Asumme avopuolison kanssa vuokralla. Maksamme kk noin 550 euroa vuokraa kaikkine saunavuoroineen ja autopaikkoineen. Vuokralla asuminen on ihan jees hommaa, mutta se tässä alkaa jurppia, kun mikään ei ole omaa. Remonttia tai muuta mukavuutta on turha haikailla; rajoituksia satelee. Edes laminaattilattiaa ei saa asentaa, vaikka olemme tarjoutuneet itse maksamaan kaikki viulut ja asennuksen.
Oman asunnon ostaminen on alkanut houkuttelemaan. Omakotitalosta emme haaveile, vaan mukavinta olisi asua keskustassa kerrostalossa. Löysinkin asuntomarkkinoilta sopivan kolmion, jonka myyntihinnaksi ilmoitettiin 115 000 euroa. Asunto on siinä kunnossa, että vaatisi melkoisen 20 000 euron remontin lattiasta kattoon jokaisessa huoneessa. Eli todellisuudessa raha joka asuntoon uppoaisi olisi noin 135 000 euroa.
Sitten alkaakin kinkkisempi taival: Kummallekaan meistä ei ole kerääntynyt säästöjä, mutta meillä kummallakin on säännölliset ja ihan hyvät kk tulot. Nordean asuntolainalaskurin arvion mukaan maksaisimme 135 000 euron lainasta 15 vuotta noin 900 euroa kk. Lisäksi vielä asunto-osakkeen kk kulut noin 300 euroa, eli molemmille 15 vuotta ja 600 euron menot siihen asuntoon. Puhumattakaan, antaako mikään pankki lainaa, jos emme halua pyytää ketään ulkopuolista lainan takaajaksi. Aika köyhäksi menis tuo elämä, sanon minä. Siinä sais unohtaa aika pitkäksi aikaa ulkomaanmatkat ja vaateostokset.
Meneekö tuo asuntolainan kuvio oikeesti noin?
Oman asunnon ostaminen on alkanut houkuttelemaan. Omakotitalosta emme haaveile, vaan mukavinta olisi asua keskustassa kerrostalossa. Löysinkin asuntomarkkinoilta sopivan kolmion, jonka myyntihinnaksi ilmoitettiin 115 000 euroa. Asunto on siinä kunnossa, että vaatisi melkoisen 20 000 euron remontin lattiasta kattoon jokaisessa huoneessa. Eli todellisuudessa raha joka asuntoon uppoaisi olisi noin 135 000 euroa.
Sitten alkaakin kinkkisempi taival: Kummallekaan meistä ei ole kerääntynyt säästöjä, mutta meillä kummallakin on säännölliset ja ihan hyvät kk tulot. Nordean asuntolainalaskurin arvion mukaan maksaisimme 135 000 euron lainasta 15 vuotta noin 900 euroa kk. Lisäksi vielä asunto-osakkeen kk kulut noin 300 euroa, eli molemmille 15 vuotta ja 600 euron menot siihen asuntoon. Puhumattakaan, antaako mikään pankki lainaa, jos emme halua pyytää ketään ulkopuolista lainan takaajaksi. Aika köyhäksi menis tuo elämä, sanon minä. Siinä sais unohtaa aika pitkäksi aikaa ulkomaanmatkat ja vaateostokset.
Meneekö tuo asuntolainan kuvio oikeesti noin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
vastasitkin jo itse. jos tykkäät maksella ja tinkiä kaiken muun pois, mikäs siinä. voihan sitä niinkin elää kituuttaa. tai sitten vaan säästää palkasta sivuun ja ostaa kun on hieman säästöjä..
kyl se noin menee. joudut satavarmasti hankkimaan takaajan, ette millään saa ilman vakuuksia.ota myös huomioon millä korkotyypillä otat (euribor?). ota huomioon että jos ja kun korot hyppää 5-10 prossaan, pystytkö maksamaan, tai ota annuiteetti, eli laina-aika pitenee.
Ensinnäkin, oletteko te avopuolisosi kanssa nyt noin 60-vuotiaita? Jos ette, niin miten 15 vuoden asuntolainan maksaminen on teillä "kituuttamista loppuelämä"?
Toiseksi, mitä tarkoittaa "ihan hyvä kk tulot"? Aikamoisen epämääräinen käsite. Minusta hyvät kk tulot on, jos käteen jää noin 1500 euroa kuussa. Eli jos teillä on jäänyt tuon verran kummallekin, ja vuokraa olette maksanut alle 300 euroa kuussa kumpikin, niin miten voi olla mahdollista että teillä ei ole minkäänlaisia säästöjä? Ai niin, vastaushan kyllä tulikin jo, eli ulkomaanmatkat ja vaatteet.
Miksi sen laina-ajan pitää olla 15 vuotta? Jos ei perse kestä 900 euron lyhennystä, niin ottakaa sitten pitempi laina-aika! Vaikka 25 vuotta. Ei kuitenkaan niin pitkää että pienikin koron nousu on kohtalokas, kun ei laina-aika enää jousta yhtään.
Tuolla asenteella kuin teillä on, ei kyllä kannata omaa asuntoa miettiä. Maksakaa sitä vuokraa tosiaan sitten loppuelämänne, ja sijoittakaa kaikki ylimenevät rahat makeaan elämään ja itsenne hemmotteluun. Ei siinä mitään väärää ole; jokainen taaplaa tyylillään.
Mutta kaikkea ei voi saada. Jos sen asunnon haluatte, niin jo tässä kuussa alatte vähentää kulutusta radikaalisti. Säästöön on jäätävä vähintään 650 euroa yhteensä teiltä kahdelta (nykyisen vuokranne ja tulevien kuukausimenojen ero). Tätä jatkatte vuoden, ja katsotte miltä tuntuu.
Jos elämä ei ole muuttunut täysin paskaksi, niin sitten jatkatte toisen vuoden. Siinä vaiheessa teillä onkin 15 600 euroa säästöjä, ja alkaa olla mahdollista että saatte lainaa ilman takaajia (ette kuitenkaan tuota 135 000 euroa).
Jos taloutenne ei kestä 600e/henkilö maksutaakkaa, ja etenkin jos ette 2000e/kk nettona. Eli joko teille "ihan hyvät tulot" on huomattavasti vähemmän, tai sitten kulutustottumuksenne ovat järjettömät ettekä oikeasti hyvistä tuloistakaan pysty säästämään mitään.
Joka tapauksessa, unelmat alemmiksi ( = halvemmiksi) ja/tai opetelkaa elämään tulojenne mukaan ja säästämäänkin jotain.
No jos olette ensi kertaa asuntoa ostamassa, homma helpottuu vähän, Valtiokonttori muistaakseni takaa johonkin asti pankkilainaa ensiasunnon ostajalle. Tosin voin sekottaa, koska meillä oli ASP-laina. Olimme säästäneet muutaman vuoden rahaa säästöön juuri aspin sääntöjen mukaan ja silloin oli valtio takana, ei siis vanhemmat.
Veroistakin ensiasunnon ostaja saa hyvitystä. Kuulemma kannattaa tehdä niin, että toinen omistaa 49 % ja toinen 51 asunnosta, jotta seuraavaan asuntoonkin saisi ensiasunnon ostajan etuuden.
Suosittelen kyllä asunnon ostamista, sillä sehän on sitä varallisuutta. Turhaan kasvatatte vuokranantajan lompakkoa vähillä rahoillanne. Ja kannattaa ottaa se pitkä laina ihan senkin takia, jos vaikka käy huonosti töiden tai terveyden kannalta.
Ensinnäkään tänä päivänä tuskin mikään pankki myöntää koko tuolle summalle lainaa.
Toisekseen nykyisin on tosi vaikeaa saada remonttilainaa ympättynä tuohon asuntolainaan, eli joutuisitte ottamaan tuon 20.000€ erillisellä lainalla korkeammalla korolla.
Lasketaas vähän noilla olettamuksilla.
Asunnon arvo 115.000€, josta pankki hyväksyy vakuudeksi vaikkapa 75% eli eli teillä pitäisi olla omaa rahaa n. 30.000€. Valtion takaus kattaisi tästä Tuosta karkeasti puoleen voisi saada valtion takauksen, eli joka tapauksessa omaa rahaa teillä pitää olla se 15.000€.
Eli lainasummanne olisi asunnon osalta n. 100.000€. 20:n vuoden maksuajalla kuukausilyhennys olisi n. 550€. Koronnousulle on jätetty vähän varaa.
Sitten se remonttilaina erikseen, eli 20.000€. 10:n vuoden maksuajalla vakuudettomalla kulutusluotolla, korko 7%, kuukausierä olisi n. 250€/kk.
Eli yhteensä lainojenne hoitokulut olisi n. 800€/kk. Tähän vastikkeet vaikkapa 300€/kk, yhteensä asumiskulut olisivat varovaisesti arvioiden 1100€/kk.
Joten tuollaisella laskelmalla voitte lähteä liikkeelle. Nuo summat ei tietysti pidä sisällään mitään yllätyksiä. Esim. korkotason reilu nousu, taloyhtiön korjaukset + vastikkeen nousut, ym, ym.
Ja se 15.000€ teidän pitää jostain vielä raapia kasaan.
Kodin perusparannukseen laina on pankissa ja verottajan silmissä sama kun asuntolaina, eli korot verovähennyskelpoisia ja sen saa samoilla ehdoilla kun itse asunnonkin lainan, siis korko ja marginaali, ja useimmiten kaikki niputettuna yhteen ja samaan lainaan. Mutta siinä tapauksessa myös sille summalle on löydyttävä vakuus. Eli jos teillä ei ole säästöjä niin vakuusvajeenne tällä hetkellä on tuo 15.000 + 20.000. Realisoitava vakuus on edullisen lainan ehto.
Jos ei vakuuksia löydy, niin itse asunnon puuttuvan vakuuden voi myös "ostaa", pankeilla on kaikenlaisia omatakaus yms tuotteita, korko tosin ei sitten ole yhtä miellyttävä kun vakuudelliselle lainalle. Eli katso pankkisi vastaavan tuotteen korko-/lainaehdot.
Eli teidän tilanteessa kannattaa tuolle vakuudelliselle osuudelle pyytää lyhennysvapaata ja maksaa siitä pelkkiä korkoja (max 3 vuotta lyhennysvapaata) ja alussa maksaa kalliimpi omatakaus-osuus pois. Näin siis jos haluat rahoittaa asunnon oston 100 %.
Mutta tuolle remonttilainaosuudelle joudutte hankkimaan vakuuden/takaajat tai ottamaan vakuudettomana korkeammalla korolla. Tosin nekin korot ovat verovähennyskelpoisia, koska kyseessä on kodin perusparannus. Säästä kaikki remonttikuitit ja varaudu siihen että jossain vaiheessa saatat saada kutsun verovirastoon esittelemään näitä kuitteja, jos haet niistä verovähennystä. Eli kodin elektroniikka, huonekalu- ja autohankinnat kannattaa rahoittaa toisin...
Esim. keittiöfirmat tarjoavat usein luottosopimuksia, jotka suoraan näkyvät verotiedoissa asuntolainana. Samoin varmaan tekevät isot remonttifirmat jotka pystyvät tarjoamaan rahoitussopimuksen. Ja kotitalousvähennysoikeutta kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen ja jakaa kahdelle vuodelle.
Onnea oman kodin hankintaan, kyllä se (lähes) aina kannattaa loppupeleissä oma ostaa. Samaa mieltä kun edelliset siinä että ota pidempi maksuaika 20-25 vuotta, ei sen muun elämisen pidä loppua oman asunnon hankinnan myötä.
Meillä samanlainen tilanne kuin teillä. Vuokraan menee kaikkineen n. 550e, joka noin 10% nettotuloistamme. Jos nyt ostaisimme nykyistä vastaavan asunnon paikkakunnaltamme, nousisivat asumismenomme n. 1100e /kk (lyhennyserä + vastike, 20v laina-ajalla). Se on ehdottomasti liian paljon, tämän kokoisesta asunnosta. Kyse ei ole siitä ettemmekö pystyisi tuota maksamaan, vaan pidämme hintaa ehdottomasti liian kalliina tämän tasoisesta asumisesta.
Joten laitamme rahaa sivuun toistaiseksi ja seuraamme miten tämä maailma muuttuu. Paikkakunnallamme on tämän vuoden aikana tapahtunut hintapyynnöissä jo huomattavaa madaltumista, ja suunta näyttää olevan edelleen vahvasti alaspäin. Seurataan ensi vuosi tilannetta ja tehdään sitten päätöksiä.
Joka tapauksessa emme aio mitään lainansaannin ylärajoja hätyytellä, max 20% nettotuloista asumiskuluihin saa riittää. Elämässä täytyy olla muutakin kuin pelkkä asumisen kustantaminen, eikä tulevien vuosikymmenten tulevista tuloista voi ikinä olla varma. On mukavampi elää ja olla kun vakituiset kuukausittaiset kulut ovat pienemmät, se jättää aivan eri tavalla tilaa vapaa-ajalle ja erilaisten haaveiden toteuttamiseen. (Omistusasunto ei ole mielestäni haave, pidän sitä jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, joka jokaisen töissäkäyvän hankittavissa on.)
Onko asuntolainan saamiseksi pakko olla vakituinen työpaikka vai riittääkö että ylipäätänsä on työ?
Samaa pohdin, josko joku osaisi vastata?
mutta jos työsi on sen luontoinen, että hommia piisaa, niin kyl maar. Saat kyllä maksella vähän isompaa marginaalia.
Itselläni oli tilanne se, että olin juuri irtisanoutunut vakitisesta työpaikasta ja aloittanut työskentelyn keikkafirmalla, mutta koska olin hoitoalan työssä pk-seudulla, niin katsoivat että minulla on sen verran "varma" työtilanne ilman vakipaikkaakin että asuntolainan sain.
Eli omassa tapauksessani ei ainakaan ollut kiinni vakituisesta työpaikasta. Mutta ehkä asiaan vaikutti myös se, että elämäntilanteesta johtuen valitsin itse keikkafirman työt (parempi liksa ja paremmat työajat) ja tarkistelivat vain palkkanauhoistani mikä on tulotasoni.
eli keikkaa pukkaa. Mistä pankista sait lainan? Ja minkä suuruisen, jos saa kysyä? =)
Ei kait se elämä voi olla ulkomaan reissuista ja shoppailusta kiinni?
Vuodessa on 365 päivää. Jos niistä 7-14 viettää ulkomailla, kuinka suuri merkitys sillä loppujen lopuksi on? Ja shoppailla voi kirpparilla. Ihan samaa kamaa sieltä saa kuin Stockmannilta, halvemmalla vain.
Mekin "jouduttiin" tinkimään omasta elintasosta, mutta kovin äkkiä siihen tottui. Ihan samalla tavalla kun tulot kasvaa niin kulutus kasvaa, ja pian ei tunnu siltä että mikään olis muuttunu. Eiks vaan?
Kaikki tulee mikä menee, ja sitten 10v päästä kirotaan kun mitään ei oo jääny käteen.
Mutta ekaksi suosittelen että opettelette säästämään. Kun tilillä on se 15 000-20 000, sitten kyseleen lainaa. Jos tämä ei luonnistu, ei auta kun asua vuokralla.
"...aika köyhäksi menis tuo elämä, sanon minä. Siinä sais unohtaa aika pitkäksi aikaa ulkomaanmatkat ja vaateostokset..."
Tuolla kommentilla sanoisin, että kannattaa unohtaa oma asunto velkoineen. Miten olis vuokra-asunto hieman "vapaa mielisemmästä" asuntoyhtiöstä ?!?