Kysytäänkö niitä asioita jotka on tärpeiksi mainittu aina tentissä? Meillä opettaja sanoo kurseilla että "tämä asia on sellainen jota voisin kysyä tentissä, saitteko varmasti tämän kirjoitettua ylös" ja kuitenkaan ei tule kysyneeksi tätä asiaa.
Vittu mitä touhua.
En ymmärrä moisen touhun ideaa.
Vittu mitä touhua.
En ymmärrä moisen touhun ideaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
että ehkä ne opettajasi mainitsevat tärpit ovat kuitenkin sellaisia TÄRKEITÄ asioita, jotka tulisi hallita? Vaikket niitä tentissä pääsisikään paperille sylkemään, niin ei niiden opettelemisesta varmasti haittaa ole.
Niin, kyllä ne varmasti keskeisempiä asioita ovat kurssin kannalta kuin esimerkiksi hänen käsittelemänsä haastattelut silikonitissien merkityksestä, Timo T. A. Mikkoset tai Matti Nykäsen ja hänen vaimonsa yksityiset asiat.
Ymmärsin virheellisesti, että hän tällaisella puheella vihjaisi, mitä hän aikoo tentissä kysyä kuten joillakin opettajilla on tapana. Katson asiaa tentin läpäisyn kannalta, koska suurin osa opiskelluista asioista on sellaisia, että on vaikea nähdä miten niistä voisi olla työelämässä hyötyä. Minua kiinnostaa vain läpäistä tentit, saada muodollinen pätevyys ja päästä pois maalta.
tämän haluan tehdä mahdollisimman vähällä vaivalla.
Totta. Korkeakoulussa kurssien asiamäärät ovat melkoisia, ja välillä tuntuukin aivan turhalta opetella yksityiskohtia aiheesta, josta ei ole edes minkäänlaista yleiskuvaa. Totuushan on, että vaikka opiskelun tulisi tapahtua oppimisen ehdoilla, kaikki tähtäävät vain tentin läpipääsyyn, ja toivon mukaan oppivat edes jotain siinä sivussa.
Ehkä legendaarinen "tätä olen usein tentissä kysynyt" -lause onkin todellisen pedagogin ratkaisu, joka saa opiskelijat oppimaan ne tärkeimmät asiat muun tiedon seasta. Kun kyseinen tieto on luettu tenttiä varten edes hiukan huolellisemmin, jäänee se päähänkin suuremmalla todennäköisyydellä.
"-- koska suurin osa opiskelluista asioista on sellaisia, että on vaikea nähdä miten niistä voisi olla työelämässä hyötyä."
Whatta? Ei yliopisto-opetuksen pointti olekaan, että siitä olisi suoraan työelämässä hyötyä - se on tutkijakoulutusta! Kun menen luennoille, niin en oleta oppivani siellä työelämätaitoja, vaan ko. alan tieteellistä ymmärrystä.
Epäsuorasti sitten analyyttisiä taitoja pääsee toki käyttämään työelämässä, mutta yliopistojen tarkoitus ei todellakaan ole ammattikoulutus. Männä vuosisatoina papit hankkivat niissä yleissivistystä, sitten aateliset puuhastelivat niissä klassisen sivistyksen parissa, kunnes 1900-luvulle tullessa ne laajenivat virkamieskouluiksi (virkamiehen yleissivistys, ei ammattitaito).
Tämä koskee siis lähinnä perinteisiä monialayliopistoja. Toki niissäkin on jonkinlaista ammatillisuutta ollut jo kauan (lääkärikoulutus, juristikoulutus), mutta pääpiirteiltään on kyllä harrastettu henkevyyksiä, teologiasta klassiseen sivistykseen ja luonnontieteiden nousuunkin.
Edelleenkin kuitenkin virkamiehen koulutus on monialayliopistoille tärkeä tehtävä, ja virkamiehen osaamiseen kuuluu mahdollisimman laaja yleissivistys.
Se on tutkijakoulutusta, mutta minä en aio tutkijaksi ja nimenomaan tällä perustelin haluttomuuttani nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa kandini eteen. Haluan vain muodollisen pätevyyden kasaan mahdollisimman vähällä minun kannaltani turhan tiedon opiskelulla ja palata sivistyksen pariin. Tässä tietysti auttavat tärpit, joista oli puhe.
Muodollisella pätevyydellä en viittaa virkamiehen pätevyyteen vaan yksinkertaisesti siihen, että nykyään juuri ketään ei palkata vähänkään vaativampiin tehtäviin ilman jonkinlaista korkeakoulutukintoa