Mikä teidän mielestänne on pettämistä ja mitä ymmärrettä henkisellä pettämisellä? Hyväksyttekö, että puolisolla on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä tai sellasia ihmissuhteita, joissa keskustellaan syvällisiä. Onko keskusteleminen henkistä pettämistä? Onko se vain pettämistä, että aloitetaan seksuaalisuhde toisen kanssa vai onko sellainen henkinen yhteys petämistä, jossa ei ole seksiä? Kiinnostaa aihe.
Henkinen pettäminen
*lumitähti*
29
3705
Vastaukset
- Eräs nainen.
Minusta parisuhteessa tarvitaan myös liiton ulkopuolisia ystäviä, kumpaakin sukupuolta, jotta elämä olisi rikasta. Kannatan syvällisiä ystävyyssuhteita myös vastakkaisen sukupuolen kanssa, koska se laajentaa näkemyksiä. Missään nimessä en rajoittaisi miehen elämää millään tavalla. En ole luonteeltani mustasukkainen.
Seksin harrastaminen ulkopuolisten kanssa taas ei kuulu parisuhteeseen, sitten on parempi olla sinkkuna.
En ole mustasukkainen joten minua olisi helppo pettää.- vaimo*
Minusta asia riippuu siitä mitä tarkoitat syvällisten puhumisella..
Minulla on miesystäviä ja miehelläni on naisystäviä, ja se on ihan ok.
Tosin minä en istu iltaa kaksin miesystävieni kanssa eikä mieheni
istu iltaa kaksin naisystäviensä kanssa. Syvällisten puhuminen sitten taas...
tottakai saa puhua syvällisiä, mutta jos mies puhuisi jollekulle muulle
meitä koskevia tärkeitä asioita sen sijaan että puhuisi mulle, loukkaantuisin,
piittaamatta siitä mitä sukupuolta tuo keskustelukumppani olisi.
Siis tämä olikin aika monimutkainen juttu.
Joka tapauksessa jokaisella on oikeus kokea omia tunteitaan, ja jos sinä
koet loukkaavana sen että miehelläsi on tälläinen läheinen naisystävä, niin
sinuna kertoisin hänelle asiasta. Sen sijaan että rupeat huutamaan tai rämpättämään
asiasta, kerro että sinua loukkaa tuo suhde ja miksi.
- Nutturatäti
>>Hyväksyttekö, että puolisolla on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä tai sellasia ihmissuhteita, joissa keskustellaan syvällisiä. Onko keskusteleminen henkistä pettämistä?
No ei todellakaan! Ilman muuta saa ihmisellä olla ystäviä ja heidän kanssaan saa keskustella vaikka syvällisiäkin, olipa sitten miehiä tai naisia.
Toki sitten jos tietyn henkiystävän kanssa vietetään niin paljon aikaa ettei sitä jää puolisolle, tai ellei puolison kanssa ole mitään muita yhteisiä puheenaiheita kuin että kumman vuoro on tiskata tai hakea lapsi hoidosta, niin kannattaa miettiä onko parisuhde ylipäänsä kestävällä pohjalla. Mutta terve suhde, jossa molemmat kunnioittavat toisiaan ja nauttivat toistensa seurasta kestää kyllä myös muiden ystävien olemassaolon. - minä täällä
Minun on kyllä todella vaikea uskoa siihen, että mies ja nainen voisivat olla vain ystäviä. Kokemukseni mukaan, seksuaalisuus tulee useammissa tapauksissa jossain vaiheessa aina kuvioihin. Toki aina ei ole näin, poikkeuksia on.
Minua itseäni on puoliso pettänyt ns. "ystävän" kanssa. Itse aloin epäillä pettämistä, kun puoliso ei kyennyt olemaan avoin suhteestaan ystäväänsä, ja peitteli jatkuvasti yhteydenpitoaan tämän kanssa.
Jos puoliso on rehellinen ja näyttää sen, että mitään salattavaa ei ole, niin mahdollisesti on kyseessä todellakin vain ystävyyssuhde. Mielelläni myös itse tutustuisin kyseiseen henkilöön. - mistäpä tuon tietäisi ?
No jopas aiheen laitoit, mutta hyvän sellaisen :) niin kauan kun se ei vaikuta omaan seurusteluun on mielestäni täysin hyväksytävää keskustella asioista myös vastakkaisen sukupuolen kanssa. Olisiko tuo ihan parikohtainen asia.? ja miten siitä sovitaan Onhan niitä parejakin jotka rakastavat toisiaan mutta harrastavat seksiä myös tahoillaan ;)
- kokenut...
Ex-miehelläni oli järjestyksessä peräkkäin useita "parhaita naisystäviä". Tämä suhde ajoi yleensä tärkeysjärjestyksessä meidän aviosuhteemme ohi. Ja jos naisen kutsu kuului, niin mies kyllä jätti minut kuin nalli kalliolle meidän yhteisten suunnitelmiemme kanssa.
Onko vaimon kuvan vaihtaminen naisystävän kuvaan lompakossa pettämistä?
Onko jokailtainen hyvänyön puhelu naisystävälle pettämistä?
Onko pettämistä, että mies valitsee perheauton naisystävän kanssa eikä vaimon kanssa?
Onko pettämistä, että mies kehuu usein julkisesti naisystävänsä ulkonäköä ja tyylikkyyyttä?
Onko pettämistä rynnätä auttamaan naisystävää, vaikka on jo luvannut olla vaimolle avuksi?
Onko pettämistä, että mies haluaa viedä naisystävän vanhempiensa luo viikonlopuksi ilman vaimoa?
Onko pettämistä, että illanistujaisissa mies haluaa istua naisystävän vieressä eikä vaimon vieressä?
Onko pettämistä jättää vaimo lauantai-illaksi yksin ja mennä naisystävän luo telkkaria katsomaan?
Onko pettämistä viettää koko sunnuntai naisystävän kanssa sopimatta asiasta vaimon kanssa?
Onko vaimolta salaa ostetut arvokkaat kultakorulahjat naisystävälle pettämistä?
Onko pettämistä lähteä naisystävän kanssa lomalle, jos vaimo ei kerran saa vapaapäiviä?
Nämä eivät mielestäni yksittäisinä tapahtumina ole pettämistä, vaan niihin löytyy ilmeisesti selitys. Mutta kun ne KAIKKI tapahtuvat LYHYEN AJAN SISÄLLÄ saman ja toistuvat ja lisääntyvät, niin tulee kyllä olo että vaimo on väliaikaisesti hyllytetty pois miehen elämästä, sillä hänellä on toistaiseksi mukavampi seuralainen. Omalla kohdallani tuo meni reippaasti henkisen pettämisen puolelle ja se oli välillä jopa henkistä väkivaltaa. Mies aina loukkaantui syytöksistäni ja piti minua vainoharhaisena hulluna, joka ei soisi miehelle "pienintäkään tilaa hengittää". Hänen suhteissaan ei välttämättä (tietääkseni...?) ollut seksiä, mutta se olisi minun mielestäni mennyt vain listan jatkoksi.
Nykyisessä avioliitossani meillä molemmilla on mies-ja naisystäviä, mutta nämä ystävyyssuhteet ovat ihan tavallisia. Minulla esimerkiksi on hyviä miespuolisia ystäviä, tapasimme jo sinkkuaikoinani, emmekä silloinkaan päätyneet romanttisiin tunnelmiin, väliltämme puuttui alusta lähtien "sellainen" kemia ihan kokonaan. Muuten kyllä on todella ratkiriemukasta seurustelua. Myös mieheni naisystävät ovat mieheni mielestä epäeroottisia ja voin jo ulkoisestikin sanoa, etteivät he ole ollenkaan miehen tyyppiä.
Itse näen todella suuren eron näissä ex-mieheni ja mieheni läheisissä naisystävyys-suhteissa. Ensimmäisen miehen naissuhteet olivat mielestäni pettämistä ja henkistävä väkivaltaa. Nykyisen mieheni naisystävät ovat vain kamuja, joiden tarpeita mies ei koskaan laittaisi vaimonsa toiveitten edelle.- ....
Huh! Aikamoisen tarinan kerroit.. Tuo on minun mielestäni pettämistä. Ei pettäminen ole vain sitä, että laitetaan jotain jonnekin, se on myös mm. romanttisia tunteita, suukottelua, koskettelua, ihastumista, fantasioimista ja nukkumista jonkun toisen kanssa.. Myös tuollainen perhe-elämän leikkiminen jonkun toisen kanssa on todella loukkaavaa. Toisiaan rakastavien ihmisten pitäisi mielestäni tehdä toistensa olo rakastetuksi ja arvostetuksi..
Ymmärrän, että joillain ihmisillä on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä esimerkiksi lapsuudesta asti. Ne ovat arvokkaita suhteita, mutta ne eivät saisi mennä sen rakastetuimman kumppanin ohitse.
Mielestäni "henkinen pettäminen" kuulostaa jotenkin lievennetyltä versiolta. Pettäminen on aina pettämistä. Oman rakkaan pitäisi riittää tyydyttämään kaikki romanttiset ja seksuaaliset halut.. - kokenut...
.... kirjoitti:
Huh! Aikamoisen tarinan kerroit.. Tuo on minun mielestäni pettämistä. Ei pettäminen ole vain sitä, että laitetaan jotain jonnekin, se on myös mm. romanttisia tunteita, suukottelua, koskettelua, ihastumista, fantasioimista ja nukkumista jonkun toisen kanssa.. Myös tuollainen perhe-elämän leikkiminen jonkun toisen kanssa on todella loukkaavaa. Toisiaan rakastavien ihmisten pitäisi mielestäni tehdä toistensa olo rakastetuksi ja arvostetuksi..
Ymmärrän, että joillain ihmisillä on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä esimerkiksi lapsuudesta asti. Ne ovat arvokkaita suhteita, mutta ne eivät saisi mennä sen rakastetuimman kumppanin ohitse.
Mielestäni "henkinen pettäminen" kuulostaa jotenkin lievennetyltä versiolta. Pettäminen on aina pettämistä. Oman rakkaan pitäisi riittää tyydyttämään kaikki romanttiset ja seksuaaliset halut..Niinpä. Näin vuosien kuluttua en voi itsekään uskoa miksi yritin nöyränä pelastaa avioliittoni.
Muutin viimein pois, ensin lähimaille ja toisen kerran 500 km päähän, sillä mies soitti 20 kertaa päivässä ja ilmestyi ulko-oveni taakse häiriköimään. Hän sanoi haastavansa minut oikeuteen kasvojena menetyksestä. Häntä kun ei kukaan nainen jätä, vaan hän itse jättää, jos niin päättää. Avioeroon hän suostui vasta 7 vuoden erilläänasumisen jälkeen, vaikka eli avoliitossa viimeisimmän "parhaan naisystävänsä" kanssa jo 3kk sen jälkeen kun muutin pois.
Tämä avovaimo kylläkin myös jätti miehen ja aivan samoista syistä kuin minäkin. Hän soitti minulle ja itkimme puhelimessa kolme tuntia. Hän sanoi, ettei häntä kukaan muu usko kuin minä. Hän sanoi, että ihmiset vain vähättelevät sanoen, että no jos se mies ei kerran harrasta seksiä kenenkään kanssa, niin eihän tuossa ole mitään hälyyttävää. Hän sanoi, että uusin simputuksen muoto oli se, että hän ei saanut muuttaa asunnon sisustuksessa mitään, edes yhtä sohvatyynyä, kun "ex-vaimo" eli minä, oli niin hienosti sisustanut ja sitä ei muuteta. Edes meidän hääkuvaamme ei saanut ottaa seinältä pois, vaikka tämä hääkuva herätti aina kiusallista keskustelua illanistujaisissa.
Eli kyllä se henkinen pettäminen voi saada ihan uskomattomat mittasuhteet, jos se vie mennessään. Minun vaikeutenani oli nimenomaan saada läheiset vakuuttuneeksi siitä, minkä henkisen simputuksen alla jouduin elämään.
Jos mies tosiaankin olisi "pettänyt" eli mennyt sänkyyn toisen naisen kanssa, tai lyönyt minua, niin tilanteeni olisi ollut paljon helpompi ja tukijoukot olisivat olleet automaattisesti puolellani. Koittaa siinä nyt sitten saada myötätuntoa siitä, että miehellä on jonkun valokuva lompakossa tai ei halua uusia sohvatyynyjä..., hilpeyttä tuo vain herättää ja kumppanin käytös menee sairaalloisen mustasukkaisuuden piikkin. - Nutturatäti
kokenut... kirjoitti:
Niinpä. Näin vuosien kuluttua en voi itsekään uskoa miksi yritin nöyränä pelastaa avioliittoni.
Muutin viimein pois, ensin lähimaille ja toisen kerran 500 km päähän, sillä mies soitti 20 kertaa päivässä ja ilmestyi ulko-oveni taakse häiriköimään. Hän sanoi haastavansa minut oikeuteen kasvojena menetyksestä. Häntä kun ei kukaan nainen jätä, vaan hän itse jättää, jos niin päättää. Avioeroon hän suostui vasta 7 vuoden erilläänasumisen jälkeen, vaikka eli avoliitossa viimeisimmän "parhaan naisystävänsä" kanssa jo 3kk sen jälkeen kun muutin pois.
Tämä avovaimo kylläkin myös jätti miehen ja aivan samoista syistä kuin minäkin. Hän soitti minulle ja itkimme puhelimessa kolme tuntia. Hän sanoi, ettei häntä kukaan muu usko kuin minä. Hän sanoi, että ihmiset vain vähättelevät sanoen, että no jos se mies ei kerran harrasta seksiä kenenkään kanssa, niin eihän tuossa ole mitään hälyyttävää. Hän sanoi, että uusin simputuksen muoto oli se, että hän ei saanut muuttaa asunnon sisustuksessa mitään, edes yhtä sohvatyynyä, kun "ex-vaimo" eli minä, oli niin hienosti sisustanut ja sitä ei muuteta. Edes meidän hääkuvaamme ei saanut ottaa seinältä pois, vaikka tämä hääkuva herätti aina kiusallista keskustelua illanistujaisissa.
Eli kyllä se henkinen pettäminen voi saada ihan uskomattomat mittasuhteet, jos se vie mennessään. Minun vaikeutenani oli nimenomaan saada läheiset vakuuttuneeksi siitä, minkä henkisen simputuksen alla jouduin elämään.
Jos mies tosiaankin olisi "pettänyt" eli mennyt sänkyyn toisen naisen kanssa, tai lyönyt minua, niin tilanteeni olisi ollut paljon helpompi ja tukijoukot olisivat olleet automaattisesti puolellani. Koittaa siinä nyt sitten saada myötätuntoa siitä, että miehellä on jonkun valokuva lompakossa tai ei halua uusia sohvatyynyjä..., hilpeyttä tuo vain herättää ja kumppanin käytös menee sairaalloisen mustasukkaisuuden piikkin.>>>mies soitti 20 kertaa päivässä ja ilmestyi ulko-oveni taakse häiriköimään. Hän sanoi haastavansa minut oikeuteen kasvojena menetyksestä. Häntä kun ei kukaan nainen jätä, vaan hän itse jättää, jos niin päättää.>hän ei saanut muuttaa asunnon sisustuksessa mitään, edes yhtä sohvatyynyä, kun "ex-vaimo" eli minä, oli niin hienosti sisustanut ja sitä ei muuteta. Edes meidän hääkuvaamme ei saanut ottaa seinältä pois>Jos mies tosiaankin olisi "pettänyt" eli mennyt sänkyyn toisen naisen kanssa, tai lyönyt minua, niin tilanteeni olisi ollut paljon helpompi ja tukijoukot olisivat olleet automaattisesti puolellani. Koittaa siinä nyt sitten saada myötätuntoa siitä, että miehellä on jonkun valokuva lompakossa tai ei halua uusia sohvatyynyjä
- kokenut...
Nutturatäti kirjoitti:
>>>mies soitti 20 kertaa päivässä ja ilmestyi ulko-oveni taakse häiriköimään. Hän sanoi haastavansa minut oikeuteen kasvojena menetyksestä. Häntä kun ei kukaan nainen jätä, vaan hän itse jättää, jos niin päättää.>hän ei saanut muuttaa asunnon sisustuksessa mitään, edes yhtä sohvatyynyä, kun "ex-vaimo" eli minä, oli niin hienosti sisustanut ja sitä ei muuteta. Edes meidän hääkuvaamme ei saanut ottaa seinältä pois>Jos mies tosiaankin olisi "pettänyt" eli mennyt sänkyyn toisen naisen kanssa, tai lyönyt minua, niin tilanteeni olisi ollut paljon helpompi ja tukijoukot olisivat olleet automaattisesti puolellani. Koittaa siinä nyt sitten saada myötätuntoa siitä, että miehellä on jonkun valokuva lompakossa tai ei halua uusia sohvatyynyjä
Oikeassa olet! Juuri noin minäkin nykyään jälkiviisaana ja vuosia vanhempana ajattelen. Ja kuten sanottu, minulla on nyt ihana aviomies ja tasa-arvoinen, taspainoinen ja rakastava parisuhde. Ja osaan onneani todellakin arvostaa!
Ex-miehellä tosiaan on luonnevika ja hän on mestari manipuloimaan muita ihmisiä. Tällaiset ihmiset osaavat olla valloittavia ja heidän koukkuunsa on helppo jäädä. Hän on menestynyt urallaan loistavasti juuri tuon manipulointikyvyn vuoksi, hän on sen ansiosta nykyään todella varaka). En usko, että hän on oikeasti narsisti, mutta hyvin sen tyyppinen kylläkin.
Jotenkin siinä tilanteessa, kun toinen jyrää ylitse ja osaa ovelasti syyllistää muita kaikesta, niin pikkuhiljaa on kuin olisi eksynyt henkiseen labyrinttiin. Minut riuhtaisi irti suhteesta tapahtumien kulku, olin siinä vaiheessa jo niin alistettu nössö, että en välttämättä olisi edes "ymmärtänyt" erota. Mutta kun asiat lähtivät kehittymään siihen suuntaan, niin heittäydyin. Sain myös odottamatonta tukea eräältä kypsähtäneeltä nuorelta naiselta, jota mieheni oli yrittänyt houkutella seuraavaksi "parhaaksi naisystäväkseen. Hän on nykyään paras ystävättäreni.
Toki minusta saa täysidiootin vaikutelman kun kerron tarinani, en voi aina itsekään uskoa noin käyneen. Mutta yritän vain tuoda esiin sitä puolta asiasta, että henkinen pettäminen on pettämistä ja henkistä väkivaltaa, joka saattaa johtaa toisen totaaliseen alistamiseen.
Ap siis kysyi:
"Onko se vain pettämistä, että aloitetaan seksuaalisuhde toisen kanssa vai onko sellainen henkinen yhteys pettämistä, jossa ei ole seksiä?"
Minä siis olen sitä mieltä, että henkinen pettäminen on pettämistä ja voi olla erittäin tuhoisaa. - Nutturatäti
kokenut... kirjoitti:
Oikeassa olet! Juuri noin minäkin nykyään jälkiviisaana ja vuosia vanhempana ajattelen. Ja kuten sanottu, minulla on nyt ihana aviomies ja tasa-arvoinen, taspainoinen ja rakastava parisuhde. Ja osaan onneani todellakin arvostaa!
Ex-miehellä tosiaan on luonnevika ja hän on mestari manipuloimaan muita ihmisiä. Tällaiset ihmiset osaavat olla valloittavia ja heidän koukkuunsa on helppo jäädä. Hän on menestynyt urallaan loistavasti juuri tuon manipulointikyvyn vuoksi, hän on sen ansiosta nykyään todella varaka). En usko, että hän on oikeasti narsisti, mutta hyvin sen tyyppinen kylläkin.
Jotenkin siinä tilanteessa, kun toinen jyrää ylitse ja osaa ovelasti syyllistää muita kaikesta, niin pikkuhiljaa on kuin olisi eksynyt henkiseen labyrinttiin. Minut riuhtaisi irti suhteesta tapahtumien kulku, olin siinä vaiheessa jo niin alistettu nössö, että en välttämättä olisi edes "ymmärtänyt" erota. Mutta kun asiat lähtivät kehittymään siihen suuntaan, niin heittäydyin. Sain myös odottamatonta tukea eräältä kypsähtäneeltä nuorelta naiselta, jota mieheni oli yrittänyt houkutella seuraavaksi "parhaaksi naisystäväkseen. Hän on nykyään paras ystävättäreni.
Toki minusta saa täysidiootin vaikutelman kun kerron tarinani, en voi aina itsekään uskoa noin käyneen. Mutta yritän vain tuoda esiin sitä puolta asiasta, että henkinen pettäminen on pettämistä ja henkistä väkivaltaa, joka saattaa johtaa toisen totaaliseen alistamiseen.
Ap siis kysyi:
"Onko se vain pettämistä, että aloitetaan seksuaalisuhde toisen kanssa vai onko sellainen henkinen yhteys pettämistä, jossa ei ole seksiä?"
Minä siis olen sitä mieltä, että henkinen pettäminen on pettämistä ja voi olla erittäin tuhoisaa.>>Jotenkin siinä tilanteessa, kun toinen jyrää ylitse ja osaa ovelasti syyllistää muita kaikesta, niin pikkuhiljaa on kuin olisi eksynyt henkiseen labyrinttiin.
- hyvä ystävä
Kyllä sitä nyt pienistä asioista on otettu pulttia...
- Pari vuotta aviossa
Minusta liikutaan aika syvillä vesillä kun aletaan sorvata käsitteitä tyyliin "henkinen pettäminen". Sellainen suhde, jossa tuonkaltaiset määritelmät eivät herätä naurua kuulostaa todella ahdistavalta.
- *****
rakastuu...eikö se ole juuri henkistä pettämistä.
Siis rakastuu toiseen, vaikka välillä ei olisikaan ollut mitään fyysistä.
Jos se ei huoleta niin jo on kumma.
- 2mallu
Kysyit henkisestä pettämisestä..minusta se on sitä että on keskusteluyhteydessä jonkun kanssa josta oma puoliso ei tiedä mitään! Hyväksyn kyllä että on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä mutta eiköhän ne yleensä suhteen aikana tule molempien ystäviksi tai ainakin tutuiksi. Henkinen pettäminen on mielestäni juuri sitä ettei puoliso tiedä siitä! Siinä voi kertoi ihan mitä tahansa tai jopa harrastaa "puhelin seksiä". (olen kuullut jopa tällaisesta) Voi olla että soittaa hyvälle ystävälle tai jonnekin "palstoille" mutta tavallaan avautuu sille toiselle...
Toisaalta, riippuu varmaan suhteesta mikä on sitten pettämistä?! Toiset hyväksyvät niin eri asioita kuin toiset. Itse en hyväksyisi henkistä pettämistä :/ - Simppeli homma..
Pettämiseksi voi laskea kaiken sen, mitä pitää tehdä puolisolta salassa oli se sitten henkisellä tai fyysisellä tasolla.
Toki voi olla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, joiden kanssa keskustellaan milloin mistäkin. Pääasia ettei se tapahdu puolisolta salassa eikä mene syvällisemmin kuin puolison kanssa.
Parasta nostaa kissa pöydälle ja yhdessä sopia missä se raja kulkee.
Molempien pitää tietää ja tajuta.- taipaani
...se menee. Sinä sen sanoit, lyhyesti ja ytimekkäästi. Mielestäni, jos asioita salaillaan, niissä on aina jotain epäilyttävää. Itselle oli järkytys löytää puoliso facebookista, kera liuta nais"ystäviä". Eipä asiasta voitu keskustella, korvilleni sain, suusanallisesti. Elämä on.
- Elänyt ja kokenut
taipaani kirjoitti:
...se menee. Sinä sen sanoit, lyhyesti ja ytimekkäästi. Mielestäni, jos asioita salaillaan, niissä on aina jotain epäilyttävää. Itselle oli järkytys löytää puoliso facebookista, kera liuta nais"ystäviä". Eipä asiasta voitu keskustella, korvilleni sain, suusanallisesti. Elämä on.
Kyse on kenen kanssa juttelee ja missä tilanteessa. En näe pahaa kuulumisten vaihtamisessa, mutta jos lähdetään kaksistaan, seläntakana tapaamaan niin en voi uskoa, että miehellä olisi puhtaat jauhot pussissa.
Toki saa olla ystäviä ja kavereita, mutta salailu ja flirttailu kyllä on väärin, vaikken tiedä voisinko sanoa sitä _pettämiseksi_.
Jos pitää ystäviä salailla niin voiko pelkkä ystävyys silloin olla kyseessä? Jos on todella vain kavereita, miksi salata sitä"rakkaimmaltasi"? - taipaani
Elänyt ja kokenut kirjoitti:
Kyse on kenen kanssa juttelee ja missä tilanteessa. En näe pahaa kuulumisten vaihtamisessa, mutta jos lähdetään kaksistaan, seläntakana tapaamaan niin en voi uskoa, että miehellä olisi puhtaat jauhot pussissa.
Toki saa olla ystäviä ja kavereita, mutta salailu ja flirttailu kyllä on väärin, vaikken tiedä voisinko sanoa sitä _pettämiseksi_.
Jos pitää ystäviä salailla niin voiko pelkkä ystävyys silloin olla kyseessä? Jos on todella vain kavereita, miksi salata sitä"rakkaimmaltasi"?...olen miettinyt. Ymmärtäisin, jos naiset olisivat ns. yhteisiä tuttuja matkan varrelta, mutta kun ei. Tai jos hän olisi kertonut minulle. Mutta kun ei. Naisia on ulkomaita myöten, koti- ja lähipaikkakunnilta. Ei riitä kahden käden sormet, ei kolmenkaan. Tunnen kyllä itseni todella huijatuksi ja luottamus on mennyt lopullisesti. No avasihan se silmät monille asioille, joita en halunnut tunnustaa itselleni. Kun yritin asiasta kysyä, sain kuulla olevani vainoharhainen ja mustasukkainen naapurin kissallekin. Itse olen elämässä oppinut, että asiat täytyy aina ajatella "miltähän tämä toisesta tuntuu" -periaatteella. Sitäkin mietin, onkohan mies ihan tunteeton, psyko, narsisti vai mikä lie?
- Mimmu81
"Toki voi olla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, joiden kanssa keskustellaan milloin mistäkin. Pääasia ettei se tapahdu puolisolta salassa eikä mene syvällisemmin kuin puolison kanssa."
Minä ainakin keskustelen, analysoin, pohdin ja pyörittelen kaiken maailman asioita parhaan ystäväni kanssa niin syvällisesti kuin haluan! Ja ihan tasan varmasti syvällisemmin kuin puolisoni kanssa - ja puolisoni tietää sen. Sitä on ystävyys. Minulla on paras ystävä, ja minulla on puolisoni, ne eivät ole sama asia. Minua kammoksuttaa jo ajatuskin siitä että puoliso olisi samalla paras ystävä! Hyvä ystävä, kyllä, mutta uskon vakaasti että nainen tarvitsee myös parisuhteen ulkopuolisen ihmisen, johon luottaa ja johon nojautua asiassa kuin asiassa. Okei, minun kohdallani tämä henkilö on samaa sukupuolta kuin minä, mutta miksi asia olisi yhtään kummallisempi, jos olisi eri sukupuolta? Tätä en pysty ymmärtämään. Jos rakkain ystäväni olisi siis mies, olisinko minä pettäjä???
- mies51
Pettäminen on toisen ihmisen erehdyttämistä saavuttaakseen itselleen hyötyä toisen kustannuksella. Jos puolisosi puhuu vakavia kaverien kanssa (olipa ne samaa tai vastakkaista sukupuolta), hän voi vain tarvita henkistä tukea tai tarvetta purkautua. Sehän on sama kuin hän menisi psykiatrille, eihän se ole pettämistä. Jos itse pidät tuota pettämisenä, olet joko sairas tai mustasukkainen. Voi olla, ettei hän vain voi jostain syystä purkautua sinulle. Ja usein on helpompikin puhua muulle kuin läheiselleen. näinhän on esim. teini-ikäisenkin kohdalla. Vaikka vanhemmat haluais, että hän purkautuu heille, niin hän vain vittuilee. Sensijaan joku aikuinen naapuri tai sukulainen saa kuulla ne kaikki murheet (jos on kypsä ja kuuntelee eikä odota, milloin pääsis piikuutta poistamaan).
Jos miehesi todellakin puhuu murheensa ulos (eikä vain puhu naapurinrouvalle saadakseen säälipanoa), silloinhan hän ei yritä hyötyä sinun kustannuksellasi vaan auttaakseen yhteistä jaksamistanne avioliitossa. TÄLLÖIN HÄN EI PETÄ. - madame.Alexandra.F
ja sen voimaa ei tule aliarvioida. Jos on ulkopuolisia erimerkkisiä ystäviä niin kyllä niihin pidetään yhdessä yhteyttä ja aivan avoimesti parina. Jos toisella on tarve puhua 'syvällisiä' muun kun oman kumppanin kanssa niin se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että 'oma ei riitä'.
Avioliitto onkin siitä 'ikävä paikka' nykyajan individualistiselle itsekkyydelle että nimenomaan on osattava myös luopua omastaan eli on sopeuduttava myös toisen ihmisen mukaan, ei vaan omien mieltymysten ja näkemysten mukaisesti. Rajanvedot on tehtävä yhdessä ja parisuhteen reviirille ei ulkopuolisilla ole asiaa edes 'ystävyyden merkeissä' jos toinen puoliso siitä loukkaantuu.
Meillä on erimerkkisiin ulkopuolisiin pidetty yhteyttä VAIN yhdessä, mitään salaamatta. Vai minkä sortin 'syvällinen keskustelu' tarvitsee niin suurta yksityisyyttä ulkopuolisen ihmisen kanssa että omalla puolisolla ei ole oikeutta päästä asiasta osalliseksi?
Jos asia koskee jotain kipeää menneisyyden asiaa niin jos siitä ei halua puolisolleen puhua olisi syytä hakeutua ammattiauttajalle eikä ulkopuoliselle ymmärtäjälle, joka ottaa osaa asiaan nimenomaan tunnepitoisesti. Mitä se tunteilu auttaa jos se ei auta omankaan kanssa? - Tarkka Täti
Henkinen pettäminenhän kuuluu vielä pahemman ongelman eli huomaamattoman pettämisen ongelmaperheeseen. Tässä pettämisen kaikkein yleisimmässä muodossa henkilö on tekemisissä vastakkaisen sukupuolen kanssa tavoilla, joita ei itse edes tajua pettämiseksi (tervehtiminen, keskustelut, samassa huoneessa oleskelu, liian tarkka katsominen TV:stä jne.)
Näitä kannattaa pohtia aktiivisesti ja keskustella usein parisuhteessa. Niin varmistetaan terve ja onnellinen liitto. - Ex Pimp
Henkisesti eli sydämellä voi pettää silloin, jos ihastuu toiseen, ruokkii ihastustaan eikä välitä korjata tilannetta. Yksinkertaista. Pelkkä ystävyys ei ole pettämistä.
- Ystävän puolesta!!
Joo, kiinnostava aihe.. minä mietin juuri samaa, missä menee raja, totuus ja himo.. Ystäväni perheessä on käsitelty samaa aihetta koko kesän koska hänen miehensä on saanut sanottua vaimolle ettei enää ole kiinnostava ihminen no se siitä koska hän on löytänyt kiinnostavan puhe kumppanin -naisen- ja ystäväni on jankuttanut miehelleen ja kysellyt koko kesän et miksi pidät yhteyttä siihen toiseen ja salailet sen ja valehtelet ettei pidä yhteyttä no vastaus aina sama: kappas vaan, ollaan VAAN ystäviä.. Ystäväni on ihan poissa tolaltaan ja ei ymmärrä tilanteen vakavuutta onhan heillä pienet lapset ja äiti vielä äiityslomalla! Missä menee pettämisen raja ja milloin on peli louvutettu??? Mies ei vielä ole hakenut eroa että lasten takia jatketaan mutta tuntuu tosi pahalta ystäväni puolesta että mies kohtelee häntä kylmästi ja jatkaa siitä huolimatta sitä puhesuhdetta toiseen!! outoa!!
- toinenko?
Mielestäni henkistä pettämistä on se, jos keskusteluyhteys toisen sukupuolen kanssa täytyy salata puolisolta. Ns. normaalia keskustelua ei liene tarvetta salailla, todennäköisesti sisältää silloin jotain muuta, esimerkiksi tunnustuksia ihastumisesta jne,
- srjdk
Oma paras ystäväni on mies, on ollut jo parikymmentä vuotta.. tutustuttiin opiskeluaikana. Ollaan niin erinlaisia, mutta niin samanlaisia. Hänen kanssaan tapellaan välillä kun kissat ja koirat konsanaan, mutta taas sitten kaikki toisillemme kerrotaan ja ananysoidaan.
Emmekä koskaan ole olleet toisistamme siinä mielessä kiinnostuneita, eikä mitään ole koskaan tapahtunut. Ajatuskin on jo niin sairas!!!!
Molempien elämään tuli myös kumppanit, joille molemmat teki alusta asti selväksi mikä hommassa on kyse, ja siitä on turha rutkuttaa. Aikanaan tehtiin yhteisiä lomareissuja, on saunottu, bailattu ja häröilty, nyt tietty tollanen elämä on takana kun molemmilla on perhettä, joten aika menee henkevien keskuteluun ja väittelyyn.
Joten jos tämän suhteen joku näkee henkisenä puolison pettämisenä, niin minun toiseksi paras ystäväni on nainen, joten petän sitten henkisesti hänenkin kanssaan.
No, mut näin mulla. - Anonyymi
Vanha mieheni pettää nuoren naisen kanssa jolla on mies ja lapsi. Ovat naisen kanssa työkavereita. Lipsahti yöksi työpaikan illanvieton jälkeen samaan majapaikkaan. Siitä se eteni viestitellen, soitellen, tapaamisilla. Sugar daddynä itseään nolaa.
- Anonyymi
Yök, mikset jätä? Itse en moista sietäisi...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513467- 1562089
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2011773Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341685- 801155
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2721034- 126984
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52929- 72885