vauvakuume

Lapsia ei kannata tehä jos molemmat ei niin halua!!
vittu että pitää olla itsekästä.
Jos miehes haluaa ensin hankkia ammatin, niin miksei saisi? miksi haluat tuhota sen suunnitelmat?
Jos mies ei haluakkaa lasta ja olet "unohtanut" pillerit, niin loppujen lopuksi mies lähtee suhteesta pois kun ei ole valmis isäksi..
Ja jäät yksin lapsen kanssa.
Tiesitkö muuten, että vauva ei ole ikuisesti vauva? kohta se onkin uhmaikäinen ja teiniikäinen. Ei se vauvaikä ole vaan söpöö ja ihanaa. Pitää nukuttaa vauvaa, ku se on jo huutanut monta tuntia väsymystään. Vaihella paskavaippoja, kuunnella kitinää ja kattoo koko ajan perään että ei syö jotain sopimatonta lattiaalta. Et pääse lähtemään mihin vaan millon vaan kun haluat. Viikonloppu ryyppämiset ja lomat yms. menee yleensä vauvaa hoidellessa. Eikä vauvaa voi aina vaan mummin luo viedä. Se lapsi kulkee sun perässä koko loppu elämäs. Pystytkö tosissaan luopumaan vapaudestas?

joo ei niitä pillereitä kannatakkaan syödä.. Vauvakuume ja pillerit ei todellakaan sovi yhteen.. exän kanssa söin pillereitä jonkin aikaa ja lopetin ne kun en jaksanut enää luottaa itteeni ja kestää sisäisiä ristiriitoja ja ahdistusta siitä että kumminkin unohtuu yks tai kaks alusta ja sitten on huono omatunto sekä ahdistus siitä että ne menkat tulikin ja ainut mitä sai aikaan oli hormonien heittelyn. pillereitten jälkeen oltiin vähän aikaa turvallisesti kondomeilla ja sitten kun poikakaveri sai tarpeekseen se siirtyi keskeytettyyn.. mikä myös ei ole hyvä mahdollisuus tulla raskaaksi, koska sekin sekoittaa vaan pään jos on paha vauvakuume. No se mies oli loppujen lopuksi myöskin maho:/

Mutta jätä oikeasti se vastuu raskautumisesta miehelle äläkä kärsi turhaan lapsettomuudesta!!

Itsekin sain 18v iässä esikoiseni, ja voi sanoa että jotenkin kummasti edelliset antavat kauhean negatiivisen kuvan lapsesta. Realistisen mutta negatiivisen. Jos oikeasti on valmis tuossa iässä saamaan lapsen, ei ihan noin kirjoittelisi. On tainnut siinä vaiheessa olla liian aikaista jos katuu lasta. Ja siitähän sen tietää että on liian aikaista kun ei tunnu löytyvän positiivista. Itse olen todella tyytyväinen kun tein lapsen siinä iässä. Tietenkin se on joka ikäluokalle rankkaa vauva aikana ja varsinkin kun uhma tulee. Meillä on paha uhma esikoisella, mutta enemmän meillä on hyviä aikoja. Sehän on vain hyvä että lapsi koettelee vanhempiaan, ainakin tietää että hän kokee olonsa turvalliseksi.

Mutta siinä ovat oikeassa että ei kannata lasta tehdä ilman toisen osapuolen suostumusta. Ja tietenkin miettiä hyvin hyvin tarkkaan onko valmis lapseen.

ps. Omasta vapaudestaan ei tarvitse lapsen myötä kokonaan luopua, tietenkin lapsi sitoo vanhempiaan, mutta pitää muistaa että on olemassa se isäkin ja se isäkin on aivan yhtälailla hyvä vanhempi kuin äitikin. Ei ainakaan itse ole ikinä tarvinnut luopua menoistaan ja olen saanut sitä omaa aikaa. Sen tein miehelle selväksi heti alusta asti. Itseäni en siltikään halunnut unohtaa vaikka lapsen halusinkin. (Tietenkin omia menojaan piti karsia rajusti :D)

tommone touhu. "minä oon vähän rimieltä, en ota enää yhtään pilleriä."

päätös ei ole sinun yksin. Mikään ei oikeuta sinua tekemään tuollaista temppua miehellesi, joka ei selvästi ole vielä valmis. Pilaat tuolla parisuhteesi.