Kesämökin käyttö on jäänyt niin vähälle se se tuli myytyä pois ja nyt kiinnostaisi korvata mökki isommalla veneellä. Onko kellään omakohtaisia tai kaveripiirin kokemuksia ison moottoriveneen omistamisesta Suomessa. Miten nostot, säilytys, huollot, satamat, tankkaukset, septin tyhjäykset, varastointi, laituripaikat, hinnat, ajelu saaristossa ja väylillä Helsinki-Tallinna-Tukholma välillä/alueella/seudulla.
Visioissa olisi noin 50-65 jalkainen käytetty vene, todennäköisesti Briteistä tai siis kanaalin saarillehan ne ovat siellä kaikki isommat veneensä kilvittäneet.
Mutta kokemuksia, onko niin että Suomessa veneily infra ei vielä "tue" isoja veneitä, sillä näin kuulin eräältä ruotsalaiselta siellä isoja veneitä myyvältä myyntiedustajalta.
Visioissa olisi noin 50-65 jalkainen käytetty vene, todennäköisesti Briteistä tai siis kanaalin saarillehan ne ovat siellä kaikki isommat veneensä kilvittäneet.
Mutta kokemuksia, onko niin että Suomessa veneily infra ei vielä "tue" isoja veneitä, sillä näin kuulin eräältä ruotsalaiselta siellä isoja veneitä myyvältä myyntiedustajalta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Esim. talvitelakointi tuottaa tuskaa jollekin 20 tonnin veneelle, eikä satamien tilatkaan oikein ole mitoitettu 18 metriselle. Varmaan molemmat asiat ovat hoidettavissa, mutta on hankalampaa. Ajelussa ei ole mitään ongelmia. Liikkuuhan Suomen vesillä oikeasti isojakin aluksia mitä 18 metrinen ei vielä ole. Tietysti luonnonsatamat vähenevät sitä mukaa kuin syväys kasvaa.
Onkohan briteissä joku venevero kun ne pitää kilvittää veroparatiiseihin, ilmeisesti.
kutsutaan alviksi joka isoissa veneissä on ihan merkittävä.
Rantaan kiinni ei ehkä pääse niin helposti, mutta apuveneet on sitä varten. Eipä toisaalta 18 metrisellä tarvitsekaan samalla tavalla pienten poukamien tuomaa suojaa yöksi metriseltä aallokolta. Kunhan pitää huolta, että ankkuri on pitävä ja hankki vaikkapa hälytyksen joka herättää mikäli sijainti muuttuu.
Kaikki mainitsemasi palvelut, toimet ja kohteet ovat hyvin tarjolla isolla veneellä. Yllätys, yllätys satamat ovat isoille veneille keskimäärin paljon paremmat Suomessa kuin Ruotsissa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ruotsissa kaikki on mitoitettu Albin 25 ja Maxi 77 mukaan. Saaristossa pitää oppia ottamaan muut huomioon aivan eri tavalla kuin
Hieno jos onnistuu omistaminen jo Suomessakin, Ruotsissa olin juuri useammassakin satamassa ja pienimät veneet alkoivat 40 jalasta, ruotsissa venekoko on kasvanut kohisten. Millasella veneellä olet suomen ja ruotsin veneily infraa testaillut ?
Briteissä/Irlannissa on etuna se että valuutta on tippunut paljon ja sen lisäksi säästää EU alvit sillä käsittääkseni veneen saa pitää alkuperäisessä rekisterissä (kanaalin saarilla) vaikka ajeleekin itämerellä.
Mitäs toi Sunseeker muuten maksaa, onko Manhanttan malli vai Predator, yläkansi pitää veneessä olla :-)
Yksi tuttu toi pari vuotta sitten yli 55-jalkaisen veneen Euroopasta Suomeen. Matkan varrella piti aina etukäteen varmistaa ja varata paikka satamista, joissa oli säännönmukaisesti yksi tai kaksi paikkaa sen kokoisille veneille. Suomessa sitten pääsee satamaan Helsingissä, Hangossa, Turussa ja Maarianhaminassa. Muualta ei ole paikkoja löytynyt ja emäntä alkaa olla perin kyllästynyt jo siihen valikoimaan.
Telakointi onnistuu jo helpommin. Tänne talvitelakoidaan kohtalainen joukko isoja venäläisiäkin. Rahalla siitä selviää.
Älä osta isoa venettä. Tuon kokoisella paatilla ei oikein voi liikkua kuin väyliä pitkin satamasta satamaan. Veneen ylläpito ja vakuutukset ovat kalliita. Et pysty rantautumaan luonnonsatamaan, mukavat pienet vierassatamat voi unohtaa samantien. Yksin tai kaksin liikkuminen on mahdotonta. Vähintään kolme tai mielummin neljä henkeä hallitsee tuollaisen manööveerauksen. Paattiin on vaikea päästä ja kulkea pois korkean laidan takia ym. ym.
Hanki 10m paatti, sen hallitsee kaksi henkeä ja sillä pääsee minne vain.
Saisko ihnn nimiä paikoista, joista saisi laiturin paikan kesäksi ja talvisäilytyspaikan talveksi ns. täysylläpidolla 58 jalkaiselle? Eli nostot ja laskut hullot, talvisäilytykseen valmistelut, peittelyt ja talven varrella päälle katsominen kuten akkujen lataukset yms.
Firmaa en tiedä mutta Kotkassa on venäläisiä jahteja talvisäilytyksessä.
http://www.nauticalpartners.fi/muut-palvelut/
Lindgrenin telakka helsingin Hernesaaressa.
Iso vene ei sovi tyhjätaskuille, mutta oleteaan, että lompakossa on katetta samassa suhteessa.
Talvisäilytys 10000 paikoja löytyy ja myös huoltajia.
Venepaikka, kannattaa ostaa pari-kolme omaa, jos haluaa siirtyä.
Hinta 35-80000 /kpl
Paikkoja ei ola paljoa saatavana, mutta ei ole hirveästi kysyntääkään.
Veneen leveys on pituutta tärkeämpi kriteeri.
Jos veneen leveys on 4,5 tai 5 m, paikkoja löytyy.
Sen yli on vaikeaa.
50ft on ihan sopiva koko, jota voi ajella yksikseen ja jossa yöpyy 3-4 mukavasti niin, ettei tarvitse käyttää keittiötä majoitukseen.
Laituripaikka on tämän kokoisissa veneissä tärkeämpi kuin muisa koska niitä on vähemmän ja 50 ft veneellä ei yleensä "käydä ajelulla" koska lähtotarkastuksiin menee helposti 1/2 tuntia.,
Jos ei aio palkata miehistöä, on hyvä, jos tekniikka on hanskassa. Liikkuvia osia on aika paljon...
Muuten veneen koolla ei ole paljoa merkitystä navigoinnin tai veneilyn kannalta. Koko tulee vastaan vain rantautuessa ja silloinki isojen veneen paikat ovat hyvin tyrkyllä.
Infra kanssa ei ongelmia, ja jos budjetissasi varaa käyttää 20 000€ vuosittain, niin hankkeesi on realistinen. Varaudu myös siihen, että jälleen myynti ei tule olemaan helppoa ja arvon alentuminen tuo lisä kustannuksia...
Ja jollei sulla aikaisemmin kokemusta tämän tyyppisistä veneistä, voi olla mielenkiintoista aloittaa tämän kokoluokan veneillä- lue vaikeaa ja haastavaa...
Iso vene on helpompi hallita kuin pieni, massa rauhoittaa. Se pätee myös rantautuessa, mutta satamat tuntuvat ahtaammilta.
Ainoa, mikä voi tuottaa vaikeuksia on tekniikan jhallitseminen. Sitä on paljon enemmän kuin Busterissa ja kaikki on tärkeitä
Oma fiilis on, että noin 15 metriä pituutta, 4,5 metriä leveyttä ja 10 tonnia kuivapainoa on jonkinlainen kynnys. Sen jälkeen alkavat venepaikat koti- ja vierassatamissa vähentyä nopeasti ja talvinostoissa tarvitaan muutakin kuin traktori ja traileri. Vaimon kanssa pärjätään apauttiarallaa tuon kokoisella, mutta sillä ehdolla, että kuskin paikalta on sivuovi kannelle. Sivuovesta pystyn itse nappaamaan poijun ja samalla ajamaan (2 konetta, ei keulapotkuria) Perästä kiertäen en ehtisi apuun keulaan kun tarvitaan, joku taitavampi tai nopeampi tietysti ehtisi. Säilytys- ja huoltobudjetti on meillä noin 2 500 eur/ vuosi kun ollaan niin omatoimisia kuin maallikko voi olla.
Mitat ovat varmaan aika lähelle tuota. Sen jälkeen paikkoja on vähän.
Painoa saa olla reilusti 50% lisää, niin ei tule satamassakaan kiire.
Tämän kokoisia veneitä ei laiteta yleensä poijuun koska poijut on liian lähellä ja vene nostaa ne ylös. Poijujen välilkin jaa usein ahtaaksi. Kylkikiinnitus on paras vaihtoehto.
Omatoimisuus on hyvästä, mutta kannattaa harkita säilytystä lämpimässä. Veneen vesisysteemmiä on lähes mahdoton saada niin tyhjäksi ettei se vaurioidu jäätyessään. Sama pätee septiin ja pilsiin.
Itaelläni lämpimässä hallissa, huolto tehdään aina, niin kuin paatti olisi pakkasessa. Voihan se pakkanen päästä lämpimäänkin halliin tekniikan pettäessä.
Koneet ajetaan glygolilla, makeavesi järjestelmä tyhjennetään paine ilmalla ja lämminvesivaraajasta lirutetaan kaikki pois, suihkun kaivo/pummu himmeliin lirutetaan glygolit yms.
Vene pysyy huomattavan siistinä hallissa, joten vahaus ja muussa puhdistuksessa pääsee paljon helåommalla kuin jossain ulkona pressun alla olleet yksilöt.
Omassa veneessä ei ole mitenkään mahdolista tyhjentää tyystin jokaista sopukkaa vedestä. Tankit ovat tietenkin tyhyjät. mutta koko vesijärjestelmää ei saa puhallettua järkevällä työllä kuivaksi.
Kaikesta muusta olen samaa mieltä - enkä varsinaisesti eri mieltä siitäkään, että olisi hyvä kuivata.
Jollet saa makeavesijärjestelmää tyhjäksi, niin konsti on elintarvike glykoli. Tämä on helppo kerätä talteen keväällä seuraavan vuoden käyttöä varten ja tankkiin 100-200l vettä huuhtelet linjaa vesipisteiden kautta. Toistat parikertaa ja linjat ovat puhtaina.
Huoltoukot kertoivat, että yleensä järjestelmä suunniteltu siten, että lämmin vesivaraaja on linjan alimpana ja sen alimmasta letkuyhteestä liruttamalla kaikki vesipisteiden hanat avonaisina järjestelmä tyhjenee, lisäksi voi tarjota paineilmaa?
HUOM!!! Tavallinen glykoli ei käy, se on myrkyllistä
Varaaja alimpana???
Ollaan enimmäkseen oltu sellaisissa paikoissa, joissa kylkikiinnitys ei onnistu. Joskus on poijut tosiaan niin lähellä, että pitää ottaa köysi keskimmäisistä knaapeista ja poiju(t) kiinni veneen kylkeen. Ei varmaankaan oikeaoppista, mutta onnistunut ihan hyvin. Vielä ei ole noin 15-metrisellä tarvinnut mistään satamasta kääntyä pois, mutta sekin hetki varmaan tulee.
Vesisysteemi on suunniteltu niin, että tyhjenee, varaaja alimmaisena tässäkin ja ylimääräinen proppu sen pohjassa. Sen verran kallista (siis minulle, kukin tehköön tietysti juuri niin kuin parhaiten sopii) touhua sisäsäilytys, että koitettu sopeutua ulko-olosuhteisiin tekemällä systeemit sen mukaan, pilssiä myöten.
Jumalauta! Ei uskois, kuinka paljon Suomessa onkaan 56 metrisiä loistoveneitä! Tännekin jo toistakymmentä kirjoittanut ja yleensä tänne on 3 % veneilijöistä jotenkin yhteydessä. Sehän tarkoittaisi, että valtavia huvivene armaadoita on lahdet täynnä! Apuaaaa!
Taisi mennä jalat ja kädet sekaisin
Se on vähän niinkuin olisi kaiket päivät ruotsinristeillyllä, paitsi että päivystät komentosillalla. Siksi monet valitsevat purkkarin, jossa on jotain kivaa matkapuuhaa, jonka ylläpitäminen on hiukan halvempaa ja joka liikkuu hiljaa ja ympäristöystävällisesti. Toki jos ei ole tuulta, niin sitten kaduttaa. Matkat venähtää nopeasti isolla veneellä kun kotimaa on nähty. Kyllähän ne sitten matkustaakin. Satamissa tiedetään kyllä keneltä otetaan ne rahat joita pikkuveneilijöistä ei saa puristettua.