Minä tunnen ainakin yhden perheen, joka virallisesti on ruotsinkielinen. Perheen äiti on kotoisin perheestä, jossa joku puhui ruotsia. Perheen åäidin pääasiassa käyttämä kieli on suomi, perheen isä on täysin suomenkielinen eivätkä lapsetkaan ruotsia osaa. Perheen äidillä on virka, johon ei olisi valittu, ellei "äidinkieli" olisi ollut ruotsi. Nyt koko perhe on virallisesti ruotsinkielisiä, vaikka oikeasti puhuvat suomea.
Paljonkohan näitä on, jotka ovat ruotsinkielisiä sen vuoksi, että on helpompi päästä opiskelemaan ja saada hyvä virka?
Moniko on oikeasti ruotsinkielinen
kadeko
9
122
Vastaukset 9
- Tapio.Rautalapio
"Paljonkohan näitä on, jotka ovat ruotsinkielisiä sen vuoksi, että on helpompi päästä opiskelemaan ja saada hyvä virka? "
Millä tavalla perhe sitten on hyötynyt ruotsinkielisyydestä? Lapsilla ainakin taitaa olla aika vaikeaa kun eivät osaa ruotsia. - kettusetti
Ilmoitusasiana käsiteltävän kaavakkeen tietoja ei tarkisteta.
Kaavakkeen ninmi on ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN, mutta kuinka ollakkaan on kaavke ruotsinnettu ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN.
Dramaattinen ero niin käännöksellisesti kuin propagandisesti.
Kannattaa vilkaista kaavaketta.
se on sairaan ovelasti laadittu, mutta vastoin lakia, koska käännös on väärä.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html"Kaavakkeen nimi on ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN, mutta kuinka ollakkaan on kaavke ruotsinnettu ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN.
Dramaattinen ero niin käännöksellisesti kuin propagandisesti."
Mikä tuossa lomakkeen otsikoinnissa nyt mättää?? Kertoisitko siitä dramaattisesta propagandaerosta?
Veikkaan että se suomenkielinen otsikko on se alkuperäinen ja se on sitten käännetty ruotsiksi.
Ruotsiksi kuulostaisi tosi dorkalta sanoa: "Ändring av modersmålsuppgiften" se ei olisi hyvää ruotsia, suomeksi se sitä vastoin kuulostaa ihan järkevältä ja hyvältä suomen kieleltä. Harvoin kieltä voi kääntää täysin yksi yhteen, hyvä kääntäjä kääntää hyvälle ja korrektille kielelle. Kääntäessä on tärkeintä ettei aisasisältö muutu, kuten ei tässäkään tapauksessa ole muuttunut.
- välinearvo
Aikanaan kaikki Suomessa asuvat tunsivat olevansa suomalaisia, eikä kansallisuutta kytketty siihen kieleen jota puhuttiin. Koulu- ja virkakieli oli ruotsi, mutta ruotsin- ja saksankielisiin sukuihin kuuluvat eivät vierastaneet suomea. Alkuaan saksankielinen Julius Krohn oli merkittävä suomenkielisen kulttuurin edistäjä ja suomen kielen tutkija ja samoin monet ennakkoluulottomat ruotsinkieliset edistivät suomenkielistä koulutusta ja sivistystä.
Ei ole epätavallista, että ne jotka ovat omalla kielellään saaneet opetusta ja sivistystä, ovat valmiita jakamaan tietoaan myös muille. Tämä on toteutunut esimerkiksi Afrikassa, misssä suomalaiset ovat kehittäneet namibialaista kulttuuria ja kieltä. Suomalainen professori Ramstedt kirjoitti ensimmäisenä korean kielen kieliopin. Anoppini ystävätteren tytär on työryhmässä joka luo eräälle alkuasukasheimolle kielioppia ja kirjakieltä Polyneesiassa. Jopa eräs sukulaiseni sata vuotta sitten opetteli romanikielen ja oli mukana aloittamassa romanien koulutusta.
Nykyisin Suomessa opiskellaan etupäässä suomeksi ja englanniksi, ja nämä ovat myös tärkeimmät työkielet. Suomenruotsalaisten omassa piirissä on yhä enemmän henkilöitä, jotka puhuvat näitä kieliä paremmin kuin ruotsia. Ruotsi (tai närpesiska) voi olla silti heidän kotikielensä niin kuin naapuriperhe voi kotonaan puhua edelleen omaa suomen murrettaan. Ainakin pääkaupunkiseudulla jako suomen- ja ruotsinkielisiin tuntuu aikansa eläneeltä, ja keinotekoiselta. Te netti fennot aina jaksatte jauhaa sitä että merkitsemällä väestörekisteriin äidinkieleksi ruotsin saa kaikenlaisia etuja. Miksette sitten kaikki vaihda äidinkieltä?? Mikä estää??
Niistä eduista puheen ollen:
Käytännön esimerkkejä niistä eduista:
Viranomaisposti kuten veroilmoituslomake y.m.s tulee ruotsin kielellä.
... en muuten keksi mitään muuta.
Kertokaa te mitä muita etuja on voi saada?
Opiskelusta: Valmistuin ylioppilaaksi ruotsinkielisestä koulusta ja opiskelin myös ruotsiksi. Opiskelemaan joudun pyrkimään enkä suinkaan päässyt sisään äidinkieleni perusteella.
Kielitaitoani en opiskelemaan pyrkiessäni joutunut erikseen todistamaan koska olin käynyt ruotsinkielisen oppikoulun.
Myöhemmin olen vapaaehtoisesti suorittanut Oikeusministeriön ja Valtion kielitutkintolautakunnan järjestämän 2 päiväisen suuren kielikokeen suomen kielessä josta kokeesta minulla on todistus että "Hallitsen suomen kieltä täydellisesti"- kadeko
No osa onkin vaihtanut. Itse an vaihtaisi, koska se vain lisäisi näennäisruotsalaisten määrää.
Arvaapa, kumpi kaksikielisellä paikkakunnalla valitaan virkaan
1.Maisteri, äidinkieli ruotsi
2.Maisteri, äidinkieli suomi
Eikä tässä ole mitään tekemistä sillä, kumpaa kieltä osaa paremmin tai oikeasti käyttää.
Esimerkiksi Helsingissä lääkikseen oli 120 paikkaa, joista 30 (25%) oli ruotsinkielisille. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissäki käsittääkseni alle 10%. Tässä ei tosin rekisteröityminen ruotsinkieliseksi auta, kai sitä pitää osatakin. Kaikenkaikkiaan on ainakin yleinen käsitys se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu juuri siitä, että kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille on suhteessa väestömäärään enemmän. Tästä voisi vetää johtipäätöksen, että ruotsinkieliset opiskelijat ovat ainakin opiskelemaan lähtiessään suomenkielistä väkeä keskimäärin heikkotasoisempaa. - Tapio.Rautalapio
kadeko kirjoitti:
No osa onkin vaihtanut. Itse an vaihtaisi, koska se vain lisäisi näennäisruotsalaisten määrää.
Arvaapa, kumpi kaksikielisellä paikkakunnalla valitaan virkaan
1.Maisteri, äidinkieli ruotsi
2.Maisteri, äidinkieli suomi
Eikä tässä ole mitään tekemistä sillä, kumpaa kieltä osaa paremmin tai oikeasti käyttää.
Esimerkiksi Helsingissä lääkikseen oli 120 paikkaa, joista 30 (25%) oli ruotsinkielisille. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissäki käsittääkseni alle 10%. Tässä ei tosin rekisteröityminen ruotsinkieliseksi auta, kai sitä pitää osatakin. Kaikenkaikkiaan on ainakin yleinen käsitys se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu juuri siitä, että kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille on suhteessa väestömäärään enemmän. Tästä voisi vetää johtipäätöksen, että ruotsinkieliset opiskelijat ovat ainakin opiskelemaan lähtiessään suomenkielistä väkeä keskimäärin heikkotasoisempaa."Esimerkiksi Helsingissä lääkikseen oli 120 paikkaa, joista 30 (25%) oli ruotsinkielisille. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissäki käsittääkseni alle 10%. Tässä ei tosin rekisteröityminen ruotsinkieliseksi auta, kai sitä pitää osatakin. Kaikenkaikkiaan on ainakin yleinen käsitys se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu juuri siitä, että kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille on suhteessa väestömäärään enemmän."
Tänä vuonna Suomen yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa oli yhteensä 570 aloituspaikkaa. HY:n 30 ruotsinkielisen koulutuksen paikkaa ovat siitä määrästä n. 5,3 %.
"No osa onkin vaihtanut."
Kuinka monta sellaista henkilöä sitten tunnet? - ella4
kadeko kirjoitti:
No osa onkin vaihtanut. Itse an vaihtaisi, koska se vain lisäisi näennäisruotsalaisten määrää.
Arvaapa, kumpi kaksikielisellä paikkakunnalla valitaan virkaan
1.Maisteri, äidinkieli ruotsi
2.Maisteri, äidinkieli suomi
Eikä tässä ole mitään tekemistä sillä, kumpaa kieltä osaa paremmin tai oikeasti käyttää.
Esimerkiksi Helsingissä lääkikseen oli 120 paikkaa, joista 30 (25%) oli ruotsinkielisille. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissäki käsittääkseni alle 10%. Tässä ei tosin rekisteröityminen ruotsinkieliseksi auta, kai sitä pitää osatakin. Kaikenkaikkiaan on ainakin yleinen käsitys se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu juuri siitä, että kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille on suhteessa väestömäärään enemmän. Tästä voisi vetää johtipäätöksen, että ruotsinkieliset opiskelijat ovat ainakin opiskelemaan lähtiessään suomenkielistä väkeä keskimäärin heikkotasoisempaa.On täysin mennyttä maailmaa, että Suomessa täytyy järjestää erikseen ruotsinkielistä lääkärikoulutusta, kun ruotsinkielisten määrä on 5% ja valmistuvat lääkärit hyvin todennäköisesti joutuvat palvelemaan myös suomenkielisiä asiakkaita.
Suomessa on valtavasti uusia kansallisia kielivähemmistöjä, ja heidän palvelunsa vaatii täysin muita kieliä kuin ruotsia.
Ruotsinkielinen lääkärikoulutus syö tarpeettomasti valtion koulutusmäärärahoja ja sen hyöty on olematon koko maan kannalta. Se myös loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta. - arjupa
Tapio.Rautalapio kirjoitti:
"Esimerkiksi Helsingissä lääkikseen oli 120 paikkaa, joista 30 (25%) oli ruotsinkielisille. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissäki käsittääkseni alle 10%. Tässä ei tosin rekisteröityminen ruotsinkieliseksi auta, kai sitä pitää osatakin. Kaikenkaikkiaan on ainakin yleinen käsitys se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset. Tämä johtuu juuri siitä, että kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille on suhteessa väestömäärään enemmän."
Tänä vuonna Suomen yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa oli yhteensä 570 aloituspaikkaa. HY:n 30 ruotsinkielisen koulutuksen paikkaa ovat siitä määrästä n. 5,3 %.
"No osa onkin vaihtanut."
Kuinka monta sellaista henkilöä sitten tunnet?Tunnen ainakin kaksi ihmistä, jotka ovat vaihtaneet. Yksi on juuri se, joka vaihtoi äidinkielekseen virallisesti ruotsin (kun isoaäiti oli puhunut ruotsia), jotta papereissa näytti paremmalta virkaa hakiessa. Ja homma toimi, hän sai viran. Kyllä hän ruotsia osaa kohtuullisesti, mutta monessa tilanteessa hän joutuu hakemaan sanoja ihan samalla tavalla, kuin kuka hyvänsä, joka on vain opiskellut ruotsinsa. Oman keromansa mukaan se oli kuitenkin avainkysymys, että äidinkieli oli ruotsi, koska ko. virassa oli paljon ruotsinkielisiä asiakkaita. Mitään kielitiestiä ei ollut, koska äidinkielenä oli paperissa ruotsi.
Sitten tuosta lääkärinkoulutuksesta. Suomenkieliset eivät voi hakea tuohon kiintiöön, mutta ruotsinkieliset voivat hakea kaikkeen koulutukseen. Eli ruotsinkielisille on valittavissa 570 aloituspaikkaa, mutta suomenkielisille vain 540 aloituspaikkaa. Vai onko ruotsinkielisten osallistuttava suomenkielen kielikokeeseen ennen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?
Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi3921476- 71798
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et38737Mulla on ikävä sua
Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri29684- 52652
- 44635
SDP: tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ilman rasismia
Analyysin mukaan demareiden uuden maahanmuuttolinjan suurin ero konservatiivioikeiston vastaavaan on rasismin puute. ht383609- 63543
- 88527
kasariperjantai 2026
Ajatuksia vuoden 2026 kasariperjantaista...ainakin porukkaa oli mun mielestä liikkeellä tosi paljon ja fiilinki noin yle21474