Lindelöf väittää, ettei kauppa rasita kaupunkia taloudellisesti. Näinkin voi olla, jos ei huomioi monien miljoonien menetyksiä, joita syntyy kun kaupunki investoi halleihin.
Kaupunki tulee menttämään kokonaan yli € 100 000 tulot, kun se ostaa Stevecolta vuokrasopimuksen. Kaupungin tulisi kerätä yli € 500 000 vuositulot sataman halleista, jos se haluaisi tehdä nollatuloksen kaupoilla. Tämä siksi, koska € 4,3 miljoonan euron kauppaan tulee korkoa päälle 10 vuoden aikana n. € 600 000 verran jos korko on VAIN 3 %. Korko tulee kuitenkin pian nousemaan huomattavasti suuremmaksi.
Kaupunginjohtajan mielestä pelkkä korkojen lyhentäminen on hyvä investointi. Totuus kuitenkin on, että 10 vuoden päästä (2020) kaikki Kantasataman hallit siirtyvät kaupungille ilman € 4,3 miljoonan investointia, viimeisin vuonna 2028. Tämä tarkoittaa sitä, että € 4,3 miljoonan euron investointi Kantasatamaan on kaupungille pelkkää tappiota, ellei sitä rahoiteta vuokratuloilla.
€ 500 000 vuositulot Kantasatamasta ei ole mahdollista niin kauan, kun hallien kunto on huono ja mitätön monille vuokralaisille. Tämä taas tarkoittaa monien miljoonien investoinnit halleihin, esim. vähintään € 1,5 miljoonaa per halli. Seitsemän hallin kunnostaminen maksaa tällöin yli € 10 000 000. Tämän jälkeen olisi kyllä paremmat mahdollisuudet vuokrata hallit, mutta kaupungin pitäisi kerätä lähes € 1,7 miljoonan euron vuositulot, jotta velka olisi maksettu vuonna 2020.
Vuosi 2020 on tärkeä, koska tällöin suurin osa Lindelöfin suunnittelemista kiinteistöistä pitäisi rakentaa, esim. kerrostalot. Osa tiloista, kuten Rubicon, on suunniteltu rakennettavan aikaisemmin mutta nämäkin suunnitelmat ovat vain Lindelöfin päässä, eikä Rubicon vaikuta paljoakaan Kantasataman kauppaan.
Eli jos kaupunki haluaa vuokralaisia Kantasatamaan, niin sen pitää investoida halleihin. Kuitenkin tällöinkään halllit eivät kattaisi lähellekkään velkaa. Kymmenen vuoden päästä Lindelöf haluaa muuttaa alueen asuin/liikekiinteistöiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin ostettua alueen se jää 10 vuodeksi tyhjilleen ja ehkä sen jälkeen sinne rakennetaan kerrostaloja. Tällöin seuraavat kymmenen vuotta kaupunki tekee vähintään € 500 000 tappiot Kantasatamassa ilman, että investointi saattaisi johtaa positiiviseen tulokseen. Suomeksi kyseessa on investointi, joka johtaa varmaan tappioon.
Kaiken lisäksi Kantasataman nykyiset vuokralaiset aikovat poistua satamasta. Kotka Yacht Store ei aio pysyä satamassa yli vuotta, jos kaupunki sen ostaa. Myös Store Enso mitä todennäköisemmin poistuu alueelta muutaman vuoden aikana. Tällöin vuokratuloja kertyy huimat 0€. Mistä vuokralaiset Kantasatamaan. Edes nousukaudella Steveco ei onnistunut löytämään Kantasatamaan ketään muuta vuokralaista kuin kaksi edellä mainittua.
Kaupunki tulee menttämään kokonaan yli € 100 000 tulot, kun se ostaa Stevecolta vuokrasopimuksen. Kaupungin tulisi kerätä yli € 500 000 vuositulot sataman halleista, jos se haluaisi tehdä nollatuloksen kaupoilla. Tämä siksi, koska € 4,3 miljoonan euron kauppaan tulee korkoa päälle 10 vuoden aikana n. € 600 000 verran jos korko on VAIN 3 %. Korko tulee kuitenkin pian nousemaan huomattavasti suuremmaksi.
Kaupunginjohtajan mielestä pelkkä korkojen lyhentäminen on hyvä investointi. Totuus kuitenkin on, että 10 vuoden päästä (2020) kaikki Kantasataman hallit siirtyvät kaupungille ilman € 4,3 miljoonan investointia, viimeisin vuonna 2028. Tämä tarkoittaa sitä, että € 4,3 miljoonan euron investointi Kantasatamaan on kaupungille pelkkää tappiota, ellei sitä rahoiteta vuokratuloilla.
€ 500 000 vuositulot Kantasatamasta ei ole mahdollista niin kauan, kun hallien kunto on huono ja mitätön monille vuokralaisille. Tämä taas tarkoittaa monien miljoonien investoinnit halleihin, esim. vähintään € 1,5 miljoonaa per halli. Seitsemän hallin kunnostaminen maksaa tällöin yli € 10 000 000. Tämän jälkeen olisi kyllä paremmat mahdollisuudet vuokrata hallit, mutta kaupungin pitäisi kerätä lähes € 1,7 miljoonan euron vuositulot, jotta velka olisi maksettu vuonna 2020.
Vuosi 2020 on tärkeä, koska tällöin suurin osa Lindelöfin suunnittelemista kiinteistöistä pitäisi rakentaa, esim. kerrostalot. Osa tiloista, kuten Rubicon, on suunniteltu rakennettavan aikaisemmin mutta nämäkin suunnitelmat ovat vain Lindelöfin päässä, eikä Rubicon vaikuta paljoakaan Kantasataman kauppaan.
Eli jos kaupunki haluaa vuokralaisia Kantasatamaan, niin sen pitää investoida halleihin. Kuitenkin tällöinkään halllit eivät kattaisi lähellekkään velkaa. Kymmenen vuoden päästä Lindelöf haluaa muuttaa alueen asuin/liikekiinteistöiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin ostettua alueen se jää 10 vuodeksi tyhjilleen ja ehkä sen jälkeen sinne rakennetaan kerrostaloja. Tällöin seuraavat kymmenen vuotta kaupunki tekee vähintään € 500 000 tappiot Kantasatamassa ilman, että investointi saattaisi johtaa positiiviseen tulokseen. Suomeksi kyseessa on investointi, joka johtaa varmaan tappioon.
Kaiken lisäksi Kantasataman nykyiset vuokralaiset aikovat poistua satamasta. Kotka Yacht Store ei aio pysyä satamassa yli vuotta, jos kaupunki sen ostaa. Myös Store Enso mitä todennäköisemmin poistuu alueelta muutaman vuoden aikana. Tällöin vuokratuloja kertyy huimat 0€. Mistä vuokralaiset Kantasatamaan. Edes nousukaudella Steveco ei onnistunut löytämään Kantasatamaan ketään muuta vuokralaista kuin kaksi edellä mainittua.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mukavasti pähkinänkuoressa! Oikein hyvä kirjoitus.
Saanko lainata?
Toki...
Mikä on tämän systeemin takana? Jokin tässä haisee, kuka saa takaoven kautta tukun? Eihän kukaan tee huonoa kauppaa ellei siinä ole joku muu maksaja kun itse ja ellei siitä saa jotain hyötyä, vai tekeekö?
Samantyylinen lehmänkauppa on konserttitalosta kaavailtu, aivan järjetöntä. Onko nämä viimisiä välistävetoja ennen kun on aika jättää uppoava laiva? Muuta logiikkaa en tästä touhusta irti saa.
Jäikö lapsuudessa rosvo ja pollari leikit leikkimättä. Älä mene kummitusjunaan, siellä on mörköjä.
Äläkä unohda aamupuuroa, se muuten Lähetä sormi kramppaa.
se ei kannata, jokuhan noissa kaupoissa on se "juttu" onko lehmä omassa ojassa? kyllä asia niin on että niin on kummallisia koukeroita nää kaupat näillä herroilla kun ajattelee että, jotain siellä on oltava eihän epämääräisiä kauppoja muutoin tule eteen 4x peräkkäin tosin sairaalahomma kusi ostajan taholta ilmeisesti, mutta olihan siinäkin varsin kummalliset koukerot niin on kuurikaupassakin ja konserttitalohommissa rahan saaja on eri mutta kaava on sama "lehmänkauppoja"
Mutta jos jotkut saa hynää niin haluu ne muutkin demarit sen makuun ja konserttitalolla sen tekeminen on mahdollista.... kysymys olikin taipaleella mitä siellä takana on ja kuka saa lihat, siis oikeesti.
ja kaikille valtuutetuille, koska tuossa tuli kaikki mahdolliset faktat numeroineen ja asiatietoineen. Jos tuon tekstin luettua vielä valtuutetut ovat aikeissa äänestää kuurikaupolle kyllä, niin järjen köyhyys on syönnyt viimeisenkin pisaran omasta päättelykyvystä.
Kommentteja aloitukseen lainauksien välissä
"Lindelöf väittää, ettei kauppa rasita kaupunkia taloudellisesti. Näinkin voi olla, jos ei huomioi monien miljoonien menetyksiä, joita syntyy kun kaupunki investoi halleihin."
Mitkä ovat nämä mainitsemasi miljoona investoinnit halleihin? Tarkoitatko niiden ostoa vai jotain sen päälle?
"Kaupunki tulee menttämään kokonaan yli € 100 000 tulot, kun se ostaa Stevecolta vuokrasopimuksen. Kaupungin tulisi kerätä yli € 500 000 vuositulot sataman halleista, jos se haluaisi tehdä nollatuloksen kaupoilla. Tämä siksi, koska € 4,3 miljoonan euron kauppaan tulee korkoa päälle 10 vuoden aikana n. € 600 000 verran jos korko on VAIN 3 %. Korko tulee kuitenkin pian nousemaan huomattavasti suuremmaksi."
100 000 euron menetys totta, samoin kerättävä summa. Korko kuntarahoitukselta irtoaa 3 %:lla viideksi vuodeksi eli lainat pitkään korkoon.
"Kaupunginjohtajan mielestä pelkkä korkojen lyhentäminen on hyvä investointi. Totuus kuitenkin on, että 10 vuoden päästä (2020) kaikki Kantasataman hallit siirtyvät kaupungille ilman € 4,3 miljoonan investointia, viimeisin vuonna 2028. Tämä tarkoittaa sitä, että € 4,3 miljoonan euron investointi Kantasatamaan on kaupungille pelkkää tappiota, ellei sitä rahoiteta vuokratuloilla."
Ongelma onkin siinä, että ellei niitä osteta nyt niin ne myydään kolmannelle osapuolelle. Näin ollen alueen tuleva kehittäminen ei ole enää omissa käsissä, vaan ollaan kolmannen osapuolen armoilla.
"€ 500 000 vuositulot Kantasatamasta ei ole mahdollista niin kauan, kun hallien kunto on huono ja mitätön monille vuokralaisille. Tämä taas tarkoittaa monien miljoonien investoinnit halleihin, esim. vähintään € 1,5 miljoonaa per halli. Seitsemän hallin kunnostaminen maksaa tällöin yli € 10 000 000. Tämän jälkeen olisi kyllä paremmat mahdollisuudet vuokrata hallit, mutta kaupungin pitäisi kerätä lähes € 1,7 miljoonan euron vuositulot, jotta velka olisi maksettu vuonna 2020."
Taitavaa pelottelu, joka ei perustu mihinkään. Eihän suunnitelmassa ole hallien vuokralle jättäminen, vaan tarkoitus on pitää vuokralla sen aikaan kun aluetta otetaan muuhun käyttöön. Kokousasiakirjoista selviää, että hallien kunnossa vuositasolla 95 000 euroa. Joten spekulointisi on aivan turhaa,
"Eli jos kaupunki haluaa vuokralaisia Kantasatamaan, niin sen pitää investoida halleihin. Kuitenkin tällöinkään halllit eivät kattaisi lähellekkään velkaa. Kymmenen vuoden päästä Lindelöf haluaa muuttaa alueen asuin/liikekiinteistöiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin ostettua alueen se jää 10 vuodeksi tyhjilleen ja ehkä sen jälkeen sinne rakennetaan kerrostaloja. Tällöin seuraavat kymmenen vuotta kaupunki tekee vähintään € 500 000 tappiot Kantasatamassa ilman, että investointi saattaisi johtaa positiiviseen tulokseen. Suomeksi kyseessa on investointi, joka johtaa varmaan tappioon."
Ekavuosi 300 000 tuhatta tappiota, jos elorannan ja storan lisäksi ei muita vuokralaisia. 2011 enemmän jos eloranta toteuttaa uhkauksen/kiristyksen. Ellei sitten esim. satama oy vuokraa hallia tai kahta liikenne virtojen ehtyessä. alueen alkaessa rakentua 5-10 vuoden päästä saadaan katettua tehtyä investointia ja kertyneitä tappioita,
Mielestäni tässä on kyse siitä, että halutaanko alueen pysyvän tulevaisuudessa teollisessa käytössä, vai onko aiheellista ottaa keskustaalueeseen kuuluva alue arvoiseensa käyttöön? Mikäli jälkimmäisen kannalla niin esitetty kauppa on järkevä tehdä, tällöin kukaan muu nyt hallit ostava ei pääse rahastamaan siivellä alueen kehittämisessä.
Siinäkin tapauksessa, että alue halutaan säilyttää teollisessa käytössä on kaupungineduin mukaista, että alueen hallinta on 100% kaupungin käsissä. Kukapa haluaisi esim. tilannetta, että nyt hallit ostava taho vuokraa hallit vaikka Haminan satamalle tai jollekin muulle jonka toiminta on kaupungin tai kaupungin yhtiöiden edun vastaista.
Olen kauppojen kannalla, vaikka ne osuvat äärimmäisen huonoon taloudelliseen aikaan. Toivottavasti valtuusto löytyy enemmistö kaupan taakse.
"Mitkä ovat nämä mainitsemasi miljoona investoinnit halleihin? Tarkoitatko niiden ostoa vai jotain sen päälle?"
Tekstissähän se lukee :), molempia tietysti. Jokainen hallit vaatii vähintään miljoonan euron investoinnin, jotta joku olisi niistä kiinnostunut. Kuka yksityinen haluaa investoida tämän verran halliin, jonka kaupunki jo muutaman vuoden päästä ottaa pois. Steveco on yrittänyt koko nousukauden vuokrata halleja huonolla menestyksellä. Miksi ne yhtäkkiä menisi paremmin kaupaksi, kun kaupunki on omistajana?
"100 000 euron menetys totta, samoin kerättävä summa. Korko kuntarahoitukselta irtoaa 3 %:lla viideksi vuodeksi eli lainat pitkään korkoon."
Rahoituksessa toimivana voin sanoa, että kaupungin tase elää jo nyt äärirajoilla. Korko ei välttämättä ole ongelma tämän lainan kanssa, mutta seuraavan kanssa varmasti. Kaupungin velan lyhennys on ollut surkeaa jo nousukaudella. Toivona on tietysti "bailout" Vanhasen hallitukselta, mikä tähän asti on ollut epäselvää.
"Ongelma onkin siinä, että ellei niitä osteta nyt niin ne myydään kolmannelle osapuolelle. Näin ollen alueen tuleva kehittäminen ei ole enää omissa käsissä, vaan ollaan kolmannen osapuolen armoilla"
Miksi kaupungin pitäisi kehittää aluetta? Tällöin syntyy ainoastaan kulttuurikeskuksia, museoita tai virastoja. Eikö olisi jo aika, että Kotkaan annettaisiin syntyä työpaikkoja, palveluita ja viihdettä siellä asuville ihmisille? Tätä tyhjiötä ei kuitenkaan kaupunki pysty käyttämään. "Omissa käsissä" ei tietenkään tarkoita, että alue olisi kotkalaiten käsissä, vaan tiettyjen ihmisten joiden vastuu kotkalaisia kohtaan on epäselvä. Kolmansilla osapuolilla on vastuu siitä, että ympäristö/ihmiset hyväksyy heidät niin yleisessä toiminnassa kuin taloudellisesti.
"Kokousasiakirjoista selviää, että hallien kunnossa vuositasolla 95 000 euroa. Joten spekulointisi on aivan turhaa"
Niihin voi kirjoittaa mitä tahansa. Usein valtioiden talousennustukset menevät aivan väärin, miten pieni Kotkan kaupunki olisi erityistapaus? Usein syynä ei ole epäpätevyys, vaan tarkoituksenmukainen harhaan johtaminen. Lukuja voi muuttaa ja keksiä, kun kukaan ei kyseenalaista niitä. Totuus on, että tuolla rahalla ei hirveän pitkälle päästä kun kysymyksessä on kymmenien tuhansien neliöiden hallit. Mitä tuleekaan vuosihinnaksi neliölle?
"Ellei sitten esim. satama oy vuokraa hallia tai kahta liikenne virtojen ehtyessä."
Spekulointi on turhaa. Pitää tehdä selvitys, että kuka vuokraa ja milloin. Aina spekuloida, että jos Nokia vuokraa kaikki hallit, niin "no problem". Sitäpaitsi Satama Oy on kaupungin yritys, joten sehän olisi vain rahan kierrättämistä. Näin tietysti voidaan jälkeenpäin kaunistella kustannuksia siirtämällä Satama Oy pääomaa hallien kuluihin.
"Mielestäni tässä on kyse siitä, että halutaanko alueen pysyvän tulevaisuudessa teollisessa käytössä, vai onko aiheellista ottaa keskustaalueeseen kuuluva alue arvoiseensa käyttöön?"
Mitä tämä utopistinen spekulointi tarkoittaa? Virastoja, museoita? Entä miten on työpaikkojen, liiketilojen ja ym. laita?
"Siinäkin tapauksessa, että alue halutaan säilyttää teollisessa käytössä on kaupungineduin mukaista, että alueen hallinta on 100% kaupungin käsissä. Kukapa haluaisi esim. tilannetta, että nyt hallit ostava taho vuokraa hallit vaikka Haminan satamalle tai jollekin muulle jonka toiminta on kaupungin tai kaupungin yhtiöiden edun vastaista."
Kenen edunmukaista on, että hallinta on 100% kaupungin käsissä? Kukapa haluaa tällöin toimia alueella? Pelottelu kuulostaa vähän samalta kuin "terrorismin vastainen sota": "jos ette anna meidän hallita aluetta, niin paha Hamina tulee ja sabotoi Kotkaa ja kotkalaisia".
Ellei niin kunnallispolitiikkaan mukaan kiireesti, Talous guruja on Kotkassa ainoastaan Merivirta ja Eerola.
15€ teatterilipusta ja ja ilmainen ateria työttömille.
Kotkan suurimmat työnantajat:
Kotkan kaupunki 3 526
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 920
Steveco 728
Stora Enso 701
Sulzer Pumps 667
Osuuskauppa Ympyrä 490
Ahlstrom 404
Vaasan & Vaasan 344
Sunila Oy 299
Andritz 310
Vaasan & Vaasan aloittaa myös YT-neuvottelut. Kysymys kuuluu, että kuka on näistä yrityksistä viiden vuoden päästä Kotkassa? Taitaa olla Kotkan Kaupunki, Sairaala, Osuuskauppa... Tämän lisäksi Satama Oy ja joku muu kaupungin omistama yritys. Hienoa, siinä on Lindelöfillä konserni johdettavana. Eikö ketään valtuustossa ole huolestunut? Vai pelastaako Lindelöfin suunnitelmat kaupungin?
Karu tosia on että ns savupiippoteollisuus ja sen jatkumot ( ahtausliikkeet tms) eivät työllistä tulevaisuudessa lähellekään sitä määrää ihmisiä kuin nyt.
Tarvitaan satsauksia joilla mahdollistetaan rakennemuutos ( vrt Oulu) ja luodaan uusia työpaikkoja.
Lindelöf on oikealla asialla ja tiellä!
Kaiken kehityksen vastustaminen kertoo vaan sekä historian, talousasioiden ja ajatusmaailman kapeudesta!
Vastustettiinhan aikoinaan Kotkassa myös puhelimen käyttöönottoa sekä Mussalon sataman rakentamistakin..
karu totuus on se että,kuntalaiset maksavat verojen muodossa nämä visiot,väittäköön kuka väittää mitäkin.
se on helppo tuhlata kun eivät ole omat rahat kyseessä. se mikä raha tulee mistäkin kytkykaupoista onkin eri asia.
sitä vartenhan niitä veroja maksetaan että yhteis(kuntaa) kehitetään!
Yleensä nämä kehityksen vastustajat ovat muuten niitä jotka eivät paljon veroja maksele, yrittäjät ovat rikollisia ja työnantaja riistäjä... mamuja kyllä halutaan hyysätä.
lähde:: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907199951132_uu.shtml
Lehti:
Korruptio kätkeytyy hyvä veli -verkostoihin
Sunnuntai 19.7.2009 klo 08.50
Pienen maan piirit ovat niin pienet, että syntyy henkilösuhteita ja tarvetta vastapalveluksiin.
- Hyvä veli -verkostot, puoluerahoitus ja muut eliitin yhteydet ovat täällä niin systeemisiä, että eihän täällä edes tarvitse suoraan lahjoa ketään, kertoo tutkija Paavo Isaksson Helsingin Sanomille.
Lehden mukaan kansainvälisten vertailujen pohjalta syntynyt uskomus siitä, ettei Suomessa ole korruptiota, on vain osa totuudesta. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa olevaa korruptiota eivät tunnista edes lahjonnanvastaista työtä tekevän Transparency Internationalin indeksit.
Helsingin Sanomien mukaan puutteet poliittisen rahoituksen avoimuudessa ovat niin räikeitä, että Suomea on verrattu Valko-Venäjään.
Lehden mukaan pienessä maassa ei voi välttyä tiiviitä henkilösuhteilta, eikä palveluksia, kiitoslahjoja ja muita tunnearvoisia etuja mielletä korruptioksi.
- Etenkin kuntasektorilla ja paikallistasolla esiintyy erilaisia kaksoisrooleja. Mutta totta kai pienessä maassa osallistujia päätöksentekoon tarvitaan. Aktiivisia ihmisiä on rajattu määrä, kertoo keskusrikospoliisissa korruptiota tutkiva rikoskomisario Jenni Juslén.