Vaasalaisvaltuutettu, entinen kansanedustaja Marjatta Vehkaoja (sd.) etsii sanoja tunteelle.
Hän ei voi ymmärtää, miksi Vaasan yliopisto on valinnut vuodenvaihteessa aloittavan uuden hallituksensa johtoon ministeri Ole Norrbackin (r.). Entinen suurlähettiläs ja RKP:n pitkäaikainen kansanedustaja, puheenjohtaja ja ministeri on Vehkaojan mielestä jo lähtökohdiltaan selvästi kallellaan ruotsinkielisen edunvalvonnan puoleen.
Sekin kertoo paljon, että Norrback on ollut vuosikymmeniä Åbo Akademin tukityössä mukana.
- Kun luin lehdestä, että valinta oli Norrback, minulla meni kahvi väärään kurkkuun.
Vehkaoja huomauttaa, ettei epäile Norrbackin kykyjä.
- Hänellä on kiistämättömän hyvät meriitit. Mutta on muistettava, että Norrback vaikutti ministeri- ja puheenjohtajakautenaan RKP:ssä juuri Taxellin mallin puolesta. Väistämättä tuli mieleen, että tällä valinnalla on yhteys kaksikielisyyskysymykseen.
Ns. Taxellin doktriini tai malli tarkoittaa sitä, että kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen, eli ruotsinkielisten tulee välttää kaksikielisiä ratkaisuja.
Tiedossa on, ettei Norrback usko kaksikieliseen yliopistoon. Hän pitää sitä mahdottomana siksi, ettei ruotsinkielisellä puolella ole liikahdettu siihen suuntaan.
Vehkaoja pohtii, millaisen viestin Vaasan yliopisto antaa kyvystä tukeutua suomenkielisiin osaajiin, jos se ei halunnut tai löytänyt suomenkielistä puheenjohtajaa?
On kyse näkyvästä paikasta.
- Tämä on itsetuntokysymys ja tällä on vahva symbolimerkitys.
Norrbackin valinnan jälkeen tuli vielä yliopiston rehtorin Matti Jakobssonin puhe, jossa tämä torjui kaksikielisen yliopistomallin.
- Ensimmäinen ajatus oli, että rehtorin puheenvuoro oli tilattu. Vaikuttaa siltä, että halutaan voimakkaasti torjua kaksikielinen yliopisto, vaikka siitä ei toki tehdä pääasiaa.
Kaksikielisyydessä saattaa olla myös määrittelyongelma.
- Kun suomenkieliset puhuvat Vaasan kaksikielisen yliopiston tarpeesta, tarkoitetaan hallintoa, eikä yksittäisten opiskelijoiden kielivalintoja.
Ei siis tarkoiteta, että opiskelijoiden pitäisi olla kaksikielisiä.
Vehkaojan mielestä Jakobsson on liittynyt Taxellin mallin kannattajaksi yliopistomaailmassa.
- Tällä tehdään hallaa myös Paras-hankkeelle. On yritetty vakuuttaa naapurikunnille, että kaksikielisen hallinnon kanssa voidaan pärjätä. Rehtorin puhe tuli huonoon hetkeen.
Vehkaoja muistuttaa, että Vaasan ammattikorkeakoulu on kaksikielinen, mutta sen uhka on, että ruotsinkielinen opetus yhdistetään Noviaan.
- Novian ylläpitäjä on Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi. Norrbackilla on Åbo Akademin säätiön neuvottelukunnan kautta selvä yhteys paikkoihin, joissa varjellaan yksikielisyyttä.
Hän ei voi ymmärtää, miksi Vaasan yliopisto on valinnut vuodenvaihteessa aloittavan uuden hallituksensa johtoon ministeri Ole Norrbackin (r.). Entinen suurlähettiläs ja RKP:n pitkäaikainen kansanedustaja, puheenjohtaja ja ministeri on Vehkaojan mielestä jo lähtökohdiltaan selvästi kallellaan ruotsinkielisen edunvalvonnan puoleen.
Sekin kertoo paljon, että Norrback on ollut vuosikymmeniä Åbo Akademin tukityössä mukana.
- Kun luin lehdestä, että valinta oli Norrback, minulla meni kahvi väärään kurkkuun.
Vehkaoja huomauttaa, ettei epäile Norrbackin kykyjä.
- Hänellä on kiistämättömän hyvät meriitit. Mutta on muistettava, että Norrback vaikutti ministeri- ja puheenjohtajakautenaan RKP:ssä juuri Taxellin mallin puolesta. Väistämättä tuli mieleen, että tällä valinnalla on yhteys kaksikielisyyskysymykseen.
Ns. Taxellin doktriini tai malli tarkoittaa sitä, että kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen, eli ruotsinkielisten tulee välttää kaksikielisiä ratkaisuja.
Tiedossa on, ettei Norrback usko kaksikieliseen yliopistoon. Hän pitää sitä mahdottomana siksi, ettei ruotsinkielisellä puolella ole liikahdettu siihen suuntaan.
Vehkaoja pohtii, millaisen viestin Vaasan yliopisto antaa kyvystä tukeutua suomenkielisiin osaajiin, jos se ei halunnut tai löytänyt suomenkielistä puheenjohtajaa?
On kyse näkyvästä paikasta.
- Tämä on itsetuntokysymys ja tällä on vahva symbolimerkitys.
Norrbackin valinnan jälkeen tuli vielä yliopiston rehtorin Matti Jakobssonin puhe, jossa tämä torjui kaksikielisen yliopistomallin.
- Ensimmäinen ajatus oli, että rehtorin puheenvuoro oli tilattu. Vaikuttaa siltä, että halutaan voimakkaasti torjua kaksikielinen yliopisto, vaikka siitä ei toki tehdä pääasiaa.
Kaksikielisyydessä saattaa olla myös määrittelyongelma.
- Kun suomenkieliset puhuvat Vaasan kaksikielisen yliopiston tarpeesta, tarkoitetaan hallintoa, eikä yksittäisten opiskelijoiden kielivalintoja.
Ei siis tarkoiteta, että opiskelijoiden pitäisi olla kaksikielisiä.
Vehkaojan mielestä Jakobsson on liittynyt Taxellin mallin kannattajaksi yliopistomaailmassa.
- Tällä tehdään hallaa myös Paras-hankkeelle. On yritetty vakuuttaa naapurikunnille, että kaksikielisen hallinnon kanssa voidaan pärjätä. Rehtorin puhe tuli huonoon hetkeen.
Vehkaoja muistuttaa, että Vaasan ammattikorkeakoulu on kaksikielinen, mutta sen uhka on, että ruotsinkielinen opetus yhdistetään Noviaan.
- Novian ylläpitäjä on Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi. Norrbackilla on Åbo Akademin säätiön neuvottelukunnan kautta selvä yhteys paikkoihin, joissa varjellaan yksikielisyyttä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On jo pitkään naurattanut tuo svekotouhu! Surkuhupaisaa hommaa.
Virallisesti puhutaan kaksikielisyyden puolesta ja vaaditaan sitä joka hemmetin paikkaan.
Sitten yhtäkkiä kaksikielisyys muuttuukin kirosanaksi!
Eiköhän ole jo aika lopettaa tämä keinotekoinen kaksikielisyys, kun se ei näytä maittavan KENELLEKÄÄN?
"Ns. Taxellin doktriini tai malli tarkoittaa sitä, että kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen, eli ruotsinkielisten tulee välttää kaksikielisiä ratkaisuja."
Totta helkkarissa kaksikieliset ratkaisut johtavat lopulta suomenkielistymiseen, niinhän on käynyt jo kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Pitäisi olla itsestään selvää, että länsimaisessa demokratiassa kielivähemmistöllä on täysi oikeus taistella enemmistön valtakielistämis- ja sulauttamispyrkimyksiä vastaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
"..enemmistön sulauttamis-ja valtapyrkimyksiä.." !!!
Mitä ihmeen "pyrkimyksiä" muka valtaväestöllä on surujen suhteen?
Lainsäädäntö päinvastoin tekee kaikkensa säilyttääkseen hupenevan surupopulaation.
Ei kai se ole valtaväestön syy, että surut ei ole elinvoimainen kansanosa?
Pitäisikö suomalaisten käännyttää osa väestään ruotsalaiseksi, vai mitä tehdä?
Jotain rajaa noilla valituksilla ja vaatimuksilla!
Kielilakia ei käytännössä noudateta, eikä sen noudattamatta jättämistä ole sanktioitu. Ruotsinkielisiä rakenteita puretaan kovalla vauhdilla - eli ruotsia työkielenään käyttäneitä käräjäoikeuksia sulautetaan suomenkielisiin, paikallisia poliisasemia lakkautetaan ja muodostetaan isoja (suomenkielisiä) piirejä, ruotsinkielellä toimineita sairaaloita halutaan lakkauttaa ja maakuntarajoja vedetään uusiksi siten, että aikaisemmin enemmistöltään ruotsinkielisiin alueisiin kuuluvia kuntia siirtyykin pieneksi osaksi isompaa suomenkielistä hallinnollista yksikköä. Suomenruotsalaiset käyttäytyvät tässä tilanteessa ihan samalla tavalla kuin mitkä tahansa muut kielivähemmistöt, eli siirtyvät suomenkielisessä ympäristössä käyttämään suomea. Tämä johtaa siihen, että ruotsi uhkaa jäädä pelkäksi kotikieleksi.
Selvyyden vuoksi, minusta pakkoruotsista pitäisi luopua ja keskittyä ylläpitämään ja vahvistamaan vielä olemassaolevia ruotsinkielisiä rakenteita. Virkamiesruotsillekaan ei olisi tarvetta jos ruotsinkieisten annettaisiin palvella muita ruotsinkielisiä.
.
vasta nyt kaiken tämän PAKKORUOTSALAISUUDEN edessä
.
oijoi voi voi............!!!