Hei kaikki saman vaivan kanssa kamppailevat! olen 3 kymppinen nainen ja ajottain on masentanut sekä paniikkikohtauksia etenkin yleisillä paikoilla. Paniikkikohtaukset alkoivat reilu vuosi sitten kun oli stressaava elämäntilanne...sain kohtauksiiin Opamoxia 15mg sekä masislääkkeen annostusta nostettiin ja se on auttoi jonkun aikaa tosi hyvin,mutta ei nyt enää niinkään. Tässä viimeisimmän 2 viikon aikaan kohtauksia on alkanut tulla taas,mutta onneks lievempiä kuin joskus,mut kuitenkin sellanen olo,et pitää äkkii päästä ulos ja kotia!kun pääsen tilanteesta pois on itkuinen olo....huoh.
erään lääkärin mielestä kyseessä vois olla sosiaalisten tilanteiden pelko,mutta musta oireet on ihan samanlaisia kuin paniikkikohtauksessa,heikko olo,kylmiä aaltoja,hermostunut olo,pyörtymisen pelko,lihasheikkous..
kaipaisin asiallisia kommentteja ja voisin vaikka mailailla jonkun kanssa ,joka kamppailee saman asian kanssa :)
erään lääkärin mielestä kyseessä vois olla sosiaalisten tilanteiden pelko,mutta musta oireet on ihan samanlaisia kuin paniikkikohtauksessa,heikko olo,kylmiä aaltoja,hermostunut olo,pyörtymisen pelko,lihasheikkous..
kaipaisin asiallisia kommentteja ja voisin vaikka mailailla jonkun kanssa ,joka kamppailee saman asian kanssa :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla ei ihan samanlaista paniikkia ole, kun mulla paniikkikohtaukset yleensä tulee kotona (joskus harvoin yleisellä paikallakin) ja enemmänkin on semmoista jatkuvaa ahdistuneisuutta ja fyysisiä oireita. Oireina aika paljon samoja kuin sullakin sydämen temppuilut ym. Mut jos haluat meilailla, niin laita vaikka ensin joku roskapostiosoite tänne ja laitan sulle sit sinne oikeen meilini (ei tiiä kuka näitä viestejä lukee) :)
niin olis kiva vaihtaa ajatuksia samasta vaivasta kärsivien kanssa. Kirjoitelkaa [email protected]
että tuo on nimenomaan sosiaalisten tilanteiden pelko kuitenkin. Paniikkiinhan ihminen joutuu jos joutuu tilanteeseen jota kammoaa. Ahtaanpaikan ja korkeanpaikan kammot ym ym. tuottaa ihan samat paniikin oireet. Mielestäni jos oireet tulee aina vaan tietyssä tilanteessa ja helpottaa sen jälkeen, voisi jokin terapia hyvin auttaa siihen. Ellei ne oireet tule siksi että pelkäät niiden tulevan. Silloin se on noidan kehä josta ainakaan itse en ole päässyt eroon kuin lääkkeillä. En kokonaan eroon, mutta niin ettei ole jatkuvaa ahdistusta. Mulla on nyt kolmatta kertaa alkanut cipra kuuri kun iski taas kuin salama kirkkaalta taivaalta lievä paniikki fillaroinnin päätteeksi ja sittenhän on siitä saakka ahdistanut niin vietävästi. Välillä menee paniikkiin saakka. Mihinkään ei oikein voi keskittyä. Päässä humisee ja huimaa ja henkeä ahdistaa. Yritän vain sinnikkäästi olla hyperventiloimatta. Rauhoittavia en haluisi ottaa, enkä koskaan ole osannut ottaa niitä niin että auttaisivat. Liian pieniä annoksia tai liian myöhään. Toivottavasti cipra kuuri alkaa kohta purra.