Joko teistä niillä, joilla syksy huonoa aikaa, on ruvennut tulemaan "syystauti" eli syyssynkkä?
Aiemmin minulle loka-joulukuu oli sitä pahaa aikaa, nyt tuntuu kuin täysi syyskunto olisi iskenyt päälle jo kk sitten. Tulee ennätyspitkä talvi, kun unettomuus, mielialan tipahdus, itkuisuus, ärtyisyys ja aikaansaamattomuus jo alkaneet.
Eikä (taaskaan) lääkäri tunnu tietävän mitä tehdä. Kokeiltu lääke aiheuttaa kyllä vaikutuksia, mutta ei toivottuja ts. en nuku, mutta tulen kyllä fyysisesti pahoinvoivaksi...Tuntuu niin turhauttavalta aina olla yrittämässä soittamaan lääkärille; meillä päin kun ei lääkäriä nykyään tavata - Heidän kanssaan puhutaan vain puhelimessa. En ole KERTAAKAAN tavannut "hoitavaa" lääkäriäni, vaikka hän on ollut entisen lääkärini sijaisena jo 10 kk!!! Nyt on kyllä lääkäriaika annettuna, mutta vasta 1,5 kk:n päästä.
Onko tätä paljonkin? Että avohoito = soita hoitajalle, joka sanoo, että soita lääkäri(n sijaiselle). Ja kun tilanne ei parane, samaa kuviota jatketaan viikosta toiseen.
Aiemmin minulle loka-joulukuu oli sitä pahaa aikaa, nyt tuntuu kuin täysi syyskunto olisi iskenyt päälle jo kk sitten. Tulee ennätyspitkä talvi, kun unettomuus, mielialan tipahdus, itkuisuus, ärtyisyys ja aikaansaamattomuus jo alkaneet.
Eikä (taaskaan) lääkäri tunnu tietävän mitä tehdä. Kokeiltu lääke aiheuttaa kyllä vaikutuksia, mutta ei toivottuja ts. en nuku, mutta tulen kyllä fyysisesti pahoinvoivaksi...Tuntuu niin turhauttavalta aina olla yrittämässä soittamaan lääkärille; meillä päin kun ei lääkäriä nykyään tavata - Heidän kanssaan puhutaan vain puhelimessa. En ole KERTAAKAAN tavannut "hoitavaa" lääkäriäni, vaikka hän on ollut entisen lääkärini sijaisena jo 10 kk!!! Nyt on kyllä lääkäriaika annettuna, mutta vasta 1,5 kk:n päästä.
Onko tätä paljonkin? Että avohoito = soita hoitajalle, joka sanoo, että soita lääkäri(n sijaiselle). Ja kun tilanne ei parane, samaa kuviota jatketaan viikosta toiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lääkäriin pääsee se, jos varaa yksityiseen. Muuten ei kehumista.
Älä ota avohoitajiin mitään yhteyttä vähään aikaan, kyllä siellä kiinnostutaan ja tarvittaessa poliisi tulee ovellesi.
Olen tottunut siihen, että äitini (60) on maanis-depressiivinen oireineen.. tai oikeastaan en ole.. järkytys hänen käyttäytymisensä rumuudesta ja toisaalta hyvyyydestä on aina shokeeraava, koska tunnelma voi muuttua lempeästä mummosta raivoavan ja ovia paiskovaan teiniin sekunneissa. Hänellä diagnosoitiin tämä viisi vuotta sitten, mutta olen "elänyt" sen kanssa koko ikäni.
Välillä tuntuu, että oireet ovat minullakin; ja varsinkin tyttärelläni (11).
Olen aika yksin ajatuksieni kanssa.. voisitteko antaa minulle neuvoja..
Kun tulee kevät, alan jo silloin masentua siitä, että kohta on taas syksy.
Citalopraamin annostus on tällä hetkellä 40mg päivässä, mutta tuntuu että nosto 30mg:sta ei ole kyllä vaikuttanut yhtään mitään, paitsi että taas alkoi erektio-ongelmat.
Kohta tässä tipahtaa ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukseltakin, niin alkaa varsinainen köyhyys. Työkuntoa ei ole ollenkaan, mutta en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Mulla on merkintä alkoholiongelmasta terveyskeskuksen tietokannassa, niin eihän mulle mitään apua löydy, kun tarjotaan vaan antabusta ja muita vastaavia "pölyjen maton alle lakaisukeinoja" ja mahdollisimman nopeasti vaan ovesta ulos.