Haapajärvi kohti monikulttuurisuutta
Haapajärvelle kotiutuneet maahanmuuttajataustaiset asukkaat näyttävät sopeutuvan nopeasti maalaiskaupunkiin. He ovat oppineet kielen, opiskelevat ja tekevät töitä. Tältä asia vaikuttaa ainakin viranomaisten ja muiden palvelun tarjoajien silmissä.
Projektikoordinaattori Virpi Harilahti-Juola muistuttaa, että aivan kaikkien maahanmuuttajien asiat eivät ole näin hyvin.
– Sopeutumisvaikeuksia on useimmiten keski-ikäisillä, tänne avioliiton kautta tulleilla maahanmuuttajilla, jotka eivät ole oppineet kunnolla suomen kieltä.
Monikulttuurisuushanketta vetävä Harilahti-Juola tarkasteleekin maahanmuuttajajoukkoa suurempana kokonaisuutena. Helpoiten sopeutuvat nuoret opiskelijat, joita perehdytetään koulun kautta ja jotka nopeasti saavat kavereita. He löytävät myös muut ulkomaiset opiskelijat ja saavat heiltä tarvittaessa tukea ja apua.
Harilahti-Juolan mukaan ei olisi pahitteeksi, vaikka kaupungissa olisikin tukihenkilöitä, jotka auttavat maahanmuuttajaa alkuun. Koskapa suurin ongelma aluksi on kielitaito, helpointa olisi jos avuksi saisi omaa äidinkieltä puhuvan ihmisen.
– Kaikki viralliset paperit ovat suomen kielellä, ja muista kulttuureista tulevat eivät välttämättä luota virkamiesten rehellisyyteen.
Torstaina järjestettyyn monikulttuurisuuskoulutukseen oli Haapajärveltä kokoontunut lähinnä virkamiehiä ja -naisia, jotka käytännön työssään palvelevat myös maahanmuuttajia. Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala vakuuttaa, että turistienglannilla on tähän saakka selvitty.
– Kaikki eivät tosin englantia osaa, ja silloin heidän on vain luotettava, että Suomessa toimitaan lain mukaan.
Vuokrataloilla lomakkeita ei ole lähdetty kääntämään eri kielille, joten Ruhalakaan ei panisi pahakseen, jos asiakkaalla olisi tulkki mukana.
Kaikille kielille ei tosin tulkkia löydy, sillä vuokratalojen yhdessä talossa asuu 12 eri kansalaisuuden edustajaa. Opiskelijoiden lisäksi vuokrafirmojen kautta Haapajärvellä on työskennellyt eri alojen ammattilaisia.
”Hyysätäänkö?”
Haapajärven ammattiopiston ja koko kuntayhtymän kansainvälisyysasioita hoitava Osmo Halonen varoittelee liiallisesta ”hyysäämisestä”.
– Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi. Helposti käy niin, että aina vain vaaditaan enemmän. Näin on käynyt esimerkiksi Kajaanissa.
Halonen ei olisi valmis esimerkiksi laittamaan HAI:n sivuja nettiin vaikkapa venäjäksi, vaikka opiskelijoita sieltä tuleekin. Virpi Harilahti-Juola kuitenkin suosittelee, että esimerkiksi kaupungin kotisivuilla voisi olla useamman kielisiä vaihtoehtoja.
– Ainakin jokaisessa hallintokunnassa olisi hyvä olla yksi työntekijä, joka vastaisi maahanmuuttoasioista ja se näkyisi myös nettisivuilla.
Projektikoordinaattori muistuttaa, että sivuilla piipahtavat myös yritysten edustajat, jotka etsivät ulkomaiselle työntekijälleen palveluja.
Virpi Harilahti-Juola näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen herätellä niiden pitäjien väkeä, jotka ovat monikulttuurisuushankkeessa mukana. Paitsi maahanmuuttajien kotouttamista, kaivataan vielä paikallisten ihmisten asenteiden tuuletusta. Maahanmuuttajat eivät tule pelkästään töihin ja opiskelemaan, myös he tarvitsevat vapaa-ajan palveluja ja apua niiden löytämisessä.
Haapajärvelle kotiutuneet maahanmuuttajataustaiset asukkaat näyttävät sopeutuvan nopeasti maalaiskaupunkiin. He ovat oppineet kielen, opiskelevat ja tekevät töitä. Tältä asia vaikuttaa ainakin viranomaisten ja muiden palvelun tarjoajien silmissä.
Projektikoordinaattori Virpi Harilahti-Juola muistuttaa, että aivan kaikkien maahanmuuttajien asiat eivät ole näin hyvin.
– Sopeutumisvaikeuksia on useimmiten keski-ikäisillä, tänne avioliiton kautta tulleilla maahanmuuttajilla, jotka eivät ole oppineet kunnolla suomen kieltä.
Monikulttuurisuushanketta vetävä Harilahti-Juola tarkasteleekin maahanmuuttajajoukkoa suurempana kokonaisuutena. Helpoiten sopeutuvat nuoret opiskelijat, joita perehdytetään koulun kautta ja jotka nopeasti saavat kavereita. He löytävät myös muut ulkomaiset opiskelijat ja saavat heiltä tarvittaessa tukea ja apua.
Harilahti-Juolan mukaan ei olisi pahitteeksi, vaikka kaupungissa olisikin tukihenkilöitä, jotka auttavat maahanmuuttajaa alkuun. Koskapa suurin ongelma aluksi on kielitaito, helpointa olisi jos avuksi saisi omaa äidinkieltä puhuvan ihmisen.
– Kaikki viralliset paperit ovat suomen kielellä, ja muista kulttuureista tulevat eivät välttämättä luota virkamiesten rehellisyyteen.
Torstaina järjestettyyn monikulttuurisuuskoulutukseen oli Haapajärveltä kokoontunut lähinnä virkamiehiä ja -naisia, jotka käytännön työssään palvelevat myös maahanmuuttajia. Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala vakuuttaa, että turistienglannilla on tähän saakka selvitty.
– Kaikki eivät tosin englantia osaa, ja silloin heidän on vain luotettava, että Suomessa toimitaan lain mukaan.
Vuokrataloilla lomakkeita ei ole lähdetty kääntämään eri kielille, joten Ruhalakaan ei panisi pahakseen, jos asiakkaalla olisi tulkki mukana.
Kaikille kielille ei tosin tulkkia löydy, sillä vuokratalojen yhdessä talossa asuu 12 eri kansalaisuuden edustajaa. Opiskelijoiden lisäksi vuokrafirmojen kautta Haapajärvellä on työskennellyt eri alojen ammattilaisia.
”Hyysätäänkö?”
Haapajärven ammattiopiston ja koko kuntayhtymän kansainvälisyysasioita hoitava Osmo Halonen varoittelee liiallisesta ”hyysäämisestä”.
– Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi. Helposti käy niin, että aina vain vaaditaan enemmän. Näin on käynyt esimerkiksi Kajaanissa.
Halonen ei olisi valmis esimerkiksi laittamaan HAI:n sivuja nettiin vaikkapa venäjäksi, vaikka opiskelijoita sieltä tuleekin. Virpi Harilahti-Juola kuitenkin suosittelee, että esimerkiksi kaupungin kotisivuilla voisi olla useamman kielisiä vaihtoehtoja.
– Ainakin jokaisessa hallintokunnassa olisi hyvä olla yksi työntekijä, joka vastaisi maahanmuuttoasioista ja se näkyisi myös nettisivuilla.
Projektikoordinaattori muistuttaa, että sivuilla piipahtavat myös yritysten edustajat, jotka etsivät ulkomaiselle työntekijälleen palveluja.
Virpi Harilahti-Juola näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen herätellä niiden pitäjien väkeä, jotka ovat monikulttuurisuushankkeessa mukana. Paitsi maahanmuuttajien kotouttamista, kaivataan vielä paikallisten ihmisten asenteiden tuuletusta. Maahanmuuttajat eivät tule pelkästään töihin ja opiskelemaan, myös he tarvitsevat vapaa-ajan palveluja ja apua niiden löytämisessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opettele kirjoittamaan. Lainaukset ovat helppoja tehdä, mutta mitä omasta päästä irtoaa, se onkin jo eri juttu.