Loukkaantuvatko AS-ihmiseet herkästi?

Lähipiirini as-ihmiset loukkaantuvat todella usein ja asioista, joista ei pitäisi olla syytä loukkaantua. Meidän lähi-as-ihmisillä loukkaantuminen johtaa kostoon, joka voi olla pitkä ja julma muille, jotka eivät tiedä, mitä ovat tehneet väärin. Olisi ihanaa, jos voisivat kertoa, mikä pahoitti mielen, niin voisi selvittää asian.

Kosto saattaa kohdistua myös johonkin täysin ulkopuoliseen, joka on sitten aivan ymmällään saamastaan kohtelusta, minkä as puolestaan kokee aivan oikeutetuksi. Häntähän on kohdeltu huonosti, joskus 5 vuotta sitten, jonkun taholta, jossakin. Tai hän on tulkinnut niin.

Kosto saattaa kohdentua täysin muuhun kuin vääryyttä kokeneeseen. Ikäänkuin olisi "minä" - ja "kaikki muut ihmiset kasvottomana massana".

Kysymys on siis nuorista lahjakkaista aikuisista, ei lapsista.

Raskasta, kun täytyy olla varpaillaan ... Näin siis näissä meidän tapauksissamme, en väitä, että kaikilla olisi kosto ainoa keino käsitellä mielipahaa.

Loukkaantumisista kirjoitti:

Lähipiirini as-ihmiset loukkaantuvat todella usein ja asioista, joista ei pitäisi olla syytä loukkaantua. Meidän lähi-as-ihmisillä loukkaantuminen johtaa kostoon, joka voi olla pitkä ja julma muille, jotka eivät tiedä, mitä ovat tehneet väärin. Olisi ihanaa, jos voisivat kertoa, mikä pahoitti mielen, niin voisi selvittää asian.

Kosto saattaa kohdistua myös johonkin täysin ulkopuoliseen, joka on sitten aivan ymmällään saamastaan kohtelusta, minkä as puolestaan kokee aivan oikeutetuksi. Häntähän on kohdeltu huonosti, joskus 5 vuotta sitten, jonkun taholta, jossakin. Tai hän on tulkinnut niin.

Kosto saattaa kohdentua täysin muuhun kuin vääryyttä kokeneeseen. Ikäänkuin olisi "minä" - ja "kaikki muut ihmiset kasvottomana massana".

Kysymys on siis nuorista lahjakkaista aikuisista, ei lapsista.

Raskasta, kun täytyy olla varpaillaan ... Näin siis näissä meidän tapauksissamme, en väitä, että kaikilla olisi kosto ainoa keino käsitellä mielipahaa.

Lue lisää

Minunkin tuttavapiirissäni olevat AS-ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin. Eräälle olen yrittänyt selittää tilannetta, että ei suuttuisi ilman syytä, mutta ei suostu kuuntelemaan ja pitää päänsä.

Yksi tyypillinen esimerkki oli, kun eräässä hänen työpaikassaan esimiesasemassa oleva vanha mies sanoi "sinulle pitäisi antaa oikein isän kädestä" ja oli nauranut(leikkisästi?) perään. AS-ihminen oli menossa tekemään työsuojeluvaltuutetulle ilmoitusta että esimies uhkaa pahoinpidellä hänet! Tilanne oli siis se, että AS-henkilö oli reilu 20v ja esimies yli 60v, ja tämä esimies kohteli tätä nuorta AS-henkilöä kuin omaa lastaan, hyväntahtoisesti ja isällisesti. Kyse oli siis hyväntahtoisesta huumorista, kun AS teki jonkun möhlin työssään, ja esimies torui häntä. AS otti sen oikeana uhkauksena ja puhuu vieläkin siitä miten "hänet uhattiin hakata siellä.."

assinkaveri kirjoitti:

Minunkin tuttavapiirissäni olevat AS-ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin. Eräälle olen yrittänyt selittää tilannetta, että ei suuttuisi ilman syytä, mutta ei suostu kuuntelemaan ja pitää päänsä.

Yksi tyypillinen esimerkki oli, kun eräässä hänen työpaikassaan esimiesasemassa oleva vanha mies sanoi "sinulle pitäisi antaa oikein isän kädestä" ja oli nauranut(leikkisästi?) perään. AS-ihminen oli menossa tekemään työsuojeluvaltuutetulle ilmoitusta että esimies uhkaa pahoinpidellä hänet! Tilanne oli siis se, että AS-henkilö oli reilu 20v ja esimies yli 60v, ja tämä esimies kohteli tätä nuorta AS-henkilöä kuin omaa lastaan, hyväntahtoisesti ja isällisesti. Kyse oli siis hyväntahtoisesta huumorista, kun AS teki jonkun möhlin työssään, ja esimies torui häntä. AS otti sen oikeana uhkauksena ja puhuu vieläkin siitä miten "hänet uhattiin hakata siellä.."

Lue lisää

Onko tässä ny yksi ja sama asseille katkera tyyppi kirjoittanut ainakin kolme edellisistä viesteistä? Vaikuttaa siltä.

Mun veli on as ja reilumpaa ja aidompaa kaveria saa hakea. Mikä ihme kirosana aspergerista on joillekin tullu. Luin joltain toiseltakin palstalta, kun jonkun assin kimppuun hyökättiin oikein porukalla, vaikka oli ainut asiallinen keskustelija.

Eikä tossa viimeisessä esimerkissä edes ollut kyse samasta asiasta, vaa kielen virheellisestä tulkinnasta. Se mitään kostoa ollut.

Loukkaantumisista kirjoitti:

Lähipiirini as-ihmiset loukkaantuvat todella usein ja asioista, joista ei pitäisi olla syytä loukkaantua. Meidän lähi-as-ihmisillä loukkaantuminen johtaa kostoon, joka voi olla pitkä ja julma muille, jotka eivät tiedä, mitä ovat tehneet väärin. Olisi ihanaa, jos voisivat kertoa, mikä pahoitti mielen, niin voisi selvittää asian.

Kosto saattaa kohdistua myös johonkin täysin ulkopuoliseen, joka on sitten aivan ymmällään saamastaan kohtelusta, minkä as puolestaan kokee aivan oikeutetuksi. Häntähän on kohdeltu huonosti, joskus 5 vuotta sitten, jonkun taholta, jossakin. Tai hän on tulkinnut niin.

Kosto saattaa kohdentua täysin muuhun kuin vääryyttä kokeneeseen. Ikäänkuin olisi "minä" - ja "kaikki muut ihmiset kasvottomana massana".

Kysymys on siis nuorista lahjakkaista aikuisista, ei lapsista.

Raskasta, kun täytyy olla varpaillaan ... Näin siis näissä meidän tapauksissamme, en väitä, että kaikilla olisi kosto ainoa keino käsitellä mielipahaa.

Lue lisää

No, voi voi..

Lähe sille varvaskävelyllesi sitten muualle, jos niin pelkäät jotain "kostoa".

En tiedä, ketä TE olette ("emme halua yleistää") :), mutta tulipa mieleen tällainen ajatus, että käsitys aspergerien herkästi loukkaantumisesta selittynee kielen väärin tulkinnalla, joka on Aspergerissa tavanomaista. Asperger ei aina tulkitse eleitä tai havaitse niitä, jolloin sarkastinen tai humoristinen heitto tulkitaan kirjaimellisesti. Samasta syystä aspergereille loukkaannutaan helposti, koska he eivät välttämättä esimerkiksi osaa eleillään tms. alleviivata vitsejään vitseiksi. Eleet voivat täysin tiedostamatta olla myös vääriä. Olen huomannut, että monille aspergereille onkin kehittynyt jonkinlainen tapa sanoa ennen vitsiä tai sen jälkeen, että kerron nyt vitsin/se oli vitsi, jotta toinen ei tulkitsisi sanottua väärin.

Koska tavalliselle ihmiselle sosiaalinen kanssakäyminen on intuitiivista ja automaattista, on ymmärrettävästi vaikea ymmärtää sellaisen näkökulmaa, joka jatkuvasti sisimmässään ponnistelee sen eteen, mikä muilta sujuu kuin leikki. Etenkin jos on luonteeltaan aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut, tulee aspergerin synnyttämiä törmäyksiä väistämättä.

Itselleni esimerkiksi puheen vuorottelu on äärimmäisen vaikeaa. En ole alkuunkaan ihminen, joka haluaisi kuunnella vain omaa ääntään, mutten oikein osaa havaita, miten puheenvuorot vaihtuvat. Esimerkiksi ryhmässä en osaa keskustella ollenkaan, kun vuoroja siirrellään jotenkin sanattomasti katseilla ja eleillä. Kahden kesken puhun joskus liikaa ja joskus vain kuuntelen, mutta porukassa olen melkein aina hiljaa, koska en osaa ennakoida vuoronvaihtoa tai muutenkaan keskustella porukassa. Itse olen yrittänyt kauheasti keksiä keinoja porukassa vuorottelun oppimiseen ja seurata muita, mutta vaikeaa se on.

0987 kirjoitti:

En tiedä, ketä TE olette ("emme halua yleistää") :), mutta tulipa mieleen tällainen ajatus, että käsitys aspergerien herkästi loukkaantumisesta selittynee kielen väärin tulkinnalla, joka on Aspergerissa tavanomaista. Asperger ei aina tulkitse eleitä tai havaitse niitä, jolloin sarkastinen tai humoristinen heitto tulkitaan kirjaimellisesti. Samasta syystä aspergereille loukkaannutaan helposti, koska he eivät välttämättä esimerkiksi osaa eleillään tms. alleviivata vitsejään vitseiksi. Eleet voivat täysin tiedostamatta olla myös vääriä. Olen huomannut, että monille aspergereille onkin kehittynyt jonkinlainen tapa sanoa ennen vitsiä tai sen jälkeen, että kerron nyt vitsin/se oli vitsi, jotta toinen ei tulkitsisi sanottua väärin.

Koska tavalliselle ihmiselle sosiaalinen kanssakäyminen on intuitiivista ja automaattista, on ymmärrettävästi vaikea ymmärtää sellaisen näkökulmaa, joka jatkuvasti sisimmässään ponnistelee sen eteen, mikä muilta sujuu kuin leikki. Etenkin jos on luonteeltaan aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut, tulee aspergerin synnyttämiä törmäyksiä väistämättä.

Itselleni esimerkiksi puheen vuorottelu on äärimmäisen vaikeaa. En ole alkuunkaan ihminen, joka haluaisi kuunnella vain omaa ääntään, mutten oikein osaa havaita, miten puheenvuorot vaihtuvat. Esimerkiksi ryhmässä en osaa keskustella ollenkaan, kun vuoroja siirrellään jotenkin sanattomasti katseilla ja eleillä. Kahden kesken puhun joskus liikaa ja joskus vain kuuntelen, mutta porukassa olen melkein aina hiljaa, koska en osaa ennakoida vuoronvaihtoa tai muutenkaan keskustella porukassa. Itse olen yrittänyt kauheasti keksiä keinoja porukassa vuorottelun oppimiseen ja seurata muita, mutta vaikeaa se on.

Lue lisää

Entä, jos koet tulleesi loukatuksi tai kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti?

Ihmissuhteet ja vuorovaikutustilanteet vaativat enemmän tai vähemmän ponnistelua meiltä kaikilta, as-ihmisiltä ja ei-as-ihmisiltä. Toisen ihmisen todellinen kuunteleminen ja kuuleminen ei suju leikiten keneltäkään, joka todella haluaa paneutua toisen näkökulmaan. Väärinkäsityksiäkin tulee ajoittain ja loukkaantumisiakin. Kuinka niistä eteenpäin as-ihmisten kanssa terveellä ja rakentavalla tavalla ja niin, ettei muidenkaan, kuin as-ihmisten tarvitsisi kohtuuttomasti joutua loukatuiksi. Tähän etsin lisää avaimia.

ap. kirjoitti:

Entä, jos koet tulleesi loukatuksi tai kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti?

Ihmissuhteet ja vuorovaikutustilanteet vaativat enemmän tai vähemmän ponnistelua meiltä kaikilta, as-ihmisiltä ja ei-as-ihmisiltä. Toisen ihmisen todellinen kuunteleminen ja kuuleminen ei suju leikiten keneltäkään, joka todella haluaa paneutua toisen näkökulmaan. Väärinkäsityksiäkin tulee ajoittain ja loukkaantumisiakin. Kuinka niistä eteenpäin as-ihmisten kanssa terveellä ja rakentavalla tavalla ja niin, ettei muidenkaan, kuin as-ihmisten tarvitsisi kohtuuttomasti joutua loukatuiksi. Tähän etsin lisää avaimia.

Lue lisää

Kuten sanoit ihmissuhteet vaativat ponnistelua kaikilta. Sama pätee myös asiaasi, johon kaipaat neuvoja. Kaikki tulevat joskus loukkaantuneiksi (syyttä tai syystä). Tätä tapahtuu niin aspergereille kuin tavallisille ihmisille. Aspergerit käsittelevät loukkaantumistaan omin persoonallisin tavoin ja keinoin kuten me kaikki. Oma loukkaantuminen onkin aina käsiteltävä itse. Kenenkään syyttely tai syyllisten etsiminen ei auta mitään. Muutenkin ihminen on aina niin omien motiiviensa, tunteidensa ja suojamekanismiensa sokeuttama, ettei mitään totuutta loukkaantumisistamme edes ole olemassa, joten miksi sitä edes etsiä.
'
Mutta noin muutoin ainakin assien kanssa auttaa se, että oppii tuntemaan toisen ja ymmärtää tämän lähtökohtia. Samalla tavoin ihan kaikkia ihmisiä voi lähestyä heidän näkökulmastaan. Hyvä neuvo minulle ainakin on ollut, että muistan, etten ole täydellinen itsekään, teen virheitä ja ajattelen joskus pahaa ihmisistä. Kun kykenen näkemään itseni ihan tavallisena virheellisenä ihmisenä, muiden epätäydellisyys on helpompi kestää. Itsekin ymmärrän niin sanottuja taviksia, jotka joskus ovat täysin sosiaalisten pelien sokeuttamia. Siksi uskonkin, että minuakin (ainakin joskus) ymmärretään.

Itse olen tavannut muutaman ihmisen, joiden positiivinen kannustus ja puoliväliin tulo on auttanut paljon. Myös se, ettei tee toisesta tai tämän puutteista numeroa, auttaa. Jos toinen koko ajan esimerkiksi tekee kamalan numeron näkemistään puutteista hokien jatkuvasti vaikkapa "taas teit noin, taas keskeytit", se vain lamaannuttaa ja heikentää itsetuntoa entisestään. Yleensäkin positiivinen kannustus ja hellävarainen ohjaus auttaa meihin kaikkiin ihmisiin parhaiten.

mutta jos itse on kohtelias ja toinen käyttäytyy sinua kohtaan epäreilusti ei-kohteliaasti, niin silloin on oikeus loukkaantua. Sen verran pitää olla pelisilmää, että näkee kenen kanssa on tekemisissä. Suorasukaisemman tyypin kanssa voit hyvin käyttäytyä suorasukaisesti, mutta jos joku on erityisen hienotunteinen, niin ei kannata kärkkäästi mennä laukomaan asioita. Ihmiset ovat erilaisia olivat he sitten asseja tai ei. Ennen kuin mietit toisen loukkaantumisen syitä, mieti ensin olisiko sinun käytöksessäsi parannettavaa, eikä aina osoiteta sitä toista.