9kw vastus, riittääkö?

Itsellä 90-luvun alussa tehty 170 neliön talo. Yösähköllä lämmitetään 4000 litran varaajaa. Lämmitysvastusten teho 13 Mw. Ja kovilla pakkasilla meinaa kylmä tulla.

Lohjan moisiolta.. kirjoitti:

Itsellä 90-luvun alussa tehty 170 neliön talo. Yösähköllä lämmitetään 4000 litran varaajaa. Lämmitysvastusten teho 13 Mw. Ja kovilla pakkasilla meinaa kylmä tulla.

13 Tw.

Lohjan moisiolta.. kirjoitti:

Itsellä 90-luvun alussa tehty 170 neliön talo. Yösähköllä lämmitetään 4000 litran varaajaa. Lämmitysvastusten teho 13 Mw. Ja kovilla pakkasilla meinaa kylmä tulla.

Jos ei ymmärrä laatuja laittaa oikei niin onkohan muutkaan oikein.

On askettu tehonkulutuseksi, kun pakkasta on 25 astetta eli erittäin harvoin tuota tehoa talo vie. Hätävaksihan tuo vastus sinne on pistetty, joten jopa 6 kW:n vastus riittää 100-120 neliöiseen OK-taloon.

...... kirjoitti:

On askettu tehonkulutuseksi, kun pakkasta on 25 astetta eli erittäin harvoin tuota tehoa talo vie. Hätävaksihan tuo vastus sinne on pistetty, joten jopa 6 kW:n vastus riittää 100-120 neliöiseen OK-taloon.

öljykattilan 6kW vastuksilla kun oottelin öljyn hinnan tippumista... etelä-suomessa uudempi ja vähän isompi talo, ei tullu kylmä mutta aika rajoilla tuo oli, lämmintä vettä ei kunnolla aina riittänyt. Öljypoltinhan antaa 18kW ja se käy meillä pahimmilla pakkasilla (joita ei ole viime vuosina ollutkaan) n.50% suhteella eli se 9kW varmaan riittäisi.

riittää just kirjoitti:

öljykattilan 6kW vastuksilla kun oottelin öljyn hinnan tippumista... etelä-suomessa uudempi ja vähän isompi talo, ei tullu kylmä mutta aika rajoilla tuo oli, lämmintä vettä ei kunnolla aina riittänyt. Öljypoltinhan antaa 18kW ja se käy meillä pahimmilla pakkasilla (joita ei ole viime vuosina ollutkaan) n.50% suhteella eli se 9kW varmaan riittäisi.

Paljonko meni sähköä?

Kuullostaa aika paljolta. Itse rakensin 2002 ja laskin rakenteista että taloni kulutus on 28 asteen pakkasella 8kW. Kyseessä on tavallisilla eristyksillä varustettu rinnetalo ja neliöitä 200. Kellarin maatavasten olevat seinät tietysti leikkaa hieman huipputehoa verrattuna siihen että talo olsii kahdessa kerroksessa maan päällä.

Tuolla perusteella valitsin 1800 litran varaajan ja 21kW tehot, jolloin talon lämmitys hoituu 100% yösähköllä (käyttövesi erikseen). Lämmitystarve max 24*8kWh=192kWh ja yösähköä 21kw*9h=189kWh. Käytännössä ei ole koskaan oltu oikeasti kovinkaan lähellä sitä että varaajasta olisi energia loppu ennen yösähkön alkamista, koska normaalista elämisestä tulee talvipäivänä lämpöä reilu kilowatti.

Aloittajan tapauksessa lämpö riittänee, jos on lattialämmitys ja käyttövesi erikseen.

Jos on lämmönjako pattereilla ja käyttövesi kierukalla samasta varaajasta, niin parasta viritellä tulia kovemmilla pakkasilla.

pökköä pesään pakkaspäivänä kirjoitti:

Kuullostaa aika paljolta. Itse rakensin 2002 ja laskin rakenteista että taloni kulutus on 28 asteen pakkasella 8kW. Kyseessä on tavallisilla eristyksillä varustettu rinnetalo ja neliöitä 200. Kellarin maatavasten olevat seinät tietysti leikkaa hieman huipputehoa verrattuna siihen että talo olsii kahdessa kerroksessa maan päällä.

Tuolla perusteella valitsin 1800 litran varaajan ja 21kW tehot, jolloin talon lämmitys hoituu 100% yösähköllä (käyttövesi erikseen). Lämmitystarve max 24*8kWh=192kWh ja yösähköä 21kw*9h=189kWh. Käytännössä ei ole koskaan oltu oikeasti kovinkaan lähellä sitä että varaajasta olisi energia loppu ennen yösähkön alkamista, koska normaalista elämisestä tulee talvipäivänä lämpöä reilu kilowatti.

Aloittajan tapauksessa lämpö riittänee, jos on lattialämmitys ja käyttövesi erikseen.

Jos on lämmönjako pattereilla ja käyttövesi kierukalla samasta varaajasta, niin parasta viritellä tulia kovemmilla pakkasilla.

Eli voisin uskoa sitten, että riittänee, käyttöveden tarve kahdella aikuisella ei nyt hirveä ole ja kovia pakkasia tuskin on nykytalvina monia viikkoja. Ja eiköhän tuon leivinuunin varaan voi jotain laskea.
Ajatushan olisi, että suurimmaksi osaksi voisi lämmityksen hoitaa laittamalla puuta (saan liki ilmaiseksi) kattilan tulipesään.

vastusta kirjoitti:

Eli voisin uskoa sitten, että riittänee, käyttöveden tarve kahdella aikuisella ei nyt hirveä ole ja kovia pakkasia tuskin on nykytalvina monia viikkoja. Ja eiköhän tuon leivinuunin varaan voi jotain laskea.
Ajatushan olisi, että suurimmaksi osaksi voisi lämmityksen hoitaa laittamalla puuta (saan liki ilmaiseksi) kattilan tulipesään.

Lämpimän käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa se miten käyttövesikierukka on sijoitettu.Jos se ihan varaajan yläosassa niin se on hyvä.Kuitenkin -80 luvun varaajissa toi käyttövesikierukka on usein varaajan puolivalissä ja silloin aiheutuu sähköllä lämmitettäessä melkoinen ja turha lisäkulutus kun käyttövettä lämmittä vain puolet varaajan kapasiteetista ja se kuumin vesi nousee aina painovoimaisesti ja ihan itsestään varaajan yläosaan.
Lämpötilaero varaajan yläosan ja puolivälin kohdilla voi olla jopa 40 astetta joten jos varaajan yläoassa on esim 80 niin pulivälissä käyttövesikierukan kohdalla veden lämpö on enää 40 ja käyttövesi voi silloin olla enintään sama 40.Koeta tutkia tuokin,se vaikuttaa vuositasolla aika hurjasti sähkölaskuun ja tietysti lämpimän veden riittävyyteen.
Uusissa nykyaikaisissa varaajissa tuo on huomioitu ja käyttövesikierukka on aina varaajan korkeimmassa kohdassa.

Käyttövesi kierukan sijainti tärkeä kirjoitti:

Lämpimän käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa se miten käyttövesikierukka on sijoitettu.Jos se ihan varaajan yläosassa niin se on hyvä.Kuitenkin -80 luvun varaajissa toi käyttövesikierukka on usein varaajan puolivalissä ja silloin aiheutuu sähköllä lämmitettäessä melkoinen ja turha lisäkulutus kun käyttövettä lämmittä vain puolet varaajan kapasiteetista ja se kuumin vesi nousee aina painovoimaisesti ja ihan itsestään varaajan yläosaan.
Lämpötilaero varaajan yläosan ja puolivälin kohdilla voi olla jopa 40 astetta joten jos varaajan yläoassa on esim 80 niin pulivälissä käyttövesikierukan kohdalla veden lämpö on enää 40 ja käyttövesi voi silloin olla enintään sama 40.Koeta tutkia tuokin,se vaikuttaa vuositasolla aika hurjasti sähkölaskuun ja tietysti lämpimän veden riittävyyteen.
Uusissa nykyaikaisissa varaajissa tuo on huomioitu ja käyttövesikierukka on aina varaajan korkeimmassa kohdassa.

ainoastaan lämpimän veden riittävyyteen. Energia ei edelleenkään katoa tyhjyyteen. Opetelkaa edes alkeet fysiikasta, pässit.

no ei ei kirjoitti:

ainoastaan lämpimän veden riittävyyteen. Energia ei edelleenkään katoa tyhjyyteen. Opetelkaa edes alkeet fysiikasta, pässit.

Jaa ei vaikuta sähkönkulutukseen? Kyllä siitä taitaa tulla kesällä enemmän lämpöhäviötä, jos varaajan yläosa täytyy koko ajan pitää 80 asteisena, että lämminvesi riittää, verrattuna siihen, että yläosa on 55 asteinen.

ffsdfdfdfd kirjoitti:

Jaa ei vaikuta sähkönkulutukseen? Kyllä siitä taitaa tulla kesällä enemmän lämpöhäviötä, jos varaajan yläosa täytyy koko ajan pitää 80 asteisena, että lämminvesi riittää, verrattuna siihen, että yläosa on 55 asteinen.

Tosiaan vaikuttaa lämpöhäviöön, jos joutuu pitämään varaajaa korkeammasa lämpötilassa. Eikös se mene niin, että lämpötila ero varaajan ja ulkotilan välillä vaikuttaa, mitä kymemmässä tilassa varaaja on, sitä suurempi on tuo lämmönhukka. Jos esim. lämpötilaero kaksikertaistuu, niin johtumishäviö suurenee samassa suhteessa. Vaikka ei yhtään käyttäisi kuumaa vettä ja talon lämmitykseen ei tehoa mene, niin ottaa tuo systeemi tehoa.

...... kirjoitti:

Tosiaan vaikuttaa lämpöhäviöön, jos joutuu pitämään varaajaa korkeammasa lämpötilassa. Eikös se mene niin, että lämpötila ero varaajan ja ulkotilan välillä vaikuttaa, mitä kymemmässä tilassa varaaja on, sitä suurempi on tuo lämmönhukka. Jos esim. lämpötilaero kaksikertaistuu, niin johtumishäviö suurenee samassa suhteessa. Vaikka ei yhtään käyttäisi kuumaa vettä ja talon lämmitykseen ei tehoa mene, niin ottaa tuo systeemi tehoa.

Jos varaajan lämpötilaa nostetaan YLÄosastaan 30C verran, ja oletataan varaajan eristyksen u-arvon olevan vaikka 0,5 (vastaa n.6 cm polyuretaania, voi olla parempikin) ja kuumemman osan pinta-alan 1m2, niin lämpöhäviöt kasvaa 0,5x30=15W. Päivässä siis 0,36 kWh ja vuodessa 131 kWh. JOS se menee kokonaan harakoille eli varaaja on tilassa jonka lämmöstä ei ole mitään hyötyä (näinhän asia ei yleensä ole), on kustannus siis vuodessa _maksimissaan_ jotain 10€ riippuen sähkön hinnasta. Käytännössä lisälämpö tulee talvella yleensä hyötykäyttöön joten puhutaan parista eurosta/v.

Tietysti olette oikeassa siinä että varaajan yläosassahan sen lämmityskierukan kuuluu olla, mutta turha puhua mistään hurjista eroista sähkönkulutuksessa.

no ei ei kirjoitti:

Jos varaajan lämpötilaa nostetaan YLÄosastaan 30C verran, ja oletataan varaajan eristyksen u-arvon olevan vaikka 0,5 (vastaa n.6 cm polyuretaania, voi olla parempikin) ja kuumemman osan pinta-alan 1m2, niin lämpöhäviöt kasvaa 0,5x30=15W. Päivässä siis 0,36 kWh ja vuodessa 131 kWh. JOS se menee kokonaan harakoille eli varaaja on tilassa jonka lämmöstä ei ole mitään hyötyä (näinhän asia ei yleensä ole), on kustannus siis vuodessa _maksimissaan_ jotain 10€ riippuen sähkön hinnasta. Käytännössä lisälämpö tulee talvella yleensä hyötykäyttöön joten puhutaan parista eurosta/v.

Tietysti olette oikeassa siinä että varaajan yläosassahan sen lämmityskierukan kuuluu olla, mutta turha puhua mistään hurjista eroista sähkönkulutuksessa.

Todellakin on turha puhua suurista summista, mutta jos käsketään opetella fysiikan alkeet ja haukutaan pässeiksi, niin sitä mielipahaa ei kukaan kestä, kun haukkuja kuitenkin on itse väärässä.

Jos on alkuperäiskuntoinen purueristetty rintamamiestalo niin 9kW nippa nappa riittää.

Öljyä menee 150 litraa viikossa pakkasilla. Se vastaa suunnilleen 1500kW sähköä joka on ihan sama kuin 9kW vastus päällä koko ajan. Siinä ei ole varoja yhtään.

Tarkoittaa että suihkussa ei paljoa käydä.

liittyi alkuperäiseen aiheeseen?

old_profile_53615 kirjoitti:

Jos on alkuperäiskuntoinen purueristetty rintamamiestalo niin 9kW nippa nappa riittää.

Öljyä menee 150 litraa viikossa pakkasilla. Se vastaa suunnilleen 1500kW sähköä joka on ihan sama kuin 9kW vastus päällä koko ajan. Siinä ei ole varoja yhtään.

Tarkoittaa että suihkussa ei paljoa käydä.

150 litraa öljyä sisältää 1500kWh energiaa, mutta ei sitä kaikkea saada hyödynnettyä.

Jos laskee kokonaishyötysuhteeksi 85%, niin energiaa saadaan käyttöön 1275kWh.