Ruotsin Lääkärilehti varoittaa omega3- rasvahappojen käytöstä influenssan aikana. Tieto tihkuu Uppsalan yliopiston kliinisen farmakologian yksiköstä päin. Ravinnon luonnostaan sisältämä omega3 – rasvojen määrä on riittävä pikkulasten aivojen kasvuun ja kehitykseen ja aikuisen terveyden ylläpitoon. Tiede on osoittanut etuja näistä omega3-rasvahapoista normaaleissa fysiologisissa funktioissa kuten näköaistin alueella, muistikapasiteetissa ja sydämen johtoradassa sekä veren rasvojen suhteen. On olemassa myös epidemiologista näyttöä siitä, että omega3- rasvojen käyttö suojaa tietyiltä tuumorisairauksilta. Omega3- rasvahapot voivat vaimentaa inflammatorista aktiivisuutta. molekyylitasolla omega3- rasvahappojen vaikutukset tapahtuvat usean eri mekanismin välittämänä kuten geenisäätöisesti ja muuntelemalla tasapainoa prostaglandiinien (PGs) ja leukotrieenien (LTs) kesken ja lisäksi suorilla vaikutuksilla solukalvon rakenteeseen ja funktioon.
Ravinnossamme rasvaiset kalat sisältävät runsaasti omega3 rasvahappoja. Ovatko omega3- rasvahapot aina hyödyksi ja sairauksia ehkäiseviä? Jos uskoo kaiken, mitä terveysravinnon tuottajat mainostavat, niin asia vaikuttaisi olevan sillä tavalla.
Mutta nyt yhä kiihtyvämmin leviävän pandemisen influenssan suhteen on painotettava kuitenkin mahdollista terveysriskiä omega3- rasvahapoista käsin.
Verrattuna tavalliseen kausiluontoiseen influenssaan tämä uusi influenssalaatu (A H1N1) on luonteeltaan sellainen, että se aiheuttaa sairastuneissa yksilöissä laajempia vaurioita ilmateitten limakalvossa ja heillä vaikuttaisi olevan suurempi riski saada aggressiivisesti etenevä viruspneumonia (virusperäinen keuhkokuume).
Tässä yhteydessä on relevanttia tehdä lyhykäistä yhteenvetoa tieteellisistä tutkimuksista, jotka viittaavat ihmiskehon infektiopuolustuksen, erityisesti antivirusvasteen estyvän omega3- rasvahapoista.
Jo vuonna 1999 osoitettiin koehiirillä, jotka saivat kalaöljyjä ja jotka sen jälkeen infektoitiin influenssaviruksilla, merkitsevästi korkeampia virusmääriä , IFN-gamma interferonin alentunutta tuottumista ja huonompaa spesifisten immunoglobuliini IgA- ja IgG -tyyppisten vasta-aineitten tuottoa , kun verrattiin standardiruokaa saaviin koe-eläimiin.
Samat tutkijat saattoivat myöhemmin osoittaa hiirissä, että kalaöljyt huonontavat sytotoksisuutta niissä T-imusoluissa, jotka ovat viruksien tappoon erikoistuneet.
Nuorilla miehillä on havaittu, että omega3 rasvahapon (dokosahexaeenihapon, DHA) antaminen johti luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) aktiviteetin laskuun toisaalta ja toisaalta sytokiinejä IL-1β ja TNFα erittyi myös vähemmän.
Amerikkalaisilla terveillä naisilla (n= 83 000) tehty prospektiivinen kohorttitutkimus osoitti, että korkea omega3 rasvahappojen käyttö lisäsi 24%:lla riskiä saada tavallinen keuhkokuume verrattuna niihin joiden omega3-käyttö oli matala.
Hiirillä osoitettiin myös kohonnut mortaliteetti ( 40% korkeampi), jos ne saivat paljon omega3- rasvoja ennen influenssaa (influensavirus A/Puerto Rico/8/34) . Keuhkojen virustaakka oli myös 70% korkeampi niissä eläimissä, jotka saivat omega3- rasvoja. Kalaöljyä saaneitten koe-eläinten keuhkoissa oli merkitsevästi vähemmän viruksia tappavia CD8-T-soluja ja useitten interleukiinien(IL) mRNA- ilmenemä oli vähentynyt, esim. tulehdukselle tyypillisten TNFα ja IL-6 sytokiinien mRNA. Niistä koe-eläimistä, jotka selvisivät influenssasta, kalaöljyäsaaneitten hiirien toipumisaika oli merkitsevästi pitempi.
Kaikenkaikkiaan on tehtävä yhteenveto, että omega3- lisä huonontaa viruksen vastaista immuunivastetta influenssavirustapauksessa. Ihmisillä tehdyt kokeet ovat myös osoittaneet, että tämä suosittu ja yleinen ravintolisä huonontaa antiviraalista immuunivastetta.
Vaikka laajat kliiniset tutkimukset puuttuvatkin pitää soveltaa varovaisuusperiaatetta.
Koska on menossa influenssapandemia, lääkärikunnan tulee ottaa vastuunsa siitä, että varoittaa omega3-lisän käytöstä nykytilanteessa. Suomennosta Ruotsin lääkärilehdestä
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=12663
Ravinnossamme rasvaiset kalat sisältävät runsaasti omega3 rasvahappoja. Ovatko omega3- rasvahapot aina hyödyksi ja sairauksia ehkäiseviä? Jos uskoo kaiken, mitä terveysravinnon tuottajat mainostavat, niin asia vaikuttaisi olevan sillä tavalla.
Mutta nyt yhä kiihtyvämmin leviävän pandemisen influenssan suhteen on painotettava kuitenkin mahdollista terveysriskiä omega3- rasvahapoista käsin.
Verrattuna tavalliseen kausiluontoiseen influenssaan tämä uusi influenssalaatu (A H1N1) on luonteeltaan sellainen, että se aiheuttaa sairastuneissa yksilöissä laajempia vaurioita ilmateitten limakalvossa ja heillä vaikuttaisi olevan suurempi riski saada aggressiivisesti etenevä viruspneumonia (virusperäinen keuhkokuume).
Tässä yhteydessä on relevanttia tehdä lyhykäistä yhteenvetoa tieteellisistä tutkimuksista, jotka viittaavat ihmiskehon infektiopuolustuksen, erityisesti antivirusvasteen estyvän omega3- rasvahapoista.
Jo vuonna 1999 osoitettiin koehiirillä, jotka saivat kalaöljyjä ja jotka sen jälkeen infektoitiin influenssaviruksilla, merkitsevästi korkeampia virusmääriä , IFN-gamma interferonin alentunutta tuottumista ja huonompaa spesifisten immunoglobuliini IgA- ja IgG -tyyppisten vasta-aineitten tuottoa , kun verrattiin standardiruokaa saaviin koe-eläimiin.
Samat tutkijat saattoivat myöhemmin osoittaa hiirissä, että kalaöljyt huonontavat sytotoksisuutta niissä T-imusoluissa, jotka ovat viruksien tappoon erikoistuneet.
Nuorilla miehillä on havaittu, että omega3 rasvahapon (dokosahexaeenihapon, DHA) antaminen johti luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) aktiviteetin laskuun toisaalta ja toisaalta sytokiinejä IL-1β ja TNFα erittyi myös vähemmän.
Amerikkalaisilla terveillä naisilla (n= 83 000) tehty prospektiivinen kohorttitutkimus osoitti, että korkea omega3 rasvahappojen käyttö lisäsi 24%:lla riskiä saada tavallinen keuhkokuume verrattuna niihin joiden omega3-käyttö oli matala.
Hiirillä osoitettiin myös kohonnut mortaliteetti ( 40% korkeampi), jos ne saivat paljon omega3- rasvoja ennen influenssaa (influensavirus A/Puerto Rico/8/34) . Keuhkojen virustaakka oli myös 70% korkeampi niissä eläimissä, jotka saivat omega3- rasvoja. Kalaöljyä saaneitten koe-eläinten keuhkoissa oli merkitsevästi vähemmän viruksia tappavia CD8-T-soluja ja useitten interleukiinien(IL) mRNA- ilmenemä oli vähentynyt, esim. tulehdukselle tyypillisten TNFα ja IL-6 sytokiinien mRNA. Niistä koe-eläimistä, jotka selvisivät influenssasta, kalaöljyäsaaneitten hiirien toipumisaika oli merkitsevästi pitempi.
Kaikenkaikkiaan on tehtävä yhteenveto, että omega3- lisä huonontaa viruksen vastaista immuunivastetta influenssavirustapauksessa. Ihmisillä tehdyt kokeet ovat myös osoittaneet, että tämä suosittu ja yleinen ravintolisä huonontaa antiviraalista immuunivastetta.
Vaikka laajat kliiniset tutkimukset puuttuvatkin pitää soveltaa varovaisuusperiaatetta.
Koska on menossa influenssapandemia, lääkärikunnan tulee ottaa vastuunsa siitä, että varoittaa omega3-lisän käytöstä nykytilanteessa. Suomennosta Ruotsin lääkärilehdestä
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=12663
Vastaukset 2
Vanhimmat
ÄLÄ USKO Ruotsalaisia "lääkäreitä" Amerikkalaisten lääketehtaiden ORJIA! Omega-3 rasvahapot taitavat minun tietääkseni sisältää D-vitamiinia. Varsinkin lapset tarvitsevat aivojen terveeseen ja normaaliin kasvuun mm kalaa! Flunssa on virustauti, jonka terve immuniteettijärjestelmä kykenee hoitamaan! Se EI tarvitse mitään hiton "lääkkeitä"
Itse syön vain keittämätöntä kasvis/elävä/ravintoa, eikä tarvii paljon nukkua eikä vaatetta päälle, omega rasvahapoissa ei ole mitään vikaa, jos ihmiset söisivät terveellisesti lääkefirmat menisi konkurssiin, olen 55 enkä ole koskaan käynyt lääkärissä kuin vain kerran koiranpureman takia, koira ei meinanut minua syödä vaikka hyvää lihaa olisikin, erotin koiratappelun, muuten voin sanoa vielä sen että kaikki muut tuntuu nyt yskivän mutten minä.