Suomalaisilla on terveitä elinvuosia vähemmän kuin ruotsalaisilla ja valtaosalla muista EU-kansalaisista.
Vertailu perustuu ihmisten kokemukseen terveydestään eri maissa, kertoo sunnuntain Aamulehti.
Eurostatin tuore tilasto kertoo, että vuonna 2007 suomalainen nainen eli terveenä keskimäärin 58 vuotta ja mies 56,7 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa naisella oli terveitä elinvuosia 66,6 ja miehellä vielä enemmän eli 67,5.
Suomen taakse jäi terveiden elinvuosien määrässä viisi entistä itäblokin maata, peränpitäjänä Viro.
- Yksi syy Suomen sijoitukseen voi olla suomalaisten kielteinen asenne. Voi olla, että täällä valitetaan herkemmin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Palotie-Heino Aamulehdessä.
Eurostatin kokoama tilasto perustuu odotettavissa olevaan elinikään ja kyselytutkimukseen ihmisten itse arvioimasta terveydentilastaan.
Vertailu perustuu ihmisten kokemukseen terveydestään eri maissa, kertoo sunnuntain Aamulehti.
Eurostatin tuore tilasto kertoo, että vuonna 2007 suomalainen nainen eli terveenä keskimäärin 58 vuotta ja mies 56,7 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa naisella oli terveitä elinvuosia 66,6 ja miehellä vielä enemmän eli 67,5.
Suomen taakse jäi terveiden elinvuosien määrässä viisi entistä itäblokin maata, peränpitäjänä Viro.
- Yksi syy Suomen sijoitukseen voi olla suomalaisten kielteinen asenne. Voi olla, että täällä valitetaan herkemmin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Palotie-Heino Aamulehdessä.
Eurostatin kokoama tilasto perustuu odotettavissa olevaan elinikään ja kyselytutkimukseen ihmisten itse arvioimasta terveydentilastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Monet tutkimukset osoittavat, että suomenruotsalaiset voivat hyvin. Pohjanmaata katsottaessa on havaittu, että vastaavassa asemassa oleva ruotsinkielinen on sekä terveempi että hyvinvoivempi kuin hänen suomenkielinen naapurinsa. Helsinkiläisistä nuorista tehty tutkimus taas osoittaa, että ruotsinkielinen helsinkiläisnuori elää monella tapaa eheämpää elämää kuin hänen suomenkielinen ikätoverinsa. Ruotsinkielinen nuoriso on koulumyönteisempi, päihdekielteisempi ja perhekeskeisempi.
Kaiken kaikkiaan ruotsinkieliset elävät pitempään ja terveemmin. Työelämässäkin viihdytään pidempään.
Pinnallinen käsitys suomenkielisten keskuudessa lienee, että suomenruotsalainen hyvinvointi on yksinkertaisesti tulosta vauraammasta ja huolettomammasta elämästä. Tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Kyllä ruotsinkielinen kohtaa yhtä lailla arjen paineet ja vaikeudet kuin suomenkielinenkin. Stereotypia ruotsinkielisestä paremmasta väestä on syntynyt aikana, jolloin suomenkielinen väestö ei joutunut ruotsin kielen kanssa tekemisiin kuin ehkä oman paikkakuntansa harvojen silmäätekevien kautta. Eliitti oli tuolloin toki ruotsinkielistä, mutta se edusti vain pientä osaa ruotsinkielisestä kansanosastamme. Kosketusta ruotsinkieliseen maaseudulla asuvaan laajaan enemmistöön - rahvaaseen - ei useimmilla suomenkielisillä vain ollut. Nykyään vuorovaikutus on paljon suurempaa.
Tutkimusten mukaan suomenruotsalaisuutta luonnehtii myönteisempi elämänasenne, joka ilmenee mm. vilkkaana sosiaalisena elämänä. Kuulutaan kuoroihin ja yhdistyksiin. Tunne omasta yhteisöstä ja sen perinteestä on vahva. Tämä yhteisöllisyys on todettu tämän myönteisen suomenruotsalaisen poikkeaman selittäjänä ihmisten arkisessa hyvinvoinnissa. Ihmiset voivat paremmin kun heillä on yhteenkuuluvuuden tunteesta kumpuavaa turvallisuutta elämässään."
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=102266
ei mikään "Vatti".
ja on siksi hyvin vakuuttava.
Suomenruotsalaiset soutivat karkuun Munsalaan ja kieltäytyivät asuttamasta evakkoja. Siinä sinulle yksi syy. Vastuuta välttelevät ja muiden kustannuksella pyrkivät elämään aivan kuten serkkunsa mustalaiset.
Vilkkaana soutuelämän Munsalassa? Uskallappas mennä puhumaan valheitasi sotaveteraanille senkin aasiasta tullut ruotsalainen mustalainen.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_life_expectancy
Tai toinen voi olla se, ettei Ruotsi kokennut toista maailmansotaa ja se ettei Suomi saannut Marshall-apua kuten Norja ja Tanska, koska Neuvostoliitto painosti kieltäytymään.
Joten pidä se valehteleva turpasi tukossa. Seuraavalla kerralla päästetään venäläiset Tukholmaan ja katsotaan miten kaltaisesi paskahousuinen ruotsalainen homo pärjää venäläisiä vastaan.
Tutkimuksessa kysyttiin omaa mielipidettä.
Suomalaiset vastaavat yleensä rehellisesti kaunistelematta.
Eurooppalaiseen "sivistykseen" kuuluu olennaisena osana epärehellisyys.
Se on ainoa ominaisuus, jonka ruotsalaiset ovat tuosta sivistyksestä omineet.