Yhdessä 10 vuotta.Olen kolmekymppinen ja mieheni 35. Lapset on tehy ja lisää ei haluta, ovat jo koululaisia ja sopii meille. Nuorempana seksi sujui ja sitä oli enemmän kuin riittävästi. Viimeisen parin vuoden aikana mieheni ei enää ole kyennyt. Saa kyllä seisokin, muttei kestä yhdynnän loppuun asti. Kuulemma haluaisi, muttei vaan onnistu. Minäkin haluaisin ja kovasti, mutta nykyään saan noin kerran puolessa vuodessa. Se vaan ei ole riittävästi, kun aikaisemmin sain mieheltäni aina kun teki mieli. En vaadi mitään älyttömyyksiä, ymmärrän työpaineet ja väsymyksen, iän mukanaan tuomat muutokset, mutta jos edes kerran viikossa tapahtuisi jotain niin sekin olisi parempi kuin tämä nykyinen.
Tunnen itseni vialliseksi, kun en saa enää miestäni kiihottumaan kuin ennen.Joskus jos koitan puhua asiasta hänen kanssaan, hän loukkaantuu. Muka syytän häntä tilanteesta. En halua painostaa rakastani, siksipä usein koitan peittää haluni ja tunteeni. Koska mies on selkeästi itsekin pettynyt jos aletaan touhuamaan ja sitten ei sujukaan loppuun asti. Tämä on niin arka asia.
Mitä apuja tilanteeseen olisi olemassa? Vieraisiin en halua, miestäni rakastan yli kaiken.En kuitenkaan halua olla ilman seksiäkään. Pelkään että tämä hajottaa vähitellen parisuhteemme.
Tunnen itseni vialliseksi, kun en saa enää miestäni kiihottumaan kuin ennen.Joskus jos koitan puhua asiasta hänen kanssaan, hän loukkaantuu. Muka syytän häntä tilanteesta. En halua painostaa rakastani, siksipä usein koitan peittää haluni ja tunteeni. Koska mies on selkeästi itsekin pettynyt jos aletaan touhuamaan ja sitten ei sujukaan loppuun asti. Tämä on niin arka asia.
Mitä apuja tilanteeseen olisi olemassa? Vieraisiin en halua, miestäni rakastan yli kaiken.En kuitenkaan halua olla ilman seksiäkään. Pelkään että tämä hajottaa vähitellen parisuhteemme.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuotahan se monella on todellisuudessa. Mutta puheissa eletään viriiliä onnellista elämää ja seksielämää muka:)
Onko miehesi vuorotyössä? Jos on, niin syy on siinä kun ei teststeronia muodostu kehoon.
No ootkos miten lihottanu ittes ja ootko mökkihirmu vai kotihengetär?
Mies ei ole vuorotyössä, mutta kuitenkin vaativassa työssä, esimiesasemassa. En ole lihottanut itseäni,en hirmuile, enkä muutenkaan pyri käyttäytymiselläni latistamaan mieheni miehekkyyttä. Haluaisin pikemminkin uskoa olevani miestään kannustava ja tukeva kumppani hänelle. Olen ymmälläni,sillä haluaisin tehdä asialle jotain mikäli sille on jotain vaan tehtävissä.Miestä kuitenkin tuntuu loukkaavan jos otan asian puheeksi,kokee kai painostukseksi tai syyttämiseksi jotenkin ja se nyt taas ei ole ollenkaan tarkoitukseni.
Rakastan puolisoani ja haluaisin sen myös hänelle osoittaa hellimällä häntä fyysisesti kuten aina ennenkin,hän kuitenkin torjuu kaikki lähestymiseni (edes halata tai suukottaa en saa, luulee että se on askel sänkyhommiin vaan minulle) Tätä on nyt jatkunut yli kaksi vuotta ja muutosta pitäisi mielestäni saada asiaan.Hän tietää että kärsin tilanteesta ja kärsii omien sanojensa mukaan itse siitä ettei kykene enää minua tyydyttämään. Siis syyllistää itseään vielä lisää. Kuinka muuttaa tilanne?
-oletko aivan varma,et hän rakastaa myös sinua yli kaiken,niinkuin sinä häntä? Keskustele ja kysy suoraan,ja jos rakastaa,niin keinoja löytyy ongelmanne hoitamiseksi,esim. terapia,lääkkeet ym.
Mutta minä autan Sinua ja saat niin hyvän käsittelyn jotta viikon virnistelet onnesta!Otahan vaan yhteyttä!