Olen sekoillut elämässäni paljon. Haluan tavallisen elämän.
Haluan kyetä keskustelemaan rakkaiden ihmisten kanssa jostakin muusta kuin siitä ettemme osaa puhua. Päivä päivältä olen puutuneempi ja kyvyttömämpi puhumaan mistään. Jos en edes ajattele enää muuta kuin huonoa oloani, miten minulla voisikaan olla ajatuksia joita jakaa.
Yritän keksimällä keksiä jotakin mistä puhua jonkun kanssa. En usko, että suhteellenikaan tekee hyvää se, että jankutan uudelleen ja uudelleen tyttöystävälleni kuinka sekaisin olen.
Tyttöystäväni tuntuu käsittävän kaiken, mutta minä en ymmärrä mitään ja tuomitsen hänet sanoillani hetkeäkään harkitsematta. Anteeksipyyntöni lähinnä ärsyttävät häntä kaikessa toistuvuudessaan.
Tuntuu siltä, ettei mikään ole oma juttu. Minulla ei ole ollut harrastuksia koska ei ole mitään mikä kiinnostaisi tarpeeksi. Haluaisin olla kiinnostunut ja aktiivinen. Nyt lähinnä toistan nauhoitteenomaisesti jo kuultuani.
Syöminen, nukkuminen ja tyttöystävän kosketus ovat lähes ainoita, jotka aiheuttavat mielihyvää.
Kärsiikö kukaan vastaavanlaisesta tilanteesta?
Olisiko aika hakea ammattiapua?
Haluan kyetä keskustelemaan rakkaiden ihmisten kanssa jostakin muusta kuin siitä ettemme osaa puhua. Päivä päivältä olen puutuneempi ja kyvyttömämpi puhumaan mistään. Jos en edes ajattele enää muuta kuin huonoa oloani, miten minulla voisikaan olla ajatuksia joita jakaa.
Yritän keksimällä keksiä jotakin mistä puhua jonkun kanssa. En usko, että suhteellenikaan tekee hyvää se, että jankutan uudelleen ja uudelleen tyttöystävälleni kuinka sekaisin olen.
Tyttöystäväni tuntuu käsittävän kaiken, mutta minä en ymmärrä mitään ja tuomitsen hänet sanoillani hetkeäkään harkitsematta. Anteeksipyyntöni lähinnä ärsyttävät häntä kaikessa toistuvuudessaan.
Tuntuu siltä, ettei mikään ole oma juttu. Minulla ei ole ollut harrastuksia koska ei ole mitään mikä kiinnostaisi tarpeeksi. Haluaisin olla kiinnostunut ja aktiivinen. Nyt lähinnä toistan nauhoitteenomaisesti jo kuultuani.
Syöminen, nukkuminen ja tyttöystävän kosketus ovat lähes ainoita, jotka aiheuttavat mielihyvää.
Kärsiikö kukaan vastaavanlaisesta tilanteesta?
Olisiko aika hakea ammattiapua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen kokenut samaa. pohjalla oli stressi.
suorituspaineet esim. työssä kilpailu,
saa sut tuntemaan ajoittain "tappiolla" olevaksi.
tästä syntyvä oravanpyörä tekee susta valittajan.
olet ikäänkuin hukannut itsesi.
jos kuvaukset sopivat, elämäntilanteeseesi pitäisi
tulla muutos.
naiselle jankuttaminen lisää vain tuskaasi.
et saa hänestä turvaa.
älä ainakaan mene kunnalliselle "kallonkutistajalle".
kun elämäntilanteesi helpotaa, ja osaat hieman
rentoua, olet mennyt hieman eteenpäin ja oppinut kokemastasi.
Koulu saattaa aiheuttaa stressiä... Ongelmana on myös etten tiedä miltä stressi tuntuu.
Tyttöystävä haluaa ja odottaa jonkinlaista ratkaisua ja pelkään, että se olisi suhteen loppuminen. Toisaalta taas toivon, että hän jaksaa kanssani tämän yli. Alussa meillä tuntui olevan paljonkin asiaa, mutta nyt tuntuu järkevämmältä laskea luuri alas kuin kuunnella linjan taustakohinaa. En tiedä mistä on kyse. Välitämme silti toisistamme.
Minulla ei ole ystäviä kaupungissa jossa asun nykyään. Luulen, että minulla saattaa olla erikoinen persoonallisuus, jonka vuoksi ihmiset välttelisivät minua. Miten saadaan ystäviä?
kun on stressiä päällä: jännität ja hermoilet olet "lyhytjännitteinen" etkä saa öisin nukuttua tai heräilet helposti.. tai ehkä et käy ylikierroksilla. en tiedä.
miehen pitäisi olla naiselle mies.
apua et häneltä näihin ongelmiisi saa.
yksinäisyyden tunne vaivaa yllättävän monia.
valittaminen myös karkoittaa ystävät.
mene vaan juttelemaan ammatilaiselle.
yksityiseltä varaat ajan. maksaa tietty pikkasen enemmän.
Kirjoittamasi oli kuin suustani. Menin samoilla oireilla terveyskeskukseen ja sain lääkkeet.tällä hetkellä 3kk syötyäni olo jo parempi,eikä anteeksikaan lipsahda suustani vahingossa.
Olis se kiva saada itsensä kuntoon. Olis ihan reilua ystäville ja tyttökaverillekkin, että olisin vähän tasapainoisempi. ei nolottais aina niin pirusti mitä ihmeellisimmät asiat.
Oon vähän aikaa ollut aika ok vaikka jutteleminen vähän hankalaa. Aion nyt hoitaa itseäni.
Kiitos vastauksista ja tervettä kevättä.