Tämä on jo ties kuinka mones Afganistan-aiheinen artikkeli. Miksi? Täytyyhän meidän tietää, missä ja miksi meidän poikamme Nato-johtoisessa sodassa sotivat.
Afganistanin presidentinvaalien ääntenlaskenta jatkuu. Molemmat pääehdokkaat, istuva presidentti Hamid Karzai ja Abdullah Abdullah, ovat julistautuneet voittajiksi. Ulkomaisen miehitysarmeijan aseiden alla pidettyjä vaaleja ei voida pitää laillisina eikä demokraattisina. Länsivaltojen valitsemien ehdokkaiden kulissivaalit tuskin tuovat rauhaa ja vakautta jo 30 vuotta sodasta kärsineeseen maahan.
Taleban ja sen kansallismieliset liittolaiset torjuivat äänestyksen petoksena, jonka tarkoituksena on laillistaa ulkomaisen miehityksen jatkuminen ja avata tie läntisille öljy- ja kaasuputkilinjoille. Afganistanissa enemmistönä olevan pataaniväestön merkittävän osan puolesta puhuva Taleban sanoi, että se osallistuu kansallisiin vaaleihin vasta, kun USA:n ja Naton joukot vetäytyvät maasta.
Kaiken vaalihypen jälkeen miehittäjät tulevat ulos niin sanotusti samasta ovesta, josta menivät sisään. Presidentinpallilla on USA:n istuttama henkilö, jolla ei ole todellista valtaa. Kuitenkin USA vaatii sätkynukeltaan asioita, joita hän ei yksinkertaisesti pysty tekemään. USA suunnittelee sodan laajentamista entisestään ja näkee sätkynuken ensisijaiseksi tehtäväksi toimia miehittäjien apurina kasvavan aseellisen vastarinnan nujertamiseksi Afganistanissa ja Pakistanin raja-alueilla. Siihen korruptioon ja huumekauppaan sotkeutuneesta Kabulin hallinnosta ei ole.
Todellinen valta on edelleen tadzhikki- ja uzbekkivähemmistöjen vahvoilla miehillä sekä paikallisilla huumekauppaa käyvillä sotaherroilla, joille USA maksaa, jotta he teeskentelisivät tukevansa Karzaita.
Vallasta syrjäytetyt pataaniheimot, 55 prosenttia väestöstä, olivat lännen läheisimpiä liittolaisia ja sotureita eli amerikkalaisten mielisanonnan mukaan ”vapaustaistelijoita” 1980-luvulla käydyssä sodassa Neuvostoliittoa ja Afganistanin vasemmistohallintoa vastaan.
Vanhoillisuskonnollinen, pääosin maaseudun pataanipohjainen Taleban taas sai alkunsa kaoottisen sisällissodan aikana 1990-luvun alussa ja toimi lopettaakseen laajamittaisen naisten raiskauksen ja huumekaupan sekä palauttaakseen järjestyksen. Taleban sai USA:n rahoitusta aina vuoden 2001 kesään saakka. Washington katkaisi avun, kun Taleban teki kohtalokkaan virheen antamalla suuren putkilinjasopimuksen argentiinalaiselle eikä yhdysvaltalaiselle öljyfirmalle Unocalille, jonka konsulttina Karzai toimi.
Nykyisessä Afganistanin sodassa ei ole kyse demokratiasta, naisten oikeuksista, koulutuksesta eikä kansakunnan rakentamisesta. Yhtä tekosyytä, al-Qaidaa, on tuskin olemassa. Sen harvalukuiset jäsenet majoittuivat jo kauan sitten Pakistaniin tiedustelupalvelujen ISI:n ja CIA:n huomaan. Todellisuudessa sodassa on kyse öljyputkireiteistä ja energiarikkaan Kaspianmeren altaan läntisestä hallinnasta.
Afganistan on etnisesti kuin kolmijalkainen tuoli. Kun pataanijalka on katkaistu, vakaus on mahdoton. Maassa ei tule olemaan rauhaa eikä vakautta ennen kuin kaikille etnisille ryhmille annetaan tasavertaiset oikeudet. Lännen täytyy lopettaa vähemmistöryhmien tukeminen pataanienemmistöä vastaan
Afgaaninäkökulmasta tarpeettoman sodan ratkaisu ei ole yhä uusien huijausvaalien järjestäminen vaan kestävä rauhansopimus etnisten ryhmien välillä. Tämä merkitsee valtuuksiltaan rajoitettua hallitusta Kabulissa ja laajaa autonomiaa eri heimoalueille.
Kaikkien ulkomaisten sotilaiden täytyy vetäytyä Afganistanista ja sen rajoille on muodostettava ”puskurivyöhyke” palauttaen maalle sen perinteinen rooli puolueettomana valtiona. Ulkopuolisten valtioiden sekaantuminen maan asioihin on lopetettava. Ainoa keino huumekaupan lopettamiseksi on miehittäjien vetäytyminen ja maan Pakistanin ja Keski-Aasian valtioiden vastaisten rajojen sulkeminen.
Afganistanin presidentinvaalien ääntenlaskenta jatkuu. Molemmat pääehdokkaat, istuva presidentti Hamid Karzai ja Abdullah Abdullah, ovat julistautuneet voittajiksi. Ulkomaisen miehitysarmeijan aseiden alla pidettyjä vaaleja ei voida pitää laillisina eikä demokraattisina. Länsivaltojen valitsemien ehdokkaiden kulissivaalit tuskin tuovat rauhaa ja vakautta jo 30 vuotta sodasta kärsineeseen maahan.
Taleban ja sen kansallismieliset liittolaiset torjuivat äänestyksen petoksena, jonka tarkoituksena on laillistaa ulkomaisen miehityksen jatkuminen ja avata tie läntisille öljy- ja kaasuputkilinjoille. Afganistanissa enemmistönä olevan pataaniväestön merkittävän osan puolesta puhuva Taleban sanoi, että se osallistuu kansallisiin vaaleihin vasta, kun USA:n ja Naton joukot vetäytyvät maasta.
Kaiken vaalihypen jälkeen miehittäjät tulevat ulos niin sanotusti samasta ovesta, josta menivät sisään. Presidentinpallilla on USA:n istuttama henkilö, jolla ei ole todellista valtaa. Kuitenkin USA vaatii sätkynukeltaan asioita, joita hän ei yksinkertaisesti pysty tekemään. USA suunnittelee sodan laajentamista entisestään ja näkee sätkynuken ensisijaiseksi tehtäväksi toimia miehittäjien apurina kasvavan aseellisen vastarinnan nujertamiseksi Afganistanissa ja Pakistanin raja-alueilla. Siihen korruptioon ja huumekauppaan sotkeutuneesta Kabulin hallinnosta ei ole.
Todellinen valta on edelleen tadzhikki- ja uzbekkivähemmistöjen vahvoilla miehillä sekä paikallisilla huumekauppaa käyvillä sotaherroilla, joille USA maksaa, jotta he teeskentelisivät tukevansa Karzaita.
Vallasta syrjäytetyt pataaniheimot, 55 prosenttia väestöstä, olivat lännen läheisimpiä liittolaisia ja sotureita eli amerikkalaisten mielisanonnan mukaan ”vapaustaistelijoita” 1980-luvulla käydyssä sodassa Neuvostoliittoa ja Afganistanin vasemmistohallintoa vastaan.
Vanhoillisuskonnollinen, pääosin maaseudun pataanipohjainen Taleban taas sai alkunsa kaoottisen sisällissodan aikana 1990-luvun alussa ja toimi lopettaakseen laajamittaisen naisten raiskauksen ja huumekaupan sekä palauttaakseen järjestyksen. Taleban sai USA:n rahoitusta aina vuoden 2001 kesään saakka. Washington katkaisi avun, kun Taleban teki kohtalokkaan virheen antamalla suuren putkilinjasopimuksen argentiinalaiselle eikä yhdysvaltalaiselle öljyfirmalle Unocalille, jonka konsulttina Karzai toimi.
Nykyisessä Afganistanin sodassa ei ole kyse demokratiasta, naisten oikeuksista, koulutuksesta eikä kansakunnan rakentamisesta. Yhtä tekosyytä, al-Qaidaa, on tuskin olemassa. Sen harvalukuiset jäsenet majoittuivat jo kauan sitten Pakistaniin tiedustelupalvelujen ISI:n ja CIA:n huomaan. Todellisuudessa sodassa on kyse öljyputkireiteistä ja energiarikkaan Kaspianmeren altaan läntisestä hallinnasta.
Afganistan on etnisesti kuin kolmijalkainen tuoli. Kun pataanijalka on katkaistu, vakaus on mahdoton. Maassa ei tule olemaan rauhaa eikä vakautta ennen kuin kaikille etnisille ryhmille annetaan tasavertaiset oikeudet. Lännen täytyy lopettaa vähemmistöryhmien tukeminen pataanienemmistöä vastaan
Afgaaninäkökulmasta tarpeettoman sodan ratkaisu ei ole yhä uusien huijausvaalien järjestäminen vaan kestävä rauhansopimus etnisten ryhmien välillä. Tämä merkitsee valtuuksiltaan rajoitettua hallitusta Kabulissa ja laajaa autonomiaa eri heimoalueille.
Kaikkien ulkomaisten sotilaiden täytyy vetäytyä Afganistanista ja sen rajoille on muodostettava ”puskurivyöhyke” palauttaen maalle sen perinteinen rooli puolueettomana valtiona. Ulkopuolisten valtioiden sekaantuminen maan asioihin on lopetettava. Ainoa keino huumekaupan lopettamiseksi on miehittäjien vetäytyminen ja maan Pakistanin ja Keski-Aasian valtioiden vastaisten rajojen sulkeminen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kabul, 5.9. (Pajhwok Afghan News) -- Yhdysvaltain johtaman sotakoalition Maulvi Naeemin kylään, Kunduzin kaupukiin sekä Yaqubin ja Haji Amain kyliin tekemissä ilmaiskuissa on kuollut yli 150 siviiliä ja vammautunut ainakin kaksikymmentä, kertovat paikalliset asukkaat.
Asukkaiden mukaan monet uhreista saivat surmansa muista syistä kuin pommien ja sirpaleiden vahingoittamina; heidän ruumissaan ei ollut näkyviä vammoja ja heidän vaatteensa olivat ehjät. Tämä saattaa viitata kemiallisten aseiden käyttöön.
Asukkaat sanoivat, että hyökkäykset eivät tavoittaneet vastarintataisteijoita, jotka olivat poistuneet kriittisiltä alueilta hyvissä ajoin ja jättäneet jälkeensä vain NATO-joukoilta aiemmin valtaamansa kuljetuskalustoa.
Tiedot iskujen tuhoista ovat ristiriitaisia, mutta joka tapauksesssa Afganistanin presidentti Hamid Karzai on määrännyt suoritettavaksi perusteellisen tutkimuksen tapahtumien johdosta.
Samaan aikaan raivostuneet afganistanilaiset ovat laajalti vaatineet sekä Karzain eroa että ulkomaisten asevoimien poistumista maasta.