Yhteisöllisyys on voimavara jota meillä kaikilla tulisi olla. Aidosta yhteisöllisyydestä ihminen saa tunteen että kuuluu johonkin yhteisöön missä on tarpeellinen. Oman yhteisöllisen verkoston luominen alkaa kotoa , jatkuu kouluissa , harrastuksissa , työelämässä , jne. ja mahdollisesti näin teknisenä aikakautena sähköisesti netissä. Mutta yhtäkaikki , toimiva yhteisöllisyys tukee ihmistä yksilönä jossa ei erilaisuutta vieroksuta vaan jokainen kelpaa omanaitsenään . Näin toimivassa yhteisössä toisten monet erilaiset ideat sekä neuvot apu-ja tukitoimineen auttaa ihmistä ylittämään itsensä , voittamaan vaikeuksiansa jopa antamaan voimaa auttaa toista kärsivää . Usein kuulee yksinäisen tai masentuneen sanovan ettei tunne kuuluvansa mihinkään , on elämässään irti kaikesta muusta kuin yksinäisyydestä. Heille toimiva yhteisöllisyys toisi suuren avun, mutta mielestäni sen yhteisöllisyyden voi saavuttaa vain henkilökohtaisella kasvosta kasvoon kontaktilla perusteellisesti , koska sähköisesti eivät ilmeet ja muut eleet saati tunnetilat välity kuin hyvin pinnallisesti . Sähköisesti toimivat keskustelupalstat tai muut foorumit ovat hyvä ensiapu , edellyttäen että apua pyydetään ja annetaan rehellisesti. Näin avuntarvitsijalle saattaa löytyä anonyymina ensiapu ja voima hakeutua yhteisöön jossa yhteisöllisyys toteutuu kattavasti. ter. R.R.
Yhteisöllisyys hukassako
Rane-R
10357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olemmehan me ihmiset laumaeläimiä. Ilman laumaa emme voi hyvin, tunnemme itsemme uhatuksi ja turvattomiksi. Kyllähän netissäkin jonkinlaista yhteisöllisyyttä voi kokea. Reaalielämän yhteisöllisyyttä se ei kuitenkaan voi korvata kaikkine yhteisine tekemisine ja tavoitteineen.
Näin on , ja lähtemällä liikkeelle voimiensa mukaan . Pienin askelin sen itseluottamuksen löysin minäkin. Nettikin auttoi. Liityin vapaaehtoistomintaan SPR :n ystäväpiiriin.
Entä jos yhteisöt aiheuttavat vain tuskaa? Jos kotona ahdistaa, koulussa ahdistaa, työpaikalla ahdistaa? Silloin on pakko jäädä kaikkien noiden yhteisöjen ulkopuolelle. Mistä löytyy ihmisiä jotka hyväksyvät toisen sellaisena kuin hän on?
Jos yhteisö aiheuttaa tuskaa, se on jollakin tapaa sairastunut yhteisö.
Terveessä yhteisössä ei sallita kiusaamista. Jos yhteisö sallii kiusaamisen, sen johdossa on silloin vikaa. Jos perheessä on paha olla, se johtuu vanhempien ongelmista.
Sairas yhteisö ei tunne yksilöistään vastuuta.
Silloin kaikki yhteisön jäsenet ovat vaarassa sairastua.
Osuit asian ytimeen. kiitos kirjoituksestasi.
Eipä ole netistäkään sellaista, mihin kuuluisin. Ärsyttää vain kaikki. Enkä todellakaan kaipaakaan ketään mitätöntä ihmistä.
Minkälainen on mitätön ihminen . Äiti synnyttäessään ei synnytä mitätöntä ihmistä.
Jos koet häpeäväsi olla ihminen , joudumme me kaikki muutkin ihmiset häpeämään kanssasi , olemmehan osasyyllisiä häpeäntunteeseesi. Ihmissuhteissa tämä netti on jokseenkin mitätön.
"Optimisti sanoo vielä helvetissäkin , että sainhan ainakin olla olemassa".
R.R
Älä suotta häpeä olla ihminen, koska mitään muutakaan et voi olla.
Jos me täällä olemme mitättömiä (niinkuin ainakin minä olen),
voit löytää parempia ihmisiä muualta.
Jos ei ole valmista yhteisöä, sitä voi alkaa kehittämään sitä itse! Sinussa itsessäsi on ratkaisun avaimet.
Yhteisöllisyys ei vielä takaa turvaa; täytyy olla myös yhteisvastuullisuutta.
Se asettaa vaatimuksensa jokaiselle yhteisön jäsenelle.
Yhteisössä ei voi olla vapaamatkustajia.
Jos nimimerkille " Nimimerkki on pakollinen" perustetaan joskus 'fani clubi' , haluan jäseneksi.
Olet taas valinnut sanasi ihailtavasti. Kiitos kirjoituksestasi.
Kiitos itsellesi, Yhteisvastuullinen elämänedustaja, ilahduttavasta kommentistasi
- ellei se sitten kuitenkin ollut ironiaa.