Voidaanko pakkohoidon tarkkailujakson aikana syöttää väkisin lääkkeitä, mikäli potilas käyttäytyy asiallisesti eikä riehu?
pakkohoidon tarkkailujakso
asdajp
10964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
valitettavasti voidaan.
mutta ei pitäisi (tai saisi) tehdä. Mitä merkitystä silloin on millään "tarkkailujaksolla" kun asia on jo etukäteen päätetty? Tässäkin nähdään mistä koko pakkohoitosysteemissä kysymys.
No point.
Silloin syötetään ihminen sekaiseen kuntoon jotta voidaan tehdä pakkohoidon oikeuttava diagnoosi.
Pakkohoidon edellyksenä on todettu mielisairaus siksi lääkitystä annetaan kaikissa tapauksissa ei vain tarvittaessa.
Joskus harvoin kun hoitotahoja on useita ja ne eivät ole synkassa keskenään tarkkailulähete ei johda pakkohoitoon ja lääkitystäkään ei ehkä anneta. Voidakseen tähdä pakkohoitopäätöksen lääkärin on pystyttävä antamaan mielisairausdiagnoosi ja näitä ovat suomessa vain skitsofrenia ja maanisdepressiivinen (kaksisuuntainen) mielialahäiriö.
Lain mukaan siis psykoosi sinällään ei anna mahdollisuutta pakkohoitoon, mutta tästä yleisesti lipsutaan ja lääkärit tuntuvat tulkitsevan lain mielisairaus-sana muodon tarkoittavan samaa kuin psykoosi.
Tämä on siis hyvin pitkälle tulkintaa ja näitä tulkintoja ei edes käydä oikeusistuimessa vaan lääkärit omissa päissään.
käsittääkseni käytetään lääkkeitä vain tositarpeeseen (esim. rauhoittavaa, jos potilas on kovasti ahdistunut ja levoton), ei muuten. Varsinainen lääkehoito aloitetaan vasta tarkkailujakson jälkeen, kun ensin tarkkailujaksolla on selvitelty millä tavoin potilas oireilee. Lääkehoitoa tarkkailujaksolla vältetään, koska ei vielä tiedetä mikä potilasta vaivaa, ja lääkkeillä ei voida hoitaa ennen kuin tiedetään mitä hoidetaan. Lääkkeet myös sekoittavat todellista oireilua, joka jäisi tulematta esille, jos heti aloitettaisiin lääkitys.
Toisaalta potilas voi olla hyvin tuskainen ja ahdistunut, harhainen, ja hänellä voi olla oikein tosissaan paha olo. Silloin kyllä yritetään helpottaa hänen oloaan. Myös selkeästi havaittavissa oleva psykoosi taitaa olla syy aloittaa neuroleptihoito välittömästi.
Tuollaisia kokemuksia minulla on lähiomaisena.
syötetään masennuslääkkeitä ja neurolepteja. Ehkä ensimmäinen kerta on poikkeus, tai sitten ei.
Minä kyllä menin osastolle ensin ihan masennusdiagnoosilla ja sitten se muutettiin (kun osastonlääkärin
kanssa ei oikein synkannut) äkilliseksi psykoottiseksi häiriöksi ja pakkohoidoksi. Ei siis ollut skitsofrenia eikä bipo-diagnoosia. Tarkkailujakson päätteeksi, nyt 10 vuoden päästä toistamiseen, sain määrittelemättömän masennuksen, ja pääsin pois, luojan kiitos.
Mutta se yli kymmenen vuoden takainen psykoosidiagnoosi siis kummittelee minulle lopun elämääni. Se varjolla voidaan milloin vain alkaa epäillä psykoottiseksi ja viedä arvioitavaksi ja tarkkailtavaksi, ja, lääkärin niin halutessa, määrätä vastentahtoiseen hoitoon.
Tarkkailulähetteen kirjoittanut tk-lääkäri näki minut ilman mitään haastatteluja ja tutkimusta mielisairaana, vaarallisena itselle ja/tai muille ja muut hoitokeinot riittämättöminä. Raksit vain ruutuun ja osastolle! Tarkkailujakson päätteeksi oli psykiatri kaikessa tk-lääkärin mielipiteen kanssa eri mieltä: en ollut mielisairas, vaarallinen kellekään, ja toimiva hoito oli muualla. Olin vain masentunut. Mutta kolme päivää siellä piti viettää ja lääkkeitä napsia.
tk-lääkäri totesi -aivan oikein- epilepsian ja kirjoitti pikalähetteen neurologiaan, ei psykiatriaan, mutta sairaanhoitopiiri tulkitsi epilepsiakohtauksen psykoosiksi. Jouduin tarpeettomaan pakkohoitoon kuukaudeksi (epilepsia vs. psykoosi). Pakkohoidon aikana selvisi, ettei ole psykoosia, mutta osastollaolo ahdisti koko ajan, kun tiesin, että maksan turhasta.
itsariyrityksen jälkeen.Huoneessa ei ole teille muuta kuin pehmuste lattialla jotta voitte nukkua siinä ja muuten huone on tyhjä.Kamera valvoo teitä kaiken aikaa.Millainen kuvittelisitte olonne olevan tuolloin?Olisiko se olonne samanlainen kuin itsariyrityksen jälkeen omassa kotonanne vai tuntuisiko tuska ja ahdistus tuollaisessa lukitussa huoneessa?
Teille annettaisiin vielä jotain lääkettä,jotta olisitte tokkurasa,josta juri olette selviämässä.Mutta sellaista on pakkohoito.Siteillä ja nahkaremmeillä teidät sdotaan,jotta saadaan teholta vietyä mielisairaalaan lukkojen taakse.Onko ihmisarvonne silloin mennyt?
Eli valita kansanedustajallesi, jos et halua pakkohoitoon ja lääkkeitä. Suomessa pakkohoidon kriteerit on tosi ylhäällä, joten jos et lääkkeitä tarvitse, niin en ymmärrä, miksi sinut on pakkohoitoon otettu alunperinkään?
" niin en ymmärrä, miksi sinut on pakkohoitoon otettu alunperinkään?"
Siis pakkohoidossa varmaan vain puolet on niin selviä tapauksia että ne voi järjellään ymmärtää (yliopistotutkija saattaisi ymmärtää ehkä muutaman kymmentä prosenttia enemmän).
Suuri osa päätöksistä on kovastikin kyseen alaisia ja ovat perusteetkin. Ilman hoitohistoriaa olevaa on liki mahdoton saada pakkohoitoon taas jos hoitohistoria löytyy, niin se on jo sinällään ikuinen lupa miten pitkään pakkohoitoon milloin tahansa.
Miten hoitohistoriaa voi tulla jos ei halua sairaalaan?