Eduskunnan puhemies, entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö, oli televiossa huolissaan julkisesta sektorista. Niinhän me kaikki olemme huolissamme julkisesta sektorista.
Millä tavoin Niinistö oli huolissaan julkisesta sektorista. Julkisen sektorin alasajastako? Opettajien lomautuksista? Puutteellisesta vähimmäisturvasta, jota paikataan leipäjonoilla?
Kun Kokoomus tekee hallituksessa "temppujaan", eli veronmaksukyky ei ole verokohtelun perusteena, oman intressiryhmänsä hyväksi
- ökyrikkaiden 0-verot (varallisuusveron poisto, perintöveron poisto omistavalta luokalta...)
- työnantajien kela-maksujen poisto (miljardi euron lovi sosiaaliturvaan)
- pääomatulojen tasavero, Suomen rikkaimmat maksavat veroa alle 30 % miljoonatuloistaan
- sosiaalietuuksien verottaminen
- päivähoitomaksujen nostaminen
ajan näin alas julkista sektoria ja hyvinvointipalveluita - kokoomuslainen keulakuva Sauli Niinistö on "huolissaan". Kun Niinistö oli valtiovarainministerinä, hän supisti nimenomaan kaikkien köyhimpien toimeentuloturvaa. Työttömyyslukujen noustessa Niinistön valtiovarainministerikautena 600.000:een, Niinistö vakuutti kaiken olevan hyvin...
Kokoomus-Kepu-johtoinen porvarihallitus asetti Hyssälän johtaman Sata-komitean, jonka oli määrä tehdä esitys julkisen sektorin hyvinvointipalveluista, niiden säilyttämisestä ja ehkäpä parantamisesta... Niin uskotiin ja toivottiin. Tuon komitean keskeneräiseen työskentelyyn hallitus vetoaa aina, kun hallitukselta on perätty toimia hyvinvointipalveluista. "Toivoa on, toivoa on, katsotaan mitä Sata-komitea ehdottaa", on hallituksen veruke, kun "jottain tarttis tehdä".
Selvityksiä tehtiin jo Niinistön hallituskaudella, mm. "Köyhyyspaketti", jonka Niinistö torpedoi. Ehkä tuota viime laman jälkeen tehtyä Köyhyyspakettia olisi hyvä miettiä ja verrata Sata-komitean ehdotuksiin.
Vuosina 2005-2006 valmistui Stakesin "Hyvinvointivaltion rajat -hanke". Hanke jakautui neljään ryhmään:
1) Sosiaalipolitiikka, kohteena julkisen hyvinvointivastuun painopisteet ja rajat
2) Oikeustieteilijöiden ryhmä, kohteena oikeudet ja velvollisuudet, suhde perusoikeuksiin,
oikeudellinen näkökulma
3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentumisen oikeudenmukaisuus
4) Hoivapalvelujen kustannukset
Ohjelmassa on muotoiltu periaate:
Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo- ja sosiaali- sekä terveyspalvelut.
Näiden hyvinvointipalveluidenko alasajostako Niinistö on huolissaan, kun Suomessa on 700.000 köyhää ja köyhissä perheissä 155.000 lasta ja nuorta, joilla on suuri syrjäytymisvaara?
Miten köyhyys, asunnottomuus, leipäjonot, lapsiperheiden ja yksinhuoltajien ahdinko heijastavat yhteiskunnan tilaa Suomessa? Tästäkö Niinistö on huolissaan, sillä
KÖYHIEN JA SYRJÄYTYNEIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ JA HEIDÄN KÄYTÖSSÄÄN OLEVAT RESURSIT ON MYÖS POLIITTISEN ONNISTUMISEN MITTARI! (Saari 2005,7)
Niinistön vaalirahoittajia olivat yritykset, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman maihin, keinotelleet myyntivoitoilla jne. Ovatko nämä vaalirahoittajat (Veikko Lesonen, JOT Automation, Antti Piippo, Elcoteq ja Ilkka Hiidenheimo Stonesoft) - jotka rahoittivat Niinistöä yht. lähes 60.000 euroa - huolissaan julkisesta sektorista?
Keskiluokasta yhä useampi on pudonnut köyhyysloukkuun, konkurssien kasvaessa kolmanneksella ja työttömyyden lisääntyessä hurjasti. Näin leipäjonot kasvavat kasvamistaan. Köyhien määrä kasvaa, keskiluokka supistuu, mutta kaikkein rikkain yläluokka rikastuu nopeasti rikkaita suosivan verokohtelun vuoksi (omaisuus- ja pääomatulojen alhainen verotus, varallisuusvero 0 % jne).
Tulo- ja varallisuusveroihin perehtynyt professori Matti Tuomala sanoo suomalaisten kahtiajaon jatkuvan yhä vaan. Hänen mukaansa varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli jo vuonna 2004 lähes 63-kertainen verrattuna keskivertotalouteen. Vuodesta 2004 eriarvoisuus on lisääntynyt voimakkaasti samoin kuin köyhyys.
Mitä mieltä ovat julkisen sektorin alasajosta Kirsi Kotitalousyrittäjä (työtön), Elli Eläkeläinen (takuueläke nousee 400 eurosta 500 euroon?), Olli Opettaja (lomautettu), Miguel Maahanmuuttaja (kehitysmäärärahoja supistetaan voimakkaasti), Sari Sairaanhoitaja (tekee urakkatyötä pienellä tuntipalkalla), Seppo Sotaveteraani (kunnalliset palvelut yksityistetty), Tapani Työtön (työllisyysmäärärahoja vähennetty), Outi Omaishoitaja (omaishoitajien 400 euron palkkiota supistetaan 100 eurolla, kun kunnat ovat konkurssissa),
yrjö Yrittäjä (konkurssit kolminkertaistuneet).
Kovin on huonoa ollut vaalilupausten pitämnen Isänmaan Toivo -puolueella. Toivo on muuttunut toivottomuudeksi kuten oli ennustettavissakin Kokoomus-Kepu päähallituspuolueiden aloittaessa valtaan tultuaan itsekkäästi omien intressiryhmiensa etujen ajamisen - jopa laman aikana.
Ollaan siis huolissamme julkisesta sektorista, puhutaan siitä - kaikki yhdessä - ettei Niinistön tarvitse harjoittaa "yksinpuhelua" huolissaan olosta. Mistä se Niinistö olikaan huolissaan? Ai niin, julkisesta sektorista...
Millä tavoin Niinistö oli huolissaan julkisesta sektorista. Julkisen sektorin alasajastako? Opettajien lomautuksista? Puutteellisesta vähimmäisturvasta, jota paikataan leipäjonoilla?
Kun Kokoomus tekee hallituksessa "temppujaan", eli veronmaksukyky ei ole verokohtelun perusteena, oman intressiryhmänsä hyväksi
- ökyrikkaiden 0-verot (varallisuusveron poisto, perintöveron poisto omistavalta luokalta...)
- työnantajien kela-maksujen poisto (miljardi euron lovi sosiaaliturvaan)
- pääomatulojen tasavero, Suomen rikkaimmat maksavat veroa alle 30 % miljoonatuloistaan
- sosiaalietuuksien verottaminen
- päivähoitomaksujen nostaminen
ajan näin alas julkista sektoria ja hyvinvointipalveluita - kokoomuslainen keulakuva Sauli Niinistö on "huolissaan". Kun Niinistö oli valtiovarainministerinä, hän supisti nimenomaan kaikkien köyhimpien toimeentuloturvaa. Työttömyyslukujen noustessa Niinistön valtiovarainministerikautena 600.000:een, Niinistö vakuutti kaiken olevan hyvin...
Kokoomus-Kepu-johtoinen porvarihallitus asetti Hyssälän johtaman Sata-komitean, jonka oli määrä tehdä esitys julkisen sektorin hyvinvointipalveluista, niiden säilyttämisestä ja ehkäpä parantamisesta... Niin uskotiin ja toivottiin. Tuon komitean keskeneräiseen työskentelyyn hallitus vetoaa aina, kun hallitukselta on perätty toimia hyvinvointipalveluista. "Toivoa on, toivoa on, katsotaan mitä Sata-komitea ehdottaa", on hallituksen veruke, kun "jottain tarttis tehdä".
Selvityksiä tehtiin jo Niinistön hallituskaudella, mm. "Köyhyyspaketti", jonka Niinistö torpedoi. Ehkä tuota viime laman jälkeen tehtyä Köyhyyspakettia olisi hyvä miettiä ja verrata Sata-komitean ehdotuksiin.
Vuosina 2005-2006 valmistui Stakesin "Hyvinvointivaltion rajat -hanke". Hanke jakautui neljään ryhmään:
1) Sosiaalipolitiikka, kohteena julkisen hyvinvointivastuun painopisteet ja rajat
2) Oikeustieteilijöiden ryhmä, kohteena oikeudet ja velvollisuudet, suhde perusoikeuksiin,
oikeudellinen näkökulma
3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentumisen oikeudenmukaisuus
4) Hoivapalvelujen kustannukset
Ohjelmassa on muotoiltu periaate:
Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo- ja sosiaali- sekä terveyspalvelut.
Näiden hyvinvointipalveluidenko alasajostako Niinistö on huolissaan, kun Suomessa on 700.000 köyhää ja köyhissä perheissä 155.000 lasta ja nuorta, joilla on suuri syrjäytymisvaara?
Miten köyhyys, asunnottomuus, leipäjonot, lapsiperheiden ja yksinhuoltajien ahdinko heijastavat yhteiskunnan tilaa Suomessa? Tästäkö Niinistö on huolissaan, sillä
KÖYHIEN JA SYRJÄYTYNEIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ JA HEIDÄN KÄYTÖSSÄÄN OLEVAT RESURSIT ON MYÖS POLIITTISEN ONNISTUMISEN MITTARI! (Saari 2005,7)
Niinistön vaalirahoittajia olivat yritykset, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman maihin, keinotelleet myyntivoitoilla jne. Ovatko nämä vaalirahoittajat (Veikko Lesonen, JOT Automation, Antti Piippo, Elcoteq ja Ilkka Hiidenheimo Stonesoft) - jotka rahoittivat Niinistöä yht. lähes 60.000 euroa - huolissaan julkisesta sektorista?
Keskiluokasta yhä useampi on pudonnut köyhyysloukkuun, konkurssien kasvaessa kolmanneksella ja työttömyyden lisääntyessä hurjasti. Näin leipäjonot kasvavat kasvamistaan. Köyhien määrä kasvaa, keskiluokka supistuu, mutta kaikkein rikkain yläluokka rikastuu nopeasti rikkaita suosivan verokohtelun vuoksi (omaisuus- ja pääomatulojen alhainen verotus, varallisuusvero 0 % jne).
Tulo- ja varallisuusveroihin perehtynyt professori Matti Tuomala sanoo suomalaisten kahtiajaon jatkuvan yhä vaan. Hänen mukaansa varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli jo vuonna 2004 lähes 63-kertainen verrattuna keskivertotalouteen. Vuodesta 2004 eriarvoisuus on lisääntynyt voimakkaasti samoin kuin köyhyys.
Mitä mieltä ovat julkisen sektorin alasajosta Kirsi Kotitalousyrittäjä (työtön), Elli Eläkeläinen (takuueläke nousee 400 eurosta 500 euroon?), Olli Opettaja (lomautettu), Miguel Maahanmuuttaja (kehitysmäärärahoja supistetaan voimakkaasti), Sari Sairaanhoitaja (tekee urakkatyötä pienellä tuntipalkalla), Seppo Sotaveteraani (kunnalliset palvelut yksityistetty), Tapani Työtön (työllisyysmäärärahoja vähennetty), Outi Omaishoitaja (omaishoitajien 400 euron palkkiota supistetaan 100 eurolla, kun kunnat ovat konkurssissa),
yrjö Yrittäjä (konkurssit kolminkertaistuneet).
Kovin on huonoa ollut vaalilupausten pitämnen Isänmaan Toivo -puolueella. Toivo on muuttunut toivottomuudeksi kuten oli ennustettavissakin Kokoomus-Kepu päähallituspuolueiden aloittaessa valtaan tultuaan itsekkäästi omien intressiryhmiensa etujen ajamisen - jopa laman aikana.
Ollaan siis huolissamme julkisesta sektorista, puhutaan siitä - kaikki yhdessä - ettei Niinistön tarvitse harjoittaa "yksinpuhelua" huolissaan olosta. Mistä se Niinistö olikaan huolissaan? Ai niin, julkisesta sektorista...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.