Parikymmentä vuotta vanhassa talossa on märkätiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Siihen on ollut tapana tehdä joka syksy ns. vastavirtahuuhtelu, myös viime syksynä. Menoputkesta, joka on tällöin irti tulee jonkun verran mustaa sakkaa. Viime syksynä jouduin laittamaan sekä meno- että paluupuolen "täysille", että sain edes jonkin verran lämpöjä. Mitään erillistä termostaattia ei ole, vaan lämpö säädetään venttiileillä käsin. Nyt taitaa olla taas tukossa, kun ei oikein tunnu lattia lämpimältä.
Onko ehdotuksia - mieluummin toimivia - miten putki aukaistaan.
Onko ehdotuksia - mieluummin toimivia - miten putki aukaistaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuka asensi noin että laittoi molemmille puolille kuristuksen.Sehän kerää kaiken sakan sinne putkistoon.Aukaisuun on olemassa kemikaaleja joka irrottaa kiintoaineet.Laita hyvä mies termostaattisäätö koko verkostoon.En ymmärrä minkä lämpöistä vettä käytät kierrossa mutta luulisin että lämpötilat heittää ylös alas jatkuvasti.
Eipä ole tietoa asentajasta, kun ei ole itse rakennettu. Sinänsä tuo sulku/termostaatti-kommentti ei oikein minulle aukea. Miten tuo kuristus kerää sakkaa? Onhan termostaattikin sulku ja kyllä kai paluupuolella on normaalisti myös sulku. Ainakin vanhanmallisissa vesipattereissa. Lämmin vesi lattialämmitykseen otetaan omalla haarallaan varsinaisesta lämmityslinjasta. Päälinjassa on luonnollisesti termostaattisäätö.
Termostaatti pitäisi olla paluu puolella
Juuri näin. Meillä -86 talossa märkien tilojen lattialämmitykseen omat purket lämmönjakohuoneesta, termistaatti on paluuputkessa, ja putkimies sanoi että näin sen pitää olla.
Lukaise naapurijutusta "patterit tukossa?" vinkkini "näillä pitäisi hoitua". Vastaavalla systeemillä onnistuu tässäkin tapauksessa.