Kyselin aiemmin mielipidettä merikelpoisesta yksinpurjehdittavasta veneestä, joka soveltuisi purjehdukseen myös Itämeren ulkopuolella.
Veneitä olen katsellut 70-luvun paateista aina 2000-luvun vehkeisiin ja päätynyt pitämään 80-luvun loppua jonkunlaisena kipurajana veneen iässä. Tällä hetkellä olen kiinnostunut eritysesti seuraavista venetyypeistä:
-First 310 tai 31.7
-Finngulf 28
-Hallberg Rassy 29
80-luvun HR 29:n hintapyynnöt huitelevat 50ke:n paikkeilla ja viimeisistä 90-luvun malleista pyydetään parhaimmillaan jo yli 65 tonnia eli ei tule mieleen kovin montaa tuon ikäistä alle 30 jalkaista, joista saisi noin paljon maksaa.
FG 28 on luokiteltu kategoriaan B, mutta mikä tekee veneestä esim. 31.7:aa (jota pidettiin aiemmin tietyin varauksin Atlantille soveltuvana) huonomman vaihtoehdon. Veneet ovat kuitenkin rungoltaan ja rikiltään samantyyppisiä. First on n. metrin pitempi ja uppouma/pituussuhteella mitattuna molemmat ovat keskiraskaita, mutta First suhteellisesti kuitenkin hieman kevyempi. Motion Comfort luku on FG:lle korkeampi.
Mielipiteitä, kokemuksia veneistä?
Veneitä olen katsellut 70-luvun paateista aina 2000-luvun vehkeisiin ja päätynyt pitämään 80-luvun loppua jonkunlaisena kipurajana veneen iässä. Tällä hetkellä olen kiinnostunut eritysesti seuraavista venetyypeistä:
-First 310 tai 31.7
-Finngulf 28
-Hallberg Rassy 29
80-luvun HR 29:n hintapyynnöt huitelevat 50ke:n paikkeilla ja viimeisistä 90-luvun malleista pyydetään parhaimmillaan jo yli 65 tonnia eli ei tule mieleen kovin montaa tuon ikäistä alle 30 jalkaista, joista saisi noin paljon maksaa.
FG 28 on luokiteltu kategoriaan B, mutta mikä tekee veneestä esim. 31.7:aa (jota pidettiin aiemmin tietyin varauksin Atlantille soveltuvana) huonomman vaihtoehdon. Veneet ovat kuitenkin rungoltaan ja rikiltään samantyyppisiä. First on n. metrin pitempi ja uppouma/pituussuhteella mitattuna molemmat ovat keskiraskaita, mutta First suhteellisesti kuitenkin hieman kevyempi. Motion Comfort luku on FG:lle korkeampi.
Mielipiteitä, kokemuksia veneistä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aiot isoille merille, niin mikset katsele saman tien sinne sopivaa venettä.
Naurattaa nämä suomalaiset, jotka pohjanlahdelle ja saaristoon suunnitelluilla veneillä lähtevät maailmaa ja karibiaa kiertämään, oikeat merenkävijät kunnon veneissään nauravat suomalaisille sisävesiveneille.
Firstit on myös tehty sisävesille, joka itämeri on.
On kai siinä perääkin, mutta huomauttaisin, että Firstien kuten muidenkin Bene- (ja Bava- ja Hanse- jne) mallien suunnittelulähtökohtana ei ole Itämeri. Tyypillisin suunnittelijoiden mielessä oleva kohdealue lienee Välimeri.
Lyhyesti: HR 29 on out-of-date joka suhteessa-raskas, hidas, ahdas/ F 31.7 on nopea, tilava,vain rannikko- ja saaristokäyttöön/ FG28 on pieni,yliarvostettu. Pohdi Oceanis 311a-sama runko kuin Firstissä mutta enemmän cruiser. Miksi myös niin erikokoisia veneitä? Kun katselet käytettyjä, pohdi tosissasi paljonko kannattaa maksaa 80/90 -luvun veneistä, jotka ovat surullisen korkealle hinnoiteltuja. Toki: "ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa".
Rupesi pikkasen huvittamaan tuo "out-of-date" ajattelutapa. Se sopii tietenkin, jos puhutaan veneiden muodista tai suunnittelun trendeistä.
Ymmärsin, että nyt oltiin hakemassa venettä, joka sopii yksinpurjehdukseen Pohjanmerelle ja kauemmaksi. Sitä kaiketi Itämeren ulkopuolella tarkoitettiin. Siihen tarkoitukseen tuskin mikään nykymuodin mukaisista perheveneistä on erityisen sopiva. Saattaa olla jopa niin, että se oikea vene löytyykin juuri noista "out-of-date" malleista. Esimerkkeinä vaikkapa Vancouver 28, Tradewind 33, ehkä jopa Allegro tai L32...tai HR 29. Jos tarkoituksesi on osallistua kilpailuihin, katselepa millä kalustolla tämän vuoden OSTARissa oltiin liikkeellä.
No haluan vielä tässä vaiheessa valintaa pitää mukana hieman eriluonteisia veneitä, joista voi sitten valita omaan tarkoitukseeni sopivimman. Sisätiloilla on minulle - enimmäkseen yksinpurjehtivana - venevalinnassa vähemmän merkitystä, joten siksi veneiden asuttavuus vaihtelee reilusti HR:n ollessa ahtain ja Firstin tilavin. En pitäisi Oceanista vaihtoehtona Firstille, koska käsittääkseni First on näistä kahdesta heloitukseltaan laadukkaampi ja minusta tämän kokoluokan veneessä pinnaohjaus on järkevämpi. Oceanis on suunniteltu lähinnä Välimeren vuokravenemarkkinoita silmälläpitäen.
Mistä tulee tuollainen mielikuva, että HR29 olisi jotenkin ahtaampi, kuin muut ikätoverinsa samassa kokoluokassa? Tässähän ketjun aloittaja hakee venettä, joka sopii yksinpurjehdukseen. Mihin hän siis tarvitsee suuria sisätiloja? Yksinpurjehtivan ei kannata hankkia isoa venettä, jossa on paljon purjepintaa ja rungossa tuulipintaa ja jonka käyttäytyminen on jollamaista tai sporttista.
FG28:n jättäisin pois laskuista, varsinkin yksin liikkuvalle, vaikkakin tämän listan kakkoseksi ottaisinkin. First liikkuu kivasti, mutta enpä suosittelisi yksinpurjehtijalle. Eli jos näistä pitäisi valita, ottaisin ehkä sittenkin tuon HR:n. Parina kesänä gastina kyseisessä veneessä olleena tiedän, että veneen kulku on tasaisen varmaa, ennakoitavaa, jopa yllätyksetöntä. Enkä minä venettä sisätiloilta ahtaana pitänyt, vaikka kolmistaan "äijissä" oltiin liikkeellä. Kaveri vaihtoi veneensä upouuteen, pari jalkaa pidempään saksalaiseen, jossa oli kyllä mukavuuksia (esim. suihku ja painevesi), mutta yksin en tuon kanssa lähtisi.
Olen ollut tyytyväinen HR29:n omistaja viimeiset 11 vuotta. Vene on vuosimallia -86 ja maileja on kertynyt Ruotsin länsirannikon, Oulun, Kotkan ja Rostockin välisillä merialueilla. Firstistä tai FG28:sta minulla ei ole kokemusta, mutta tässä muutama mielipide HR29:stä:
Olen hieman eri mieltä siitä, että 29 olisi "out-of-date monessa suhteessa". Veneessä on monia sellaisia ratkaisuja, joita ei vielä uusissakaan ole toteutettu, koska ne tulevat kalliiksi. Useimmat ratkaisut liittyvät perusrakenteisiin, moottoritilan, vetolaitteen, polttoainetankin, rustien, klyyssien jne. toteutuksiin. Viimeiset neljä vuotta olen olosuhteiden pakosta purjehtinut yksin, joten voin todistaa, että 63-vuotias äijä pärjää veneellä ihan hyvin. Vene on raskas, vankka ja vakaa ajettava. Vaatii jonkin verran tuulta kulkeakseen nopeasti, mutta silloin se ei kyllä ole hidas muiden kokoistensa joukossa. Pienelläkin tuulella saa kulkemaan, kun säädöt ovat kohdallaan ja purjepintaa tarpeeksi. Genaakkeri sopii erinomaisesti avotuulilla, myös yksin purjehtiessa. Parasta veneessä on se, että sen kanssa ei tarvitse pelätä kovia kelejä. Vene on tehty kestämään, se käyttäytyy erinomaisen hyvin kovassakin aallokossa (siis myös kovassa ja terävässä aallokossa - Pohjanmerellä aallokko oli jo sen verran pitkää, ettei se rasita venettä samalla tavalla). Sisätiloiltaan vene on toimiva, valoisa ja "loppuun ajateltu". Tämä pätee erityisesti silloin, kun miehistö koostuu 1-3 henkilöstä. Nelihenkisellä porukalla purjehdittiin 6 kesää, eikä tehnyt tiukkaa, mutta nykyään tilantarve tuntuu olevan isompi.
HR29 on jonkin verran "alkulöysä". Broachia en ole koskaan tällä veneellä kokenut. Jos vertaan venettä aikaisempiini, en ole jäänyt kaipaamaan mitään. Varsinkaan yksin purjehtivalle en suosittelisi mitään urheilullista menijää.
Mitään perusvikoja en ole 29:stä löytänyt. Toki 23-vuotiaan veneen tiikkikansi vaatisi jo kunnostusta, moottorin ehkä voisi vaihtaa uudempaan, purjeita olen uusinut muutaman vuoden välein... mutta perusteista en kyllä löydä mitän valittamista. Voin siis lämpimästi suositella pienen miehistön veneeksi. Itse valitsisin Scandinavia-mallin, jossa ei myös tarvitsisi olla pistopunkkaa.
Tiedän, että näitä veneitä on Suomessa vähän, ja ne ovat pysyneet samoilla ihmisillä todella kauan. Siksi harva voi oikeasti sanoa tuntevansa venettä.
Sarjavalmisteisia alle 40-jalkaiset olivat OSTAR 2009:ssä:
Sunbird 32, Sigma 33C, Koopmans 35, Westerly 33, S&S34, Saltram 36..
Mukana ei ollut Finngulffeja eikä Firstejäkään...
Jäin ihmettelemään, mitä edellisen viestin kirjoittaja tarkoitti väitteellään Pohjanmeren laakeista aalloista. Epäilen, että sellainen mielikuva johtuu yksittäisestä Pohjanmeren purjehduksesta, jossa sattui olemaan mukava sää. Niin monta kertaa olen Pohjanmerellä seilannut, että mielipiteeni on tasan päinvastainen: Itämeren puolella on helpommat kelit. Erityisen jyrkkää ja hankalaa aallokkoa on ollut Engl.kanaalissa. Et ole tainnut seilata myöskään Norjassa tai Shetlannissa, joiden rannikoilla on erityisen hankalia aallokkoalueita (mm. Sumburgheadin virroissa ja esim. Listan ja Stattin edustalla). Vuorovesialue on erilainen kuin sisämeri, vaikka toki kovia olosuhteita on täälläkin. Merenkurkussa olen itsekin ollut jyrkässä aallokossa, kun merivirtaakin oli.
Olen samaa mieltä kanssasi, että urheilullinen kevytrakenteinen vene ei ole yksinpurjehtijalle yhtä mukava kuin painavampi ja tukevampi malli. Vendee Globe yms on asia erikseen, niissä mukavuus on toisarvoinen kysymys ja veneet suunniteltu vain voittamaan.
Ajattelin viitata edeltävän kirjoittajan ajatukseen siitä, että Itämeri on pelkkä järvialue, jossa ei oikeaa merenkäyntiä ole. Kokemuksia Pohjanmereltä on tosiaan vain kaksi (kesäkuun puolessa välissä Orustille, parin viikon päästä sieltä takaisin, molemmat reissut Kattegatin kautta). Molemmilla kerroilla länsituulta oli 10-12 m/s, aurinkoa riittämiin, aallonkorkeus poikkeuksetta yli 2 metriä. En toki väitä, että aallokko edes avomerellä olisi tuollaista, varsinkaan rannikon läheisyydessä. Sen sijaan väitän, että Itämerellä voi taatusti joutua erittäin haastaviin olosuhteisiin, eikä purjehtimista Itämerellä voi kaikilta osin verrata järviveneilyyn. Vuorovesivirrasta sen verran, että Itämeren puolella on Tanskan salmissa aivan riittävästi virtausta kokemuksien hankkimista varten - paljon enemmän, kuin Merenkurkussa.
Hei, mukava kuulla kokemuksia HR:llä purjehtineelta! Kirjoituksesi pisti minut kyllä harkitsemaan pikku-Rassia vakavammin. Ja positiivisia kokemuksia veneen merikelpoisuudesta olen lukenut netistä myös muilta käyttäjiltä. Oikeastaan suurin ongelma HR:n kohdalla on, että monet Euroopassa myynnissä olevista veneistä ovat 80-luvulla rakennettuja, joissa on vielä alkuperäiset moottorit. Eli huomattavan korkean hankintahinnan lisäksi pitäisi vielä budjetoida rahaa mahdolliseen moottorivaihtoon.
Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin kokemuksia veneen purjehdusominaisuuksista. Veneen lys-luku on 1.04, joten HR on hitaampien joukossa tämän asteikon mukaan kokoluokassaan. Mutta millaisia kokemuksia on veneen ominaisuuksista kryssillä/avotuulessa? Mikä on veneen runkonopeus tai tyypillinen nopeus n. 7-8 m/s tuulessa?
Tervetuloa joukkoon vaan!
Kyllä veneen LYS-luku kertoo nopeudesta paljon, mutta siihen se sitten jääkin. Olen ollut muutamassa seuran kilpailussa, enkä ole koskaan jalkoihin jäänyt, jos kohta en ole voittanutkaan. Kryssillä vene on parhaimmillaan, silloin se kulkee kuin juna. Kovassa aallokossa varsinkin huomaa sen, että vene toimii siten, kuin se on suunniteltukin. Toiseksi parasta on sivutuulella ajaminen. Purjeissa saa olla löysää reilusti, jolloin vene kulkee suorassa ja vakaasti. Täysmyötäinen on heikoin lenkki. Tuolloin olen ottanut tavaksi leikata reilusti ja käyttää genaakkeria, jolloin vauhti pysyy hyvänä. Nousuominaisuudet eivät häikäise, kun mennään liikaan tuuleen, eli kurssia kannattaa laskea sen verran, että nopeutta tulee "tarpeeksi". Oikean kulman oppii nopeasti, eikä se kyllä paljoa muiden nousukulmista jää.
Runkonopeus on lähellä vesilinjan pituutta metreistä solmuiksi. Kryssillä tuulen voimakkuudesta riippuen 5 - 6,5 solmua, sivutuulella 6 - 8 solmua. Avotuulilla ollaan Ahvenanmerellä päästy muutaman minuutin ajan 10,2 solmua (gepsin mukaan), jossa taatusti alkaa olla raja vastassa, eli perässä näkyy melko syvää vanaa. Veneen ohjaamisessa ei eroa ole. Lomareissuilla voi hyvin laskea "varman päälle" -nopeudeksi viisi solmua. Kaikki yli menevä on hyvä juttu, ja jos menee alle neljän solmun, ympärillä näkyy jo varsin paljon moottorilla kulkevia purjeveneitä. Koneella marssinopeus on noin 6 solmua (kiinteä kaksilapainen potkuri). Meilläkin on vanha makeavesijäähdytteinen VP2002, joka lienee vakiokone. Mitään vikoja ei ole ollut. Vuosi sitten merkkihuollossa purettiin kone aika perusteellisesti, eikä huollon tarvetta ilmennyt. Varsinkin ruotsalaiset kaverit ajavat erittäin vanhoilla koneilla, tapana on vetää "tappiin asti", eli käyttää moottoria niin kauan, kuin se suostuu toimimaan.
Parhaita puolia veneessä mielestäni on sisätilojen viihtyisyys (samaa on aivan turha hakea muovisisusteisista tilaihmeistä), merikelpoisuus, rakenteiden laadukkuus ja ratkaisut, joissa ei ole tarvittu kompromisseja. Myrskyyn olen joutunut vain kerran, ja sen verran oli jo vene käynyt tutuksi, etten pelännyt sen kestämistä. Sen sijaan navigointi aiheutti pientä pelkoa, kun näkyvyyttä ei enää ollut...Kun näyttää siltä, että kesäkuukausinakin tuulee usein ja melko reippaasti, vene on omiaan. Ei kevyen tuulen pursi, vaan varmatoiminen, kovaakin keliä kestävä paatti, jolla kehtaa lähteä kauemmaksikin. Oletko muuten lukenut Gelinin kirjasta HR29:stä? Mielestäni hänen käsityksiinsä voi yhtyä melko hyvin.
Kiitos vinkistä...kävin kirjastosta hakemassa Gelinin kirjan. Venearvostelussa kehuttiin täälläkin mainittuja asioita eli veneen tukevuutta, turvallisuutta ja viimeistelyn tasoa. Negatiivisina puolina mainittiin jo esille tulleet alkuherkkyys, kevyen tuulen purjehdusominaisuudet - "död i lättvind" - ja ahdas pentteri. Ehkä kuitenkin päällimmäisenä jäi mieleen sitaatti vuoden -82 arvosteluraportista: "Om jag skulle segla över Atlanten skulle jag välja HR 29".
ovat melko helposti varustettavissa yksinpurjehdukseen. Tärkein väline on silloin sähköllä toimiva automaattiohjaus. Yksinpurjehtijalle on myös turvallisuutta, että kaikki köydet tulevat sitloodaan: purjeiden nosto, yhden köyden reivijärjestelmä jne. Mitä suurempi vene, sitä mukavampi sillä on matkata merellä, mutta sitä hankalampaa on rantautuminen. Omalle kukkarolleen ja tarpeilleen pitää löytää kelvollinen kompromissi. Jos haluaa vauhdikkaan veneen, ei kannata ostaa pitkäkölistä. Jos taas pelkää broachia, ei kannata ostaa leveäperäistä. Broachissa veneen suunnan pito menetetään hetkeksi. Toisille se on kauhukokemus ja vauhdista nauttiville se on ikävä hetkellinen vauhdin menetys. Veneen, jossa on reilusti purjealaa, voi aina reivata säyseäksi. Venettä, joka on alirikattu, ei saa kevyillä tuulilla kulkemaan, joten moottoria on käytettävä enemmän.