Pari kysymystä lahjaveroista:
1. Mitä tapahtuu kun olemme olleet naimisissa pitkään ja Äiti on ollut kotona, kasvattanut lapset aikuisiksi ja nyt jos ostamme oman asunnon puoliksi, joutuuko Äiti maksamaan lahjaveron kun hänellä ei ole ollut tuloja, vaan perheen olen elättänyt minä?
2. Kummallakin on oma pankkitili eri pankeissa joihin kummallakin on käyttöoikeus. Olen siirtänyt vuosien aikana rahaa tililtä toiselle, joskus isompiakin summia, riippuen siitä kummassa on ollut parempi korko. Olisiko isommat siirrot Äidin tilille olleet lahjaveron alaisia?
1. Mitä tapahtuu kun olemme olleet naimisissa pitkään ja Äiti on ollut kotona, kasvattanut lapset aikuisiksi ja nyt jos ostamme oman asunnon puoliksi, joutuuko Äiti maksamaan lahjaveron kun hänellä ei ole ollut tuloja, vaan perheen olen elättänyt minä?
2. Kummallakin on oma pankkitili eri pankeissa joihin kummallakin on käyttöoikeus. Olen siirtänyt vuosien aikana rahaa tililtä toiselle, joskus isompiakin summia, riippuen siitä kummassa on ollut parempi korko. Olisiko isommat siirrot Äidin tilille olleet lahjaveron alaisia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yhteisellä pankkitilillä oleviin varoihin sovelletaan avioliittolain aviovarallisuusjärjestelmän puolisoiden omaisuuden ja velkojen erillisyyden ja sopimusvapauden periaatetta ja ettei toisen puolison tekemä talletus puolisoiden yhteiselle tilille, jonka käyttöoikeus on molemmilla puolisoilla, ole sellainen toimenpide, että yksin sen perusteella voitaisiin katsoa talletettujen varojen tulleen myös toisen puolison omistukseen, kun otetaan huomioon, että varat tallettanut puoliso voi nostaa tallettamansa varat myöhemmin omaan käyttöönsä.
Lahjoitustilanteessa lahjaverovelvollisuus alkaa siitä, kun varojen käyttöä yhteiseltä tililtä voidaan todeta tapahtuneen toisen puolison hyväksi muutoin kuin elatusvelvollisuuden perusteella, esimerkiksi omaisuuden hankintaa varten.
kohta 2: Kun pankkitilille on molemmilla yhtäläiset oikeudet, ei kuulu verottajalle perheen sisäiset rahansiirrot.
kohta 1: Asunto on puoliksi molempien, en näkisi mitään syytä miksi toisen pitäisi maksaa asunnostaan lahjaveroa. Molemmat osallistutte perheen töihin ja lasten kasvatukseen. Eli ei se kotiäitinä olokaan ole ilmaista työtä. Jos verottaja siitä alkaa vinoilemaan,laksu pöytään, miten paljon se kotiapulainen, lastenvahti, siivooja, kokki ja taludenhoitaja on tullut sinulle maksamaan vuosien myötä.
Sitten kun puoliso kuolee, onkin eri juttu, eli mitä valtio vetää perintöverona.
Tuo "sama suomeksi"-kirjoitus oli kyllä niin maallikkomainen teksti kun olla ja voi. Omia mutu-kommentteja ilman perusteluja ja nekin päin honkia.
Helpoiten selviät kun pyydät ennakkotietoa tai -ratkaisua omasta verovirastostasi. Ennakkotieto ei sido veroviranomaista, mutta ei myöskään maksa mitään.
Noilla veroviranomaisten höpinöillä ei ole mitään arvoa.
Verottajaa sitovan ennakkotiedon saa jos kysyy, mutta se kestää kuukausia ja maksaa pirusti.
Asunnossa ei ymmärtääkseni ole mitään ongelmaa vaikka se olisi vain sinun nimissäsi, lain mukaan leski saa asua yhteisessä asunnossa koko elinaikansa.
Muiden elinkustannuksia saa maksaa rajattomasti. Tässä tapauksessa ei liene suurta vaaraa veroseuraamuksista kun on maksettu yhteisen perheen menoja.
Rikkaissa perheissä lienee yleistä että otetaan visa-kortille rinnakkaiskortti ja nuoriso vinguttaa sitä suruttomasti.
Meillä oli aika vastaava tilanne vuonna 2001.
Silloin ostimme asunnon ja puolet siitä tuli vaimoni nimiin.
Vaimo on ollut etupäässä kotona ja minä töissä.
Pankkitileihin meillä on molemmilla oikeudet, samoin luottokortit on rinnakkaiskortteja. Laskut menee aina jomman kumman tililtä, missä nyt sattuu olemaan rahaa.
Ainakaan tähän asti ei verottaja ole mitään kysellyt tai lahjaveroa vaatinut.
Lähinnä typerää olisi kerjätä lisäveroja itselleen ja alkaa sekoittamaan verotoimistoja ennakkopäätöksillään (jotka voi silti muuttua lopullisessa verotuksessa).
Joten en näkisi, miksi ajoittajankaan asuntokauppa ei sujisi ok.
Kyse on sama kun elinkustannusten maksu. Jossain perheenjäsenen on asuttava.