Rullaisopurje?

Niinpä. Ollen kuullut jotain ”huhuja” tuosta takertelusta, pahimmillaan eräs tapaus jossa täydellinen jumiutuminen juuri rantautuessa kohtalaisessa puhurissa ja hätäpäissään puukolla suikaleiksi revityt purjeet. Uskokoon ken haluaa.
Purjeen ”huonomman” aerodynamiikan tiedänkin, mutta määrällisesti sillä huvipurjehduksessa ei liene suurta merkitystä.
Yritän tässä muokata itselleni käsitystä asian suhteen, sillä kyselen.

B32 kirjoitti:

Niinpä. Ollen kuullut jotain ”huhuja” tuosta takertelusta, pahimmillaan eräs tapaus jossa täydellinen jumiutuminen juuri rantautuessa kohtalaisessa puhurissa ja hätäpäissään puukolla suikaleiksi revityt purjeet. Uskokoon ken haluaa.
Purjeen ”huonomman” aerodynamiikan tiedänkin, mutta määrällisesti sillä huvipurjehduksessa ei liene suurta merkitystä.
Yritän tässä muokata itselleni käsitystä asian suhteen, sillä kyselen.

Lue lisää

eihän tuollaista kukaan usko.purjeen voi laittaa lepattamaan ja rantautua se ylhäällä.jos kerran rullafokka toimii niin miksei isokin.

mainsaill kirjoitti:

eihän tuollaista kukaan usko.purjeen voi laittaa lepattamaan ja rantautua se ylhäällä.jos kerran rullafokka toimii niin miksei isokin.

Maston sisään kelattavissa on enemmän ongelmia kun ei pääse vermeisiin niin hyvin käsiksi.

Veljelläni on rullat isossa ja jennissä. Jennissä ei mitään ihmeellistä mutta ison kanssa saa olla tarkkana jos tarvii kelailla tuulessa takaisin, lerpattava iso kun ei välttämättä mene rullalle rypyttä mistä taas on lisää ongelmia. Hän arvostaa kuitenkin rentoa meininkiä ja onhan lopputulos siistimpi pienemmällä vaivalla kun esimerkiksi muuten ihan kohtuullisen siisti lazy jack. Joskus kuitenkin voi sää muuttua yllättäen ja silloin varmasti olisi turvallisempiakin vaihtoehtoja. Itse en tohtisi jättää arvaamatonta isoa tuuleen paukkumaan jos rantautuminen on vaikeaa muutenkin.

Vene on uusi ja iso toppirikinen ja syystä tai toisesta trimmejä on aika vähän. Kaikesta päätellen purjealan vähentäminen on pääasiallisin trimmi mistä tunnetusti tulee ongelmia purjehdittaessa. Purjeen kun pitäisi olla auki aina omassa maksimimitassaan tai muuten purjeen ainoaksi laatuominaisuudeksi jää kestävyys.

Näin tällaisen ulkoisen virityksen pariviikkoa sitten Targa 95 veneessä, aluksi näytti oudolta kun ei ole ennen sellaista nähnyt. Oli kiinnitetty sellainen "neliskanttinen" alumiiniprofiili mastoon.
Käsittääkseni maston trimmaus perästä ei ole mahdollista rullakon kanssa, tai on kai viimeistään rullatessa MUISTETTAVA päästää keppi suoraksi.

Tuohon edelliseen - muotivirtaus - jokainen hankkii vermeet OMIIN tarpeisiin, turha niitä on enempää ihmetellä. Joku voi olla myös mieltä, että on typerää olla hankkimatta rullakkoa - Jätetään nämä jutut hiekkalaatikkoon :)

B32 kirjoitti:

Näin tällaisen ulkoisen virityksen pariviikkoa sitten Targa 95 veneessä, aluksi näytti oudolta kun ei ole ennen sellaista nähnyt. Oli kiinnitetty sellainen "neliskanttinen" alumiiniprofiili mastoon.
Käsittääkseni maston trimmaus perästä ei ole mahdollista rullakon kanssa, tai on kai viimeistään rullatessa MUISTETTAVA päästää keppi suoraksi.

Tuohon edelliseen - muotivirtaus - jokainen hankkii vermeet OMIIN tarpeisiin, turha niitä on enempää ihmetellä. Joku voi olla myös mieltä, että on typerää olla hankkimatta rullakkoa - Jätetään nämä jutut hiekkalaatikkoon :)

Lue lisää

Kukahan myy,jälkiasennus rullaa isolle. Onkohan edes olemassa?

Missä myynnissä kirjoitti:

Kukahan myy,jälkiasennus rullaa isolle. Onkohan edes olemassa?

Goiot ainakin valmisiti sellaista jälkiasennettavaa ison rullamekanismia.

B32 kirjoitti:

Näin tällaisen ulkoisen virityksen pariviikkoa sitten Targa 95 veneessä, aluksi näytti oudolta kun ei ole ennen sellaista nähnyt. Oli kiinnitetty sellainen "neliskanttinen" alumiiniprofiili mastoon.
Käsittääkseni maston trimmaus perästä ei ole mahdollista rullakon kanssa, tai on kai viimeistään rullatessa MUISTETTAVA päästää keppi suoraksi.

Tuohon edelliseen - muotivirtaus - jokainen hankkii vermeet OMIIN tarpeisiin, turha niitä on enempää ihmetellä. Joku voi olla myös mieltä, että on typerää olla hankkimatta rullakkoa - Jätetään nämä jutut hiekkalaatikkoon :)

Lue lisää

ettei kysymykseesi vastanneilla ole omakohtaista kokemusta rullaisosta, vain "toisen käden tietoa" ja runsaasti luuloa.

Minulla on veneessäni rullaiso. Kokemusta nyt neljästä kaudesta. Mekanismi on erittäin toimintavarma. Esimerkiksi nostimella ei ole mitään mahdollisuuksia päästä kiertymään purjetta rullattaessa, sillä nostinhela on sellainen, että sen yläosa ei pääse pyörimään ollenkaan, helassa on siis kaksi osaa, alempi osa pyörii purjeen mukana, ylemmässä osassa on nostin kiinni ja se ei pääse pyörimään. Muutenkin rakenne on sellainen ettei ole mitään syytä päästä kauden aikana siihen käsiksi. Itse en ole ikinä nähnyt jumittunutta rullaisoa. Sitävastoin tiedän tiedän ja olen nähnyt tapauksia, joissa perinteisen ison nostin on pompannut topin plokilta pois ja jumittunut siten, ettei purjetta ole voinut laskea. Viimeisin tapaus tänä kesänä kesäkuussa. Onneksi oli kevyt keli ja satamassa riittävän korkea mastonosturi. Ajoivat suoraan mastonosturille ja yksi kiipesi irroittamaan jumittuneen nostimen.

Ainoat huomioitava asia on tuo kovassa tuulessa sisään rullaaminen. Purjetta ei saa päästää lepattamaan vaan puomiliesmaa löysätään hieman jotta purjetta saadaan vedettyä sisään. Taas hieman löysää puomiliesmaan ja purjetta sisään. Kun purjetta on jonkin verra (puolet) sisällä voi lopun tempaista vaikka kerralla. On venekohtaista, voitko yhtäaikaa jarrutella köyttä, jolla purje vedetään ulos ja samalla rullata purjetta sisään, omassa veneessäni tuo onnistuu helposti. Ulos purje tulee aina nätisti. Sisäänkin menee, mutta kuka nyt omaa purjettaan haluisi väkisin rullata. Tuo mikä aina vähän ihmetyttää, on nuo tarinat purjeesta joka ei mene sisään. Nimittäin jos näin nyt voisi syystä tai toisesta käydä, niin purjeen voi aina laskea alas. En ymmärrä miksi purje jumittuisi niin, ettei tule kokonaan auki. Kaikki juoksevat köydet ovat alhaalla ja niihin pässee helposti käsiksi. Jos tuulee kovaa ja purje on vedetty niin rypyssä vinssaten sisään, ettei menaa tulla auki, voi aina kiristää puomiliesman kireällä, vapauttaa köyden jolla purje vedetään sisään. Skuutti kireällä kääntää veneen sivutuuleen ja tuuli hoitaa purjeen auki rullaamisen. Kyllä väittäisin, että jos rullaisossa on ongelmia, johtuvat ne käyttäjän osaamattomuudesta eivät itse laitteesta. Itse avaan usein purjeen siten, että vedän ensin purjetta sen verran auki, että tuuli tarttuu siihen ja vetää purjeen rullalta ulos. sitten vain kiristää puomiliesman ja menoksi.

Mitä tulee itse purjeen toimivuuteen, niin muodoltaan nykyaikainen rullaiso on loistava. Pystylatoilla saadaan ahvenselkää ja muutenkin purje voidaan leikata tehokkaaksi. Mutta, ei pidä nyt katsoa latattomia halpaisoja. Väitänkin, että pystylatoitettu rullaiso on helpompi trimmattava kuin läpilattaiso, joka erityisesti kevyessä kelissä on aina saman muotoinen. Lisäksi rullaison latistaminen on helppoa, kierros-kaksi sisään ja puomiliiki kireälle. Tänä kesänä näin Ruotsissa Dehler 33 tai 34 (en niitä tunne kun ovat niin saman näköisiä) jossa on korkea osatakila, veneessä oli upeasti istuva pystylatoitettu rullaiso.

Rullaisot ovat yleistyneet paljon, enkä ihmettele yhtään. Purje on vaivaton käsitellä ja meillä ainakin on madaltanut purjehduskynnystä radikaalisti, perhepurjehduksesta kun on kyse. Jälkiasennettavia rullalaitteita valmistaa ainakin Selden ja Bamar. Osatakilaiseen veneeseen asennettaessa täytyy huomioida, että jäykistää kyllä mastoa paljon, eikä välttämättä mahdollista enää maston taivuttamista. Tuossa Dehlerissä oli rullamasto.

Moodyman kirjoitti:

ettei kysymykseesi vastanneilla ole omakohtaista kokemusta rullaisosta, vain "toisen käden tietoa" ja runsaasti luuloa.

Minulla on veneessäni rullaiso. Kokemusta nyt neljästä kaudesta. Mekanismi on erittäin toimintavarma. Esimerkiksi nostimella ei ole mitään mahdollisuuksia päästä kiertymään purjetta rullattaessa, sillä nostinhela on sellainen, että sen yläosa ei pääse pyörimään ollenkaan, helassa on siis kaksi osaa, alempi osa pyörii purjeen mukana, ylemmässä osassa on nostin kiinni ja se ei pääse pyörimään. Muutenkin rakenne on sellainen ettei ole mitään syytä päästä kauden aikana siihen käsiksi. Itse en ole ikinä nähnyt jumittunutta rullaisoa. Sitävastoin tiedän tiedän ja olen nähnyt tapauksia, joissa perinteisen ison nostin on pompannut topin plokilta pois ja jumittunut siten, ettei purjetta ole voinut laskea. Viimeisin tapaus tänä kesänä kesäkuussa. Onneksi oli kevyt keli ja satamassa riittävän korkea mastonosturi. Ajoivat suoraan mastonosturille ja yksi kiipesi irroittamaan jumittuneen nostimen.

Ainoat huomioitava asia on tuo kovassa tuulessa sisään rullaaminen. Purjetta ei saa päästää lepattamaan vaan puomiliesmaa löysätään hieman jotta purjetta saadaan vedettyä sisään. Taas hieman löysää puomiliesmaan ja purjetta sisään. Kun purjetta on jonkin verra (puolet) sisällä voi lopun tempaista vaikka kerralla. On venekohtaista, voitko yhtäaikaa jarrutella köyttä, jolla purje vedetään ulos ja samalla rullata purjetta sisään, omassa veneessäni tuo onnistuu helposti. Ulos purje tulee aina nätisti. Sisäänkin menee, mutta kuka nyt omaa purjettaan haluisi väkisin rullata. Tuo mikä aina vähän ihmetyttää, on nuo tarinat purjeesta joka ei mene sisään. Nimittäin jos näin nyt voisi syystä tai toisesta käydä, niin purjeen voi aina laskea alas. En ymmärrä miksi purje jumittuisi niin, ettei tule kokonaan auki. Kaikki juoksevat köydet ovat alhaalla ja niihin pässee helposti käsiksi. Jos tuulee kovaa ja purje on vedetty niin rypyssä vinssaten sisään, ettei menaa tulla auki, voi aina kiristää puomiliesman kireällä, vapauttaa köyden jolla purje vedetään sisään. Skuutti kireällä kääntää veneen sivutuuleen ja tuuli hoitaa purjeen auki rullaamisen. Kyllä väittäisin, että jos rullaisossa on ongelmia, johtuvat ne käyttäjän osaamattomuudesta eivät itse laitteesta. Itse avaan usein purjeen siten, että vedän ensin purjetta sen verran auki, että tuuli tarttuu siihen ja vetää purjeen rullalta ulos. sitten vain kiristää puomiliesman ja menoksi.

Mitä tulee itse purjeen toimivuuteen, niin muodoltaan nykyaikainen rullaiso on loistava. Pystylatoilla saadaan ahvenselkää ja muutenkin purje voidaan leikata tehokkaaksi. Mutta, ei pidä nyt katsoa latattomia halpaisoja. Väitänkin, että pystylatoitettu rullaiso on helpompi trimmattava kuin läpilattaiso, joka erityisesti kevyessä kelissä on aina saman muotoinen. Lisäksi rullaison latistaminen on helppoa, kierros-kaksi sisään ja puomiliiki kireälle. Tänä kesänä näin Ruotsissa Dehler 33 tai 34 (en niitä tunne kun ovat niin saman näköisiä) jossa on korkea osatakila, veneessä oli upeasti istuva pystylatoitettu rullaiso.

Rullaisot ovat yleistyneet paljon, enkä ihmettele yhtään. Purje on vaivaton käsitellä ja meillä ainakin on madaltanut purjehduskynnystä radikaalisti, perhepurjehduksesta kun on kyse. Jälkiasennettavia rullalaitteita valmistaa ainakin Selden ja Bamar. Osatakilaiseen veneeseen asennettaessa täytyy huomioida, että jäykistää kyllä mastoa paljon, eikä välttämättä mahdollista enää maston taivuttamista. Tuossa Dehlerissä oli rullamasto.

Lue lisää

ovat vastaavia, Jonmeri 40:llä. Rullaiso toimi upeasti ja avomerelle matkapurjehdukseen ihan ehdoton. Jos itse ostaisin uuden veneen olisi siinä rullaiso, joko mastolle tai puomiin kuten eräällä ruotsalaisella valmistajalla, josta ei kokemusta. Näytti aika toimivalta ratkaisulta sekin.

Moodyman kirjoitti:

ettei kysymykseesi vastanneilla ole omakohtaista kokemusta rullaisosta, vain "toisen käden tietoa" ja runsaasti luuloa.

Minulla on veneessäni rullaiso. Kokemusta nyt neljästä kaudesta. Mekanismi on erittäin toimintavarma. Esimerkiksi nostimella ei ole mitään mahdollisuuksia päästä kiertymään purjetta rullattaessa, sillä nostinhela on sellainen, että sen yläosa ei pääse pyörimään ollenkaan, helassa on siis kaksi osaa, alempi osa pyörii purjeen mukana, ylemmässä osassa on nostin kiinni ja se ei pääse pyörimään. Muutenkin rakenne on sellainen ettei ole mitään syytä päästä kauden aikana siihen käsiksi. Itse en ole ikinä nähnyt jumittunutta rullaisoa. Sitävastoin tiedän tiedän ja olen nähnyt tapauksia, joissa perinteisen ison nostin on pompannut topin plokilta pois ja jumittunut siten, ettei purjetta ole voinut laskea. Viimeisin tapaus tänä kesänä kesäkuussa. Onneksi oli kevyt keli ja satamassa riittävän korkea mastonosturi. Ajoivat suoraan mastonosturille ja yksi kiipesi irroittamaan jumittuneen nostimen.

Ainoat huomioitava asia on tuo kovassa tuulessa sisään rullaaminen. Purjetta ei saa päästää lepattamaan vaan puomiliesmaa löysätään hieman jotta purjetta saadaan vedettyä sisään. Taas hieman löysää puomiliesmaan ja purjetta sisään. Kun purjetta on jonkin verra (puolet) sisällä voi lopun tempaista vaikka kerralla. On venekohtaista, voitko yhtäaikaa jarrutella köyttä, jolla purje vedetään ulos ja samalla rullata purjetta sisään, omassa veneessäni tuo onnistuu helposti. Ulos purje tulee aina nätisti. Sisäänkin menee, mutta kuka nyt omaa purjettaan haluisi väkisin rullata. Tuo mikä aina vähän ihmetyttää, on nuo tarinat purjeesta joka ei mene sisään. Nimittäin jos näin nyt voisi syystä tai toisesta käydä, niin purjeen voi aina laskea alas. En ymmärrä miksi purje jumittuisi niin, ettei tule kokonaan auki. Kaikki juoksevat köydet ovat alhaalla ja niihin pässee helposti käsiksi. Jos tuulee kovaa ja purje on vedetty niin rypyssä vinssaten sisään, ettei menaa tulla auki, voi aina kiristää puomiliesman kireällä, vapauttaa köyden jolla purje vedetään sisään. Skuutti kireällä kääntää veneen sivutuuleen ja tuuli hoitaa purjeen auki rullaamisen. Kyllä väittäisin, että jos rullaisossa on ongelmia, johtuvat ne käyttäjän osaamattomuudesta eivät itse laitteesta. Itse avaan usein purjeen siten, että vedän ensin purjetta sen verran auki, että tuuli tarttuu siihen ja vetää purjeen rullalta ulos. sitten vain kiristää puomiliesman ja menoksi.

Mitä tulee itse purjeen toimivuuteen, niin muodoltaan nykyaikainen rullaiso on loistava. Pystylatoilla saadaan ahvenselkää ja muutenkin purje voidaan leikata tehokkaaksi. Mutta, ei pidä nyt katsoa latattomia halpaisoja. Väitänkin, että pystylatoitettu rullaiso on helpompi trimmattava kuin läpilattaiso, joka erityisesti kevyessä kelissä on aina saman muotoinen. Lisäksi rullaison latistaminen on helppoa, kierros-kaksi sisään ja puomiliiki kireälle. Tänä kesänä näin Ruotsissa Dehler 33 tai 34 (en niitä tunne kun ovat niin saman näköisiä) jossa on korkea osatakila, veneessä oli upeasti istuva pystylatoitettu rullaiso.

Rullaisot ovat yleistyneet paljon, enkä ihmettele yhtään. Purje on vaivaton käsitellä ja meillä ainakin on madaltanut purjehduskynnystä radikaalisti, perhepurjehduksesta kun on kyse. Jälkiasennettavia rullalaitteita valmistaa ainakin Selden ja Bamar. Osatakilaiseen veneeseen asennettaessa täytyy huomioida, että jäykistää kyllä mastoa paljon, eikä välttämättä mahdollista enää maston taivuttamista. Tuossa Dehlerissä oli rullamasto.

Lue lisää

Sekä rullaisoja että perinteisiä olen nähnyt jumittuneina, kuten varmaan moni muukin. Molempia jopa suunnilleen yhtä monia, toisia vain on suhteellisesti paljon suurempi osa venekannasta. Oleellisempaa on ehkä se, että rullapurjeen kanssa ongelmat esiintyvät eniten silloin, kun niitä vähiten toivoisi, eli kovalla tuulella. Moodymankin toteaa, että silloin pitää olla tarkempana. Vaativammissa oloissa juuri niitä käyttäjävirheitä tulee. Perinteiset taas jumittuvat lähes yksinomaan laiminlyödyn keväisen rikin tarkistuksen seurauksena, kun kulumaa maston topissa ei huomata. Ongelmasta on tullut myös paljon harvinaisempi viime aikoina, kun on vanhat vaijerifallit vaihdettu paksumpiin köysiin.

Pystylatat ovat paljon paremmat kuin ei lattoja ollenkaan. On kuitenkin itsepetosta ajatella, että rullattavassa purjeessa voisi olla läheskään sama muoto kuin tavallisessa. Se on yksinkertaisesti mahdotonta, koska se pitää voida rullata. Edes samanlaista täytettä kuin rullagenoassa ei voi olla, niin pieneen tilaan rullan pitää sopia.

Se pitänee paikkansa, että rullaiso on helpompi trimmattava, mahdollisuuksia kun on niin vähän. Tuntemani rullaisoon ovat valitelleet tuntevansa itsensä kädettömiksi, koska mitään ei ole tehtävissä. Maston ainoa asento on tikkusuora. En tiedä minkälainen on se läpilattaiso, jota ei saa haluamaansa muotoon kaikissa oloissa, minulla ei ainakaan mitään ongelmaa sen suhteen ole ja asia on valokuvin todennettu. Entinen venähtänyt purje oli kyllä vaikea, sitä ei muotoonsa kevyellä kelillä saanut, eikä ollut läpilattainenkaan.

Toki rullaisolla on puolensa, mutta ei pidä mennä kehumaan siitä sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat omistajan toiveajattelua. Se, kuten lähes kaikki purjehdusta helpottavat keksinnöt, on kompromissi purjehdusominaisuuksien suhteen ja aivan varmasti suuremmalla todennäköisyydellä alttiimpi häiriöille kuin mekaanisesti yksinkertaisemmat järjestelyt. Se, mitä on valmis uhraamaan helppokäyttöisyyden hyväksi, riippuu vain omista painotuksista.

lasit omistajalla kirjoitti:

Sekä rullaisoja että perinteisiä olen nähnyt jumittuneina, kuten varmaan moni muukin. Molempia jopa suunnilleen yhtä monia, toisia vain on suhteellisesti paljon suurempi osa venekannasta. Oleellisempaa on ehkä se, että rullapurjeen kanssa ongelmat esiintyvät eniten silloin, kun niitä vähiten toivoisi, eli kovalla tuulella. Moodymankin toteaa, että silloin pitää olla tarkempana. Vaativammissa oloissa juuri niitä käyttäjävirheitä tulee. Perinteiset taas jumittuvat lähes yksinomaan laiminlyödyn keväisen rikin tarkistuksen seurauksena, kun kulumaa maston topissa ei huomata. Ongelmasta on tullut myös paljon harvinaisempi viime aikoina, kun on vanhat vaijerifallit vaihdettu paksumpiin köysiin.

Pystylatat ovat paljon paremmat kuin ei lattoja ollenkaan. On kuitenkin itsepetosta ajatella, että rullattavassa purjeessa voisi olla läheskään sama muoto kuin tavallisessa. Se on yksinkertaisesti mahdotonta, koska se pitää voida rullata. Edes samanlaista täytettä kuin rullagenoassa ei voi olla, niin pieneen tilaan rullan pitää sopia.

Se pitänee paikkansa, että rullaiso on helpompi trimmattava, mahdollisuuksia kun on niin vähän. Tuntemani rullaisoon ovat valitelleet tuntevansa itsensä kädettömiksi, koska mitään ei ole tehtävissä. Maston ainoa asento on tikkusuora. En tiedä minkälainen on se läpilattaiso, jota ei saa haluamaansa muotoon kaikissa oloissa, minulla ei ainakaan mitään ongelmaa sen suhteen ole ja asia on valokuvin todennettu. Entinen venähtänyt purje oli kyllä vaikea, sitä ei muotoonsa kevyellä kelillä saanut, eikä ollut läpilattainenkaan.

Toki rullaisolla on puolensa, mutta ei pidä mennä kehumaan siitä sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat omistajan toiveajattelua. Se, kuten lähes kaikki purjehdusta helpottavat keksinnöt, on kompromissi purjehdusominaisuuksien suhteen ja aivan varmasti suuremmalla todennäköisyydellä alttiimpi häiriöille kuin mekaanisesti yksinkertaisemmat järjestelyt. Se, mitä on valmis uhraamaan helppokäyttöisyyden hyväksi, riippuu vain omista painotuksista.

Lue lisää

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Moodyman kirjoitti:

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Lue lisää

Minulla on perinteinen iso, eikä se ole ikinä, siis yhtä ainutta kertaa kymmenien vuosien aikana yhdessäkään omistamassani veneessä jäänyt jumiin. Voidaanko tästä jotenkin päätellä, että ne eivät koskaan niin tee? No joo, kisaveneessä taas on melko suurella varmuudella kuorittu falli painon säästämiseksi ja dyneemasydän litistyy helpommin kuin vaijeri ja pääsee ahtaampaankin väliin. Siis jälleen kyse niistä kompromisseista, kun jätetään falliin kuori paikalleen.

Vanhoissa 70-luvun toppirikeissä ei sitä puhelinpylvästä taivuteltu. Jo senkin vuosikymmenen lopulla saalinkeja tuli lisää ja profiiliti ohenivat. Ne taipuvat aivan reippaasti. Läpilattaison trimmaamisesta kevyessä tuulessa olet aivan pihalla, siinä ei todistetusti ole mitään ongelmaa. Ja reilumman pussin ompeleminen rullaisoon on kyllä fyysinen mahdottomuus.

Moodyman kirjoitti:

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Lue lisää

1. kustannukset
2. lisäpaino väärään paikkaan
3. suorituskyvyn heikkeneminen verrattuna normaaliin isopurjeeseen
4. turvallisuus (jumittumiunen kovassa tuulessa) ja ylläpitohuolto
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance-articles/19782-mainsail-furling.html

Nestistä löytyy runsaasti asiatietoa. Esim. tässä on selkeät käyttöohjeet rullaisolle.
http://www.spinnaker-sailing.com/newsletter2.htm

Moodyman kirjoitti:

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Lue lisää

Kyllä nyt moodyman katsoo asioita melkoisen värillisten lasien läpi. Kyllä rullaiso on joihinkin veneisiin ja joillekin ihmisille ihan käypä ratkaisu, mutta muutama moodymanin väite on kyllä ihan täyttä sitä itseään.

1) Rullaiso vaatii suoran maston, rajoittaa purjeen leikkausta ja sitä on rullattuna käytännössä mahdoton trimmata mitenkään. Sen ja tavallisen (varsinkin osatakilan) trimmaaminen on kuin yö ja päivä. Ihan kelvollisen matkapurjeen rullalle kyllä saa, mutta on ihan paskapuhetta väittää ne olisivat samalla tavalla trimmattavia tai yhtä hyvän muotoisia kuin perinteiset purjeet.

2) Rullaiso on aivan eri asia kuin rullagenua. Rullagenuan rullausmekanismin vikaantuminen ei ole mikään ongelma, koska purjeen voi rullata vaikka ajamalla 15 kierrosta ympyrää veneellä. Rullaisopurje rullautuu maston sisään ja erityisesti sen kapean uran takia, minkä läpi se purje liikkuu, rullaiso on paljon vikaantumisherkempi (oli syy sitten käyttäjän tai tekninen) ja vikojen seuraukset ovat paljon vakavampia kuin rullakeulapurjeella.

3) Rullaiso on takuulla vikaantumisherkempi kuin tavallinen purje. Tämä on aivan yleisesti tunnettu ja hyväksytty tosiasia. Ei tämä ominaisuus välttämättä tee rullaisosta huonoa ratkaisua, mutta on aivan potaskaa väittää, että rullaison toimintavarmuus olisi erityisen hyvä.

Itse olen n. 10 vuoden aikana nähnyt (=henkilökohtaisesti omin silmin) yhden toppihelaan jumittuneen fallin normaalissa veneessä ja yhden rullalle jumittuneen isopurjeen. Normaalirikisiä veneitä olen nähnyt vähintään 50 kertaisen määrän rullarikeihin verrattuna, joten mun "tilastojen" mukaan rullaiso on 50 kertaa herkempi vikaantumaan kuin tavallinen.

Rullalle puoliväliin jumittunut iso repesi kun sitä yritettiin saada ulos rullalta satamaolosuhteissa, yksi mies mastossa ja useampi kannen tasolla, purjeen kanssa tapeltiin muutama tunti.

Sinänsä tuo minunkin näkemäni tavallisen purjeen jumittuminen koski Dufouria. Eikös niissä ole sparcraftin takilat? Mahtaako kyseisten takiloiden toppihelojen kehrissä olla joku designvirhe tai jotain.

yksinkertainen on hyvä kirjoitti:

Kyllä nyt moodyman katsoo asioita melkoisen värillisten lasien läpi. Kyllä rullaiso on joihinkin veneisiin ja joillekin ihmisille ihan käypä ratkaisu, mutta muutama moodymanin väite on kyllä ihan täyttä sitä itseään.

1) Rullaiso vaatii suoran maston, rajoittaa purjeen leikkausta ja sitä on rullattuna käytännössä mahdoton trimmata mitenkään. Sen ja tavallisen (varsinkin osatakilan) trimmaaminen on kuin yö ja päivä. Ihan kelvollisen matkapurjeen rullalle kyllä saa, mutta on ihan paskapuhetta väittää ne olisivat samalla tavalla trimmattavia tai yhtä hyvän muotoisia kuin perinteiset purjeet.

2) Rullaiso on aivan eri asia kuin rullagenua. Rullagenuan rullausmekanismin vikaantuminen ei ole mikään ongelma, koska purjeen voi rullata vaikka ajamalla 15 kierrosta ympyrää veneellä. Rullaisopurje rullautuu maston sisään ja erityisesti sen kapean uran takia, minkä läpi se purje liikkuu, rullaiso on paljon vikaantumisherkempi (oli syy sitten käyttäjän tai tekninen) ja vikojen seuraukset ovat paljon vakavampia kuin rullakeulapurjeella.

3) Rullaiso on takuulla vikaantumisherkempi kuin tavallinen purje. Tämä on aivan yleisesti tunnettu ja hyväksytty tosiasia. Ei tämä ominaisuus välttämättä tee rullaisosta huonoa ratkaisua, mutta on aivan potaskaa väittää, että rullaison toimintavarmuus olisi erityisen hyvä.

Itse olen n. 10 vuoden aikana nähnyt (=henkilökohtaisesti omin silmin) yhden toppihelaan jumittuneen fallin normaalissa veneessä ja yhden rullalle jumittuneen isopurjeen. Normaalirikisiä veneitä olen nähnyt vähintään 50 kertaisen määrän rullarikeihin verrattuna, joten mun "tilastojen" mukaan rullaiso on 50 kertaa herkempi vikaantumaan kuin tavallinen.

Rullalle puoliväliin jumittunut iso repesi kun sitä yritettiin saada ulos rullalta satamaolosuhteissa, yksi mies mastossa ja useampi kannen tasolla, purjeen kanssa tapeltiin muutama tunti.

Sinänsä tuo minunkin näkemäni tavallisen purjeen jumittuminen koski Dufouria. Eikös niissä ole sparcraftin takilat? Mahtaako kyseisten takiloiden toppihelojen kehrissä olla joku designvirhe tai jotain.

Lue lisää

hauska nähdä, kun rullapurjetta kierretään rullalle ajamalla ympyrää. Rullaiso on tarkoitettukin järeämpiin mastoihin ja veneisiin, joissa mastoa ei muutenkaan taivutella.
Lukemattomat ovat ne kerrat, kun normaalin isopurjeen kanssa taistellaan nostossa ja laskussa. Erityisesti erilaiset lazy jack-viritykset tuntuvat aiheuttavan harmia.

Isorulla kirjoitti:

hauska nähdä, kun rullapurjetta kierretään rullalle ajamalla ympyrää. Rullaiso on tarkoitettukin järeämpiin mastoihin ja veneisiin, joissa mastoa ei muutenkaan taivutella.
Lukemattomat ovat ne kerrat, kun normaalin isopurjeen kanssa taistellaan nostossa ja laskussa. Erityisesti erilaiset lazy jack-viritykset tuntuvat aiheuttavan harmia.

Lue lisää

Mikä on niin iso masto tai vene, ettei mastoa taivuteltaisi? Ei sellaisia ainakaan Suomessa ole, jos ei niitä vanhoja lyhtypylväitä lasketa. Pienin vene muuten, jossa rullaison olen nähnyt, on ollut kuusimetrinen. Masto oli kyllä tönkkömallia alun perinkin. Onhan se pieni taistelu joka kerran kun isoa nostaa. Purje painaa sentään lattoineen liki 40 kg ja saatava osutettua barduunojen välistä. Aina se salilla käynnin voittaa ja taistelen niin kauan kuin jaksan, sitten hankin vahvempaa miehistöä tai muita apuja. Kukin oikoo vaivoja sen verran kuin haluaa.

Harvoinpa kukaan joutuu pyörimään saadakseen purjeen rullalle, mutta jos muu ei auta, se on täysin mahdollista.

Moodyman kirjoitti:

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Lue lisää

Ensimmäinen eli "ei sittenkkään"...

No, minulla on 20 vuoden kokemus perinteisitä isoita ja yksikään ei ole koskaan jumittunut. Toisaalta on nyt myös 4 vuoden kokemus rullaisosta eikä sekään ole jumittunut. Nytkyinen on toppirikinen kuten oli myös ensimmäinen veneemme. Kyllä toppirikistä voi taivuttaa, mutta ei todellakaan samoin kuin osatakilaa. Tähän rulla iso ei tuo muutostosta. Reilumman pussin ompeleminen rullaisoon on tätäpäivää. Perehdy asiaan ja tiedät mistä kirjoitat.

"haitat ja edut punnitaan"

1. kustannukset ovat toissijaisia. Ksaikille eivät merkityksellisiä.
2. Lisäpaino vaikuttaa vain pienissä veneissä, siten merkityksetön useimmile rullaison käyttäjille.
3. Suorituskyky ei heikkene, päinvastoin. Purjeen koon nopea ja joustava säätäminen lisää suorituskykyä aina, kun ollaan niillä rajoilla että purjetta pitää reivata. Täydellä purjeella purjehdittaessa ei mekitystä. Rullaison voi siis avata aina kun tuuli heikkenee ja reivata kun tuulee kovemppaa.
4. Rullaiso ei jumitu yhtään herkemmin kuin perinteinen, tuulen voimakkuudesta riippumatta. Kaikki juoksevat köydet ovat kannelta tavoitettavissa, toisin kuin perinteisessä nostettavassa isossa. Perustelut miksi olisi herkemmin jumittuva.

"yksinkertainen on hyvä"

1. Ei rullaiso vaadi mitenkään vain suoraa mastoa. Toki purjeen rullaaminehelpottuu, jois masto päästetään suoraksi. Kyllä, jos kyseessä on kilparikinen osatakila, rullaiso ei ole yhtä tehokasta, mutta nykyisissä cruisereiussa ei rullaiso heikennä ominaisuuksia. Yhtä trimmattava purje voi hyvin olla.

2. Kerro ne tapaukset, jotka vikauttavat purjeen rullaamisen. Miksi toisaalta ajaisit 15 kierrosta rullataksesi keulapurjeen sen sijaan, että laskisit purjeen alas??? Miksi maston ura lisää vikaantumisherkkyyttä??? Kokemukseni mukaan ura vaikuttaa ainoastaan siihen, mihin kulmaan tuuleen nähden purje voidaan rullata sisään. Keulapurjeella ei ole mitään merkitystä, kun taas rulla isolla tuulen on hyvä olla keulan suunnata ( /-45 astetta) mutta voi rullata mihin nkulmaan tahansa jos osaa.

3. No, perustelut tähän kiitos. Kokemusta ei ole eikä referenssejä.

muut juttusi vaikuttavat legendoilta... Kerro nyt ihmeessä mikä saa purjeen jumittumaan rullalle??? Mikä mekanismissa jumittuu ettei puje tule ulos, varsinkin jos kyseessä vain puolet purjeesta ja mies mastossa.

Loppujuttuihin en ota kantaa, ovat sen verran lapsellisia.


Tämä keskustelu on siinä mielessä hauskaa, että hyvin huomaa rullaison vastustajien tietämättömyyden. Vastatkaan kysymykseen miksi isopurje jumittuisi joko kokonaan tai osittain rullalle tai sitten ei menisi ollenkaan sisään tai toisaalta menisi vain osittain eikä tulisi enää ulos. Siis selittäkää asia teknisesti mikä jumittuu milloinkin. Nyt mutu (myös rahi ja vami) väittämät on jo käytetty.

Moodyman kirjoitti:

Ensimmäinen eli "ei sittenkkään"...

No, minulla on 20 vuoden kokemus perinteisitä isoita ja yksikään ei ole koskaan jumittunut. Toisaalta on nyt myös 4 vuoden kokemus rullaisosta eikä sekään ole jumittunut. Nytkyinen on toppirikinen kuten oli myös ensimmäinen veneemme. Kyllä toppirikistä voi taivuttaa, mutta ei todellakaan samoin kuin osatakilaa. Tähän rulla iso ei tuo muutostosta. Reilumman pussin ompeleminen rullaisoon on tätäpäivää. Perehdy asiaan ja tiedät mistä kirjoitat.

"haitat ja edut punnitaan"

1. kustannukset ovat toissijaisia. Ksaikille eivät merkityksellisiä.
2. Lisäpaino vaikuttaa vain pienissä veneissä, siten merkityksetön useimmile rullaison käyttäjille.
3. Suorituskyky ei heikkene, päinvastoin. Purjeen koon nopea ja joustava säätäminen lisää suorituskykyä aina, kun ollaan niillä rajoilla että purjetta pitää reivata. Täydellä purjeella purjehdittaessa ei mekitystä. Rullaison voi siis avata aina kun tuuli heikkenee ja reivata kun tuulee kovemppaa.
4. Rullaiso ei jumitu yhtään herkemmin kuin perinteinen, tuulen voimakkuudesta riippumatta. Kaikki juoksevat köydet ovat kannelta tavoitettavissa, toisin kuin perinteisessä nostettavassa isossa. Perustelut miksi olisi herkemmin jumittuva.

"yksinkertainen on hyvä"

1. Ei rullaiso vaadi mitenkään vain suoraa mastoa. Toki purjeen rullaaminehelpottuu, jois masto päästetään suoraksi. Kyllä, jos kyseessä on kilparikinen osatakila, rullaiso ei ole yhtä tehokasta, mutta nykyisissä cruisereiussa ei rullaiso heikennä ominaisuuksia. Yhtä trimmattava purje voi hyvin olla.

2. Kerro ne tapaukset, jotka vikauttavat purjeen rullaamisen. Miksi toisaalta ajaisit 15 kierrosta rullataksesi keulapurjeen sen sijaan, että laskisit purjeen alas??? Miksi maston ura lisää vikaantumisherkkyyttä??? Kokemukseni mukaan ura vaikuttaa ainoastaan siihen, mihin kulmaan tuuleen nähden purje voidaan rullata sisään. Keulapurjeella ei ole mitään merkitystä, kun taas rulla isolla tuulen on hyvä olla keulan suunnata ( /-45 astetta) mutta voi rullata mihin nkulmaan tahansa jos osaa.

3. No, perustelut tähän kiitos. Kokemusta ei ole eikä referenssejä.

muut juttusi vaikuttavat legendoilta... Kerro nyt ihmeessä mikä saa purjeen jumittumaan rullalle??? Mikä mekanismissa jumittuu ettei puje tule ulos, varsinkin jos kyseessä vain puolet purjeesta ja mies mastossa.

Loppujuttuihin en ota kantaa, ovat sen verran lapsellisia.


Tämä keskustelu on siinä mielessä hauskaa, että hyvin huomaa rullaison vastustajien tietämättömyyden. Vastatkaan kysymykseen miksi isopurje jumittuisi joko kokonaan tai osittain rullalle tai sitten ei menisi ollenkaan sisään tai toisaalta menisi vain osittain eikä tulisi enää ulos. Siis selittäkää asia teknisesti mikä jumittuu milloinkin. Nyt mutu (myös rahi ja vami) väittämät on jo käytetty.

Lue lisää

Ilmeisesti olet seilannut sen verran vähän ja vain kotirannoilla, ettet vielä ole nähnyt rullaison tai edes rullagenuan ongelmia. Se mitä ei itse ole nähnyt, sitä ei ole olemassa?
Mukavaa omalta kannaltasi, että sinun paatissasi rullaiso on toiminut ilman ongelmia. Jos rullaison jumittumisen mekanismi on sinulle täysin tuntematon, suosittelen perehtymistä asiaan. Tietoa löydät sekä kirjoista että netistä, valitettavasti ei suomenkielistä.

vai pelkkä mainosmies? kirjoitti:

Ilmeisesti olet seilannut sen verran vähän ja vain kotirannoilla, ettet vielä ole nähnyt rullaison tai edes rullagenuan ongelmia. Se mitä ei itse ole nähnyt, sitä ei ole olemassa?
Mukavaa omalta kannaltasi, että sinun paatissasi rullaiso on toiminut ilman ongelmia. Jos rullaison jumittumisen mekanismi on sinulle täysin tuntematon, suosittelen perehtymistä asiaan. Tietoa löydät sekä kirjoista että netistä, valitettavasti ei suomenkielistä.

Lue lisää

olla ainoa ketjun keskusteluun osallistunut, jolla on oikeasti kokemusta myös rullaisosta.

Et sitten osannut sanoa mikä mekanismissa jumittuu. Voin kertoa, ei mikään. Googletin löytääkseni jotain jumittumisongelmista, mutta nopealla etsimisellä en löytänyt mitään. Käyttäjäthän ovat aivan pirun tyyytyväisiä rullaisoonsa, aivan kuten minäkin ja muut tuntemani rullaison käyttäjät. Eräs jopa mainitsi, että sama 160-165 Nm vuorokaudessa taittuu kuin aikaisemminkin. Huom. tällä purjehtijalla oli ensin molemmat perinteisiä, siis keulapurjekin hakasilla kiinnitettävä. Asennutti sitten molempii rullat.

Sinänsä keskustelua on turha jatkaa, koska muilta ei löydy omakohtaista kokemusta. On niin helppo leikkiä asiantuntiaa.

=====================

I have an Isomat mast-furling system for my main, and after about 10,000 nm and 5-1/2 years of sailing in with it in all wind and sea state conditions up to Force 8, I think it's great. Mechanically, it's never failed me--in or out smoothly, every time. The boat sails great, even with no battens and a negative roach.

Besides the convenience and safety of being able to reef from the cockpit, it (along with the roller reefing staysail and 110% genoa), allows me to make small sail adjustments to the sailplan in order to keep the helm balanced. I've found that rolling the main in or out by as little as 6" can make a noticable difference in helm pressure under heavy weather condtions. And because it can be done easily and quickly by one person, from the cockpit, I don't tend to put it off, waiting to see if conditions will change.

BTW, I had foam luff pads sewn into my genoa, so I can roll it in to any position and it maintains a flat shape--absolutely critical in strong winds.
__________________
Hud
s/y The Belle of Virginia, IP 380
Nevis, West Indies
Click to Search Cruisers Forum Archives

==================================

I think it's great!

--------------------------------------------------------------------------------

I have roller furling main, genoa, and staysail on my boat. I love it. After several thousand miles, I'm very confident in the system and how it works. Mine is made by Charleston Spars and is as simple as the RF for the main. I wouldn't have wanted the first in-mast main furling system, but the concept has evolved to the point where I believe they can become better accepted, much like the RF headsails.

Yes, I have a smaller main and no battens. I can live with that.

The key advantages for me: Never leaving the cockpit, sail is put away before the anchors is down, main is well protected inside the mast, infinite reefing, easy in and out means it gets used more on short trips.
__________________
You only get to go around once, so why not go around?

====================================

vai pelkkä mainosmies? kirjoitti:

Ilmeisesti olet seilannut sen verran vähän ja vain kotirannoilla, ettet vielä ole nähnyt rullaison tai edes rullagenuan ongelmia. Se mitä ei itse ole nähnyt, sitä ei ole olemassa?
Mukavaa omalta kannaltasi, että sinun paatissasi rullaiso on toiminut ilman ongelmia. Jos rullaison jumittumisen mekanismi on sinulle täysin tuntematon, suosittelen perehtymistä asiaan. Tietoa löydät sekä kirjoista että netistä, valitettavasti ei suomenkielistä.

Lue lisää

40 000 mailia ja ison rullan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Kolmas purjekerta menossa rullalaitteen ikä yli 20 vuotta edelleen toimii erinomaisesti. Trimmausmahdollisuudet hiukan pienemmät, mutta so what.
Satamaan tullessa seilit kasassa, kun muut vasta aloittavat laskemista ja satamasta lähtiessä heti purjehdusvalmius.
Isopurje säilyy hyvin maston suojassa satamassa.
Jos vielä joskus hankin veneen on siinäkin varmasti rullaiso.

siltikään kirjoitti:

Minulla on perinteinen iso, eikä se ole ikinä, siis yhtä ainutta kertaa kymmenien vuosien aikana yhdessäkään omistamassani veneessä jäänyt jumiin. Voidaanko tästä jotenkin päätellä, että ne eivät koskaan niin tee? No joo, kisaveneessä taas on melko suurella varmuudella kuorittu falli painon säästämiseksi ja dyneemasydän litistyy helpommin kuin vaijeri ja pääsee ahtaampaankin väliin. Siis jälleen kyse niistä kompromisseista, kun jätetään falliin kuori paikalleen.

Vanhoissa 70-luvun toppirikeissä ei sitä puhelinpylvästä taivuteltu. Jo senkin vuosikymmenen lopulla saalinkeja tuli lisää ja profiiliti ohenivat. Ne taipuvat aivan reippaasti. Läpilattaison trimmaamisesta kevyessä tuulessa olet aivan pihalla, siinä ei todistetusti ole mitään ongelmaa. Ja reilumman pussin ompeleminen rullaisoon on kyllä fyysinen mahdottomuus.

Lue lisää

Olet varsinainen tarinan kertoja...juna meni jo asemasi ohi...kävele kotiin

Moodyman kirjoitti:

Niin, nykyinen vene on kuudes, mutta vasta ensimmäinen rullaiso. Tuo on kyllä mielenkiintoista että jälleen viitta nähneesi lukuisia jumittuneita rullaisoja, omalle kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Erityisesti Saksassa rullaisot ovat erittäin yleisiä, mutta sielläkään en ole nähnyt yhtään jumittunutta. Siksi en usko näihin tarinoihin. Sitävastoin viime kesäkuussa näkemäni jumittunut perinteinen iso oli uudehkossa kilpaveneessä, pari aikaisempaa tapausta olivat uudehkoissa Dufoureissa. Siksi väitteesi nostinongelmien vähenemisestä eivät pidä paikkaansa. Lisäksi perinteisessä isossa juuri toppihelat ovat kovalla kulutuksella. Rullaisossa taasen kaikki päivittäin käytettävät köydet yms. ovat puomilla tai sen alapuolella.

Mitä tulee rullaison sisään rullaamiseen kovassa tuulessa, ei siihen liity mitään oikeaa ongelmaa. Jos purjeen päästää lepattamaan ja rullatessa tulee iso ryppy, selviää siitä avaamalla purjetta niin, että ryppy oikenee ja sitten rullaamalla uudestaan. Kyllä purjeen voi rullata sisään vaikka siinä olisi melko suuriakin ryppyjä, mutta kuka nyt omaa purjettaan... Kangastahan on paljon vain purjeen alaosassa ja siten tilaa rypyille kyllä on. Aivan samoin keulapurjeeseen tulee ryppyjä rulattaessa se sisään kovassa tuulessa purjeen lepattaessa.

Itselläni on toppiriki ja sanoisin, että purjeessa on muotoa kuten perinteisessäkin. Myös tuo osatakilainen Dehler kyllä yllätti. Siksi ryhdyinkin sitä seuraamaan. Eroa ei huomannut ennen kuin rullasivat purjeen sisään. Mitä tulee rullason trimaamiseen, se trimmataan kuten vastaava perinteinenkin. Eroa ei ole, samat mahdollisuudet luonnollisesti veneestä riippuen. Tietysti jos taipuisaan osatakilaan asentaa jälkikäteen mastoon kiinnitettävän rullalaitteen, jäykistyy masto kuten aikaisemmin totesin ja ei ehkä toimi enää. Toppirikiä ei muutenkaan pysty paljoa taivuttamaan, joten vaikutusta ei ole. Läpilatat sitävastoin kevyessä kelissä taipuvat haluamaansa muotoon joka ei välttämättä ole virtausten kannalta optimaalinen.

Tämäkin keskustelu osoittaa, että esim. rullaisoon liittyy paljon uskomuksia. Kyllä keularullaakin vastustettin aluksi, kovin yleisä nykyään ovat.

Lue lisää

Jumittunutta rullaisopurjetta olen ollut pari kertaa purkamassa. Yhdessäkään tietämässäni tapauksessa ongelma ei ole johtunut laitteiston tai purjeen viasta, vaan aina kyseessä on käyttövirheestä aiheutuva ongelma, jonka riski on olemassa käytännössä kaikissa maston sisälle rullautuvissa purjeissa. Maston sisällä oleva tila ei ole kovin suuri. Varsinkin silloin kun puomiliikki on pitkä suhteessa mastoprofiilin kokoon, täyttyy maston sisällä oleva tila lähes täyteen purjeen alaosassa. Käytännössä rullaisopurjeiden etukulman vahvistus joudutaan usein tekemään huomattavan ohueksi, jotta purjeen alaosa ei kasva täysin sisään rullattuna liian paksuksi. Vastaavasti lyhyen puomiliikin purjeissa tilaa maston sisällä voi olla reilustikin.

Yhdessäkään tietämässäni tapauksessa sisään rullaus ei ole aiheuttanut jumittumista. Jumittumisen aiheuttanut auki rullaaminen, jonka yhteydessä purjetta ei ole vedetty ulos riittävästi. Tällöin purjetta rullautuu auki maston sisälle. Kun tilaa ei ole kohtuuttomasti, auki rullautuva purje pakkautuu vasten maston sisäpintaa aiheuttaen niin paljoin kitkaa, että purje ei enää tule ulos vetämällä tai tuulen paineesta. Voisi kuvitella, että rullan kiristäminen takaisin tiukalla korjaisi tämän virheen ja taas homma toimii normaalisti. Näin ei kuitenkaan aina ole. Aika monen maston valmistajan rullamastossa ei ole mitään mahdollisuutta tietää tai nähdä ulkopuolelta miten paljon rullaa on avattu. Pahimmassa tapauksessa rullaa avataan niin paljon, että osa purjeesta alkaa pyöriä maston sisällä vastakkaiseen suuntaan kuin purjeen uloimmat kerrokset. Kun sitten huomataan, että purje on jumissa, saatetaan yrittää kiristää rullaa takaisin tiukalle ja lopputuloksena on maston sisälle kiilautunutta eri suuntiin kääntyvää kangasta, joka ei liikahdakaan sisään tai ulos. Erityisen hankalia ovat sähköiset tai hydrauliset rullat, joista puuttuu käsituntuma operoidessa kokonaan ja voimaa on paljon käytössä.

Purkuprosessi on käytännössä enemmän tai vähemmän väkivaltainen, eli purjetta aletaan repimään mastosta ulos pikku hiljaa. Harvemmin onnistuu käsivoimin, vaan vaatii pihtejä ja kärsivällisyyttä. Bonuksen on se, että hommaan tarvitaan usein useampi henkilö ja puosuntuolikiipeilyä, jotta päästään repimään purjetta ulos ylempää sitä mukaa kun takaliikkiä tulee esiin mastosta. Maston sisälle jumittunutta purjetta ei pysty laskemaan alas ennen kuin se on purettu mastosta ulos.

Tämän ongelman voi välttää sillä, että jarruttaa rullasysteemistä vastaan kun purjetta vedetään ulos mastosta. Näin varmistetaan se, että rullapurje pysyy kireällä rullalla maston sisällä eikä pääse aukeamaan maston sisälle.

2016 ARCin jälkeen katselin askartelua viereisen Beneteau 50 rullamastoon jumittuneen laminaatti-ison purkamiseksi. Se oli jumittunut n 50% reiviasennossa. Kangasta oli kiilautuneissa rypyissä päällekkäin muutama kerros alasaalingin yläpuolella. Kyseessä ei ollut yksi ryppy vaan leveämpi alue. Se oli niin tiukkaan kiilattu, että puosun tuoli ja vinssit olivat käytössä monta vuorokautta ja yrittäjät vaihtuivat. Lopputulos oli riekaleinen purje. Niissä oloissa ehkä korjaamaton tilanne. En kehdannut kääntää puukkoa haavassa ja kysellä tarkemmin miten jumitus oli syntynyt. Yleissääntö kaikissa rullapurjeissa on kevyt jarrutus avautuessa, hieman jännitystä aina reiviköydessä ja mieluummin käsivoimilla kuin vinssillä sisäänrullaus, mikä tietenkään ei aina ole mahdollista. Vinssillä ja varmaankin vielä varmemmin sähkövinssillä voi saada tuhoa aikaiseksi kun tuntuma puuttuu.

Jos ei osaa niin ei osaa. Vedetty sisään väärin, ei sen kummempaa.

Osaamattomuutta kirjoitti:

Jos ei osaa niin ei osaa. Vedetty sisään väärin, ei sen kummempaa.

Ja jos osaa, niin virheitähän ei vahingossakaan satu. Silloin köysi ei voi esimerkiksi horjahtaessa livetä käsistä, koska jos osaa, ei tietenkään horjahda.

No jos snörppi on jäänyt löysäksi. Minulla ei läpätä.

Lazy jacksit auttaa jo sen verran, että satamaan tullessa riittää, kun vapauttaa ison nostimen. 10 sekuntia menee siihen, kun käy kiskaisemassa ylimmät 3 metriä purjeesta alas. Toisaalta ei tarvitse vedellä naruista, joten on yhtä nopeaa. Kaverin rullaisoa olen käyttänyt, enkä pidä sitä kovinkaan merkittävänä apuna. En itse siitä ekstraa maksaisi, mutta ei se toisaalta olisi este, jos olisin hankkimassa käytettyä venettä rullaisolla.

Helppo allekirjoittaa tämä teksti.

Onko noissa rulalaitteissa / purjeen säädöissä merkittävääkin eroa verrattuna jos purje rullataan maston sisään tai puomin sisään? Maston sisän lienee paljon yleisempi.

Asia on juuri näin kuin nimimerkki ”Rullassa” kirjoitti. Itsellä kokemusta 20 vuotta tavallisesta isosta ja nyt 3 kautta rullaisosta. Aina on sopiva setti purjeita ulkona kun ulosvedettäessä ottaa sen verran kun tarvii purjetta ulos ja sisäänreivaaminen helppoa. En itsekään ensin ollut vakuuttunut rullaisosta mutta kun veneessä muuten oli hinta, varusteet yms kohdillaan niin ajattelin kokeilla. Purjehdin noin puolet reissuista yksin ja hetkeäkään en ole katunut, toimii minun käytössä erittäin hyvin. Seuraavan veneen ostan mielellään rullaisolla mutta käytetyn kaupassa on monta tekijää ja rullaiso vain yksi varuste., ilmankin pärjää. Jos tilaisin uuden veneen ottaisin sen ehdottomasti rullaisolla.

harkitsen_hankintaa kirjoitti:

Onko noissa rulalaitteissa / purjeen säädöissä merkittävääkin eroa verrattuna jos purje rullataan maston sisään tai puomin sisään? Maston sisän lienee paljon yleisempi.

Kummassakaan ei voi käyttää cuninghamia eli etuliikin kireyden säätö on fallin varassa ja mastoon osittain rullattuna sitä ei voi säätää lainkaan.

Rullapuomissa ei taas voi säätää puomiliikkiä reivattuna.

Rullamastossa ei voi käyttää vaakalattoja.

Kumpikin asettaa rajoituksia purjeen muodolle. Rullamastolla purjeesta on tehtävä melko litteä ja ahvenselältään pystylatoillakin pienempi kuin normaali purje. Rullapuomilla alaliikistä ei voi tehdä lentävää eikä siihen voi myöskään jättää keskelle ylimääräistä kangasta, joka mahdollistaa purjeen alareunan kaarevuuden. Todennäköisesti myös muuten muodosta tulee litteämpi.

Rullamastossa rullalaitteen ja puomin massa on aina korkealla, mikä heikentää merkittävästi veneen vakavuutta. Rullapuomissa rullalaite on alhaalla ja reivatessa vakavuus paranee purjeen tullessa alas. 10 kg korkealla mastossa vastaa vakavuuden kannalta 100 kg kölibulbissa.

Rullapuomissa purjeen saa aina alas kuten tavallisen ison. Rullamastoon purje voi jumittua ja vaikka ei jumittuisi pystylatat tekevät alasotosta vaikeaa merellä.

Molemmissa ongelmana on se, että purjeesta tulee pussikkaampi reivatessa, aivan kuten genua. Parempi olisi tietysti toisin päin. Tietysti purjeen ollessa hyvin littenä aukinaisena ongelma on ehkä enemmänkin se litteys aukinaisena.

Suorituskyvyn kannalta ilmeisesti rullapuomi mahdollistaa tehokkaamman isopurjeen.

Rullapuomihan tai paremminkin rullareivi oli käytössä useissa 60- ja 70-luvun veneissä, esimerkiksi Ohlsson 22:ssa. Siitä kuitenkin on luovuttu ongelmiensa takia. Noissa koko puomi pyöri, mikä tietysti vaatii kikin irroituksen, toisin kuin puomin sisään rullautuva.

Pyörivällä puomilla ison reivaaminen oli lyhyt aikakausi mutta kerkesin kokeilla kolmea perheessämme ollutta 25-27ft venettä ko reivillä.. Aivan surkea systeemi. Isopurje siirtyi puomia pyörittäessä eteenpäin pahentaen muotoa säkiksi. Muodon parannusyritys oli tyynyn rullaaminen etuosaan täytteeksi. En ole saanut selvyyttä miten puomiin sisälle rullattaessa kyseinen haitta voidaan estää ja alaliikin kireys säilyttää. Normaalilla reiviköydellä purjeen muoto säilyy tai pussia voi latistaakin.

seppomartti kirjoitti:

Pyörivällä puomilla ison reivaaminen oli lyhyt aikakausi mutta kerkesin kokeilla kolmea perheessämme ollutta 25-27ft venettä ko reivillä.. Aivan surkea systeemi. Isopurje siirtyi puomia pyörittäessä eteenpäin pahentaen muotoa säkiksi. Muodon parannusyritys oli tyynyn rullaaminen etuosaan täytteeksi. En ole saanut selvyyttä miten puomiin sisälle rullattaessa kyseinen haitta voidaan estää ja alaliikin kireys säilyttää. Normaalilla reiviköydellä purjeen muoto säilyy tai pussia voi latistaakin.

Lue lisää

Ilmeisesti alaliikin kiristys jätetään läpilattojen tehtäväksi ja reivi otetaan aina latan kohdalle. Ehkä toimiikin? http://www.uksailmakers.com/cruising-main-construction-options/in-boom-furling-main-sails/

Kiitos rullassa hyvästä kommentoinnista. Samoin uskon monen cruising veneilijän ajattelevan, että mukavuus on etusijalla ja ne muutamat menetetyt solmut osat eivät ole cruisaajan ongelma. Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa.

Tiedostaen rullaison rajallisuuden kerron myös yhden tarinan. Ajoimme samaan suuntaan toisen samankokoisen veneen kanssa lähes samaa vauhtia takatuulessa. Molemmilla oli vain genua auki. Tuulen kääntyessä enemmän sivulle avasimme rullaison auki vauhdissa naapuriveneen jäädessä kuin seisomaan. Toisella veneellä oli normi iso. Joskus näinkin päin :)

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti alaliikin kiristys jätetään läpilattojen tehtäväksi ja reivi otetaan aina latan kohdalle. Ehkä toimiikin? http://www.uksailmakers.com/cruising-main-construction-options/in-boom-furling-main-sails/

Lue lisää

Minulla on puomin sisään rullaava rullaiso, mutta en ole käyttänyt sitä ikinä. Jonkin verran on herännyt mielenkiintoa kokeilla systeemiä joskus, mutta en ole tullut ajatelleeksi että läpilatoilla voisi hoitaa purjeen alaliikin kiristyksen, mitä olen pitänyt systeemin suurimpana ongelmana.

Joskusnäinkin kirjoitti:

Tiedostaen rullaison rajallisuuden kerron myös yhden tarinan. Ajoimme samaan suuntaan toisen samankokoisen veneen kanssa lähes samaa vauhtia takatuulessa. Molemmilla oli vain genua auki. Tuulen kääntyessä enemmän sivulle avasimme rullaison auki vauhdissa naapuriveneen jäädessä kuin seisomaan. Toisella veneellä oli normi iso. Joskus näinkin päin :)

Lue lisää

Tarinoita on yhtä monta kuin purjehtijoita. Ei-rullattavan isopurjeen voi kyllä avata, reivata tai ottaa alas kaikissa tuulen suunnissa. Jkv rajoituksia tulee, jos ratsastajat liikkuvat kankeasti tai lazyjackit on tiellä tms.
On luonnollista, että rullaison kannattajat keksivät puolustuksia haaveilleen tai ostopäätöksilleen. Sekin on mahdollista, että rullapurjeiden ihannoinnissa jää huomaamatta kuinka "perinteisen" isopurjeen kehitys on myös edennyt. Mukavuuden halu varmaankin tavoite, kun lenssillä mennään pelkällä rullagenualla tai ei avata edes sitä. Starttinapin painaminen näyttää houkuttavan lomapurjehtijaa jopa enemmän kuin rullapurjeet.....

Joakim1 kirjoitti:

Kummassakaan ei voi käyttää cuninghamia eli etuliikin kireyden säätö on fallin varassa ja mastoon osittain rullattuna sitä ei voi säätää lainkaan.

Rullapuomissa ei taas voi säätää puomiliikkiä reivattuna.

Rullamastossa ei voi käyttää vaakalattoja.

Kumpikin asettaa rajoituksia purjeen muodolle. Rullamastolla purjeesta on tehtävä melko litteä ja ahvenselältään pystylatoillakin pienempi kuin normaali purje. Rullapuomilla alaliikistä ei voi tehdä lentävää eikä siihen voi myöskään jättää keskelle ylimääräistä kangasta, joka mahdollistaa purjeen alareunan kaarevuuden. Todennäköisesti myös muuten muodosta tulee litteämpi.

Rullamastossa rullalaitteen ja puomin massa on aina korkealla, mikä heikentää merkittävästi veneen vakavuutta. Rullapuomissa rullalaite on alhaalla ja reivatessa vakavuus paranee purjeen tullessa alas. 10 kg korkealla mastossa vastaa vakavuuden kannalta 100 kg kölibulbissa.

Rullapuomissa purjeen saa aina alas kuten tavallisen ison. Rullamastoon purje voi jumittua ja vaikka ei jumittuisi pystylatat tekevät alasotosta vaikeaa merellä.

Molemmissa ongelmana on se, että purjeesta tulee pussikkaampi reivatessa, aivan kuten genua. Parempi olisi tietysti toisin päin. Tietysti purjeen ollessa hyvin littenä aukinaisena ongelma on ehkä enemmänkin se litteys aukinaisena.

Suorituskyvyn kannalta ilmeisesti rullapuomi mahdollistaa tehokkaamman isopurjeen.

Rullapuomihan tai paremminkin rullareivi oli käytössä useissa 60- ja 70-luvun veneissä, esimerkiksi Ohlsson 22:ssa. Siitä kuitenkin on luovuttu ongelmiensa takia. Noissa koko puomi pyöri, mikä tietysti vaatii kikin irroituksen, toisin kuin puomin sisään rullautuva.

Lue lisää

Joakimin kommentit ovat naulankantaan tuon purjeen muodon rajoitteiden osalta. Toisaalta purjeiden tekeminen on kehittynyt paljon ja unelmonkin siitä, että n. 5 - 10 vuoden kuluttua kun meille hommataan uutta isopurjetta, niin siihen saa kunnollisen ahvenselän, kuin normi purjeessa. YM:ssä oli jokin aika sitten juttu uudesta HR:stä, jutussa todettiin, että eivät ole koskaan aiemmin purjehtineet yhtä hienosti tehdyllä rullaisolla, joka toimi aivan kuin normi purje - kehitys kehittyy.

Rullaison osalta purjemaakarin osaaminen korostuu, koska kokemusta tällaisten purjeiden tekemisestä on vähän.

Tuo lisäpaino joka suuremmasta mastosta tulee oli yksi asia, joka minua huolestutti, kun hommasimme veneemme. Masto on aivan perkeleen painava - toisaalta meillä oli aiemmin 1,5 m lyhyempi vene, jossa on kisa masto yms. ja sekin oli todella painava. Hiilikuitumastot on erikseen, mutta luulen, että nykyisen mastomme painoero vastaavaan normaalimastoon on todellisuudessa reilusti alle 50 kg. Mutta tuo n. 50 kg tuntuu järisyttävältä erolta kun mastoa siirrellään.

Emme pärjää vauhdissa saman kokoisille Arconoille tai X:lle, mutta toisaalta se ei oikeasti ole mastosta kiinni vaan ihan muista asioista. Meidän veneessä ei ylipäätään ole optimoitu painoa, vaan kaikki heloitus yms. on ylikokoa ja sisusta paksua tiikkiä - runsaine kaappeineen jne. Tankitkin on suuria (vettä 350 l).

Joskusnäinkin kirjoitti:

Tiedostaen rullaison rajallisuuden kerron myös yhden tarinan. Ajoimme samaan suuntaan toisen samankokoisen veneen kanssa lähes samaa vauhtia takatuulessa. Molemmilla oli vain genua auki. Tuulen kääntyessä enemmän sivulle avasimme rullaison auki vauhdissa naapuriveneen jäädessä kuin seisomaan. Toisella veneellä oli normi iso. Joskus näinkin päin :)

Lue lisää

Kertoo toki jotain molempien pursien miehistöistä, että takatuulessa ajetaan pelkällä genoalla.

Venevauhti kuitenkin ilmeisesti kiinnostaa, kun naapurivenettö parempi vauhti noteerattiin.

Joskusnäinkin kirjoitti:

Tiedostaen rullaison rajallisuuden kerron myös yhden tarinan. Ajoimme samaan suuntaan toisen samankokoisen veneen kanssa lähes samaa vauhtia takatuulessa. Molemmilla oli vain genua auki. Tuulen kääntyessä enemmän sivulle avasimme rullaison auki vauhdissa naapuriveneen jäädessä kuin seisomaan. Toisella veneellä oli normi iso. Joskus näinkin päin :)

Lue lisää

Minulla taas on kerrottavana sellainen tarina, että reippaassa keskituulessa tutun 44-jalkainen jäi avotuuliosuudella taakse omalle 34-jalkaiselle. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun tuttu oli laittanut jälkiasennetun rullaison. Sitä ennen olivat nopeudet olleet kokoeron mukaisia.

rullausmuoti kirjoitti:

Tarinoita on yhtä monta kuin purjehtijoita. Ei-rullattavan isopurjeen voi kyllä avata, reivata tai ottaa alas kaikissa tuulen suunnissa. Jkv rajoituksia tulee, jos ratsastajat liikkuvat kankeasti tai lazyjackit on tiellä tms.
On luonnollista, että rullaison kannattajat keksivät puolustuksia haaveilleen tai ostopäätöksilleen. Sekin on mahdollista, että rullapurjeiden ihannoinnissa jää huomaamatta kuinka "perinteisen" isopurjeen kehitys on myös edennyt. Mukavuuden halu varmaankin tavoite, kun lenssillä mennään pelkällä rullagenualla tai ei avata edes sitä. Starttinapin painaminen näyttää houkuttavan lomapurjehtijaa jopa enemmän kuin rullapurjeet.....

Lue lisää

Rullamuoti. Kyllä sen purjeen voi sisään vetää millä vain suunnalla, mutta ei kannata miten kovalla tuulella tahansa. Lähinnä oikein kovalla tuulella purjeeseen voi tulla ryppyjä sisään kelatessa.

Tietysti kuten kaikessa veneilyssä järkeä voi ja saa käyttää kun tekee erilaisia asioita. Vähän ajatuksella, että jos sinulla on keulassa fendari suojaamassa keulaa, niin voit ajaa laituria päin ilman että keula vahingoittuu - näin varmasti on, mutta ei kai kukaan näin tee....

Eli rullaison voi vetää kelillä kuin kelillä ja tuulen suunnalla sisään, mutta kyse on paljonko se vaatii voimaa ja onko kuitenkin järkevämpi vähän muuttaa suuntaa ja vetää purje nopeasti sisään. Reivaamisen voi tietysti tehdä vähän suuremmallakin voimalla, mutta se kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun ei vielä olla liikkeellä aivan liian isolla purjepinnalla - kuten normi isonkin kanssa.

Rullan kanssa tässä on se hyvä puoli, että sisään voi ottaa purjetta vaikka 10 cm kerrallaan ja reivata portaattomasti. Tästä syystä ainakin meidän veneessä reivataan isoa usein ja pieniä määriä sekä sisään, että ulos. Esim. tänä kesänä pohjoisen suuntaisilla puuskaisilla tuulilla tämä oli erittäin hyvä asia ja me säädimme purjepintaa helposti useita kertoja tunnissa. Edessä broachattiin täydellä tai 1 reivatulla isolla, kun me pystyimme säätämään ison kokoa nopeasti edellä menijöiden tilanteiden mukaan (Hangon läntisellä tuulen nopeus vaihteli 5 - 15 m/s välillä).

Spinnulla kirjoitti:

Kertoo toki jotain molempien pursien miehistöistä, että takatuulessa ajetaan pelkällä genoalla.

Venevauhti kuitenkin ilmeisesti kiinnostaa, kun naapurivenettö parempi vauhti noteerattiin.

Lue lisää

Nimenomaan kertoo meidän tavasta. Tuulta oli noin 9 m/s sekunnissa ja kapean väylän ympäristö suht kivikkoinen. Siksi mietittiin, kuten ilm edessä mennyt venekunta että otetaan varman päälle. Kun sitten tuuli tai paremminkin väylä kääntyi ja leveni niin että tuuli tuli sivuilta meidän oli helpompi lisätä purjetta. Kuten kerroin, kerran näinkin päin ja tiedostaen rullaison rajallisuuden.

Rullassa kirjoitti:

Rullamuoti. Kyllä sen purjeen voi sisään vetää millä vain suunnalla, mutta ei kannata miten kovalla tuulella tahansa. Lähinnä oikein kovalla tuulella purjeeseen voi tulla ryppyjä sisään kelatessa.

Tietysti kuten kaikessa veneilyssä järkeä voi ja saa käyttää kun tekee erilaisia asioita. Vähän ajatuksella, että jos sinulla on keulassa fendari suojaamassa keulaa, niin voit ajaa laituria päin ilman että keula vahingoittuu - näin varmasti on, mutta ei kai kukaan näin tee....

Eli rullaison voi vetää kelillä kuin kelillä ja tuulen suunnalla sisään, mutta kyse on paljonko se vaatii voimaa ja onko kuitenkin järkevämpi vähän muuttaa suuntaa ja vetää purje nopeasti sisään. Reivaamisen voi tietysti tehdä vähän suuremmallakin voimalla, mutta se kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun ei vielä olla liikkeellä aivan liian isolla purjepinnalla - kuten normi isonkin kanssa.

Rullan kanssa tässä on se hyvä puoli, että sisään voi ottaa purjetta vaikka 10 cm kerrallaan ja reivata portaattomasti. Tästä syystä ainakin meidän veneessä reivataan isoa usein ja pieniä määriä sekä sisään, että ulos. Esim. tänä kesänä pohjoisen suuntaisilla puuskaisilla tuulilla tämä oli erittäin hyvä asia ja me säädimme purjepintaa helposti useita kertoja tunnissa. Edessä broachattiin täydellä tai 1 reivatulla isolla, kun me pystyimme säätämään ison kokoa nopeasti edellä menijöiden tilanteiden mukaan (Hangon läntisellä tuulen nopeus vaihteli 5 - 15 m/s välillä).

Lue lisää

Onpa todella tiheää reivausta/avausta. Tavanomaisessa pohjoistuulessa kun puuskat kestävät kymmeniä sekunteja, eivät kymmeniä minuutteja. Normaali tapa reagoida puuskiin on skuutin tai levangin säätö, joka on sekuntien juttu.

Jos kovemmalla tuulella voi rullaa sisään vetäessä tulla ryppyjä, on kyse juuri niistä olosuhteista, joissa rulla nimenomaan ei saa jumittua. Ja reivin sisäänotto ennen lähtöä on äärimmäisen helppoa, oli kyse rullaisosta tai tavallisesta. Vain poikkeustapauksissa tietää etukäteen tullen voimistuvan niin, että reivauksen voisi ennakoida. Siihen ei auta ennusteen tieto päivällä voimistuvasta tuulesta.

helpompi.tapa kirjoitti:

Onpa todella tiheää reivausta/avausta. Tavanomaisessa pohjoistuulessa kun puuskat kestävät kymmeniä sekunteja, eivät kymmeniä minuutteja. Normaali tapa reagoida puuskiin on skuutin tai levangin säätö, joka on sekuntien juttu.

Jos kovemmalla tuulella voi rullaa sisään vetäessä tulla ryppyjä, on kyse juuri niistä olosuhteista, joissa rulla nimenomaan ei saa jumittua. Ja reivin sisäänotto ennen lähtöä on äärimmäisen helppoa, oli kyse rullaisosta tai tavallisesta. Vain poikkeustapauksissa tietää etukäteen tullen voimistuvan niin, että reivauksen voisi ennakoida. Siihen ei auta ennusteen tieto päivällä voimistuvasta tuulesta.

Lue lisää

Keli oli tosiaan aika poikkeuksellinen. Puuskat kestivät 5 min - 10 min, joten kyllä siinä oli ihan tekemistä. Meillä purjetta on yhteensä n. 80 m2 ja se on ehdottomasti liikaa 15 m/s puuskiin.

Noilla rypyillä tarkoitan hyvinpieniä ryppyjä, joita voi jäädä purjeeseen - en sellaisia, joissa kangas menee paksusti toisen päälle. Kangasta on toisen päällä alle sentti.

Ennen lähtöä reivaamisessa on se ongelma, että koskaan ei ole oikea määrä purjetta käytössä. Siinä varmasti menetetään moninkertaisesti vauhtietu, joka normaalimastossa on.

Toisaalta kun ollaan niin kovissa tuulissa, että on välttämätöntä reivata, niin silloin rulla maston ja normi maston ero on minimaalinen. Tässä ei ole enää väliä, että rullamaston isopurje on pienempi, kuin normi, koska purjepintaa on jo mutenkin pienennetty.

Joskusnäinkin kirjoitti:

Nimenomaan kertoo meidän tavasta. Tuulta oli noin 9 m/s sekunnissa ja kapean väylän ympäristö suht kivikkoinen. Siksi mietittiin, kuten ilm edessä mennyt venekunta että otetaan varman päälle. Kun sitten tuuli tai paremminkin väylä kääntyi ja leveni niin että tuuli tuli sivuilta meidän oli helpompi lisätä purjetta. Kuten kerroin, kerran näinkin päin ja tiedostaen rullaison rajallisuuden.

Lue lisää

Juuri tänään tulin reilu 20 mkp pelkällä keulapurjeella. Suhteellinen tuulensuunta vaihteli 50-180 astetta ja tuulta saarten suojassa 5 m/s, avoimella liki 10 m/s. Tänään, kuten aiemminkaan en ole kaivannut vastaisemmilla tai edes sivutuulilla lisää purjetta kun suhteellista tuulta tulee muutenkin reilusti enemmän. Ohjaus oli sormenpäähommaa kaikkiin tuulensuuntiin, myös aallokossa.

Rullassa kirjoitti:

Keli oli tosiaan aika poikkeuksellinen. Puuskat kestivät 5 min - 10 min, joten kyllä siinä oli ihan tekemistä. Meillä purjetta on yhteensä n. 80 m2 ja se on ehdottomasti liikaa 15 m/s puuskiin.

Noilla rypyillä tarkoitan hyvinpieniä ryppyjä, joita voi jäädä purjeeseen - en sellaisia, joissa kangas menee paksusti toisen päälle. Kangasta on toisen päällä alle sentti.

Ennen lähtöä reivaamisessa on se ongelma, että koskaan ei ole oikea määrä purjetta käytössä. Siinä varmasti menetetään moninkertaisesti vauhtietu, joka normaalimastossa on.

Toisaalta kun ollaan niin kovissa tuulissa, että on välttämätöntä reivata, niin silloin rulla maston ja normi maston ero on minimaalinen. Tässä ei ole enää väliä, että rullamaston isopurje on pienempi, kuin normi, koska purjepintaa on jo mutenkin pienennetty.

Lue lisää

5-10 min menee kyllä helpolla hiukan tehoja isosta päästelemällä. Pinta-alaa säätelemällä kyllä unohtuu rullaison hankinnan motivaatio: sen helppous.

Reivattu ja muodoltaan oikea iso kyllä voittaa teholtaan selvästi liian pussikkaan rullalle reivatun, jonka pinta-alaa joutuu muodon takia vähentämään enemmän.

ala.vs.muoto kirjoitti:

5-10 min menee kyllä helpolla hiukan tehoja isosta päästelemällä. Pinta-alaa säätelemällä kyllä unohtuu rullaison hankinnan motivaatio: sen helppous.

Reivattu ja muodoltaan oikea iso kyllä voittaa teholtaan selvästi liian pussikkaan rullalle reivatun, jonka pinta-alaa joutuu muodon takia vähentämään enemmän.

Lue lisää

Rullaisolla voi ihan samalla tavalla taivuttaa mastoa päästäen tuulta purjeen yläosasta tässä ei ole eroa. Tuo purjeen rullalle vetäminen vaan on niin helppoa, että se ei ole mikään vaiva. Suurempi vaiva on taivuttaa mastoa.

Ainakin meillä rullapurjeen suurempi ongelma on se, että siinä ei ole mitään pussikkuutta. Purje on leikattu niin, että se menee hienosti rullalle, eli pussi puuttuu - joka on usein muuten se, mikä tekee normipurjeesta tehottoman, kun vanha purje on venynyt ja pussi on väärässä paikassa.. Se mitä kaipaisin olisi pientä pussikkuutta purjeen etuosaan, joka on vaikea toteuttaa rullapurjeessa. Purje toimisi tehokkaammin, jos pussikkuutta saisi purjeen etuosaa - tosin osinkyse voi olla siitä, että en vielä ihan optimaalisesti osaa säätää purjetta maston taivuttamista yms. hyödyntäen.

Alkaa tuntua siltä, että ala vs. muoto miekkosella ei ole rullaisosta kokemuksia. Vähän samanlaisia perusteita kuin aikoinaan rulla genoaan liittyen. Kuinkas moni purjehtii ilman rulla genoaa?

Rullassa kirjoitti:

Rullaisolla voi ihan samalla tavalla taivuttaa mastoa päästäen tuulta purjeen yläosasta tässä ei ole eroa. Tuo purjeen rullalle vetäminen vaan on niin helppoa, että se ei ole mikään vaiva. Suurempi vaiva on taivuttaa mastoa.

Ainakin meillä rullapurjeen suurempi ongelma on se, että siinä ei ole mitään pussikkuutta. Purje on leikattu niin, että se menee hienosti rullalle, eli pussi puuttuu - joka on usein muuten se, mikä tekee normipurjeesta tehottoman, kun vanha purje on venynyt ja pussi on väärässä paikassa.. Se mitä kaipaisin olisi pientä pussikkuutta purjeen etuosaan, joka on vaikea toteuttaa rullapurjeessa. Purje toimisi tehokkaammin, jos pussikkuutta saisi purjeen etuosaa - tosin osinkyse voi olla siitä, että en vielä ihan optimaalisesti osaa säätää purjetta maston taivuttamista yms. hyödyntäen.

Alkaa tuntua siltä, että ala vs. muoto miekkosella ei ole rullaisosta kokemuksia. Vähän samanlaisia perusteita kuin aikoinaan rulla genoaan liittyen. Kuinkas moni purjehtii ilman rulla genoaa?

Lue lisää

Rullagenuassa on edelleen suuria ongelmia, jotka vielä korostuvat rullaisossa, kuten kuvasit. Eli muotoa ei saada toimimaan sekä täysin avoimena että osin rullattuna.

Minulla on rullafokkia, ei siis genuaa. Olen pari kertaa hiukan rullannut sitä sisään todeten purjeen huonoksi kryssillä, vaikka purjeessa on reilu rullaustäyste. Genualla homma korostuu valtavasti eli siitä ei todellakaan saa kelvollista kryssifokkaa myrskyfokasta puhumattakaan, vaan kovaan tuuleen pitää tilalle vaihtaa fokka, jos haluaa kelvollisesti kryssiä.

Rulagenua myös joudutaan yleensä tekemään alimittaiseksi ja turhan litteäksi eli ei toimi hyvin veneissä, joissa täyskokoinen tehokas genua olisi tarpeen.

Ison, varsinkin rullaison, vaihtaminen taas ei tule kenellekään mieleen ja siinä masto rajoittaa rullausta eli ongelma "korjataan" poistsamalla isosta muoto.

Onneksi veneelläni pärjää hyvin täyskokoisella fokalla niissä keleissä, joissa tulee purjehdittua. Kovimmissa tuulissa ison voi ottaa kokonaan alas. Toimii paremmin kuin 2 reiviä ja pussikkaaksi rullattu fokka.

Itse miellän siis keulapurjeen rullalaitteen säilystapana. En reivauslaitteena, joka taas isopurjeessa ehdottomasti vaaditaan. Erityisen kätevä se on spinnun kanssa tai yleensäkin myötätuulessa, jolloin fokan saa nopeasti kokonaan pois häiritsemästä. Isolle ei vastaavaa tarvetta ole kuin niille, jotka haluavat käynnistää koneen ja jatkaa sitten myöhemmin taas purjehdusta.

Rullassa kirjoitti:

Rullaisolla voi ihan samalla tavalla taivuttaa mastoa päästäen tuulta purjeen yläosasta tässä ei ole eroa. Tuo purjeen rullalle vetäminen vaan on niin helppoa, että se ei ole mikään vaiva. Suurempi vaiva on taivuttaa mastoa.

Ainakin meillä rullapurjeen suurempi ongelma on se, että siinä ei ole mitään pussikkuutta. Purje on leikattu niin, että se menee hienosti rullalle, eli pussi puuttuu - joka on usein muuten se, mikä tekee normipurjeesta tehottoman, kun vanha purje on venynyt ja pussi on väärässä paikassa.. Se mitä kaipaisin olisi pientä pussikkuutta purjeen etuosaan, joka on vaikea toteuttaa rullapurjeessa. Purje toimisi tehokkaammin, jos pussikkuutta saisi purjeen etuosaa - tosin osinkyse voi olla siitä, että en vielä ihan optimaalisesti osaa säätää purjetta maston taivuttamista yms. hyödyntäen.

Alkaa tuntua siltä, että ala vs. muoto miekkosella ei ole rullaisosta kokemuksia. Vähän samanlaisia perusteita kuin aikoinaan rulla genoaan liittyen. Kuinkas moni purjehtii ilman rulla genoaa?

Lue lisää

Mikä voi olla helpompaa kuin maston taivuttaminen? Vedät yhdestä köydestä ja se on siinä. Sitä ennen on jo vedetty cunnighamista ja outhaulista purjeen alaosa litteäksi. Kun se ei riitä, taivutetaan mastoa.

Niin, ja ala.vs.muoto muuten purjehtii ilman rullalaitetta keulassa. Kieltämättä purjeen viikkaminen on paljon suuritöisempi operaatio kuin purjeen rullalle vetäminen, mitä siitä? Kaikki purjeiden säädöt taas ovat hyvin helppoja toimia. Arvasit oikein, omaa kokemusta rullaisosta on minimaalisesti, mutta useammalla tutulla niitä on.

Tähän mennessä olen oppinut, että monille ison reivaus tuntuu olevan isompi ongelma kuin se todellisuudessa on. Minulle ongelmana narureivissä on ns. yhden köyden systeemin kitkat reiviä purettaessa. Reivauksen nopeudessa tuskin on merkittävää eroa. Muodossa on.
Täyspitkät latat ovat pyöriviä puomeja nuorempi keksintö. Saattaa estää kuvaamani purjeen muodon nuutoksen rullatessa?
Mikä on V-puomi? Tarkoittaako maksiveneiden komposiittikaukaloa?.

seppomartti kirjoitti:

Tähän mennessä olen oppinut, että monille ison reivaus tuntuu olevan isompi ongelma kuin se todellisuudessa on. Minulle ongelmana narureivissä on ns. yhden köyden systeemin kitkat reiviä purettaessa. Reivauksen nopeudessa tuskin on merkittävää eroa. Muodossa on.
Täyspitkät latat ovat pyöriviä puomeja nuorempi keksintö. Saattaa estää kuvaamani purjeen muodon nuutoksen rullatessa?
Mikä on V-puomi? Tarkoittaako maksiveneiden komposiittikaukaloa?.

Lue lisää

Joo, komposiittikaukalo, jonka sisään iso pudotetaan.

http://www.offshorespars.com/booms/v-boom/

Eihän tuo toiminnallisesti kauheasti eroa peruspuomista lazy bagista, mutta on kyllä paremman näköinen :).

On noita pienemmissäkin veneissä. Pikaisella haulla löytyi kuva 38-jalkaisesta:

https://www.flickr.com/photos/60439538@N04/5512726701/in/photostream

"Taitaakin olla, että purjeen latistamisen sijaan rullapurje säädetään kelin sopivaksi vain pinta-alaa säätämällä ?"

Miten suuri ero tällä sitten on tavanomaiseen isopurjeeseen? Eikö noita cunninghameja ja alaliikkejä säädellä juuri siinä tarkoituksessa, että saadaan tehoa hallitusti pois ilman reivausta? Miksi ne pitäisi löytyä rullaisosta, jos siinä on samaan tarkoitukseen eri mekanismi? Ahvenselän puuttuminen on kyllä paha juttu, mutta eikö sen saisi kompensoitua pidentämällä masto puoli metriä, jotta suorituskyky säilyy.

Bossu kirjoitti:

"Taitaakin olla, että purjeen latistamisen sijaan rullapurje säädetään kelin sopivaksi vain pinta-alaa säätämällä ?"

Miten suuri ero tällä sitten on tavanomaiseen isopurjeeseen? Eikö noita cunninghameja ja alaliikkejä säädellä juuri siinä tarkoituksessa, että saadaan tehoa hallitusti pois ilman reivausta? Miksi ne pitäisi löytyä rullaisosta, jos siinä on samaan tarkoitukseen eri mekanismi? Ahvenselän puuttuminen on kyllä paha juttu, mutta eikö sen saisi kompensoitua pidentämällä masto puoli metriä, jotta suorituskyky säilyy.

Lue lisää

Kyse on kallistavan voiman ja eteenpäin vievän voiman suheesta. Rullapurjeessa pienennetään pinta-alaa ja samalla purje tulee pussikkaammaksi. Normaalia purjetta vain latistetaan. Pussikas purje kallistaa venettä suhteellisesti latteaa enemmän. Jos molemmissa tapauksissa kallistus pidetään samana, on latteammalla, pinta-alaltaan suuremmalla purjeella eteenpäin vievä voima suurempi. Ero näkyy selvimmin kryssillä.

Onko ison nostaminen sitten jokin merkittävä toimenpide? Minusta siinä on vain pieni vivahde-ero verrattuna auki rullaamiseen. Itsellä ei ole 40 mˆ2 isossa lazy-jackeja ja silti ison nosto ja lasku on mitätön juttu. Siihen jäärjestely vaikuttaa, että mieluummin tulee purjeilla pidemmälle, että voi suojaisemmassa paikassa laskostaa ison puomille.

Kätevin "vuorottelu koneella ja purjeilla" ei ole auki -sisään- rullaus vaan ajaminen mootturilla iso ylhäällä.

siismitä kirjoitti:

Onko ison nostaminen sitten jokin merkittävä toimenpide? Minusta siinä on vain pieni vivahde-ero verrattuna auki rullaamiseen. Itsellä ei ole 40 mˆ2 isossa lazy-jackeja ja silti ison nosto ja lasku on mitätön juttu. Siihen jäärjestely vaikuttaa, että mieluummin tulee purjeilla pidemmälle, että voi suojaisemmassa paikassa laskostaa ison puomille.

Lue lisää

Sankarit tietystikin erikseen, ne perkeleen idiootit jotka sotkevat satamaliikenteen ajamalla purjeilla altaaseen saakka !

Typeyrys.ja.tosimiehet kirjoitti:

Sankarit tietystikin erikseen, ne perkeleen idiootit jotka sotkevat satamaliikenteen ajamalla purjeilla altaaseen saakka !

Mihin ihmeen altaaseen? Suojainen paikka on saaren takana. Toisaalta ei ole mitään sellaista satamaliikennettä, joka sotkeutuisi yhdestä purjehtivasta. Jos Hangon satamaan mahtuu kerralla tusina kuutosta ja kasia purjein operoimaan, ei se yksittäinen sekoita muuta kuin tosimoottorimiehen pään.

Typeyrys.ja.tosimiehet kirjoitti:

Sankarit tietystikin erikseen, ne perkeleen idiootit jotka sotkevat satamaliikenteen ajamalla purjeilla altaaseen saakka !

Minkä satamamiikenteen ja miten sotkee?

seppomartti kirjoitti:

Kätevin "vuorottelu koneella ja purjeilla" ei ole auki -sisään- rullaus vaan ajaminen mootturilla iso ylhäällä.

Silloin pitäisi ravata nostamassa ja laskemassa kolmiota. Tietysti siihen voi kehittää jonkin virityksen, jolla sen voi hanskata istumalaatikosta käsin,

10-14 kirjoitti:

Silloin pitäisi ravata nostamassa ja laskemassa kolmiota. Tietysti siihen voi kehittää jonkin virityksen, jolla sen voi hanskata istumalaatikosta käsin,

Suomessa kyllä, muualla ei. Muttei päivämerkki liity reivaussysteemiin

10-14 kirjoitti:

Silloin pitäisi ravata nostamassa ja laskemassa kolmiota. Tietysti siihen voi kehittää jonkin virityksen, jolla sen voi hanskata istumalaatikosta käsin,

Minulla on kolmion alapäässä maston tyvessä olevaan lenkkiin solmittu naru. Yläpää on kiinnitetty johonkin spinnuun liittyvään nostimen tapaiseen. (ylägaija ehkä). Siitä kun nykäisee, niin jää roikkumaan halutulle korkeudelle mastoon.

seppomartti kirjoitti:

Suomessa kyllä, muualla ei. Muttei päivämerkki liity reivaussysteemiin

Itse asiassa kaikkialla maailmassa PAITSI Ruotsin sisävesisääntöjen piirissä olevilla vesialueilla. Lue Colregs.

siismitä kirjoitti:

Onko ison nostaminen sitten jokin merkittävä toimenpide? Minusta siinä on vain pieni vivahde-ero verrattuna auki rullaamiseen. Itsellä ei ole 40 mˆ2 isossa lazy-jackeja ja silti ison nosto ja lasku on mitätön juttu. Siihen jäärjestely vaikuttaa, että mieluummin tulee purjeilla pidemmälle, että voi suojaisemmassa paikassa laskostaa ison puomille.

Lue lisää

Suurin juttu kai siinä "kynnyksessä" on laskeminen. Kyllähän sen ison laskettua saa, kun vain lyö lukon auki, mutta siististi puomille viikkaaminen vaatii kuitenkin sen verran vaivannäköä, että kun sen on kerran tehnyt, ei pakettia viitsi uudestaan purkaa muutaman mailin vuoksi.

10-14 kirjoitti:

Itse asiassa kaikkialla maailmassa PAITSI Ruotsin sisävesisääntöjen piirissä olevilla vesialueilla. Lue Colregs.

Epäilen, ettet ole riittävästi perehtynyt eri valtioiden sisäisten vesien sääntöihin. Alle 12 m pituisten alusten ei tarvitse käyttää päivämerkkejä Ruotsin vesillä, mutta ei myöskään Norjan ja Tanskan vesillä. Norjan sisävesisäännöt löytynevät englanniksi käännetyinä täältä:
http://app.uio.no/ub/ujur/oversatte-lover/data/for-19751201-0005-eng.pdf

Käytännössä mustaa kolmiota tulee käyttää mm. Kielin kanavassa, kun purje on ylhäällä ja ajetaan koneella (vaikka purjein liikkuminen Kielin kanavassa on kiellettyä). Englannin vesillä näkee huviveneiden käyttävän mustaa ankkurointipalloa, mutta ei mustaa kartiota. Kun parista venetarvikeliikkeestä Lontoossa kyselin mustaa kartiota, sellaista ei yllättäen löytynytkään. Myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsisin, koska "ei kukaan ei enää käytä sellaista". (Olin vuosia sitten ostanut hyvin varustetun veneen Englannista, mutta musta kartio puuttui).
Päivämerkit lienevät "muinaisjäänne". Tänä kesänä kiikaroin Skagenin eteläpuolen lahdessa ankkurissa olleita kymmeniä tankkereita ja rahtilaivoja. Kas kummaa, musta ankkurointipallo näytti olevan ainoastaan yhdessä pienemmässä laivassa! Kiikarilla näki ankkuriketjut eikä ollut epäilystäkään, että laivat olivat ankkurissa usean mpk päässä rannasta.
Purjeveneiden mustia kartioita näkee kotisaaristossa, koska täällä tykätään byrokratiasta. Jos satun purjehtimaan pelkällä isolla, joku byrokratiaa valvova kansalainen saattaa tulla motskarillaan lähietäisyydelle huutelemaan "missä musta kolmio" - vaikka moottori ei ole edes käynnissä". Näin kävi Hangon lähellä.

10-14 kirjoitti:

Itse asiassa kaikkialla maailmassa PAITSI Ruotsin sisävesisääntöjen piirissä olevilla vesialueilla. Lue Colregs.

En jaksa laskeskella monenko maan alueella olen viime vuosina purjehtinut näkemättä kertaakaan omaa tai muiden päivämerlkejä paitsi joskus ankkuripallon, ehkä saksalaismiehostöillä?. Säännöt ja käytäntö poikkeavat.

muinaisjäänne kirjoitti:

Epäilen, ettet ole riittävästi perehtynyt eri valtioiden sisäisten vesien sääntöihin. Alle 12 m pituisten alusten ei tarvitse käyttää päivämerkkejä Ruotsin vesillä, mutta ei myöskään Norjan ja Tanskan vesillä. Norjan sisävesisäännöt löytynevät englanniksi käännetyinä täältä:
http://app.uio.no/ub/ujur/oversatte-lover/data/for-19751201-0005-eng.pdf

Käytännössä mustaa kolmiota tulee käyttää mm. Kielin kanavassa, kun purje on ylhäällä ja ajetaan koneella (vaikka purjein liikkuminen Kielin kanavassa on kiellettyä). Englannin vesillä näkee huviveneiden käyttävän mustaa ankkurointipalloa, mutta ei mustaa kartiota. Kun parista venetarvikeliikkeestä Lontoossa kyselin mustaa kartiota, sellaista ei yllättäen löytynytkään. Myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsisin, koska "ei kukaan ei enää käytä sellaista". (Olin vuosia sitten ostanut hyvin varustetun veneen Englannista, mutta musta kartio puuttui).
Päivämerkit lienevät "muinaisjäänne". Tänä kesänä kiikaroin Skagenin eteläpuolen lahdessa ankkurissa olleita kymmeniä tankkereita ja rahtilaivoja. Kas kummaa, musta ankkurointipallo näytti olevan ainoastaan yhdessä pienemmässä laivassa! Kiikarilla näki ankkuriketjut eikä ollut epäilystäkään, että laivat olivat ankkurissa usean mpk päässä rannasta.
Purjeveneiden mustia kartioita näkee kotisaaristossa, koska täällä tykätään byrokratiasta. Jos satun purjehtimaan pelkällä isolla, joku byrokratiaa valvova kansalainen saattaa tulla motskarillaan lähietäisyydelle huutelemaan "missä musta kolmio" - vaikka moottori ei ole edes käynnissä". Näin kävi Hangon lähellä.

Lue lisää

Korjaan oman epätarkkuuteni. Vapautus päivämerkeistä ei koske sukellustyön viestimerkki A:ta. Se on pakollinen kaiken kokoisissa aluksissa.

muinaisjäänne kirjoitti:

Epäilen, ettet ole riittävästi perehtynyt eri valtioiden sisäisten vesien sääntöihin. Alle 12 m pituisten alusten ei tarvitse käyttää päivämerkkejä Ruotsin vesillä, mutta ei myöskään Norjan ja Tanskan vesillä. Norjan sisävesisäännöt löytynevät englanniksi käännetyinä täältä:
http://app.uio.no/ub/ujur/oversatte-lover/data/for-19751201-0005-eng.pdf

Käytännössä mustaa kolmiota tulee käyttää mm. Kielin kanavassa, kun purje on ylhäällä ja ajetaan koneella (vaikka purjein liikkuminen Kielin kanavassa on kiellettyä). Englannin vesillä näkee huviveneiden käyttävän mustaa ankkurointipalloa, mutta ei mustaa kartiota. Kun parista venetarvikeliikkeestä Lontoossa kyselin mustaa kartiota, sellaista ei yllättäen löytynytkään. Myyjä ihmetteli, mihin sellaista tarvitsisin, koska "ei kukaan ei enää käytä sellaista". (Olin vuosia sitten ostanut hyvin varustetun veneen Englannista, mutta musta kartio puuttui).
Päivämerkit lienevät "muinaisjäänne". Tänä kesänä kiikaroin Skagenin eteläpuolen lahdessa ankkurissa olleita kymmeniä tankkereita ja rahtilaivoja. Kas kummaa, musta ankkurointipallo näytti olevan ainoastaan yhdessä pienemmässä laivassa! Kiikarilla näki ankkuriketjut eikä ollut epäilystäkään, että laivat olivat ankkurissa usean mpk päässä rannasta.
Purjeveneiden mustia kartioita näkee kotisaaristossa, koska täällä tykätään byrokratiasta. Jos satun purjehtimaan pelkällä isolla, joku byrokratiaa valvova kansalainen saattaa tulla motskarillaan lähietäisyydelle huutelemaan "missä musta kolmio" - vaikka moottori ei ole edes käynnissä". Näin kävi Hangon lähellä.

Lue lisää

Myönnän epätarkkuuden sikäli, että muitakin maita kuin Ruotsi varmaan on, jotka tekevät sisävesillään poikkeuksen kansainvälisestä säännöstä. Mutta vähemmän epätarkka olin kuin "seppomartti", joka väitti ehkä sitä itse tajuamatta, ettei esim. kansainvälisillä vesillä olisi kolmiosääntö voimassa.

10-14 kirjoitti:

Myönnän epätarkkuuden sikäli, että muitakin maita kuin Ruotsi varmaan on, jotka tekevät sisävesillään poikkeuksen kansainvälisestä säännöstä. Mutta vähemmän epätarkka olin kuin "seppomartti", joka väitti ehkä sitä itse tajuamatta, ettei esim. kansainvälisillä vesillä olisi kolmiosääntö voimassa.

Lue lisää

Juupas-eipäs? . Voimassaolevista määräyksistä en ole väittänyt mitään ja mustat muovipallot ja kartiot ovat seilanneet veneissäni vuosikymmeniä.

seppomartti kirjoitti:

Juupas-eipäs? . Voimassaolevista määräyksistä en ole väittänyt mitään ja mustat muovipallot ja kartiot ovat seilanneet veneissäni vuosikymmeniä.

Tein niin rohkean liikkeen pari vuotta sitten, että kannoin kartion ulos veneestä eikä ole takaisin tullut. Olen nyt siis rikollinen ja yhteiskunnan pohjasakkaa.

siismitä kirjoitti:

Onko ison nostaminen sitten jokin merkittävä toimenpide? Minusta siinä on vain pieni vivahde-ero verrattuna auki rullaamiseen. Itsellä ei ole 40 mˆ2 isossa lazy-jackeja ja silti ison nosto ja lasku on mitätön juttu. Siihen jäärjestely vaikuttaa, että mieluummin tulee purjeilla pidemmälle, että voi suojaisemmassa paikassa laskostaa ison puomille.

Lue lisää

Kyllä se vaan niin on, että valtaosa veneistä ei päivän aikana kahta kertaa isoa vedä ylös. Kun iso on pakattu kerran, niin se on pakattu kohdesatamaan asti. Toinen juttu on, jos iso otetaan pois vain hetkeksi ja on jo tieto, että se otetaan uudestaan käyttöön - silloin sitä ei normi mastossa lasketa lainkaan...

Rullassa kirjoitti:

Kyllä se vaan niin on, että valtaosa veneistä ei päivän aikana kahta kertaa isoa vedä ylös. Kun iso on pakattu kerran, niin se on pakattu kohdesatamaan asti. Toinen juttu on, jos iso otetaan pois vain hetkeksi ja on jo tieto, että se otetaan uudestaan käyttöön - silloin sitä ei normi mastossa lasketa lainkaan...

Lue lisää

Kannattaa opetelella hyvä tekniikka purjeen laskuun ja pakkaamiseen. Ei siinä montaa minuuttia mene yksin tehtynä, vaikka ei ole lazeja eikä bageja ja iso 41 m2.

Joakim1 kirjoitti:

Kannattaa opetelella hyvä tekniikka purjeen laskuun ja pakkaamiseen. Ei siinä montaa minuuttia mene yksin tehtynä, vaikka ei ole lazeja eikä bageja ja iso 41 m2.

Pari neliöä isompi iso kuin Joakimilla, eikä sen lasku ja laskostaminen todellakaan ole mainitsemisen arvoinen operaatio. Jos yksin pitää nostaa, se jo eläkeläisen voimia hiukan vaatii, purjeella on jo painoa. Mastolta nostaen ja toinen istumalaatikossa löysiä vetäen menee vielä kevyesti ylöskin. Paljon mieluummin kuitenkin lasken ja nostan kuin jätän ylös lepattamaan. Pläkän sattuessa taas ei ole senkään vertaa järkeä jättää purjetta ylös.

Itselläni on runsaastikin kokemusta myötätuulessa reivaamisesta myös valtameriltä ja yksinpurjehduksilta. Reivaaminen perinteisellä narureivillä helpottuu, kun leen puoleisen lazy-jackin ottaa pois tieltä ja kun isopurjeessa on kunnolliset laakeroidut vaunut. Niinkuin sinä ja jokainen isoilla vesillä seilaava tietää, reivaamisen suurin ongelma on viivyttely. Reivi pitää panna heti. kun sitä rupeaa ajattelemaan eikä vasta sitten, kun veneen hallinta alkaa muuttua vaikeaksi.
Perinteinen yksinkertainen "slab-reefing" toimii aina. Itse luovuin istuinlaatikosta käsin tehtävästä yhden köyden reivausjärjestelystä ja lopulta päädyin siihen, että kaikki reivausjärjestelyt (reiviliinat ja nostimet vinsseineen ja lukkoineen) on mastolla. Tästä kullakin on oma käsityksensä niin tällä foorumilla kuin muuallakin....

backtobasics kirjoitti:

Itselläni on runsaastikin kokemusta myötätuulessa reivaamisesta myös valtameriltä ja yksinpurjehduksilta. Reivaaminen perinteisellä narureivillä helpottuu, kun leen puoleisen lazy-jackin ottaa pois tieltä ja kun isopurjeessa on kunnolliset laakeroidut vaunut. Niinkuin sinä ja jokainen isoilla vesillä seilaava tietää, reivaamisen suurin ongelma on viivyttely. Reivi pitää panna heti. kun sitä rupeaa ajattelemaan eikä vasta sitten, kun veneen hallinta alkaa muuttua vaikeaksi.
Perinteinen yksinkertainen "slab-reefing" toimii aina. Itse luovuin istuinlaatikosta käsin tehtävästä yhden köyden reivausjärjestelystä ja lopulta päädyin siihen, että kaikki reivausjärjestelyt (reiviliinat ja nostimet vinsseineen ja lukkoineen) on mastolla. Tästä kullakin on oma käsityksensä niin tällä foorumilla kuin muuallakin....

Lue lisää

Saman tapaisia kokemuiksia. Laiskajaakot olen pitkällä legillä voinut vetää mastolle, se helpottaa. 1. ja 2. reivit ovat toistaiseksi yhdellä köydellä ja 3. ei. Mastovinssiä olen kaivannut ja taidan asentaa. Ison skuutti ei kuitenkaan ole mastolla, joten 1.ja 2. taitavat pysyä myös cockpitissa. Tavanomaiset reivaukset istuinlaatikosta ja kova keli mastolta. Mielipiteet tosiaan vaihtelee ja hyvä niin.

seppomartti kirjoitti:

Saman tapaisia kokemuiksia. Laiskajaakot olen pitkällä legillä voinut vetää mastolle, se helpottaa. 1. ja 2. reivit ovat toistaiseksi yhdellä köydellä ja 3. ei. Mastovinssiä olen kaivannut ja taidan asentaa. Ison skuutti ei kuitenkaan ole mastolla, joten 1.ja 2. taitavat pysyä myös cockpitissa. Tavanomaiset reivaukset istuinlaatikosta ja kova keli mastolta. Mielipiteet tosiaan vaihtelee ja hyvä niin.

Lue lisää

Avaisitko aloittelijalle tuota "reivaus kovassa kelissä mastolta ja muuten istumalaatikosta"? Arkijärki sanoisi päinvastaista.

alkujoskusvsikea kirjoitti:

Avaisitko aloittelijalle tuota "reivaus kovassa kelissä mastolta ja muuten istumalaatikosta"? Arkijärki sanoisi päinvastaista.

Sellaisesta keliä, missä 3. reiviä on tarvittu on sattunut kohdalleni kaikkiaan vajaa 2 viikkoa. Missä isopurje on ollut liikaa ja laskettu kokonaan pois kokemusta on vain vajaa viikko. Kahdella reivillä " pohjaan reivattuna" on sitten tavanomaisempi kokemus. Reivaus onnistuu siis istuinlaatikosta yksinkin lähes aina koska 2, reiviä kovempaa keliä kohtaa harvoin avomerelläkään.
3. Reivi on hankala kun köydet tulee liian pitkiksi, vaikka etummainen ja takimmainen olisivat erikseen. Yhden köyden 3 . reivi tuskin toimii. Toimivampi luultavasti on käyttää kolmosessa reivikoukkua tai sidontaa etuosassa. Siis joutuu menemään mastolle. Ja kun sinne menee niin samalla voisi yksinpurjehtija käyttää mastossa tai sen tyvessä falli-ja reiviköyden vinssiäkin, jos tällaisen järjestelyn keksii.
Halssikullman kiinnityksen lisäksi toinen syy mennä mastolle on purjeen alas repiminen kun ei enää putoa fallia löysäämällä.
Kolmas syy mennä kanne!!e ja mastolle on aallokko. Jos se on tarpeeksi iso niin on turvallisempi ajaa purjeoperaation ajan myötätuuleen. Silloin iso liikkuu urassaan vielä nihkeämmin.

seppomartti kirjoitti:

Sellaisesta keliä, missä 3. reiviä on tarvittu on sattunut kohdalleni kaikkiaan vajaa 2 viikkoa. Missä isopurje on ollut liikaa ja laskettu kokonaan pois kokemusta on vain vajaa viikko. Kahdella reivillä " pohjaan reivattuna" on sitten tavanomaisempi kokemus. Reivaus onnistuu siis istuinlaatikosta yksinkin lähes aina koska 2, reiviä kovempaa keliä kohtaa harvoin avomerelläkään.
3. Reivi on hankala kun köydet tulee liian pitkiksi, vaikka etummainen ja takimmainen olisivat erikseen. Yhden köyden 3 . reivi tuskin toimii. Toimivampi luultavasti on käyttää kolmosessa reivikoukkua tai sidontaa etuosassa. Siis joutuu menemään mastolle. Ja kun sinne menee niin samalla voisi yksinpurjehtija käyttää mastossa tai sen tyvessä falli-ja reiviköyden vinssiäkin, jos tällaisen järjestelyn keksii.
Halssikullman kiinnityksen lisäksi toinen syy mennä mastolle on purjeen alas repiminen kun ei enää putoa fallia löysäämällä.
Kolmas syy mennä kanne!!e ja mastolle on aallokko. Jos se on tarpeeksi iso niin on turvallisempi ajaa purjeoperaation ajan myötätuuleen. Silloin iso liikkuu urassaan vielä nihkeämmin.

Lue lisää

Kiitos selityksestä. En tajunnut (my bad), että kolmosreivin köydet ovat eri tavalla kuin ykkösen/kakkosen. Omassa veneessä on vain kaksi reiviä.