Hei veneilijät, annatteko vinkkejä tulevalle
kaudelle millä 1-vuotiaan saa pysymään turvallisesti veneessä.Liivit päällä tietenkin,
mutta miten liikkeellä ollessa ? Onko olemassa
jotain turvavarusteita nimenomaan tähän tarkoitukseen ? Onko kukaan nukuttanut vauvaa
riippumatossa?
kaudelle millä 1-vuotiaan saa pysymään turvallisesti veneessä.Liivit päällä tietenkin,
mutta miten liikkeellä ollessa ? Onko olemassa
jotain turvavarusteita nimenomaan tähän tarkoitukseen ? Onko kukaan nukuttanut vauvaa
riippumatossa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pyörän lastenistuin kiinnitettynä sopivaan paikkaan tahi autossa käytössä oleva turvaistuin - niihin kun köyttelee niin paikallaan pysyy!
Liivit tuo ongelmia..
Riippumatto vois olla hyvä jos voi olla varma ettei putoo, muuten kai vaununkoppa turkilla tai taas köyteltynä jonnekin soffalle ja vaaveli tuettu niin ettei heilu laidasta toiseen?
Jatkuvaa valvovan silmän alla olemista suosittelen - ja lyhyitä matkoja - ja nekin uniaikaan!
Veneen ollessa liikkeellä ja rantautuessa pitää varmistua ettei lapsi pääse kiipeämään minnekään. Joko auton turvaistuin tai jokin este kajuutan ovelle. Itse olen veneillyt kahden pienen lapsen kanssa paljonkin ja välillä jopa yksin heidän kanssaan. Minusta 2-vuotias on hankalampi, hänellä on jo voimaa ja omaa tahtoa. Rantautuessa olen välillä kiinnittänyt valjailla esim. pöydän jalkaan, ei se kokomaailmaa ole jos lapsi vähän huutaa kun rantaudutaan, mutta jos se roikkuu oven suussa ja tippuu mereen niin se on pahempi juttu. Jos itse ottaa päiväunet lapsen kanssa, pitää varmistua ettei lapsi pääse herätessään ulos veneestä...
Viime kesänä 2,5 vuotias laitettiin tarpeen tullen ja rantautuessa 1,2 m köydellä kiinni levankikiskossa olevaan lenkkiin.
Pelastusliivinen hiha-aukoista on selän puolelta pujotettuna köydenpätkä, jossa roikkuu ruuvilukittava alumiininen kiipelysulkurengas. Tähän saa aina levankikiskossa roikkuvan köyden kiinni nopeasti, silloin kun keli on kovempi tai kun äidin tai isän aika ei riitä täysipainoiseen lapsenvahtimiseen.
Tänä kesänä lehdetään 0,5 v ja 3,5 v kokoonpanolla. Turvaistun- ja meripunkkaviritykset ovat suunnitteilla.
Pelastusliiveistä sen verran, että Hokan ja Helly-Hansenin vauvaliivit näyttivät siltä, että niillä voisi ehkä istua sitterissä tai sopivasti kallistetussa turvaistuimessa.
3,5 vuotiaalle olemme miettineet hokan liivejä, koska ne vaikuttavat nykyisiä mukavammilta varsinkin saaren rannoilla juostessa. Toisaalta tukeva valjasrakenne ja kahva rinnassa olisivat tarpeen, jos joskus joutuu noukkimaan jälkikasvua merestä veneeseen.
Ihan pienten kanssa - nimittäin tunnen vaimoni ja itsenikin, jos noin pieni purjehtija putoaisi veteen niin sitä hyppäis itse välittömästi perään.. ts. ois hyvä jos joku hoitelis veneen ja tulis noutaan..
Meillä oli liivit aina kun oli ulkotiloissa ja köysi liiveissä kiinni jotta pääsi itsekseen liikkumaan, kunhan joku piti kiinni köydestä koko ajan.Valvottava niitä siinä iässä on koko ajan.
Siitä muutama vuosi eteenpäin joutuu kyllä pitämään liivejä ulkona kannella ,laiturilla ja
rannalla sillä kyllä ne sinne veteen molskahtaa kuitenkin vaikka kuinka valvoo.Luonnon satamassa
kallio rannalla haavin kanssa touhutessa lipsahtaa helposti veteen joten liivit aina päällä on ehdoton pakko josta ei kannata tinkiä.
Joka kesä näemme veteen putoavia lapsia mutta onneksi suurimmalla osalla on liivit!!Satamissa ollessa kannattaa olla tarkkana varsinkin kun lähtee veneestä rannalle esim. kauppaan käymään niin aina liivit päällä siihhen saakka kun ollaan turvallisesti kuivalla maalla.Tuli vähän saarnan makua mutta kaikkien parasta ajatellen!Turvallista kesää kaikille.
Siitä on jo 12 v aikaa, mutta käteväksi osoittautui silloin Crewsaverin pelastusliivi missä on valjaat ja lenkki SELKÄPUOLELLA, josta sai muksun kiinni sitloodan keskelle metrisellä köydellä niin ettei se päässyt laitojen yli.
Toimen kätevä juttu oli auton turvaistuin kiinnitettynä kaiteeseen niin että napero näki siitä maisemat. Tilanteen muuttuessa se sitten siirrettiin sisätiloihin kiinni ja niin päiväunet onnistuivat siinä.
Poikkeuksetta lapsemme nukkuivat koko matkan, mutta kun apukone päräytettiin käyntiin niin kohta alkoi konsertti ja molemmat yrittivät kiivetä ylös kätsomaan. kaikkien turvallisuuden takia tein silloin sellaisen virityksen, että kakrut keulapunkkaan ja nopeasti kiristettävä mantooki verkko poikittain eteen niin etteivät pääse yli eikä ympäri, eikä satuttamaan itseään (ympärillä vain patjoja ja tyynyjä) Näin pystyimme rauhassa keskittyä rantautumiseen ja lapset oppivat pysymään pois tieltä. Valvovaa silmää ei tietenkään mikään voita ja hankalalimmassa iässä ne olivat tuossa 2-4 kun ovat jo nopeita liikkeissään ja itsesuojeluvaisto ei aina toimi. Kaksi vuotias muuten osaa avata tiukan paalusolmun ja kiipeää tosivikkelästi kannelle kun kumarrut esim käyttämään konetta tms.
Toisaalta meillä taitaa olla kaikkein hankalimmat vuodet käsillä nyt. Lapset kun ovat nyt 12 ja 13 vuotiaita murkkuja ja pitäisi saada ne vielä reissuun mukaan, kun ei uskalla kuukaudeksi kotiinkaan jättää. Vähän ovat nyt jo alkaneet tunnustella että "ei kai meidän tarvitse koko neljää viikkoa olla reissussa, hei - oikeesti?"
Alle 2-vuotiaalla lapsella mittasuhteet ovat sellaiset, että pää pyrkii toimimaan kölinä liivien kanssa. Ja kun sen ikäisellä on vielä yleensä vaipat, jotka hyvin kelluttavat väärää päätä, on turvallisuus liivien kanssa niin ja näin. Eli pienimmät aina valjaissa ja siten poissa vedestä. Mukavimmat liivit lapsille, mitä olen tavannut, ovat Crewsaverin, joissa on ne valjaatkin valmiina. Lisäksi tuntui olevan pieneksi jäädessä jonoa odottamassa kierrätykseen menoa.
Riippumatosta ei ole kokemusta, mutta saattavat keikkua melkolailla kulussa päiväunien aikana. Veneen liikkeet ovat aika paljon rajummat kuin purjelaivan. Meripunkka ja siinä turvaverkko oli hyvin toimiva yhdistelmä useamman vuoden. 1-vuotiaana siellä meripunkassa oli kalustuksena kannettava koppa.
Meidän lapset ovat nyt 6 ja 3,5 v. eli molemmat olivat aikanaan 1-vuotiaita pienessä 26 ft purjeveneessä. Monet ovat tarjonneet pyörän istuinta kaiteeseen kiinnitettynä, mutta me emme siihen uskoneet.
Veneessämme on pentterin jatkeena lyhyt n. 1,4 m sohvan pätkä. Sahasin siihen pyöreästä puusta kaiteen n. 50-60 cm korkeudelle patjasta. Lisäksi viritin köyden tästä vielä 20-30 cm yläpuolelle. Lopuksi yli jäänyttä kaideverkkoa peittämään sivuaukko. Yläköysi kiristettynä lapsi ei pääse mitenkään pois "karsinasta". Kun köyden löysäsi niin lapsi oli helppo poimia karsinasta mukaan. Karsina toimi tietysti öisin "pinnasänkynä". Rantautuessa lapsi karsinaan ja säkillinen leluja perään. Siellähän pysyy. Taidettiin käyttää 2 kesää per mukula.
Toinen käytännön ongelma on pienen lapsen syöttäminen kallistuneessa veneessä. Me ostimme muutamalla kympillä(mk) muovisen vauvakeinun. Sellaisen jokacitymarketmaximarkethongkong-mallisen, josta lapsi ei yksin pääse pois. Ripustin sen hytin oviaukkoon roikkumaan. Köydet ulos kattokaiteisiin kiinni ja keinu roikkui sisällä portaiden päällä. Äiti syöttää sisällä ja lapsi näkee iskän pinnassa ja voi kehua äidin lämmittämää purkkiruokaa.
Näin me seilattiin pienten lasten kanssa. Kesällä -99 yhden 1,5 v. kanssa kierrettiin Ahvenanmaa 4 vko reissulla.
Kun nuorista hurjapää-tytöistä tulee äitejä, niin se muuttaa myös paljon purjehdustapaa, mutta se on toinen juttu.
Perheseilori
Meillä esikoiselle viritettiin (silloin 4 kk) kantokassista salonkiin kehto . sama kantokassi sopi myös minne vaan hyllylle nukkumapaikaksi ja sateenvarjorattaiden päälle astettuna toimi vaunukoppana (rattaat makuuasentoon kipattuna). 1-vuotias ei enää mahdu kantokoppaan mutta vaunujenkoppaan sopii.
Tuli mieleen yks juttu kun yhden tuttavaperheen lapset n 3 vuotiaina oli hankalassa rantautumisvaiheessa ihmeen hiljaa keulapiikissä ja olivat viihdykkeekseen saksineet toistensaa tukat kammotaviksi tursakkeiksi että piti pitää pipoa loppukesä päässä.
Crewsaverin liivit on olleet mukavimmat käyttää, hiukan kalliimpia mutta istuvat hyvin ja koukku on kätevä sekä maissa että merellä.
lapset vaan satamamanöövereissä kiinni liekaan tai turvaistuimeen - huutakoot hetken - jos ei reagoi niin eivät jaksa toiste huutaa enää niin pitkään.
... kannattaa tosiaan ottaa aika helvetisti tekemistä mukaan. Viime kesänä oli mukana jumalaton määrä kyniä ja paperia (silppua joka aikassa) ja n. muovikassillinen pikkueläimiä (kiva astua pimeässä päälle) sekä tietysti hiekkalelut ja haavit (ehdoton varuste). Tytöt ovat tulevalla kaudella jo 6 ja 9, veneilyä nyt neljäs kausi. Paras paikka nuoremmalla on vaatekomero kovassa merenkäynnissä. Ihmettelimme viime kesänä, minne hän oli kadonnut. Sadetakkien takaa kuului vaimeata kiljahtelua, kun vene nousi ja laski. Hän oli omien sanojensa mukaan vuoristoradalla, kun Lintsillä ei vielä pääse.
Totta. tekemistä pitää olla paljon silloin tulee onnistunut loma kaikille , hyvät muistot jää ja pystyy vetämään pitkiä päivälegejä kun lapset ei pitkästy. Pelejä, askartelemista, leluja, laatikollinen legoja, kirjoja , kasoittain lehtiä... Jos on hyvä ilma ja ollaan maissa ei niitä tarvita mutta huono sää ja pitkä purjehdus helposti pitkästyttää.
Kun mentiin ihan kallellaan oli lapsista hauska laskea liukumäkenä salongin lattialla ja tehdä kaikenlaisia sirkustemppuja. Köysistä tekivät kaikenlaisia keinuvirityksiä.
Lelut jäi kotiin (lapset oli silloin 2 ja 4) mutta se ei haitannut ketään, oltiin yhdessä, laulettiin, tehtiin arvoituksia, kiikaroitiin jne)
Pienehkö pussillinen duplolegoja (eivät katoa pilssiin), yksi traktori, nippu yli jääneitä listanpätkiä, haavi ja tärkeimpänä hinattava vene, siinä eväät, jotka näyttivät hyvin riittävän monelle pidemmällekin reissulle. Enkä muista kertaakaan kuulleeni kysymystä: "Mitä mä tekisin?" Seuraavassa vaiheessa haikailtiinkin mukaan omaa optimistijollaa.
Meillä on lapset menneet aika mukavasti veneessä,
ikähaitari on kyllä sellainen, että vanhemmat katsovat nuorempien perään...
Ja liivit on aina päällä, myös laiturilla!!!
Lapset on niin tottuneet "häntään"
etteivät edes suostu olemaan kannella ellei "häntä" ole kiinni, ISKÄÄ! LAITA TÄÄ KII!
EN MÄ VOI TULLA SINNE, MUN HÄNTÄ ON TOLLA...
Jep ,ja täs on kiva linkki http://www.aarnio.org/lauri/vene/perhepurjehdus/