Käytetäänkö veneissä enää "lälläreitä"?
Tietäisin,kannattaako alkaa sijoittamaan siihen ollenkaan...
Tietäisin,kannattaako alkaa sijoittamaan siihen ollenkaan...
la-puhelimen käyttö "lälläri"
Makewene
292119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
voidaan päätellä, että ei kannata. Yleiskäyttöä laitteella ei juuri ole, organisoitua hätäpäivystystä ei ole eikä laitettakaan enää uudemmista veneistä löydä. Jos tuttavapiirisi käyttäisi sitä aktiivisesti, tietäisit luultavasti asian.
Siltä osin sama pätee VHF:aan, että sitäkään ei nykyään kovin paljoa käytetä ja huviveneiden keskuudessa ilmeisesti yleisin käyttö on nimenomaan tuttavien kesken, jotka kyllä tietävät toistensa kännykkänumerotkin. Vieraiden veneiden kanssa puhumiseenhan ei juuri koskaan tarvetta olekaan.
VHF:lla on kuitenkin se puoli, että sillä on viranomaispäivystys ja laivat käyttävät sitä, mistä on erityisesti VTS-alueilla jonkin verran hyötyä huviveneillekin.
edes sisävesilläkään.Ajattele VHF hankintaa tutkintoineen.VHF ovat kuuntelulla sisävesistöissäkin ja näillä selkosilla on kännyverkot poikki milloin sattuu ,joten vhf on ainoa ,jolla voit edes yrittää saada apua.
veneileekö sisävesillä vai rannikolla ja millä alueilla muutenkaan. Suomenlahdella ja Saaristomerellä riittää kännykkä. Pohjanlahdesta en tiedä, mutta eihän siellä ihmisiäkään asu.
Ja ihan normaalia että oletkin Viron verkossa Suomenlahdella.
Kenttää näkyy monta pylvästä, mutta ei onnistu puhelut. Tästä on useampi kokemus tältä kesältä, joten ei kannata luottaa pelkästään siihen, että Suomenlahdella kännykkä toimii.
usko on hyvä asia ja sokea usko uskoo,että kännykät toimivat aina,myös hädässäkin.Ei ole tainnut koskaan olla tuliasema poikki kohdallasi?
Ainahan sitä kelpo merimies ilman viestivälineitä pärjää;pärjäsi Kolumbuskin.Muuten pärjäsin minäkin
pari viikkoa vesillä ilman kännykkää.Tosin vhf oli.
Hesan ja Tallinnan välillä on paljon katvealeuita kännykällä. VHF-toistaiseksi turvallisin yhteydenpitolaite sillä alueella. Ehkäpä jonain päivänä ko. lahdelle tulee tukiasema katveita poistamaan. Autolautoilla on omat tukiasemansa, joten niillä ei katveita esiinny.
Lällärin soisi lisääntyvän huviveneilyssä, koska se on edullinen, eikä käyttö vaadi mitään tutkintoja.
Itselläni on sekä VHF-DSC ja LA-puhelimet.
katvealueita on, siis Stadi-Tallinna -välillä? Seilaan sen vuosittain 2-4 kertaa edestakaisin enkä ole ikinä havainnut, ettei kännykkä olisi kentässä. Ja sitä tarkoituksella on usein katsottu. Tekstiviestejä ja puheluitakin sinne on tullut ja hyvin toiminut. Eihän sillä tavoin tietenkään voi varmistaa, ettei jossain kohdassa olisi aukkoa, mutta uskallan kyllä väittää aika varmana, että Hgin majakan ja Tallinnan majakan välisellä 3-5 mailia leveällä "kaistalla" ei aukkoa ole.
Mutta toimi kännykkä eli ei, en käsitä, mitä hyötyä LA:n yleistymisestä olisi? Mitä sellaista sillä saavutettaisiin, mitä VHF ja/tai kännykkä eivät tarjoa? Väitän, että tutkinnottomuus ei ole etu vaan suorastaan haitta niissä niin hätäliikenteessä kuin mahdollisissa yhteydenotoissa laivoihin. Ja niidenkin molempien tarve tulee kyllä eteen aika lailla pienellä todennäköisyydellä.
LA:n kutsumanimi "lällätin" kertoo sen luonteen: se sopii joutavaan hölötykseen. Kuka sellaista veneeseen kaipaa? Mietipä: milloin viimeksi on ollut tilanne, että olisi ollut jotain todellista asiaa tuntemattomaan veneeseen? Itse en sellaista muista kohdaltani ikinä. Jos on asiaa kavereille, soitan mieluummin kännykällä.
Kun ollaan esimerkiksi reisussa useamman veneen voimin tai vaikkapa vai kaksi saman laiturin venettä (tuttua) matkaa samaan suuntaan useitakin tunteja on mahdottoman mukavaa höpötellä keskenään kun kaikki kuulee eikä tarvitse ryhtyä ryhmätekstiviestejä tai soittelemaan jokaiselle erikseen. Kännykällä soittaminen ei ole ilmaista. Lällättimiä saa nykyään muutamalla kympillä käytettynä ja aivan uuden veroisia. Hädän sattuessa luotan vhf.ään, mutta siellä en joutavia viitsi höpötellä. Itse en luovu la-puhelimesta. Halpa ja helppo yhteydepitoväline kaverien kesken.
miksi siinä reissun aikana pitäisi höpötellä, etenkään avoimilla kanavilla. Mieluiten pitää ne keskustelut oman porukan sisäisinä. Eihän se kännykän käyttö ilmaista ole, mutta jos talous ei kestä paria 1-2 minuutin puhelua päivässä, mikä kyllä asiallisten asioiden hoitoon tuommoisessa riittää, niin ei kannata veneilläkään. Jos se lälläri maksaa vaikkapa 50 euroa, niin ainakin minulle sillä rahalla hoituu parin kuukauden KAIKKI puhelut ja tekstiviestit. Jos siitä rahasta maksetaan vain veneestä toiseen veneeseen soitetut puhelut ja lähetetyt tekstiviestit, niin taitaisi vielä parinkymmenen vuoden päästäkin olla rahaa jäljellä.
En käsitä, miksi reissun aikana tarvitsisi lässyttää muiden venekuntien kanssa. Siihen on aikaa sitten perillä tai jo ennen lähtöä. Ne "koska olette perillä" tai "onko siellä tilaa" tai "onko sauna lämpiämässä" -puhelut ja tekstarit ei paljoa maksa.
Ja kun tähän lasketaan vielä se, että useimmilla tai joka tapauksessa hyvin monilla veneilijöillä taitaa nykyään olla taskussa työnantajan maksama kännykkä, niin...
Ennenkaikkea nyt kuitenkin ihmettelin ja ihmettelen yhä, miksi nimenomaan toivoit LA:n yleistymistä? Jos sinun kaveriporukkasi siitä tykkää ja sitä käytätte, niin hyvä on, se on oma asianne. Mutta mitä hyötyä koet tulevan siitä, että ne yleistyisivät muillakin? Käsi sydämelle, miten usein sinulla on ollut asiallinen tarve saada yhteys vieraaseen venekuntaan vesillä?
Niitä nyt vaan on. Viimeksi tuli havaittua reilut katveet Helsinki-Tallina Racesta palatessa. Aegnalta läheltä kasuunia sivuten kohti Isosaarta erittäin hyvässä säässä. Eikä kyse ollut yksittäisen kännykän epäherkkyydestä, sama koski kaikkien veneessä olijoiden vehkeitä. Se kännykkä, johon sai liitettyä maston huipussa olevan antennin, toimi kyllä melkein täydellä kenttävoimakkuudella. Epäilemättä jo laivan kannen korkeudella kuuluisi hyvinkin. Ja kuten Joakim kertoi, eivät kentänvoimakkuuspalkit suinkaan kerro koko totuutta. Tukiasema suurine tehoineen saattaa kyllä pitää kentän yllä, mutta kännykän milliwatit vain uupuvat pitkään etäisyyteen.
...tulee vastaan GSM:n luonne: Se on aikajakoinen järjestelmä. Ja aikajakoisuudesta johtuen ei yli 32 kilometrin pituiset yhteydet ole mahdollisia vaikka tehoa olisi kilovatti. Silloin kun tuo maaginen etäisyys ylitetään, alkaa lähete valua seuraavaan aikaväliin ja järjestelmä ei sitä ymmärrä eikä timing-advance -toiminne enää voi asiaa korjata. Kyseessä on siis GSM-järjestelmän ominaisuus. Vaikka radioaallot kulkee valon nopeudella, niin silti aika on se parameteri, joka tuossa on yhteysetäisyyttä rajoittava. Kännyn näytöllä voi hyvinn olla maksimi signaalitolpat, mutta yhteys ei vaan onnistu.
Atteleppa ite: Kolmen - viiden veneen fliitti. Suunnitelmana vaan mennä länteen ja keli ja muu vastaava määrää määräsataman. Tällainen tilanne on ainakin minulle hyvin tuttua.
Vaihtoehtona illan lähtetessä: soitan ekaan veneeseen. "aateltiin tässä, jos mentäis saareen x, miltäs kuullostaa". Joo, seuraavaksi soitan seuraavaan veneeseen, saan vastauksen "ehkä" ja vastaehdotuksen... Soitan uudelleen ekaan veneeseen ja keron vastaehdotuksesta, nyt on jo kaksi vaihtoehtoa mistä päättäää... saan empivän "ehkä" -vastauksen ja uuden vastaehdotuksen. Soitan taas tokaan veneeseen...samat tarinat taas.. jne.
Tai sitten: kanavalla 16 huudan, että tässä S/Y xxx.tana, aateltiin, että voitas mennä saareen x, mitäs ootte mieltä?... ja muut fleetin veneet vastaa juu tai ei tai mitä vaan... mutta kaikki kuulee sen samaan aikaan, myös mahdolliset vastaehdotukset. Pohditaa asiaa yhdessä samalla kanavalla ja päätetään yhdessä määräsatama.
Toki saman asian ajaa, jos kaikissa on meri VHF ja L-kanavat... silloin tuo sama voidaan hoitaa siellä. Mutta ei kaikilla ole.
"miksi siinä reissun aikana pitäisi höpötellä"
-No miksi ei. Usein matka on pitkä ja ajellessa sitä aikaa on ja vähän ajankulua.
"etenkään avoimilla kanavilla."
-Ennen vanhaan pidettiin "lällärissäkin" kanavaa 16 kutsukanavana, eli yhteyden saatuaan siirryttiin muille kanaville juttelemaan. Nykyään la-liikennettä on niin vähän ettei haittaa vaikka höpöttelisikin kanavalla 16. Itse emme tänäänkään jää "höpöttelemään" kanavalle 16.
"Eihän se kännykän käyttö ilmaista ole, mutta jos talous ei kestä paria 1-2 minuutin puhelua päivässä,"
-Lueppa tuo -Mika-.n vastaus.
"Jos se lälläri maksaa vaikkapa 50 euroa"
-Ostin toissakesänä kaksi (2) la-puhelinta 50€.
"En käsitä, miksi reissun aikana tarvitsisi lässyttää muiden venekuntien kanssa. Siihen on aikaa sitten perillä tai jo ennen lähtöä."
-Sosiaalisena ihmisenä tykkään " lässytellä" kaikenmaailman "paskaa" joka minulle on mukavaa ajankulua. Ei nuo jutut ehdi loppua reissun aikana, joten kyllä siellä perilläkin juttua riittää. Omia valintojahan nämä asiat ovat ja ellei halua "lässyttää" voi olla ilman laitetta tai pitää sen kiinni. Meillä se on auki 24/7 paitsi ukkosella.
"Ja kun tähän lasketaan vielä se, että useimmilla tai joka tapauksessa hyvin monilla veneilijöillä taitaa nykyään olla taskussa työnantajan maksama kännykkä, niin..."
-Ei kuitenkaan kaikilla, ei minullakaan. Miten tämä liittyy la-puhelimeen?
"Ennenkaikkea nyt kuitenkin ihmettelin ja ihmettelen yhä, miksi nimenomaan toivoit LA:n yleistymistä?"
-Missä kohtaan sanoin tai annoin ymmärtää näin. Minulle on aivan sama onko jollain la tai ei. Omassa porukassamme useimmilla sellainen on ja kiva se on, mutta jo ei, niin so what?
"Mutta mitä hyötyä koet tulevan siitä, että ne yleistyisivät muillakin? Käsi sydämelle, miten usein sinulla on ollut asiallinen tarve saada yhteys vieraaseen venekuntaan vesillä?"
-Juurikaan hyötyä en siinä näe. Muutaman kerran kaudessa olisi ihan kliffaa saada yhteys sayamassa olevaan alukseen ja kysyä "tykkäätkö paskaa jos lillun sinun kylkeen?"
Vhf on luvanvarainen laite joka on periaatteitani vastaan kun siitä täytyy erikseen maksaa. Turvalaitteena se kuitenkin puolustaa paikkaansa. Meitä on moneksi ja toiset maksavat mukisematta kaikesta mistä joku keksii maksua periä. Itse en kuulu tuohon ryhmään. Erittäin kriittisesti suhtaudun moniin asioihin mikä lienee oikeuteni, mutta en arvostele kuitenkaan heitä jotka tekevät tai ajattelevat toisin. Kukin taaplatkoon tyylillään ja sehän se elämän rikkaus juuri onkin.
Mielestäni kännykkä on lelu niin kuin la.kin. Jos esimerkiksi joudut merihätään on aivan eri asia pyytää apua kännykällä kuin vhf.llä. Kun huudat apua vhf.llä saattaa lähimmän saaren takana oleva alus kuulla avuntarpeesi ja rientää apuun kun taas kännyllä avun saanti saattaa kestää monin verroin kauemmin. La saattaa ajaa saman asian.
mahtaa olla se osuus veneilijöistä, joka tuommoista eskaaderipurjehdusta harrastaa a) koskaan b) usein? Ja edelleen c) usean veneen porukassa ilman aamulla sovittua määräsatamaa? Eli edelleen on todistamatta, että kovinkaan monella olisi tarvetta hölötysvälineeseen. Itse asiassa VHF-kanavilla vallitseva hiljaisuus todistaa juuri sitä vastaan (samoin kuin lälläreiden melkoinen harvinaisuus veneissä).
Muuten: mihin niitä L-kanavia muka tarvitaan? Huviveneet voivat aivan sallitusti käyttää muitakin kanavia. Jätän kotitehtäväksi tunnistaa tähän tarkoitukseen sopivan (minulla sellainen on käsikapulan "scannausryhmässä").
Kännyköistä: en ole itse koskaan Suomenlahdella havainnut, ettei kännykällä olisi kenttää. Se voi olla mahdollista, että puhelu ei silti onnistuisi (kun en suuremmin harrasta hölötystä, niin hyvin harvoin jos koskaan tulee soitettua mihinkään). Ihmettelen silti, jos Aegnan luona ei ole toiminut. Tietääkseni sekä Hgin että Tallinnan majakoissa on tukiasemat. 32 km raja on minulle asiana tuntematon, mutta eipä Suomenlahdella kovin monessa paikassa niin kauas rannasta tai majakasta pääse
Se pääihmettelyni edelleenkin liittyy siihen, että kummastelemani kirjoittaja toivoi lälläreiden yleistymistä enkä tosiaankaan käsitä, mitä hyötyä siitä olisi. Jos joku kaveriporukka kokee sen mielekkääksi, hankkikoot kaikin mokomin. Luin kuitenkin tuon ajatuksen niin, että kirjoittajan mielestä olisi jotenkin yleisesti hyödyllistä, jos kaikissa veneissä olisi lällärit.
(Vuosikymmeniä sitten olin kuljetushommissa. Lällärithän oli tien päällä yleisiä, mutta en minä koskaan kuullut eetteristä kuin yhden järkevän viestityypin: pari tienvarsigrilliä otti tilauksia vastaan sitä kautta. Muu liikenne oli pelkkää paskanjauhantaa, ml. varoituksia ratsioista, mitä en hyväksynyt silloin enkä tänäänkään.)
sitten ollut sinulta lähtöisin tämä lause "Lällärin soisi lisääntyvän huviveneilyssä", jota ihmettelin ja jolle edelleen perään perustetta, koska en näe sille mitään yleistä hyötyarvoa. Kaveriporukan lärpättelyyn se kai käy, hölöttäähän nuo tyttäretkin puhelimessa tuntikausia ilman mitään järkevää asiaa, niin kai sitten aikuiset miehet saa olla yhtä tyhmiä kuin varhaisteini-ikäiset.
LA-laitteisiinkin tarvittiin muistaakseni aikoinaan lupa, mutta ilmeisesti niiden taajuuksien hyötykäyttö kävi niin vähiin, että katsottiin voitavan jättää se alue retuperälle.
Lälläri on teknisesti täysin vanhentunut ja se on nykyään korvattu PMR446-puhelimella. Laitteet ovat pieniä ja siroja ja häiriöttömiä. Tarvittaessa kanaviakin riittää niin paljon, että saa melkein salassa puhua. Ja kaupasta saa uusia noin 50€/pari.
PMR ole pelkästään käsipuhelimiin nojaava eli kiinteitä laitteita ei edes ole? Vai olenko jättänyt jotain huomaamatta?
Noiden kantomatka on käsittääkseni käytännössä ennemminkin sadoissa metreissä kuin edes 2-3 kilometrissä. Ei välttämättä täytä tuota paskanhölöttäjien käyttötarvetta, mutta voisi olla ihan näppärä lähekkäin olevien veneiden tai veneen ja rantaanmenneiden väliseen kommunikaatioon.
Kyllä kiinteitäkin laitteita löytyy, mutta niissä on ihan sama kuuluvuus kuin käsikapulassa. Johtuu määräyksestä, että laitteen antennin säteilyteho ei saa ylittää 500 millivattia. SIlti olen kyllä saanut PMR-radiolla yli 80 kilometrin yhteyspituuksia aikaiseksi. Merellä käytännössä yleensä jää yhteyspituus 4-8 kilometriin. Kanavia on muuten vaan 8, joten vähemmän niitä on kuin LA:ssa, jossa on 40.
Mulla on PMR-kapulapari aina veneessä, ja toisinaan olen sen toisen kapulan heittänyt kaverille mukaan kun ollaan useammalla veneellä menossa samaan suuntaan. Ja pikillä reissuilla kaksistaan ajaessa on toinen kapula vapaavahtilaisella, jotta sen saa tarpeentullen bunkasta kannelle menemättä itse kannen alle....
Kuten jo olen aiemmin maininnut oman käytön kokemuksella olen erittäin tyytyväinen la-puhelimeeni.
Mainitsemasi PMR on kai se mitä esim. gigantti muut myyvät. Ostin minäkin muksuille sellaiset ja huomattiin, että se on kätevä rantautuessa kun laittaa akan se kädessä keulaan niin ei tarvitse huutaa kun keskustelun voi hoitaa sivistyneestikkin. No ei meillä aiemminkaan huudettu, mutta vinkiksi monelle veneilyä harrastavalle.
Myös sisäpuhelimen viran sillä voi hoitaa. Tuon kantama ei kuitenkaan ole kuin tuo 2-3km joten yhteydenpitoon se soveltuu ainoastaan lähietäisyydellä kun la toimii helposti tuon 15km hyvällä antennilla. Watteja lisäämällä (italiaanot) toimii hyvinkin koko eu alueella. Meillähän tuo max lähetysteho on 5w.
"Lälläri on teknisesti täysin vanhentunut"
Anteeksi, mutta tätä en ymmärtänyt.
Meidänkin paikkakunnalla n.25 La-tukiasemaa ja näillä myös laitteet autoissa ja joka päivä läppää heitetään. Veneessä on itellä La ja aika monella muulla. Tossahan tuo lälläri vieressä on ja porinat käynnissä. Asemia nousee jatkuvasti uusia, erittäin kätevä yhteydenpitoväline. Mutta mutta,,se vaan nyt on niin että kuka tykkää mistäkin, kyllähän näitä vempeleitä löytyy jos vaikka mitä ja toinen kehuu ja toinen haukkuu, että näin se menee, mutta kyllä se vaan on Laa-puhelin tätäpäivää. Team-Ahmallakin on Laa-puhelin, tottakai.
Itse pääasiassa Vuoksen vesistössä (Saimaalla) veneilevänä olen huomannut, että VHF:n käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana huvivenekäytössä huomattavasti vähentynyt. Itselläni VHF-kapula veneessäni on, vaikka pääasiassa kommunikointi hoituukin nykyään kännykällä. Huvivenejutustelua ei nykyään jyuurikaan kuule, jos jotain vapaamuotoista keskustelua aalloilla on, ne ovat peräisin tukkilauttojen hinaajien kapteenien ajankulusta.
Muutama tilanne, joissa VHF:stä on ihan käytännön tasolla hyötyä:
- VTS-liikenne- ja vaaratiedotteet: tieto vaikkapa hajonneesta tukkilautasta tulee VTS:n kautta lähes realiaikaisesti, samoin itse voi välittää tiedon äkillisestä vaarasta tai onnettomuudesta. Saimaan VTS päivystää ympärivuokokautisesti ja kuuluvuus on kauttaaltaan hyvä.
- säätiedotteet: Turkuradio lähettää pari kertaa vuorokaudessa alueellisen täsmätiedotteen
- kommunikointi ammattiliikenteen kanssa: yhteyden saanti vaikkapa tukkilautan hinuriin onnistuu VHF:llä ilman viiveitä, jos vaikkapa on tarvetta kysellä miltä puolen kannattaa lähteä tukkilauttaa ohittamaan
- kommunikointi sulkukanavilla: vaikka suurin osa kanavista onkin nykyään itsepalveluautomaatti- tai etäkäytössä, niin miehitettyihin sulkuihin saa vaivattomasti yhteyden VHF:llä. Esim. Varkaudessa Taipaleen kanavalle voi ilmoittaa lähestymisestään hyvissä ajoin, jolloin kanavavahti voi parhaassa tapauksessa säätää pinnan oikealle tasolle (toki voi soittaa klännykälläkin, mutta helponpaa on ottaa yhteys VHF 16:lla). Samoin ohjeiden kysely ruuhka-aikaan vaikkapa Varistaipaleen nelikammioisessa kanavassa hoituu VHF:llä vaivatomasti.
- onnettomuustilanteet: aika teoreettinen tapaus, mutta VHF:llä saa nopeammin yhteyden lähistöllä oleviin aluksiin ja samalla VTS:ään kuin kännykällä. Tosin VHF:n käyttäjien vähäisyys sotii tätä vastaan, mutta ainakin tiedon saa huudettua samalla kertaa VTS:lle ja sitä kautta hätäkeskukseen sekä mahdollisille lähistössä kuulolla oleville muille aluksille.
itse veneilevänä täydennän: viimeisen 10 vuoden aikana VHF:n käyttö ei näytä pelkästään vähentyneen vaan tyrehtyneen lähes tyystin. Luettelostasi poimisin vain tuon "kommunikaatio ammattilaisten" kanssa sellaiseksi, jonka tarve on tullut joskus itselle eteen. Huonossa näkyvyydessä on hyvä kuunnella VTS:aa ja joskus (mutta harvoin, ei edes kerran kesässä) tulee eteen tilanne, jossa voisi helpottaa omaa toimintaansa kysymällä ammattilaisen aikeita.
Oma järjestykseni noille laitteille on:
1) kännykkä (eihän sitä ilman nykyään pärjää missään)
.
.
.
5) VHF (ei välttämätön, mutta ei täysin hyödytönkään)
.
.
.
.
.
15) PMR (ei välttämätön, mutta voisi olla joskus kätevä)
.
.
.
.
.
99999) LA (täysin hyödytön ja tarpeeton)
Tuosta voineekin jo päätellä, että ainoastaan kännykän puuttuminen jostain veneestä saisi minut vähän ihmettelemään. Joskus aiemmin puhuttiin VHF:n tarpeesta ja siinä joku nosti esiin satelliittipuhelimen. Se voisi olla ihan järkikapine, jos lähtee Itämerta kauemmas.
Viime kesänä puhuin LA puhelimella Iniöstä monen Turun seudun tukiaseman kanssa ja vielä seuraavana päivänä kihdiltä yhden turkulaisen aseman kanssa. Kyseessä siis aivan tavallinen LA-puhelin ilman mitään vahvistimia.
Lisäksi sopivien "kelien" aikana on mahdollisuus saada yhteys vaikka maailman toiselle puolelle.
Eihän tästä mitään hyötyä ole, mutta harrastus muiden joukossa tämäkin.... eikä turhan kallis :)
Jos haluat keskustella ja saada pitkiä yhteyksiä sinne sun tänne.
Vesiliikenteeseen on meriradiot ne oikeat pelit ja vhf on se perusvaruste turvallisuutesi vuoksi.
La ja amatööriradiot eivät ole ns. turvallisuusradioita.
Juuri luin vene-alan lehdestä vhf-laitteen käytöstä, ja siinä sanottiin ettei se ole veneiden keskenäiseen jutusteluun sallittu laite, eli hupi käyttö olisi kiellettyä. Radioamatöörien käyttämät laitteet ovat niin ikään luvanvaraista toimintaa joten sellaisia lupia ei kaikki viitsi suorittaa ja maksullisiakin nuo luvat ovat. LA on edelleen maksutonta ja laitteen hankinta on halpaa. Pitkiä yhteyksiä sellaisella ei toki 5w teholla saa, mutta kavereiden keskeiseen jutusteluun lälläri on oiva kapistus.
Miksi joku vastustaa ko.vempainta? Hän joka ei Laa puhelimesta pidä olkoon hankkimatta sellaista, mutta moni on sellaiseen tyytyväinen ja kyllähän nuo rekkamiehetkin sellaista käyttävät.
vähän tylymmin, koska ajattelin alun perusteella sinun kuvittelevan, ettei VHF olisi sallittu ollenkaan huviveneiden välisessä kommunikaatiossa. Mutta näköjään tarkoitin paskanjorisemista. VHF-liikennettä todella jonkin verran valvotaan ja se on tarkoitettu asialliseen viestintään.
Minulla oli 80-luvulla silloisessa duunissani LA työautossa. Olihan se usein auki ajossa, vaikkei todellista käyttötarvetta ollut. Vaikutelma aalloilla höpöttäneistä tyypeistä oli kyllä sellainen, että joskus ihmetteli, ovatko kaikki LA-käyttäjät avohoidossa.
Joku näköjään jo vastasikin, että "tietäisit jos käytettäisiin". Merellä VHF on yleisempi eikä sekään kovin yleinen. Muistin sattumalta, että hyllyssäolevassa vuoden 2004 käyntisatamakirjassa on "venepuhelinluettelo". Siinä on n. 1200 veneen tiedot, niistä n. 150:ssä oli LA ja n. 850:ssä VHF. Arvauksessa tietysti on, miten nuo suhtautuvat kokonaismääriin, mutta ei tule itselleni mieleen, miksi suhdeluvut luettelossa kauheasti poikkeaisivat kokonaisuudesta.
Muistelen hämärästi jossain sanotun, että Suomessa olisi n. 2000 meri-VHF-lupaa huviveneissä. Jos noin on, niin lälläreitä ei löytyisi edes viittäsataa.
Huvialuksissa on yli 11000 radioasemaa (meri-vhf). La-puhelimesta en ole kuullut mitään 5-vuoteen vesillä.