Ollaan rakentamassa lapinlääniin, oma tontti 7000 neliötä ja pohjana vanha peltomaa. Talon asuinpinta-ala 169 neliötä (kokonais ala 204) ja lisäksi talousrakennus n. 120 neliötä.
Olemme miettineet lämmitysvaihtoehtoina joko maalämpöä tai pellettilämmitystä. Kaikki kokemukset/ huomiot olisivat tervetulleita.
Mitä maksaa laittaa ja mitkä on lämmitys kustannukset/ kk ja millainen huoltopolitiikka kyseisillä lämmitysmuodoilla?
Olemme miettineet lämmitysvaihtoehtoina joko maalämpöä tai pellettilämmitystä. Kaikki kokemukset/ huomiot olisivat tervetulleita.
Mitä maksaa laittaa ja mitkä on lämmitys kustannukset/ kk ja millainen huoltopolitiikka kyseisillä lämmitysmuodoilla?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ei noita nyt voi verrata, ihan erilaisia lämmitysmuotoja. Ennemmin pelletti/öljy ja Maalämpö/suora sähkö
Mikäs pelletti- ja maalämpöjärjestelmiä estäisi toisiinsa vertaamasta?
Petteri edes vaivaudu vastaamaan jos et mistään mitään tiiä.Tottakai kaikkia lämmitysmuotoja voi verrata.Jos kävisin päivätyössä ja olisin iltaisin aina kotona ottasin ehkä pelletin ja siihen varalle yösähkön.Maalämpö on kyllä huoleton mutta onko sulla neliöitä siihen liian vähän että se kannattaa.Olen jostain lukenu että paras lämmitysmuoto yli 200 neliön taloissa.Pellettisysteemissä palaa kyllä hakekkin,säädöstä kiinni.
Maalämpöä ja pellettiä yhdistää ekologisuus ja taloudellisuus. Sitten ne eroavat aika paljon toisistaan ja on käyttäjän tehtävä arvioida kumpi sopii paremmin.
Maalämpöjärjestelmä on helppo ja huoleton mutta vaatii korkeamman investoinnin. Kerran kohdalleen säädettynä siihen ei pahemmin tarvitse koskea. Huolto ja korjaustarve tulee sitten 15-20 vuoden jälkeen (kompura). Maalämpö on kuitenkin sähköllä toimiva joten katkoksen aikana järjestelmä hiljenee auttamattomasti. Se tarvitsee sähköä noin 25-30% ulosantotehostaan.
Pellettijärjestelmä taas vaatii käyttäjältään lämmitysasioihin paneutumista. Kattila ja poltin vaativat säännöllistä huoltoa toimiakseen ja polttoainetta on muistettava tilata (kuten öljylämmityksessäkin). Investointi on kuitenkin pienempi ja sähköntarve olematon joten järjestelmän voi helposti kytkeä aggregaattiin sähkökatkoksen aikana. Talo pysyy lämpimänä.
Omakotitalojen pellettijärjestelmiin EI sovi muu kuin pelletti.
Tarkoitat varmaan stokeripolttimia joissa voidaan säätöjä muuttamalla vaihtaa polttoainetta hakkeen ja pelletin välillä. Palaturvekin voi käydä. Stokeripoltin on kuitenkin toiminnaltaan ja automaatioasteeltaan ihan eri laite kuin moderni pellettipoltin.
tätä tarkoitin.
molemmat kylmenee aikanaan.
Järjestelmän kytkeminen agrekaatin perään ei ole yksinkertainen homma.
MLP:n ja pellettilämmitystä kytkettäessä agrekaattiin jää ainoaksi eroksi se että MLP vaatii isomman agrekaatin.
Siis pakkasen pahasti päästä panema on se lappilainen joka ei tulisijaa laita sähkökatkon varalle.
Pellettilämmityksessä poltin kuluttaa muutaman sataa wattia ja kiertovesipumppu saman verran. Siihen ei tarvita kummoistakaan virtalähdettä.
Eli kaksi tavallista töpseliä riittää järjestelmän pyörittämiseen.
Maalämpöpumppu taas vaatii kolmivaihevirran eli aggregaattia pyörittämään tarvitaan traktoriluokan vehje.
" Tarkoitat varmaan stokeripolttimia joissa voidaan säätöjä muuttamalla vaihtaa polttoainetta hakkeen ja pelletin välillä. Palaturvekin voi käydä. Stokeripoltin on kuitenkin toiminnaltaan ja automaatioasteeltaan ihan eri laite kuin moderni pellettipoltin. "
Stokerilla voi vallan hyvin polttaa myös palaturvetta , ylivoimaisesti halvinta polttoainetta . Käyttövarmuus ei ole 100 % , mutta millä systeemillä on ? Työtä turve teettää 1 - 1,5 h viikossa , täyttö , nuohous ja tuhkan poisto . Kerran vuodessa kontti käydään täyttämässä .
Jos systeemin voi tehdä toimimaan myös vapaan kierron kanssa ja varaajalla, niin kyllä se kestää monien tuntien sähkökatkoksen. Lattialämmityksessä (maalämpö) se vapaakierto taitaa olla jo hankalampi toteuttaa. Kiertovesipumppua kyllä pyörittäisi akustakin melko pitkään. Eli sähkökatkon varalle ei tarvita agrekaattia.
Pellettikattilassa voi hätätilassa polttaa muutakin kuin pellettiä. Pelletille on polttokoreja...
katoin uudestaan ne sun neliöt niin jos tuon kaiken meinaat lämpösenä pitää niin ottasin maalämmön.
Maalämpö on nuista kahesta se huolettomampi.
Investointina maalämpö on hieman isompi.
Ei kuitenkhaan mahottoman kallis koska voit edullisesti vettää net putket siihen pelthoon.
Kokemuksesta tiän että maatyöt sielä lapissa ei maksa mithään verrattuna siihen mitä täälä suomen perspäässä.
Tiän synnyinkotopuolesta useamman maalämpöpumppukäyttäjän ... ovvat muuten monet hakehneet pumppusa rajan takkaa.
Joraniemen seutuvilla harkitsisin kuitenki ekowelliä.
Jos joku pelettitehas on aivan siinä kylessä kiinni, niin sitten se vois olla kuitenki paras vaihtoehto... (samaten jos veljeltäni kysysit, mettäliiton miehiä)
Tiesittäkö että rehuautot (jokka roudaa äpyleille sapuskaa laphiin) kuljettaa paluukuorminhaan pellettejä routakairan alapuolele. Mahtaa maistua rehut puulta ... ja se palamaton siellä pellettipolttimessa ei ole pellettinappi.
jos haluat helpon ja automaattisen systeemin niin maalämpö on sellainen. Pellettisysteemi vaatii enemmän vaivannäköä.
Muutoin molemmat on varteenotettavia
Itsellä on pellettilämmitys 125 m2 talossa. Olen ollut tyytyväinen (käytössä 2 vuotta). Pelletti poltin & kattila pitää tyhjentää/putsata noin kerran kuussa. Aikaa tohon hommaan menee about puoli tuntia.
Itsellä oli vuoden kulutus 3,5 tonnia = 469 €.
Kannatta kuitenkin selvittää pelletti toimittajalta paljonko se maksaa kun ne kuskaa pelletin lappiin. Jos talosi on kovin pohkjoisessa voi kuljetuskustannuksista muodostua aika iso osa pelletin hintaan.
Kerroit sulla olevan pellettilaitteiston. Minkä merkkinen poltin ja kattila? Mikä vaikutti kyseisen merkin valintaan? Miten pelletti sytyy jos tuli pääsee sammumaan? Jos jotain säätöjä pitää tehdä tavitaanko jotain merkkihuoltajaa vai onnistuuko heloposti itseltä?
Mulla on Thermia Biomatic 15 kW. Suurimmat vaikuttajat valintaan olivat se, että Thermia on tehnyt Ruotsissa paljon pelletipolttimia (Ruotisissa on paljon OK-taloja jossa pellettilämmitys) ja se että kattila ja poltin tulee samalta toimittajalta ja ovat yhtenäinen paketti. Polttimessa on vastus joka sytyttää palopäässä olevan pelletin. Säätöjä en omaani ole tarvinnut, mutta se poltin on kyllä aika yksinkertainen laite, joten jos jotain tekniikasta ymmärtää uskon että säädöt ja pienet huollot onnistuu itseltäkin.
Tutustu Iwabon ruotsalaiseen polttimeen.Mielestäni se on rakennettu niin että on edellytykset toimia vielä kahdenkymmenen vuoden päästä.Papu tippuu suoraan palotilaan ja polttimen ainoa liikkuva osa on puhallin 50w.Ei ehkä halvin mutta luotettavin.
Miten olet varastoinu tämän pelletin?Onko se suursäkeissä vai puhaltaako rehuauto ne sisään?Ja minkälainen varaston pitää olla?Mulla on n.10 motin vetoinen puuvarasto betonilattialla.Mitä muutoksia tarvis?
Mulla on n. 6 m3 varastosiilo. Pelletti sinne toimitetaan rehuautolla.
Mulla on siilossa v-pohja, joka ulottu n. 1,2 m korkeudelle ja siitä ylöspäin suorat seinät.
Jos siilon teet kannattaa ilmanpoisto varmistaa hyvin. Mulla niin, että puhallus putki on halkaisijaltaan 100 mm ja poistoputki 200 mm.
Meillä on EcoTek A3 25KW poltin ja Jäspin pellettikattila, hyvin pelittää tosin ollut vasta 1 kk. käytössä. Varastona 20 kuution säiliö. EcoTekin etu on polttoaineen tulo alta päin jolloin huonolaatuisesta pelletistä ei synny ongelmia, syöttöruuvi painaa vaikka naulat kattilaan.
ei tee siiloa ni onnistuuko millään?Suursäkistä tuuttiin mättämällä vai onko se siilosysteemi paras?
Se "suursäkki systeemi" on kyllä aika vaivalloinen. Tein tuota hommaa puolivuotta. Sen lisäks, että se on vaivalloista niin pelletti tahtoo hajota kun sitä sieltä säkistä lapat....
Jäspin pellettikattilaa ei mielestäni saisi kutsua pellettikattilaksi. Kiinteän polttoaineen (puu) poltossa syntyy a i n a lentotuhkaa ja siksi kattiloiden vaakapinnat tulisi minimoida. Ero on huoltovälissä, lentotuhkaa alkaa heti kerääntyä vaakapinnoille heikentäen hyötysuhdetta. Pystykonvektiossa lentotuhkla putoaa kattilan pohjalle eikä muodosta eristävää kerrosta lämpöpinnoille.
Vaakakonvektio sopii hyvin öljy- ja kaasulämmitteisille kattiloille joissa ei tuhkaa synny kuin nimeksi.
Tuo pystykonvektio kuulostaa ihan järkevältä. Missä kattiloissa sellainen on? "Jakella" oli Thermian pellettilaitteisto, onko siinä pystykonvektio?
Mellekin pelletti yhtenä vaihtoehtona ensi kesänä rakennettavaan 11/2 kerroksiseen taloon jonka huoneisto pinta-ala on n. 175.
Mietityttää vain tuon pelletin toimivuus... ja kuinka paljon huoltotöitä lämmitys vaatii...?
Maalämpökin olisi hyvä mutta kallio todella syvällä ja maaperä soraa.
Joo, Thermian Biomaticissa on pystykonvektio. Se on oikea pellettikattila eli suunniteltu vartavasten pellettiä varten. Iso 50 l tuhka-astia. Muutkin kattilat toimivat mutta huoltoväli on huomattavasti lyhyempi.
Pelletin laatu on tietenkin tärkeää. Säädetty laitteisto ei juuri huoltoa kaipaa, parin kk välein enintään.
Kyllä tuo Thermian systeemistkäkin on syytä tuhkat tyhjentää kerrran kuussa, ainakin lämmityskaudella. Jos on kaks kuukautta tyhjentämättä niin kyllä rupee tuhkalaatikko oleen turhan täynnä. Kesällä riittää toki pidempikin väli. Itsellä viime kesänä oli kolme kuukautta väliä etten tuhkia tyhjentänyt.
Thermian laitteessa automaattinen sytytys. Miten on syttyykö palamaan puhdas "raaka" pelletti jos tuli pääsee jostain syystä sammumaan?
Eli itse mietin Termaxin kattilaa. Onko siitä kokemuksia URL: http://www.termocal.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=termocal&mid=28&sid=20081&sessionid=easya3e8f5c479f67323ea0c85521d593443
?
Siinä on pystytuubit ja saa tarvittaessa arinan. Tarkoittaa, että voi vaihtaa johonkin muuhun jos myöhemmin on tarvetta. Arinan pidikkeet tuskin paljoa hintaa lisää, mutta olisi mahdollisuus polttaa klapeja tarvittaessa.
Kyllä syttyy. Kertaakaan ei ole tarvinnut tulitikkujen kans pelata.
---
Vertaa mihin sitoudut, maalämpö on omalta tontiltasi. Hinta on edullinen ja vaivaton.
Pelletin hinnan määritys on vaikeampi, vertaa
esim. Ruotsin hinta kehitystä.
Molemmat pientalon lämmitystavat ovat kasvussa ja
suunta on nouseva. " Onnea valinnalle"
Mielestäni on merkityksetöntä verrata pelletin hintaa Ruotsissa ja Suomessa. Markkinat määräävät tämänkin hinnan. Ruotsissa pelletin hinta on hyvinkin kilpailukykyinen koska öljyn hinta on kaksinkertainen ja sähkölämmityksestäkin maksetaan haittaveroa.
Yleisimmät uusien omakotitalojen lämmitysmuodot Ruotsissa ovat maalämpö, pelletti ja klapi (ei välttämättä tuossa järjestyksessä). Pellettitakkoja myydään valtavasti vanhoihin taloihin sähkölaskua pienentämään.