"Kaiken kaikkiaan Suomen kaksikielisyyteen perustuva kulttuuri ja lainsäädäntö avaa oven mitä hienoimpaan suvaitsevaisuuteen ja avarakatseisuuteen!" - Väittää muuan lähimmäistään (Talaa) mustamaalaava suru.
Mutta mikä on todellisuus surujen suvaitsevaisuudesta? Katsolaamme Wikipediasta (hakusana ankklammikko):
"Ankkalammikkoa käytetään useissa suomenruotsalaisissa yhteyksissä, ja etenkin sitä käyttää suomenruotsalainen lehdistö. Sanalla tarkoitetaan suomenruotsalaisten muodostamaa pientä, SULJETTUA yhteisöä, jossa kaikki tuntevat toisensa." - Vahvennus minun
Keiltä tuo mutalampi on suljettu? Tietysti valtaväestöltä eli suomalaisilta. HE EIVÄT SIIS OLE SUOMALASIA vaikkakin Suomen kansalaisia. Jos he olisivat he eivät eristäytyisi muista suomalasista. Ja mitä vaativat ankkalammikon asukit valtavästöltä? He vaativat, että suomalaisten on osattava "ankkojen" kieltä, jotta he - bettrefolk - saisivat omakieleistä palvelua siitäkin huolimatta, että suurin osa suruista puhuu hyvin tai ainakin kohtuullisesti suomea. Ja jos joku ei osaa, eikö se ole pelkkää laiskuutta, jos ei ole opetellut maan keiltä? Ei missään muuallakaan valtaväestö opiskele pikkuvähemmistöjen eikä edes suurten vähimmöstöjen kieltä - etenkään pakollisena oppiaineena.
Pakkoruotsi on kaiken järjellisen opiskelun esteenä, koska sen tarve perustuu täysin Suomen lainsäädäntöön eikä todelliseen kielen tarpeeseen. Ruotsissa on 450.000 suomalaista, mutta silti eivät ruotsalaiset suomea opiskele. Jos heiltä sitä vaatisi, he pitäisivät vaatijoita kielikiihkoilijoina. Ja sitä Suomen ruotsalaiset ovat, äärimmäisiä kielikiihkoilijoita, jotka vaativat opiskeltavaksi ruotsia, jota puhuu 9 miljoonaa ihmistä. Se on samanlainen pieni kieli kuin suomi, jota puhuu 6 miljoonaa ihmistä.
Suomalaisten kulttuuri ei perustu kaksikielisyyteen vaan heidän äidinkieleensä suomeen. Suomen valtio on kaksikielinen siksi, että sisällissodan jälkeen maan lainsäädäntöä luotaessa, maan yläluokka oli miltei täsin ruotsinkielinen. Se vetosi maanpetoksellisesti vieraan valtakunnan, Ruotsin apuun, joka taas silloin sekaantui ensi kerran itsenäisen Suomen sisäisiin asioihin. Ruotsin sekaantuminen Suomen lainsäädäntöön johti siihen, että suomenruotsalaiset saivat suhteettoman vahvan kielellisen aseman maassamme.
Mutta kaikki Suomen ruotsinkieliset eivät ole suomenRUOTSALAISIA. Esim. Marsalkka Mannerheim ei kuulunut suomenRUOTSALAISIIN.
"Brittiäinen sotahistorian tuntija J. E. O. Screen kirjoitti kirjassaan Mannerheim:"Merkille pantavaa on, että hän (Mannerheim) halusi tulla kutsutuksi nimellä finne (suomalainen), jonka monet ruotsinkieliset varasivat tarkoittamaan vain suomea puhuvia suomalaisia. Eräät ruotsinkieliset pitivät Mannerheimia liian suomalaisena, ...
Hän arvosteli avoimesti Ruotsin puuttumista kielikiistaan:"
Ensimmäisen kerran Ruotsi sekaantui itsenäisen Suomen asioihin maan juuri itsenäistyttyä kielilainsäädännön vääntämiseksi suomenruotslalaisia, rotuveljiä suosivaksi. Vasta 1956 rasistinen kansanpuole (RKP) poisti puolueohjelmastaan kohdan, jossa RKP julistautui RUOTSALAISEN RODUN asian ajajaksi.
Mannerheim oli ruotsinkielinen SUOMALAINEN EIKÄ suomenRUOTSALAINEN. Olkaamme hänen tavallaan reilusti ja rehellisesti suomalaisia.
Olkamme Mannerheimin tavoin suomalaisia ja heittäkäämme Ruotsin kolonialismin jäte - pakkoruots
Mutta mikä on todellisuus surujen suvaitsevaisuudesta? Katsolaamme Wikipediasta (hakusana ankklammikko):
"Ankkalammikkoa käytetään useissa suomenruotsalaisissa yhteyksissä, ja etenkin sitä käyttää suomenruotsalainen lehdistö. Sanalla tarkoitetaan suomenruotsalaisten muodostamaa pientä, SULJETTUA yhteisöä, jossa kaikki tuntevat toisensa." - Vahvennus minun
Keiltä tuo mutalampi on suljettu? Tietysti valtaväestöltä eli suomalaisilta. HE EIVÄT SIIS OLE SUOMALASIA vaikkakin Suomen kansalaisia. Jos he olisivat he eivät eristäytyisi muista suomalasista. Ja mitä vaativat ankkalammikon asukit valtavästöltä? He vaativat, että suomalaisten on osattava "ankkojen" kieltä, jotta he - bettrefolk - saisivat omakieleistä palvelua siitäkin huolimatta, että suurin osa suruista puhuu hyvin tai ainakin kohtuullisesti suomea. Ja jos joku ei osaa, eikö se ole pelkkää laiskuutta, jos ei ole opetellut maan keiltä? Ei missään muuallakaan valtaväestö opiskele pikkuvähemmistöjen eikä edes suurten vähimmöstöjen kieltä - etenkään pakollisena oppiaineena.
Pakkoruotsi on kaiken järjellisen opiskelun esteenä, koska sen tarve perustuu täysin Suomen lainsäädäntöön eikä todelliseen kielen tarpeeseen. Ruotsissa on 450.000 suomalaista, mutta silti eivät ruotsalaiset suomea opiskele. Jos heiltä sitä vaatisi, he pitäisivät vaatijoita kielikiihkoilijoina. Ja sitä Suomen ruotsalaiset ovat, äärimmäisiä kielikiihkoilijoita, jotka vaativat opiskeltavaksi ruotsia, jota puhuu 9 miljoonaa ihmistä. Se on samanlainen pieni kieli kuin suomi, jota puhuu 6 miljoonaa ihmistä.
Suomalaisten kulttuuri ei perustu kaksikielisyyteen vaan heidän äidinkieleensä suomeen. Suomen valtio on kaksikielinen siksi, että sisällissodan jälkeen maan lainsäädäntöä luotaessa, maan yläluokka oli miltei täsin ruotsinkielinen. Se vetosi maanpetoksellisesti vieraan valtakunnan, Ruotsin apuun, joka taas silloin sekaantui ensi kerran itsenäisen Suomen sisäisiin asioihin. Ruotsin sekaantuminen Suomen lainsäädäntöön johti siihen, että suomenruotsalaiset saivat suhteettoman vahvan kielellisen aseman maassamme.
Mutta kaikki Suomen ruotsinkieliset eivät ole suomenRUOTSALAISIA. Esim. Marsalkka Mannerheim ei kuulunut suomenRUOTSALAISIIN.
"Brittiäinen sotahistorian tuntija J. E. O. Screen kirjoitti kirjassaan Mannerheim:"Merkille pantavaa on, että hän (Mannerheim) halusi tulla kutsutuksi nimellä finne (suomalainen), jonka monet ruotsinkieliset varasivat tarkoittamaan vain suomea puhuvia suomalaisia. Eräät ruotsinkieliset pitivät Mannerheimia liian suomalaisena, ...
Hän arvosteli avoimesti Ruotsin puuttumista kielikiistaan:"
Ensimmäisen kerran Ruotsi sekaantui itsenäisen Suomen asioihin maan juuri itsenäistyttyä kielilainsäädännön vääntämiseksi suomenruotslalaisia, rotuveljiä suosivaksi. Vasta 1956 rasistinen kansanpuole (RKP) poisti puolueohjelmastaan kohdan, jossa RKP julistautui RUOTSALAISEN RODUN asian ajajaksi.
Mannerheim oli ruotsinkielinen SUOMALAINEN EIKÄ suomenRUOTSALAINEN. Olkaamme hänen tavallaan reilusti ja rehellisesti suomalaisia.
Olkamme Mannerheimin tavoin suomalaisia ja heittäkäämme Ruotsin kolonialismin jäte - pakkoruots
Vastaukset 1
Vanhimmat
Isänmaallinen suru kutsuu ja pitää itseään ruotsinkielisenä suomalaisena.
Epäisänmaallinen suru taas kutsuu itseään suomenruotsalaiseksi.
Näin se on aina mennyt, 1800-luvulta asti.