Tein abortin n. 2vk sitten lääkkeillä. Sen jälkeen on ollut heti verivuoto erittäin niukkaa. Tapahtui kuitenkin tänään töissä aika ikävä yllätys. Olin tappelemassa toimistopäälikön kanssa eräästä asista hänen huoneessaan kunnes aivan ihan ilman mitään ennakkoilmoitusta, minulta alkoi suunnaton veren vuoto. Siis en ehtinyt vessaan asti vaan sinne päällikön huoneen lattialle jäi emä lammikko verta vessaan siitä veriroiske vana. Jalassa oli kuitenkin ihan strech farkut, ei hame. siellä sit istuin ja panikoin tilanne ja pyysi apuja työkavereilta. siis siteitä ja sitten mun työkännykkään. Soitin kätilöopistolle ja kyselin mikä tämän homman nimi on. Hoitajan mukaan tilanne oli ihan ok. Ei ehkä silloin varsinaisena "abortti" päivänä kaikki tyhjentynyt kerralla ja tuli tilanteesta osa 2. Siis sitä verta tuli kuin saavista. Kun pääsin vessasta pois niin eikös miespuoliset työkaverit tullut ihmettelemään lattiatilannetta... "kuka täällä on tapettu?!". Kertokaapa.. voiko nolompaa tilannetta enää olla???
Siinä sit luuttuamaan lattiaa.. ei päällikkö edes kysynyt olenko kunnossa vaan vielä aloitti kinastelun alusta.
Siinä sit luuttuamaan lattiaa.. ei päällikkö edes kysynyt olenko kunnossa vaan vielä aloitti kinastelun alusta.
Vastaukset 38
Vanhimmat
kävi mullekin, tosin mulla se oli vasta yhden työpäivän lopulla, kun lähes kaikki muut olivat jo onneksi lähteneet. Holahti tosiaan kanssa kävellessä läpi kaikkien housujen ja siteiden, eikä tietenkään mitään varahousuja mukana. Huh, sulla on kyllä osunut tosi pahaan paikkaan!
Mutta etkös sinä ollut se sama, jolla pahoinvointia oli lääkkeellisen jälkeen? Oliskohan tuolla vaikutusta ja ehkä lähtee nyt pahoinvointikin ehtymään..?
Näin asiasta huonosti tietävänä miehenä, ihmettelen tuossa kertomuksessa lähinnä sitä, miksi kukaan ei soittanut ambulanssia. Tuollainen runsas verenvuoto voi olla hengenvaarallinen, jos sitä ei saa tyrehtymään.
Sama tarinan kertoja olen joo. Itseasiassa paine mahassa helpotti ja himpun on pahoinvointiin myös auttanut. Ei kuitenkaan täysin. Silloin ei edes koskenut mahaan yhtään, toisaalta alaselkä oli sen jälkee todella kipeä. Nyt on menkkojen tyylistä kipua ollut loppu päivän ja tihuttelee vieläkin jotain. Soitin silloin tosiaan sille hoitajalle vessasta ja uskoin, että se tietää asian olevan silti ok. Kyllä mä vessassa ainakin puolisen tuntii valuin vielä silloin. Törkeetä siltä päälliköltä kyllä kun ei mitään elettä tehnyt vaikka näki kaiken ja kuuli kui huutelin työkavereita avuks. Ja hän tiesi varmasti että olin abortin tehnyt kun vaati siltä yhdeltä päivältä sen lääkärintodistuksen.
Kyllä siellä vessassa pieni paniikki meinas tulla, että tähänkö sitä vuotaa kuiviin sit. En aluks edes uskaltanut niille työkavereillekkaa sanoa. Mietin myös valmiiksi kuinka hiivin ulos odottamaan jos pitää vielä jolla ambulanssilla lähteä. Pitää vaan toivoa, että ei jatku kovin pitkään enää moinen. Vielä pahempi kai olis työpenkille vuotaa...
keskeytyksessä tuo on kutenkin normaalia ja odotettua. Senhän takia siitä saa saikkuakin, että voi hoidella itseään poissa töistä. Ap:llä vuotopäivä vaan sattu myöhemmäksi kuin yleensä.
että salassa pidettäväksi tarkoitettu juttu tuli nyt työkaverien tietoon.
Minä sain kerran luonnollisen keskenmenon kotona. Tuli hirveästi verta ja minut vietiin ambulanssilla sairaalaan. Lapseni pelästyivät tapausta. Minuakin nolotti, vaikka en ollutkaan itse aiheuttanut sitä. Valitse seuraavalla kerralla kaavinta-abortti, jos mahdollista, niin vältyt tuollaiselta tilanteelta. .
näkyy joillekin vinguille taas olevan... eivät siedä ajatustakaan että kyselijät olisi saaneet vastauksensa vaikkapa siitä lammikosta....
kelpaa? :D
"Kun pääsin vessasta pois niin eikös miespuoliset työkaverit tullut ihmettelemään lattiatilannetta... "kuka täällä on tapettu?!". Kertokaapa.. voiko nolompaa tilannetta enää olla???"
No jos vaikka ne ois saanu vastauksen tutkimalla tarkemmin sitä lammikkoo...?!!
ovat niin pieniä, että suodattuvat housuista läpi, tuskin niitä sitä lammikkoa tutkimalla olisi löytänyt.
ne enää abortteja tehdessä kankaasta läpi menee. Vai kuinkahan pahasti repeilleet verkkosukkahousut mahtoi olla kyseessä..?
Välittömästi kaikille työpaikoille seinätaulu, joka velvoittaa työntekijät tutkimaan kaikki verilammikot lattioilta ankaran rangaistuksen uhalla. Millimetri millimetriltä, tarvittaessa mikroskooppia apuna käyttäen. Sitten kun löydetään alkio, on aloitettava välitön sydänhieronta ja suusta suuhun -elvytys, sen jälkeen soitettava 112:een.
Suositellaan vahvasti, että yksi työntekijöistä kuvaa elvytyksen, ja tilanteen ollessa ohi soitetaan Seiska-lehteen ja myydään juttu ja kuvat sinne. Näin saadaan alkioiden oikeuksista syvästi huolestuneet vakiotilaajat tyytyväisiksi.
abortintekemisviikoilla millään mikroskopeilla tarvi tutkia, jos ihan normaali näkökyky on. Ei myrkytetylle/tukehdutetulle enää mitään tekohengitystä hyödytä antaa.
haitallisesti ironian tajuun? Empiiristen tutkimusteni mukaan kyllä.
Ikävä kyllä.
vaikuttavan (puujalka)vitsien tasoon.
Ikävä kyllä.
hymyilytti, kun sieluni silmissä näin sinut ja ystäväsi toimistossa verilammikkoa haromassa.
Mutta te olittekin tosissanne. Puistattaa.
meinaan niiden tekemiset jotka tuollaisia lammikoita saa aikaan....
että sinä olet valmis tonkimaan jonkun emättimestä lattialle valunutta verta vain varmistuaksesi, oliko kyse raskaudesta.
En jaksa ymmärtää.
jossain niin? Vai oisko ne lammikon ihmettelijät saattanu saada vastauksen kysymykseensä sitä tutkimalla...
Miten ihmiset osaa vääntää asiat jotenkin aina niiiin överiksi aina?! Siis vaikka asia onkin vakava, niin vähän hymyilytti nämä kommentit! Mietin jo itsekin hetken, kui työkaverini käy tonkimassa sitä lammikkoa ja toteavat veren laadusta ja koostumuksesta sen olevan peräisin emättimestä.
Mutta... tilanteellehan tuli jatko osa:
Eilen tapahtui sama tilanne työpaikalta lähdettäessä niin pahana, että mulle soitettiin ambulanssi. Läpi tuli niin, että nurmikko oli kuin, joku ois siihen teurastettu. Istuin maassa nääs. Housut, paita ja jopa kengät ihan veressä. Eli kyydilllä kättäriin ja kaavinta. Yön yli siellä ja aamulla samat vaatteet niskaan ja kotia... oli aika rapeaksi housut muuttuneet.
Kun kysyin, voiko nolommaksi enää mennä. Nyt tiedän, että voi. Ja jotta saatte taas puheenaihetta ja moralisoinnin aihetta. Kadun ikinä tehneeni aborttia.
btw.. aika mieletön on kaavinnassakin tuo veren menetys, mulla meni kuulema ainakin 6dl.
Sulla on varmaan aika paha olla, jos tulee yleensä jotain tollasta mieleen. onks sulle tehty jotain pahaa, onko sulla ketään kenen kanssa sä voisit puhua siittä?
"Vai oisko ne lammikon ihmettelijät saattanu saada vastauksen kysymykseensä sitä tutkimalla..."
Miten on? Olisiko useiden kangaskerroksien läpi suodattuneesta verilammikosta voinut tunnistaa pikkuisia kätösiä ja jalkoja vaikka kuinka lammikkoa tonkisi?
Muutin vasta tänne etelä-suomeen eli ei ole oikein tälle akselille muodostunut hyviä ystävyys suhteita. Tietty "rikostoveri", mies jonka kanssa "vahinko" kävi, asuu lähi kaupungissa. Hänen kanssaan olen asiaa vähän vatkannut. Faktaa vain on, että miehet ei vaan tajua... en keksi mitään sanoja kuvaamaan tilannetta ja oloa. Toisin kuin, naispuoliselle tuskin tarvii kummosta kertoa.
Lähimmille ihmisille en ole kertonut mitään ( siis ne jotka asuvat kotipaikka kunnalla). Olen niitä perus jääriä, jotka vaan ei puhu pahoista asioista. Mielummin esitän vahvaa. Inhoan sääliä yms.
ihmistä joka halus niitä lammikoita tutkia.
ikävä tilanne sulla, jaksuja!
ollu vielä niin 'mikroskooppisen pieniä' että mahtus vaikka minkä kankaiden läpi..? No voihan se isompikin sieltä kalsareiden jalan aukosta luiskahtaa ja tipahtaa lahjetta myöten ulos, jollei nyt mitkään megatiukat pillifarkkustretsit oo.
Käsi ylös ketkä tietää, että on olemassa strech farkkuja jotka ovatkin löysät?! taisin tosiaan kertoa, että jalassani oli strech farkut, niiden kuuluukin olla tiukat. Ja ei niiden lahkeista tai napin reiästä tullut mitään kappaleita ulos.
Eli mitään ette olisi lammikosta löytäneet. Taitaa olla nuo kommentit jonku miehen..?! Sen verran yksinkertaisia juttuja... vai? Ei pahalla...
En kai minä mitään mikroskooppisen pienistä ole puhunut? Ja jos ne nyt niin mikroskooppisen pieniä olisivatkin, että farkkukankaankin läpi mahtuvat, niin kuinkahan hyvin niin mikroskooppisen pientä materiaalia verilammikosta lattialta sitten erottaisi? Vai ihanko tosiaan mikroskoopilla olisit itse halukas toisen verta tutkimaan?
"No voihan se isompikin sieltä kalsareiden jalan aukosta luiskahtaa ja tipahtaa lahjetta myöten ulos, jollei nyt mitkään megatiukat pillifarkkustretsit oo."
Eikös ap:llä juuri tuollaiset farkut jalassa ollut? Ainakin minun stretch-farkut ovat juuri sitä tiukkaa mallia...
Eli toteamme tähän loppuun siis, että verilammikostani tässä tapauksessa ( miten lie asiat jos olisi ollut ollut reikäiset sukkahousut) ei olisi voinut selvittää tutkimalla kukaan työkavereistani varmaksi, mistä tämä on tullut/mistä johtuu. Se vaan jätti varmaan paljon kysymyksiä ilmoille.
tulipa tosta lammikosta, sit tosiaan näinkin mielenkiintoinen aihe keskustella!! Ehkä enempi oisin kuvitellut, jotain herjauksia tohon mun kommenttiin "kadun aborttia". Täällä kun ei taideta mitään muuta tehdä kuin kinastella asioista. Ei täältä ainakaan suuresti kohtalotovereita tunnu olevan, joka jakaisia ajatuksia/kokemuksia aiheeseen liittyen.
kadut? Siis kadutko, että teit ylipäätään nyt abortin eli olisitko halunnut kuitenkin viedä raskauden loppuun? Vai kadutko, että valitsit lääkkeellisen, etkä kaavintaa? Vai, että ylipäätään nyt raskaaksi tulit?
Kyllä täällä ihan oikeastikin voi "puhua". Taisit sanoa, ettei sulla ole lähellä sellaisia kavereita, joiden kanssa aiheesta voisit puhua...
Osuit asian ytimeen! Olisi ollut kiva täällä edes jotai kirjoitella, kun ei niitä läheisiä nyt ole saatavilla.
Toi sun kysymys oli paha. Kadun ensisijaisesti sitä "vahinkoa". Ilman sitä ei tarvitsisi katua koko aborttiin ryhtymistä.
Täällä kun puhutaan noista syistä, miksi on abortti tehty, niin itselläkään ei ole selkeää vastausta. Osa syynä oli se, että olen sinkku. Asun paikassa, jossa ei ole yhtään tukihenkilöä. Olisin siis muutoin valmis sinkkuäidiksi, mutta tarviin läheisiä eli pitäisi ensin saada duuni takas kotokaupungista yms.
Toinen asia, joka vaikutti kans ihan liikaa oli "rikostoverin" ajatukset asista, kuinka tuhoan suurinpiirtein kaikkien elämän sillä lapsen teolla.
Nyt kun noita syitä on vatkatto täällä tosi paljon, niin mihin kohti mun raksi olisi tullut?!? Onko se nyt se ihan sosiaaliset syyt?!
Sen miettiminen, mitä teoissaan oikeasti katuu, auttaa yleensä eteenpäin. Itse olen yrittänyt miettiä asiaa siten, että jos olisin uudestaan siinä tilanteessa, josta raskaaksi tulin, miten toimisin. Siis niillä tiedoin, jotka silloin oli. Itse aika realistina ajattelen, että ihan samoin toimisin, jos sen eläisin uudestaan (ilman jälkiviisauksia, joita ei tietenkään silloin voinut tietää). Toki teoreettisesti jotkut asiat voisi tehdä toisin, mutta käytännössä ihmiset eivät vain usein toimi niin kuin tietävät, että teoreettisesti pitäisi/voisi toimia. Siis kannattaa tätä katumusjuttuakin miettiessä hyväksyä se, että on ihan inhimillinen ihminen.
Toisaalta myöskään katuminen ei muuta sitä tehtyä asiaa. Katumisen ainoa hyöty on pitää ajatukset mielessä ja muuttaa tulevaa käytöstään, jotta oppisi omista teoistaan.
Sinä tosiaan olet varmaan saanut abortin ns. sosiaalisin syin. Eli abortin saamisen peruste on ollut lain kohta, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisi ollut elämänolosi ja muut olosuhteet huomioiden huomattava rasitus. Tässä kategoriassa ei ole ns. yksittäistä syytä, vaan siihen vaikuttaa kaikki, mitä lääkärin kanssa olet puhunut. Miten olet asiaan kyseisessä tilanteessa suhtautunut ja mitkä tekijät olet itse kokenut haastaviksi lapsen pitämisen kannalta. Lääkärin tulee vakuuttua siitä, että sinulle lapsen pitäminen olisi ollut huomattava rasitus. Eli sinulla esim. tuo tukiverkoston puute sekä lapsen isän tahtomattomuus lapseen ovat varmasti vaikuttaneet oleellisesti. Kaikki, mitä olet lääkärin kysymyksiin vastannut. Tuskin mikään yksittäisenä tekijänä, vaan kaikki kertomasi yhdessä.
oudolta. Ai ettei edes housuja laitettu koneeseen, kun olit sairaalassa?
Kovasti pyytelin, mutta heillä ei ollut kai sellaista mahdollisuutta. Kysyin myös, jotta jos pesen illalla itse lavuaarissa ni saisko jonnekin kuivumaan. Ei saa. Mahtoi olla näky kun läksin totaalisesti verisissä housuissa liikenteeseen.. mut ei siinä voinu oikeen mitään. Taksikuskikaan ei olis varmaa ottanut kyytii jos ois nähnyt mu takaa päin... vasta kyydistä poistuessa se varmaa näki tilanteen... Että olihan sekin jo aika vitun noloa... :/
En kyl ihan tarkalleen tosiaan pysty sanomaan mitä kohtaa eniten kadun. Jos vaan katuis kaikkia: vahinkoa, aborttia, abortin tekotavan valintaa... Ja olisko tosiaan katumisesta mitään hyötyä jos kuitenkin kävis niin, että toimis samalla tavalla jos pääsis ajassa taaksepäin. Juuri niinkuin sanoit.
Sitäkin mietin, että hyvin luulutavasti tää oli mun ainut mahdollisuus saada lapsi. Ikä painaa päälle ja olen muutenkin aina ollut yksin olija vaikka olen ihan hyvän näköinen jne. Mut mun halveksunta miehiä kohtaa tulee aina olemaan suurempaa kuin rakkaus tms. Vaikea siihen on sit mitää suhdettakaan yrittää perustaa!!
"Kadun ikinä tehneeni aborttia." ..niin eikö se tarkoita juurikin sitä ettet nyt (ja ainakaan enää jatkossa) tekisi samoin jos jos voisit palata taaksepäin?
Juuri näin!
Tähän perään on kuitenkin turha sitten heittää moraalipaskaa, kui nyt vasta tajuat yms... se kun ei enää auta kun paska on jo housussa.
Itselleni vasta tapahtunutta, joka liittyi tähän päinvastaiseen tilanteeseen ja koin äärimmäisen noloksi, mitään nolompaa ei voi tapahtua.
Purskahdin itkuun pomon silmien edessä!
Olen raskaana, olen väsynyt, voin pahoin... Töissä oli helvetillinen päivä, josta jouduin sitten kertomaan seuraavana päivänä pomolle ja perkele vie aloin pillittää kuin pikkuvauva siinä kertoessani, silkkaa väsymystä ja pahaa oloa (kyseisenä pahana päivänä ei siis ketään kuollut tai muuta traagista tapahtunut, oli vain henkilöstö vajetta ja kiirettä)... Samoja tilanteita ollut se miljoona kertaa aiemminkin ja pomo ihmetteli miten minä nyt niin romahdin, enkä kerro vielä raskaudesta, joten oli siinä selittelyä, univajetta, flunssan alkua, jokin kotiriitakin piti kehitellä...
Eli tietenkin ongelma on isoin kun se on henkilökohtainen ongelma ja tietenkin väheättelemättä sinun noloa tilannettasi, niin itse ainakin olisin pitänyt tuollaista fyysisen terveyden pettämistä pomon edessä jotenkin siedettävämpänä kuin täydellistä henkistä luhistumista... Olisi vielä jotenkin voinut selittää, että en minä sille mitään mahtanut, vaan se johtui tuosta kropan vaivasta, ei se merkitse minun heikkouttani...
kukaan nykyaikana ajattele itkemistä heikkoutena. Tarvii olla tosi kokematon
esimies jos ei olisi pahempaa nähnyt. Ainahan sitä naiset selittää hormonien
heittelyllä ym.
Eipä tuokaan kuullosta kivalta. Eikä kukaan voi mennä vähättelemään sitä nolouden tunnetta vaikka se kuullostaisi jonkun korvaan todella typerältä.
En muista viimeksi kerroin tästä mun tilanteesta, mutta tällä hetkellä siis on parit antibiootit käytössä tulehduksen takia. Tällä hetkellä on vieläkin veristä vuotoa. Kai se ihan normaalia on. Eivät oikein sairaalassa kertoneet mitä sen tilanteen jälkeen on normaalia. Jälkitarkastus vasta viikkojen päästä ja vähän mietityttää onko nämä jälkiseuraamukset vieneet minulta sitten täysin mahdollisuuden saada koskaan enää lapsia... (moralisoiville: vaikka ei koskaan tekisi lapsia niin on silti hyvä jos tietää, että siihen voi olla kuitenkin mahdollisuus)
Kaiken kukkuraksi... tämä minun "rikostoveri" ilmoitti juuri eilen, että halusi olla mun kaverinä näinä hetkinä vain siksi, että voi olla ihan varma, että hänen "ongelmansa" on poistettu. Se siitä tuesta ja kaveruudesta!! Aika reilua...
Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet kommentoida näihin mun juttuihin...
Ite olin tapaillu htä miestä jonkin aikaa, tein selväksi et kortsui on sit pakko käyttää koska en syö pilleei ja hänel se oli ihan ookoo. Kunnes hän sitten kännis päätti ettei haluakaan mitään kumia käyttää... Jotenkin olin vaan niin järkyttyny koko tilanteesta ettei tullu edes mieleen mitään jälkiehkäisyy, taisin jopa kuvitella ettei se varmaan edes pystyny laukeamaan ku kännis oli... No, yllätys yllätys, olinki sit yhtäkkiä raskaana. Miehel ilmoitin asiasta, kommentti oli kai meet aborttiin? No, kyllähän olin ihan samaa ajatellu, emmä sellasen miehen lasta haluiskaan... No, menin ja tein ja kärsin tyhmyydestäni, kun miehen kanssa olisin tapahtuneesta halunnu viel jutella ja koittaa jos se tajuais mitä oikein teki, niin vastaukseksi viestiin ku pyysin et tavattais ja juteltais tuli "mist haluut jutella? älä vaan sano ettet mennykään aborttiin!". Että näin ne miehet...
Myönnän kyllä että valehtelin neuvolas, sanoin syyksi että kortsu oli menny rikki yhen-illan jutun kanssa, en vain halunnut myöntää mitä oli oikeesti tapahtunu... Montakohan samanlaista tarinaa on, eli kuinka paikkaansapitäviä tilastot oikeesti on... ?