilaitteiston suojaisuus, matala kulkusyvyys( esim. Turunmaan saariston keskisyvyys on 1,5m), rantautumisen turvallisuus, helppo maakuljetus ja telakointi, äänettömyys kovilla keleillä, helppo korjata haverin jälkeen eikä pitkäkölisellä lopu yleensä kesäloma karille. Se voidaan hinata turvallisesti taas uimaan ja jatkaa matkaa.
Pitkäkölisellä on vain opittava veneilemään toisella tavalla kuin ketterämmällä eväköliveneellä. Sitä pitää vähän opetella manoveeraamaan pienissä paikoissa, vähän kuin amerikanrautaa kadulla .
Eväkölin etuja etuja ei paljoakaan ole Suomen vesillä:
Nopeuden ihannointi, veneen kauneus, näyttämisen tarve jne., ehkä ainoat. Varsinkin saaristossa on havaittavissa erikoinen uuspurjehtijoiden, yleensä eväköliveneilijöiden, tapa liikkua nopeilla isoilla veneillä: Ei purjeilla edes myötäseen ja lähes aina väyliä pitkin koneella purjeet pakattuina. Vene on hankittu nayttämista, ei käyttämistä varten. Kiire ja oman egon näyttäminen on voittanut purjehduksen liian usein. Pakko päästä seuraavaan satamaan juhlimaan, siellä "kayttämään" ja näyttämään venettä.

Jos haluat purjehtia, nauttia oikeasti veneilystä niin osta pitkäkäkölinen ja turvallinen matkavene, jolla voi perhe liikkua turvallisesti myös väylien ulkopuolella luovien. Lisäksi sillä pääsee lähes jokaiseen saaren poukamaan ja kaikissa rannikon saaristoissa turvallisesti viettämään vapaa-aikaa. Siis ellet ole kilpapurjehtija vaan perhe- tai matkapurjehtija!

Jouko Heikola, Trollö- ja Finnrist-
venesuunnittelija 50 vuotta

Lue lisää

itse määrittelen purjehduksesta nauttimisen niin tee kuten minäkin (tai siis sinä)??? Varmaan toimii noinkin, on aikapaljon näitä moderneja silityrautapohja -muotoisia sporttisia 40 jalkaisia botskeja. Liikkuvat aina purjein ja purjeita vaihdetaan kelin mukaan, ja perhe purjehtii.
Haaste vaikka saaristomerelle on nuo aamupäivästä satamasta satamaan liikkuvat. Jännittävät varmaan rantautumista jos ei ole kauheasti vapaita paikoja jäljella. Puuttuu osaamista liikkua ahtaissa satamissa ei tuulikulmilla. Joillekin se saattaa näyttä näyttämiseltä. Aika kapeaa purjehdusta se onkin...

jep jep kirjoitti:

itse määrittelen purjehduksesta nauttimisen niin tee kuten minäkin (tai siis sinä)??? Varmaan toimii noinkin, on aikapaljon näitä moderneja silityrautapohja -muotoisia sporttisia 40 jalkaisia botskeja. Liikkuvat aina purjein ja purjeita vaihdetaan kelin mukaan, ja perhe purjehtii.
Haaste vaikka saaristomerelle on nuo aamupäivästä satamasta satamaan liikkuvat. Jännittävät varmaan rantautumista jos ei ole kauheasti vapaita paikoja jäljella. Puuttuu osaamista liikkua ahtaissa satamissa ei tuulikulmilla. Joillekin se saattaa näyttä näyttämiseltä. Aika kapeaa purjehdusta se onkin...

Lue lisää

Meillä on Vindö 32 eli pitkäkölinen vene ja eipä ole kyllä ollut valittamista. No tottahan se on aika toivoton ahtaissa satamissa peruutella mutta kun rauhassa ottaa eikä hötkyile, niin aika hyvin sekin onnistuu. Yhden kerran kiveenkin tuli kopautettua kesän aikana mutta ei siinä kuinkaan käynyt pikkasen vene nousi ylös ja pakilla päästiin pois kiven päältä muistona joitain naarmuja. Ja kun tuulta on sopivasti nii aika mukavasti pysyy kyllä eväkölisien pursien vauhdissa. Heinäkuussa tuli oltua veneellä Helsingin edustalla astetta kovemmassa säässä ja jotenkin jäi semmonen tunne, että näillä veneillä ei ole koskaan yksin:)

Tiamos kirjoitti:

Meillä on Vindö 32 eli pitkäkölinen vene ja eipä ole kyllä ollut valittamista. No tottahan se on aika toivoton ahtaissa satamissa peruutella mutta kun rauhassa ottaa eikä hötkyile, niin aika hyvin sekin onnistuu. Yhden kerran kiveenkin tuli kopautettua kesän aikana mutta ei siinä kuinkaan käynyt pikkasen vene nousi ylös ja pakilla päästiin pois kiven päältä muistona joitain naarmuja. Ja kun tuulta on sopivasti nii aika mukavasti pysyy kyllä eväkölisien pursien vauhdissa. Heinäkuussa tuli oltua veneellä Helsingin edustalla astetta kovemmassa säässä ja jotenkin jäi semmonen tunne, että näillä veneillä ei ole koskaan yksin:)

Lue lisää

Painoa 9 tonnia, syväys 2 m ja pituus reilu 10 metriä. Ei tuon ajamisessa ole ongelmia kun tuntee veneensä eikä tunge sitä liian ahtaisiin paikkoin. Koluttu ilman ongelmia Saaristomeren luonnonsatamat ja esimerkiksi Itämeren Portti joka on ahdas jopa eväköliselle.

piimä kirjoitti:

Muutama fakta pitkäkölisten puolesta suomalaisiile:
Ensinnäkin suuntavakavuus, karilleajonkestävyys haverin sattuessa, peräsimen ja potkurilaitteiston suojaisuus, matala kulkusyvyys( esim. Turunmaan saariston keskisyvyys on 1,5m), rantautumisen turvallisuus, helppo maakuljetus ja telakointi, äänettömyys kovilla keleillä, helppo korjata haverin jälkeen eikä pitkäkölisellä lopu yleensä kesäloma karille. Se voidaan hinata turvallisesti taas uimaan ja jatkaa matkaa.
Pitkäkölisellä on vain opittava veneilemään toisella tavalla kuin ketterämmällä eväköliveneellä. Sitä pitää vähän opetella manoveeraamaan pienissä paikoissa, vähän kuin amerikanrautaa kadulla .
Eväkölin etuja etuja ei paljoakaan ole Suomen vesillä:
Nopeuden ihannointi, veneen kauneus, näyttämisen tarve jne., ehkä ainoat. Varsinkin saaristossa on havaittavissa erikoinen uuspurjehtijoiden, yleensä eväköliveneilijöiden, tapa liikkua nopeilla isoilla veneillä: Ei purjeilla edes myötäseen ja lähes aina väyliä pitkin koneella purjeet pakattuina. Vene on hankittu nayttämista, ei käyttämistä varten. Kiire ja oman egon näyttäminen on voittanut purjehduksen liian usein. Pakko päästä seuraavaan satamaan juhlimaan, siellä "kayttämään" ja näyttämään venettä.

Jos haluat purjehtia, nauttia oikeasti veneilystä niin osta pitkäkäkölinen ja turvallinen matkavene, jolla voi perhe liikkua turvallisesti myös väylien ulkopuolella luovien. Lisäksi sillä pääsee lähes jokaiseen saaren poukamaan ja kaikissa rannikon saaristoissa turvallisesti viettämään vapaa-aikaa. Siis ellet ole kilpapurjehtija vaan perhe- tai matkapurjehtija!

Jouko Heikola, Trollö- ja Finnrist-
venesuunnittelija 50 vuotta

Lue lisää

Hyvä Jouko, olet varsin oikeassa, mutta tulisi huomioida purjehdusalue. Suomen saaristossa ei raskasuppoumaisella pitkäkölisellä juuri liikuta kevyissä tuulissa. Märkäpintaa on paljon. Pallon kierto taas on toinen juttu. Sielläkin riippuu purjehdusalueesta. Coconut milk route sopii kevyille veneille, kevyitä myötätuulia, aniharvoin reippaampaa. Tosin pallon kierrolla jokainen osuu koralliin joskus, ja silloin pitkäkölinen on turvallisempi. Mutta "high latitudes" on toinen juttu. Yli 50 solmun tuulet , rajut virtaukset, jäät jne. Siellä pitkäkölinen on poikaa. Nopeus ei niinkään, vaan turvallisuus. Atlantin ylityksellä pitkäkölisellä menettää pari vuorokautta. Ompahan vähemmän aikaa präkätä rommipunssin kanssa, mikä ei ole huono juttu sekään.
Jos muistan oikein, suunnittelet enimmäkseen betoniveneitä. Kaikilla materiaaleilla on hyvät puolensa, mutta matkaveneeseen teräs on mielestäni osoittautunut oikeaksi. Alumiini on elektrolyysin vuoksi hankala ja betoni murenee riutalla nopeasti. Mutta eihän riutalle ajo voi olla suunnitelun lähtökohta. Niin vain monelle käy. Ja betoniveneeseen on vaikea saada vakuutusta.
Pitkäkölinen menee tonnikalaverkon yli, eväkölinen jää peräsimestään kiinni ja potkuri sotkeutuu verkkoon, jos se pyörii. Pitkäkölinen sopii myös jäihin.
Matkoihimme voi tutustua www.sarema.fi
Terveisin
Pekka

matkapurjehtija kirjoitti:

Hyvä Jouko, olet varsin oikeassa, mutta tulisi huomioida purjehdusalue. Suomen saaristossa ei raskasuppoumaisella pitkäkölisellä juuri liikuta kevyissä tuulissa. Märkäpintaa on paljon. Pallon kierto taas on toinen juttu. Sielläkin riippuu purjehdusalueesta. Coconut milk route sopii kevyille veneille, kevyitä myötätuulia, aniharvoin reippaampaa. Tosin pallon kierrolla jokainen osuu koralliin joskus, ja silloin pitkäkölinen on turvallisempi. Mutta "high latitudes" on toinen juttu. Yli 50 solmun tuulet , rajut virtaukset, jäät jne. Siellä pitkäkölinen on poikaa. Nopeus ei niinkään, vaan turvallisuus. Atlantin ylityksellä pitkäkölisellä menettää pari vuorokautta. Ompahan vähemmän aikaa präkätä rommipunssin kanssa, mikä ei ole huono juttu sekään.
Jos muistan oikein, suunnittelet enimmäkseen betoniveneitä. Kaikilla materiaaleilla on hyvät puolensa, mutta matkaveneeseen teräs on mielestäni osoittautunut oikeaksi. Alumiini on elektrolyysin vuoksi hankala ja betoni murenee riutalla nopeasti. Mutta eihän riutalle ajo voi olla suunnitelun lähtökohta. Niin vain monelle käy. Ja betoniveneeseen on vaikea saada vakuutusta.
Pitkäkölinen menee tonnikalaverkon yli, eväkölinen jää peräsimestään kiinni ja potkuri sotkeutuu verkkoon, jos se pyörii. Pitkäkölinen sopii myös jäihin.
Matkoihimme voi tutustua www.sarema.fi
Terveisin
Pekka

Lue lisää

Jos ja kun purjehtiminen on minulle harrastus eikä kilpailu, pidän pitkäkölistä tosi kivana senkin vuoksi että sillä pääsee helpommin saareen kuin saareen.

matkapurjehtija kirjoitti:

Hyvä Jouko, olet varsin oikeassa, mutta tulisi huomioida purjehdusalue. Suomen saaristossa ei raskasuppoumaisella pitkäkölisellä juuri liikuta kevyissä tuulissa. Märkäpintaa on paljon. Pallon kierto taas on toinen juttu. Sielläkin riippuu purjehdusalueesta. Coconut milk route sopii kevyille veneille, kevyitä myötätuulia, aniharvoin reippaampaa. Tosin pallon kierrolla jokainen osuu koralliin joskus, ja silloin pitkäkölinen on turvallisempi. Mutta "high latitudes" on toinen juttu. Yli 50 solmun tuulet , rajut virtaukset, jäät jne. Siellä pitkäkölinen on poikaa. Nopeus ei niinkään, vaan turvallisuus. Atlantin ylityksellä pitkäkölisellä menettää pari vuorokautta. Ompahan vähemmän aikaa präkätä rommipunssin kanssa, mikä ei ole huono juttu sekään.
Jos muistan oikein, suunnittelet enimmäkseen betoniveneitä. Kaikilla materiaaleilla on hyvät puolensa, mutta matkaveneeseen teräs on mielestäni osoittautunut oikeaksi. Alumiini on elektrolyysin vuoksi hankala ja betoni murenee riutalla nopeasti. Mutta eihän riutalle ajo voi olla suunnitelun lähtökohta. Niin vain monelle käy. Ja betoniveneeseen on vaikea saada vakuutusta.
Pitkäkölinen menee tonnikalaverkon yli, eväkölinen jää peräsimestään kiinni ja potkuri sotkeutuu verkkoon, jos se pyörii. Pitkäkölinen sopii myös jäihin.
Matkoihimme voi tutustua www.sarema.fi
Terveisin
Pekka

Lue lisää

Vanha ketju ja vastaus, mutta tuli käytyä katsomassa tuota www.sarema.fi. Hieno blogi, jossa paljon kuvia ja juttuja.

Venetyyppiin liittyen pisti silmään Alaska-Chile 13 800 mpk ja 4554 litraa polttoainetta. Ensimmäisenä tuli mieleen, että menipä hurja määrä polttoainetta. Sitten vanhempia juttua katsellessa kävi ilmi, että tuo olikin poikkeuksellisen vähän. Tuohan on "vain" 0,33 l/mpk ja useilta muilta pätkiltä löytyi ~0,6 l/mpk ja suurin oli 0,94 l/mpk.

Esimerkiksi vuosi 2013 9746 mpk, 5557 l ja 1871 konetuntia. Tuosta tulee konetunnille lasketuksi keskinopeudeksi 5,2 solmua eli koko matkan olisi helposti voinut ajaa koneella noilla tunneilla.

Ovatko siis pitkäköliset maailmanympäripurjehtijat lähinnä moottoriveneitä vai onko Sarema poikkeus? Itse olen kuvitellut, että maailmalla pitkiä matkoja liikuttaessa koneen käyttö olisi selvästi vähäisempää mailia kohden kuin Itämerellä.

Ihan vertailun vuoksi omalla veneellä on tullut minun omistuksessa 9964 mpk ja 651,5 h eli 15,3 solmun keskinopeus konetunnille laskettuna. Normaalia 6 solmun koneajomatkavauhtia olisi noilla tunneilla päässyt 4000 mpk, mutta konetunneista luultavasti alle puolet on tuollaista. Tuossakin on "rasitteena" 2013 Göta-kanava, jossa tuli paljon konetunteja. Sen jälkeen laskettuna "keskinopeus" on ollut 18,7 solmua. Viime kesälle peräti 21 solmua (1562 mpk, 74,5 tuntia), vaikka Tukholmasta kotiin piti ajaa varsin paljon koneella olemattoman tuulen takia.

Joakim1 kirjoitti:

Vanha ketju ja vastaus, mutta tuli käytyä katsomassa tuota www.sarema.fi. Hieno blogi, jossa paljon kuvia ja juttuja.

Venetyyppiin liittyen pisti silmään Alaska-Chile 13 800 mpk ja 4554 litraa polttoainetta. Ensimmäisenä tuli mieleen, että menipä hurja määrä polttoainetta. Sitten vanhempia juttua katsellessa kävi ilmi, että tuo olikin poikkeuksellisen vähän. Tuohan on "vain" 0,33 l/mpk ja useilta muilta pätkiltä löytyi ~0,6 l/mpk ja suurin oli 0,94 l/mpk.

Esimerkiksi vuosi 2013 9746 mpk, 5557 l ja 1871 konetuntia. Tuosta tulee konetunnille lasketuksi keskinopeudeksi 5,2 solmua eli koko matkan olisi helposti voinut ajaa koneella noilla tunneilla.

Ovatko siis pitkäköliset maailmanympäripurjehtijat lähinnä moottoriveneitä vai onko Sarema poikkeus? Itse olen kuvitellut, että maailmalla pitkiä matkoja liikuttaessa koneen käyttö olisi selvästi vähäisempää mailia kohden kuin Itämerellä.

Ihan vertailun vuoksi omalla veneellä on tullut minun omistuksessa 9964 mpk ja 651,5 h eli 15,3 solmun keskinopeus konetunnille laskettuna. Normaalia 6 solmun koneajomatkavauhtia olisi noilla tunneilla päässyt 4000 mpk, mutta konetunneista luultavasti alle puolet on tuollaista. Tuossakin on "rasitteena" 2013 Göta-kanava, jossa tuli paljon konetunteja. Sen jälkeen laskettuna "keskinopeus" on ollut 18,7 solmua. Viime kesälle peräti 21 solmua (1562 mpk, 74,5 tuntia), vaikka Tukholmasta kotiin piti ajaa varsin paljon koneella olemattoman tuulen takia.

Lue lisää

Alaskassa ja Chilessä lämppärikin varmaan pörisee taukoamatta. Sanotaan 10-15 litraa päivässä, 300-450 litraa kuussa.

Joakim1 kirjoitti:

Vanha ketju ja vastaus, mutta tuli käytyä katsomassa tuota www.sarema.fi. Hieno blogi, jossa paljon kuvia ja juttuja.

Venetyyppiin liittyen pisti silmään Alaska-Chile 13 800 mpk ja 4554 litraa polttoainetta. Ensimmäisenä tuli mieleen, että menipä hurja määrä polttoainetta. Sitten vanhempia juttua katsellessa kävi ilmi, että tuo olikin poikkeuksellisen vähän. Tuohan on "vain" 0,33 l/mpk ja useilta muilta pätkiltä löytyi ~0,6 l/mpk ja suurin oli 0,94 l/mpk.

Esimerkiksi vuosi 2013 9746 mpk, 5557 l ja 1871 konetuntia. Tuosta tulee konetunnille lasketuksi keskinopeudeksi 5,2 solmua eli koko matkan olisi helposti voinut ajaa koneella noilla tunneilla.

Ovatko siis pitkäköliset maailmanympäripurjehtijat lähinnä moottoriveneitä vai onko Sarema poikkeus? Itse olen kuvitellut, että maailmalla pitkiä matkoja liikuttaessa koneen käyttö olisi selvästi vähäisempää mailia kohden kuin Itämerellä.

Ihan vertailun vuoksi omalla veneellä on tullut minun omistuksessa 9964 mpk ja 651,5 h eli 15,3 solmun keskinopeus konetunnille laskettuna. Normaalia 6 solmun koneajomatkavauhtia olisi noilla tunneilla päässyt 4000 mpk, mutta konetunneista luultavasti alle puolet on tuollaista. Tuossakin on "rasitteena" 2013 Göta-kanava, jossa tuli paljon konetunteja. Sen jälkeen laskettuna "keskinopeus" on ollut 18,7 solmua. Viime kesälle peräti 21 solmua (1562 mpk, 74,5 tuntia), vaikka Tukholmasta kotiin piti ajaa varsin paljon koneella olemattoman tuulen takia.

Lue lisää

Huonotuulinen n 3000 mpk legi viime kesänä vähemmän kuin 0,03 L/ mpk kokonaislulutus. Eikä ollut mitenkään tarkoitus pihistellä vaan kiirehtiä.

Bossu kirjoitti:

Alaskassa ja Chilessä lämppärikin varmaan pörisee taukoamatta. Sanotaan 10-15 litraa päivässä, 300-450 litraa kuussa.

Alaskasta Chileen mennään kuitenkin päiväntasaajan kautta, joten suurin osa matkasta on lämpimässä. Mahtaako kylmässäkään mennä tuo arvioimasi n. 0,5 l/h joka vastaa 4 kW lämmitystehoa?

Blogissa oli kuitenkin muilta matkoilta myös konetunnit, joita tuli paljon. Jos tuolla Alaska-Chile -pätkällä tuli vaikkapa 1000-1500 tuntia, on se vähän muihin reissuihin verrattuna. Tuostahan tulee kuitenkin tuplasti suurempi "keskinopeus" kuin 2013.

Kyllä varmaan Folkkareita ainakin jossain väkerretään, ja varmaan saisi puisenkin jos hynää on antaa tekijälle.

Ei siinä mitään vikaa, sellainen on itselläkin. Vene on rauhallinen, ei broutsaa ikinä, toisaalta luovilla jää jälkeen. Joillakin ei ego kestä sitä. En pidä sitä satamassa eväkölistä huonompana, kun on kertynyt kokemusta ja tietää, miten se käyttäytyy.

Pitkäkölisiä ja eväkölisiä on niin monenlaisia. Riippuu ihan siitä, mitä purjehdukselta haluaa.

Vähän suhteellista tuo matalaan pääseminen, ainakin jos haluaa keulan rantaan. Pitkäköliset ovat usein raskaita, ja syväys ensimmäisen parin-kolmen metrin matkalla keulasta voi olla paljon suurempi kuin eväkölisissä:

http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/pauliina.htm

https://woodenships.co.uk/sailing-yacht/32-colin-archer-type-bermudan-cutter/

Aika jyrkkä ja syvä ranta pitää olla, jos tuollaisella haluaa keulan rantaan luonnonsatamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän suhteellista tuo matalaan pääseminen, ainakin jos haluaa keulan rantaan. Pitkäköliset ovat usein raskaita, ja syväys ensimmäisen parin-kolmen metrin matkalla keulasta voi olla paljon suurempi kuin eväkölisissä:

http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/pauliina.htm

https://woodenships.co.uk/sailing-yacht/32-colin-archer-type-bermudan-cutter/

Aika jyrkkä ja syvä ranta pitää olla, jos tuollaisella haluaa keulan rantaan luonnonsatamassa.

Lue lisää

Noissahan on pitkät pukspröötit eikä ole pystykeulaa. Omassa pitkäkölisessäni vesilinja alkaa jotain 2,5 metriä pukspröötin uloimman kohdan takana. Eli vene voi olla sen verran ulkona rannasta.

Bossu kirjoitti:

Noissahan on pitkät pukspröötit eikä ole pystykeulaa. Omassa pitkäkölisessäni vesilinja alkaa jotain 2,5 metriä pukspröötin uloimman kohdan takana. Eli vene voi olla sen verran ulkona rannasta.

Lue lisää

Varmasti juuri tuon ongelman vuoksi tuossa kosterissa onkin pitkä ankannokka. Ilman sitä se on vielä hankalampi rantautua kuin moderni pystykeulainen, jonka syväys kölin etupuolella on hyvin pieni.

Pukspröötin tai ankannokan voi laittaa eväköliseenkin, kölin mallin vaikutus rantautumisen helppouteen ei liity siihen mitenkään.

Tuon CA:n syväys on 180 cm, ihan samaa luokkaa kuin saman kokoisessa (32’) eväkölisessä. Maksimisyväys vain alkaa n. 2m edempää kuin eväkölisessä, ja keulalinja jatkaa vesirajasta jyrkällä kulmalla alaspäin, kun eväkölisissä se kääntyy lähes veden pinnan suuntaiseksi.

Haluaisin kyllä nähdä sellaisen rantautumisen, jossa gasti seisoo tuon CA:n pukspröötin päässä kiinnitysköydet kädessä valmiina hyppäämään. Puhumattakaan siitä, kuinka lapset kulkevat pukspröötiä pitkin maihin.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti juuri tuon ongelman vuoksi tuossa kosterissa onkin pitkä ankannokka. Ilman sitä se on vielä hankalampi rantautua kuin moderni pystykeulainen, jonka syväys kölin etupuolella on hyvin pieni.

Pukspröötin tai ankannokan voi laittaa eväköliseenkin, kölin mallin vaikutus rantautumisen helppouteen ei liity siihen mitenkään.

Tuon CA:n syväys on 180 cm, ihan samaa luokkaa kuin saman kokoisessa (32’) eväkölisessä. Maksimisyväys vain alkaa n. 2m edempää kuin eväkölisessä, ja keulalinja jatkaa vesirajasta jyrkällä kulmalla alaspäin, kun eväkölisissä se kääntyy lähes veden pinnan suuntaiseksi.

Haluaisin kyllä nähdä sellaisen rantautumisen, jossa gasti seisoo tuon CA:n pukspröötin päässä kiinnitysköydet kädessä valmiina hyppäämään. Puhumattakaan siitä, kuinka lapset kulkevat pukspröötiä pitkin maihin.

Lue lisää

Pukspröötiä käytetään siksi, että saataisiin keulapurjeen kiinnityspiste pitkälle eteen. Niissä rikaus on pitkä ja matala. Eväkölisessä riki on lyhyt ja korkea, eli hyvä luovilla, koska sen runkokin on hyvä luovilla. Pitkäkölinen on muutenkin huonompi luovimaan, niin se ei hyödy sellaisesta rikauksesta.
Ankannokasta ei kannata tehdä pitkää vain maihin kulkemista varten luonnonsatamissa, koska se on hankala satamassa. Useimmissa maissa ei veneen keulan kautta edes kuljeta maihin.

Anonyymi kirjoitti:

Pukspröötiä käytetään siksi, että saataisiin keulapurjeen kiinnityspiste pitkälle eteen. Niissä rikaus on pitkä ja matala. Eväkölisessä riki on lyhyt ja korkea, eli hyvä luovilla, koska sen runkokin on hyvä luovilla. Pitkäkölinen on muutenkin huonompi luovimaan, niin se ei hyödy sellaisesta rikauksesta.
Ankannokasta ei kannata tehdä pitkää vain maihin kulkemista varten luonnonsatamissa, koska se on hankala satamassa. Useimmissa maissa ei veneen keulan kautta edes kuljeta maihin.

Lue lisää

Kyllä eväkölisessä käytetään pukspröötejä genaakkerin ja code zeron jalustmiseen. Samaa mieltä sen soveltuvuudesta rantautumiseen. Se ainoastaan vaikeuttaa rantautumista. Sisäänvedettävänä vähemmän.

Ankannokka on erinomainen myös satamissa.