Hän Oy Kotka Yacht Store Ltd toimitusjohtajana olisi valmis melkoisiin suunitelmiin Kantasataman varastojen käytöstä ja niiden vuokraamisesta eteenpäin veneilyyrityksille, jotka puolestaan luovat yksityisesti niitä työpaikkoja, joita kaupunki nyt tarvitsee. Oy Kotka Yacht Store on itse varautunut varastojen toimintaan edellyttäviin investointeihin muiden tytäryhtiöiden kanssa, mutta jos he saavat itse luoda sen kannattavan liiketoiminnan. Eli tähän perään, miksi kaupunginjohdon pitää sekaantua joka ikiseen asiaan kun takuulla tiedetään kaupunginjohdon aikaan saamien bisneksien tulokset ? Nollatulosta nollatuloksien perään ja se näkyy meidän asukaskohtaisessa velassa, joka on lähes 4000e. Miksi ei yksityisten yritysten anneta kehittää Kotkaa, vaan heitä suurin piirtein halveksitaan Kaupunginjohdolta käsin ja annetaan sellainen kuva, että eivät osaa hoitaa hommiaan.
Elorantaa ihmettelee, että miksi minkäänlainen yhteistyö ei käy kaupunginjohdon kanssa, eikä kaupunginjohto ole ollut edes halukas kuuntelemaan Elorannan lukuisia ehdotuksia kantasataman kehittämisestä. Kaupunginjohto kuitenkin puhuu täydellisestä rakkennemuutoksista kaupunkiimme, mutta miten se onnistuu, jos yksityiset yrittäjät potkaistaan kuuhun ja haalitaan ne sitten myöhemmin vuokrailaiseksi Kaupunginjohdon tiukkaan valvontaan ?
Tälläisessä taloudelisessa tilanteessa on syytä unohtaa täysin yrittäjiin kohdistuva umpikotkalainen kateus.
Elorantaa ihmettelee, että miksi minkäänlainen yhteistyö ei käy kaupunginjohdon kanssa, eikä kaupunginjohto ole ollut edes halukas kuuntelemaan Elorannan lukuisia ehdotuksia kantasataman kehittämisestä. Kaupunginjohto kuitenkin puhuu täydellisestä rakkennemuutoksista kaupunkiimme, mutta miten se onnistuu, jos yksityiset yrittäjät potkaistaan kuuhun ja haalitaan ne sitten myöhemmin vuokrailaiseksi Kaupunginjohdon tiukkaan valvontaan ?
Tälläisessä taloudelisessa tilanteessa on syytä unohtaa täysin yrittäjiin kohdistuva umpikotkalainen kateus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Täsmälleen samaa mieltä Harald Hirmuisen kanssa!
taitaa olla nappikauppaa huippualueella todellisten mahdollisuuksien sijaan, tuo elorannan visiointi.
rakennettavaksi kantasataman aluelle, niin millaiset onkaan maanpuhdistusurakka hinnat ja mitään niin tyypilliseen Kaupunginjohdon tapaan hintoja tai kilpailutusta tuosta puhdistusurakasta ei ole päivänvaloon tuotu esille. Vatsa jos kuurikaupat syntyisivät, ilmotettaisiin niiden jälkeen, että hupsista tais mennä muutama ylinmääräinen miljoonaa maankaivuu työhön, nyt ei liikene kaupunginpalveluihin enää senttiäkään rahaa.
niihin saa eu rahaa
Kyllähän EU rahaa saa, jos on hoitanut asiat tähän asti kunnolla! Mutta kun Kotkan kaupunki on joutumassa tiukasti valtion ohajaukseen, niin mitä EU-rahaa tänne muka annetaan!
Ja rahaa tulee jatkuvasti kaupungin kassaan. Johan tuon kokoisen järkäleen täytyykin olla osa kaupungin kulujen maksajaa. Samaten Maretariumin satahenkinen henkilöstö tuikkaa verorahoja käyttötalouteen. EU maksakoon kaikki velkamme ja kaupunginjohtajan haihatukset.
teollisuusrantatontin rakentamisesta. Siinä mainittiin näistä yksityisistä kaupunki kehittäjistä.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maanpuhdistuksesta Sörnäisissä kertyy yli viiden miljoonan lasku/HS20090907S...
Maanpuhdistuksesta Sörnäisissä kertyy yli viiden miljoonan lasku
Työt uuden kaupunginosan rakentamiseksi ovat alkaneetKalasataman valmistuminen kestää lähes 30 vuotta
Julkaistu: 7.9.2009 lehdessä osastolla Kaupunki
A A
jaana savolainen juha salonen
JUHANI NIIRANEN / HS
Sompasaaren maaperää vahvistetaan, koska se on suureksi osaksi täytettyä merenpohjaa. Rantaan on rakennettu painopenger tiivistämään maata. Öljysaasteet ovat peräisin vanhoista varastoista.
Katso lisää kuvia
Sompasaaren maaperää vahvistetaan, koska se on suureksi osaksi täytettyä merenpohjaa. Rantaan on rakennettu painopenger tiivistämään maata. Öljysaasteet ovat peräisin vanhoista varastoista.
Kaivinkone on tonkinut jo kymmeniä autolastillisia saastunutta maata pois Kulosaaren sillan läheisyydestä.
Ensimmäiset merkit uuden Kalasataman kaupunginosan syntymisestä alkavat näkyä Sörnäisten rannassa. Sataman nosturit ja varastohallit on purettu Sompasaaresta, jossa maata vahvistetaan nyt rakentamista varten.
Samalla alueen maaperää on puhdistettu öljy- ja metallipitoisesta maa-aineksesta. Puhdistus maksaa yli viisi miljoonaa euroa. Kustannuksiin osallistuvat Helsingin kaupunki ja satamassa toimineet yritykset.
Kaikkiaan Sörnäistenniemeltä kaivetaan 15000 kuutiota maata, mikä tarkoittaa noin 600:aa rekkalastillista.
Hullujussi ruoppaa sateen pehmentämää maata Kulosaaren sillan kupeessa. Tuomo Pietarinen on kaapinut kaivutonttia reunustavan kallioseinän paljaaksi.
"Täältä on lähtenyt noin 50 rekkalastillista maata", kaksi viikkoa öljynsekaista maaperää möyrinyt Pietarinen kertoo.
Jättömaata on viety muun muassa Ämmässuon kaatopaikalle, raskaammin saastuneita lasteja esimerkiksi Lohjan Virkkalaan.
"Maaperän öljypitoisuus mitataan paikalla, ja tulosten perusteella päätetään, minne lastit viedään", ympäristösuunnittelija Satu Järvinen kiinteistövirastosta kertoo.
Sompasaaren rantaan on rakennettu kivimurskasta painopenger, joka painaa maata noin kahden vuoden ajan. Maaperää pitää vahvistaa, koska se on monin paikoin täytettyä merenpohjaa.
Aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Öljypäästöt ovat peräisin 1920-1930-luvuilla paikalla sijainneista öljyvarastoista.
Puhdistustyöt alueella maksavat 1,7 miljoonaa euroa.
Maaperän puhdistus on alkanut myös Suvilahden tapahtumakentällä. Alueella toiminut kaasulaitos on pilannut maaperää, koska kaasun valmistuksessa syntyi sivutuotteena kivihiilitervaa, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä ja syanidia.
Kenttä on Kaapelitehtaan käytössä ja siellä järjestettiin kesällä muun muassa Flow-festivaali. Myrkylliset aineet ovat syvällä maaperässä, eikä niistä ole ollut vaaraa maan päällä liikkuneille ihmisille.
Maaperä on puhdistettava ympäristöluvan mukaisesti, jotta myrkylliset aineet eivät kulkeudu jatkossa alueen rakennusten sisäilmaan.
"Näillä näkymin työt saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja kenttä on taas ensi kesänä kulttuurin käytössä", ympäristöinsinööri Johanna Hytönen kiinteistövirastosta kertoi.
Suvilahden maaperän puhdistus maksaa 3,7 miljoona euroa.
Kalasataman rakentaminen jatkuu 20-30 vuotta. Se on mittavin muutos Helsingissä yli sataan vuoteen.
Sörnäisten ja Hermannin rannat vapautuvat teollisuus-, varasto- ja satamakäytöstä toimitiloille ja asumiseen. Ensimmäiset asuintalot ovat jo suunnitteilla Sörnäistenniemeen, joka rakennetaan ensimmäisenä Sompasaaren kolmesta alueesta.
Sompasaari ja Nihti rakennetaan myöhemmin. Ensimmäiset talot ovat näillä näkymin Hoasin opiskelija-asuntoja ja Helsingin asuntotuotantotoimiston Att:n vuokrataloja, joiden rakentaminen voi alkaa jo ensi vuonna.
Alueelle tulee 17000 asukasta ja 10000 työpaikkaa.
Lisää aiheesta:
Kalasataman keskuskorttelit myydään yhdelle toteuttajalle
valtuustokokouksessa, jossa lienee käsitellään kantasatamassa tällä hetkellä yrittäjänä toimiva Yacht Store. Otetaanko hänen suunitelmat YKSITYISENÄ yrittäjänä huomioon vai tappeleeko punainen vanha puolue täysillä vastaan ? On hyvin vaikea ymmärtää, miksi nyt hyvillä suunitelmilla ja työllistävällä vaikutuksella oleva yrittäjä halutaan pois pelistä. Jos he ovat sitoutuneet investoimaan varastoihin omalla rahallaan, niin miksi se ei kaupungin johdolle käy ?
Kaupungin velka oli 2004 n. 1600 euroa asukasta kohden ( Lindelöfistä kaupunginjohtaja 2003 ), kun se velka on nyt melkein 4000 euroa / asukas. Se on nykyisen kaupunginjohtajan kaudella vain kasvanut vuosi vuodelta ja pelkästään huonosti suuniteltujen budjettiehdotusten takia . Esm. KoKs.n sakkopaikat noin kuusi miljoonaa euroa on huonon hoivapalvelutarpeen ennakoinnin ja suunittelun tulosta, ei henkilöstön aikaan saamia palkkakuluja. Vaikka henkilöstöä vähennettäisiin, niin sakkopaikat vain silti kasvavat ja sitä myöten taas uusien miljoonien kulut.
Ja jos niille aiemmille unelmavisioille tämänkin vuoden aikana ei oltaisi pistetty jarruja pohjaan, olisi kaupungin velka vieläkin suurempi. Moniko punaista nappia keväällä painanut haikailee vielä sen Santalahden porealtaan perään ? Tai sen valasaltaan ?
eikä rakennusasiantuntija, mutta siitä huolimatta ilman talousoppia ja rakennuskustannusten tietämystä hän vain haluaa saada suunitelmansa toteutuvaksi, eikä kykene esittämään kaupunginjohtajana realisitisia lukuja kuurikauppojen suhteen. Luulisi, että jo tähän mennessä ennen maanantaista valtuustokokousta olisi joitakin laskelmia tuotu kuntalaisten luettavaksi paikalliseen lehteen. Suurin osa kotkalaisista haluaisi tietää koko hankkeen kaikki mahdolliset kulut, johon kuuluu maanpuhdistusurakka tarjous hinnat, varastojen korjaus- tai purkukulut, onko tulossa aluelle vuokralaisia, kuinka paljon Kaupunginjohtaja itse hyötyy rahallisesti ja hänen kumppaninsa jne jne. ( No viimeisenä mainittua palkkiosummia emme saakkaan tietää ), mutta paljon on kysymyksiä auki.
Kuitenkin yhtään mitään hintoja ei ole ollut esillä ja paljastetaanko ne hinnat vasta valtuustokokouksen jälkeen kun on jo myöhäistä ?! Täysin pimennossa on koko hanke niin kuin muutkin hankkeet tähän mennessä. Laajakoski kauppa pidettiin kaikilta osin piilossa.
Curcorilla ja SRV:llä Rubikonna suunnitelmat tosi pitkällä, Lindelöf juonessa mukana.
Stratekinen johtaminen julkisessa hallinnossa, srv.n Ilpo Kokkila ja Lindelöf viime keväänä samassa pulpetissa.
http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=8&news_id=200937670581
Yrittäjät entistä tyytymättömämpiä kuntiin
10.9.2009 4:00
Raimo Pippola kaipaa avoimempaa keskustelua ja yhteistyötä kaupungin ja yrittäjien kesken.
Kuvaaja: Arkisto/Tarja Särkkä
Kymenlaaksossa yrittäjien arviot elinkeinoilmastosta laskusuunnassa.
Antero Ala-Kiiskilä
KOTKA. Suomen Yrittäjien tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan Kymenlaakson yrittäjät ovat edelleen tyytymättömämpiä yrityksensä sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen kannalta kuin koko maassa yrittäjät keskimäärin.
Tämä elinkeinoilmasto on koko 2000-luvun ollut näiden barometrien mukaan Kymenlaaksossa huonompi kuin muualla maassa keskimäärin. Tuoreimmassa barometrissä valtakunnan tasolla tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on kasvussa, mutta Kymenlaaksossa laskussa.
Eniten maakunnan yrittäjiä hiertää yrityksen sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö ja seuraavaksi eniten elinkeinopolitiikka yleensä. Näissä kymenlaaksolaisten yrittäjien tunnot ovat selvästi synkemmät kuin muualla.
Kolmanneksi eniten moitteita annetaan yhteistyömahdollisuuksista yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.
Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja Raimo Pippola selittää Kymenlaakson elinkeinoilmastoa kuvaavan käyrän laskua osittain metsäteollisuuden rakennemuutoksella ja yleisellä taloussuhdanteella.
- Maakuntaa on viime aikoina kuritettu kovalla kädellä. Sellaisella on vaikutusta yritystoimintaan ja se heijastuu yleisemmällä tasolla.
Yrittäjien mielestä kehno elinkeinoilmasto selittyy Pippolan mukaan myös vanhalla painolastilla, joka on erityisesti Kotkan rasite.
- Kotkan seutu on vanhaa suurteollisuuden aluetta, jossa pk-yrittäjä on ollut välttämätön paha.
Tätä vanhaa painolastia on Pippolan mielestä edelleen virkamieskunnassa ja poliittisissa päättäjissä. - Kotkalla on yhä huono maine yrittäjien joukossa, hän sanoo.
Pippola sanoo, että kehno elinkeinoilmasto näkyy siinä, ettei yrittäjillä oikein ole luottamusta kaupungin päätöksentekijöihin.
- Epäluottamusta on syntynyt, kuin jotkut yrittäjät ovat kokeneet omasta mielestään vääryyttä.
Samaan hengenvetoon Pippola kuitenkin sanoo, että suoranaisia kaupungin ja yrittäjän välisiä yhteentörmäyksiä ei ole tapahtunut mitenkään paljon.
Yksi kotkalaisia yrittäjiä hiertävä asia on kaupungin harjoittama hankintapolitiikka.
- Siitä on tehty niin monimutkainen ja vaikea prosessi ettei tavallinen yrittäjä sitä hallitse. On väärin, että avuksi tarvitaan erityisosaajia ja lakimiehiä.
Nykyisellään hankintapolitiikka on Pippolan mielestä liian EU-myönteistä. Yrittäjien mielestä hankintoja menee liian paljon Kotkan ulkopuolelle.
- Hankintaprosessissa löytyy ihan laillisia keinoja, jotka mahdollistavat paikallisten yritysten kannalta hyviä tuloksia.
Pippola sanoo yrittäjien kaipaavan kaupungin ja yrittäjien välille avoimempaa keskustelua ja yhteistyötä.
- Ei ole kenenkään etu, että ilmapiiri on näin huono, hän sanoo.
Askelia oikeaan suuntaan on Pippolan mukaan otettu. Esimerkkinä tästä on työryhmä, jossa eteläisen Kymenlaakson kuntien hankinnoista vastaavat ja yrittäjien edustajat pohtivat asioita yhdessä.
Yhteydenpitoa yrittäjien ja kaupungin johdon välillä harrastetaan myös aamukahvitilaisuuden muodossa parin kuukauden välein.
Muutama kuukausi sitten tällaisessa tapaamisessa johtava luottamusmies Pippolan mukaan antoi ymmärtää, että kaupunki aikoo ottaa hoitaakseen jo ulkoistettuja toimintoja ja tehdä kaiken mahdollisen itse.
Pippola sanoo tällaisten puheiden herättävän yrittäjissä hämmennystä ja olevan omiaan heikentämään elinkeinoilmastoa.
- Eihän yrittäjillä ole tarkoitus haalia itselleen kaupungin hommia. Järkevä ulkoistaminen vain saa aikaan säästöjä toiminnoissa ja lisää tehokkuutta.
Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Teppo Sainio pitää myös tällaisia puheita valitettavana. - Alihankkijat, jotka ovat yleensä pieniä yrityksiä, ovat tässä heikoilla. Tällä on vaikutusta elinkeinoilmastoon.
Tehtaiden lopettamiset ja mittavat irtisanomiset ovat Kotkan seudulla käynnistäneet projekteja, joista on jo saatu hyviä tuloksia.
- Uudet työpaikat ovat tietysti tärkeitä. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että johtavat poliitikot ja virkamiehet arvioivat kaikkea koko ajan työpaikkojen lukumäärän suhteessa, Sainio sanoo.
Hänen mielestään panostuksista iso ja tärkeä osa on ohjattu suuriin hankkeisiin.
- Juhlapuheissa kuuluva pk-kentän ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen jää helposti taka-alalle. Tämä pitkän tähtäimen toiminta tarkoittaa usein sellaista kehittämistä, jossa työpaikkojen lukumääräinen kehitys tulee perässä viiveellä.