Pakottu ja vapaa yrittäjyys

Ainakin minua huijasivat Kampin TE-toimistossa. Esitin omaaloitteisesti idean miten työllistää itseni kasvattamalla keikkatöistä/harrastuksesta yritystoiminta. Mainitsin kuitenkin, ettei tulot alussa riitä välttämättä joka kuukausi. Ehdottivat yrityskoulutusta ja starttirahaa.

Kävin siis kurssit. Siellä puhuttiin kuinka oma-aloitteisuudesta ja kotisivuista olisi hyötyä.

Seuraavalla kerralla työkkärissä starttineuvojani totesi minut päätoimiseksi yrittäjäksi !?!? Sillä perusteella että bändilläni on treenikämppä ja minulla yrityskoulutuksen aikana suunnittelemani kotisivut.

Ei ainuttakaan asiakasta, eikä yritystä kaupparekisterissä. Olin koko prosessin ajan yhteydessä TE-toimiston kanssa. Ohjeissa lukee että vähäisiä valmisteluita esim. tilojenvuokraus saa tehdä. Rajana pidetään sitä että on kaupparekisterissä ja voi laskuttaa. Näin kuulin sekä te-toimistosta että uusyrityskeskukselta.

Pyysin että toimiston johtaja oikaisisi asian. Saisin edes yrittäjästatuksen pois, että voisin hakea uudestaan. Hänen mielestä mitään virhettä ei ollut tapahtunut. Sain sentään valittaa ja kerroin mistä oli kyse. Ei auttanut. TE keskuskaan ei ollut kiinnostunut oikaisemaan asiaa.

Siitä vaan laskemaan nykyisiä mahdollisuuksiani... Ei vaan ihan oikeasti?

Motiivi?

Jos EU kerran tukee ministeriön kautta työllistymistä ja uusia yrityksiä. Miten ne rahat sitten menee työkkärin kursseihin ja yritysneuvojille?

Miten voi olla mahdollista että Yrityshelsinki, markkinointi-instituutti ja TE-toimisto on eri mieltä siitä mitä yrityksen perustaminen tarkoittaa antaen siitä ristiriitaisia ohjeita? Kuitenkini ilmoittavat toimivansa yhdessä järjestämässä näitä starttirahoja.

Yrittäjyys on ihan positiivinen asia, jos on sellainen sitkeä luonne ja asenne kohdillaan. Kaikista ei suinkaan ole yrittämään. Sellaiset ihmiset, joilla ei ole käsitystäkään liiketoiminnasta yleensä ja mitä yrityksen pitäisi tuottaa, niin ei niitä pitäisi väkisellä yrittäjiksi työntää. Kaikista ei todellakaan ole yrittäjiksi, jos ensimmäisenä pelottaa etuuksien menetys; se on jo niin väärä lähtökohta.

Jos odottaa, että saa kaiken valmiina, työpaikka, vakaa palkkatulo jne. niin ei sellaisesta ole yrittäjäksi, joka ottaa kaiken itsestäänselvyytenä ja oikeutena.

Ihmiseltä ei viedä mitään etuuksia; pitää osata vetää oikeista naruista. Yrittäjyyttä ei määritellä siitä saatavien tulojen perusteella; ainoastaan työmäärän, tuottipa se rahaa tai ei. Jos työtä ei ole, voi saada toimeentulotukea ja toki asumistukea koko ajan.

Yhtäkaikki ei se ole paha juttu, jos kokeilee yrittäjyyttä. Ei siihen kuitenkaan pitäisi työntää rahattomia, joilla on mm. perhe ja lapsia hoidettavanaan. Siitäkös se ahdinko nopeasti syntyy, kun pitäisi itse hankkia rahat.