Isompaa!!

Linjett 32.

Kyllä kaikista tähän mennessä mainituista Sunwind on ylivoimaisesti vähiten haluttava. Sisätilat ihan OK, mutta hyvistä purjehdusominaisuuksista on turha puhua. Kelluva asuntovaunu aikakaudelta ennen Bavarioita.

Ihanko tosissaan? kirjoitti:

Kyllä kaikista tähän mennessä mainituista Sunwind on ylivoimaisesti vähiten haluttava. Sisätilat ihan OK, mutta hyvistä purjehdusominaisuuksista on turha puhua. Kelluva asuntovaunu aikakaudelta ennen Bavarioita.

Lue lisää

Taitaa poika olla kateellinen :)

Varsinkin jos ruoria kaipaa niin Scanmar 33 tai 345 osuu tosi hyvin alkuperäisen kysyjän kriteereihin.

Jotenkin kummallista, että kun kysyjä on nimenomaan kertonut OMISTA preferensseistään sanomalla "ruori on plussaa", niin heti joku "asiantuntija" ryntää kiistämään "eikä ole". Mistä helkutista sinä, arvoisa nimimerkki "skiglaaja" voit tietää, mistä kysyjä pitää tai on pitämättä? Aivan erityisesti, että hän ei oikeasti pitäisikään siitä, mistä sanoo pitävänsä???

Kysymys ruorista ja pinnasta on hyvin pitkälle mieltymys- ja fiilisasia. Kummankaan puolesta ei ole sellaista teräksenlujaa faktaperustetta, jolla voisi sanoa, että toinen on parempi, istuttipa kenet hyvänsä sitä käyttämään. Huviveneen tarkoitus on viihtyminen ja jos ei viihdy pinnaohjauksen kanssa, se on huono, vaikka miljoona "asiantuntijaa" julistaisi sen hyvyyttä. Ja sama pätee tietty päinvastoin.

Se, miten mieltymykset on kullekin syntyneet, on sitten oma juttunsa. Luulisin, että jollapurjehduksella aloittaneille pinna käy käteen luonnikkaammin kuin isommila veneillä tai peräti moottoriveneillä aloittaneille. Pari pitkän linjan purjehtijaa on minulle sanonut, että tiukassa paikassa he kääntävät ruoriakin herkästi väärään suuntaan. Meikäläiselle se taas ei mene jakeluun sitten millään.

Ruorimies ja master kirjoitti:

Jotenkin kummallista, että kun kysyjä on nimenomaan kertonut OMISTA preferensseistään sanomalla "ruori on plussaa", niin heti joku "asiantuntija" ryntää kiistämään "eikä ole". Mistä helkutista sinä, arvoisa nimimerkki "skiglaaja" voit tietää, mistä kysyjä pitää tai on pitämättä? Aivan erityisesti, että hän ei oikeasti pitäisikään siitä, mistä sanoo pitävänsä???

Kysymys ruorista ja pinnasta on hyvin pitkälle mieltymys- ja fiilisasia. Kummankaan puolesta ei ole sellaista teräksenlujaa faktaperustetta, jolla voisi sanoa, että toinen on parempi, istuttipa kenet hyvänsä sitä käyttämään. Huviveneen tarkoitus on viihtyminen ja jos ei viihdy pinnaohjauksen kanssa, se on huono, vaikka miljoona "asiantuntijaa" julistaisi sen hyvyyttä. Ja sama pätee tietty päinvastoin.

Se, miten mieltymykset on kullekin syntyneet, on sitten oma juttunsa. Luulisin, että jollapurjehduksella aloittaneille pinna käy käteen luonnikkaammin kuin isommila veneillä tai peräti moottoriveneillä aloittaneille. Pari pitkän linjan purjehtijaa on minulle sanonut, että tiukassa paikassa he kääntävät ruoriakin herkästi väärään suuntaan. Meikäläiselle se taas ei mene jakeluun sitten millään.

Lue lisää

Kysyjällä on viiden vuoden kokemus 8 metrisestä pinnaveneestä. Mun mielestä kokeneempien on ihan asiallista tuoda esiin niitä ratin haittapuolia, mitä pelkällä pinnaveneellä purjehtinut ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Vielä enemmän kuin mieltymiskysymys, pinna/ruori on veneen kokonaisuuteen ja sitlooran designiin liittyvä kysymys. Pinnaa tai ruoria ei noinvain voi valita muista muuttujista riippumatta. Kysyjä hakee 80 luvun 30 jalkaista. Näitä veneitä ei yleensä ole suunniteltu ruorille vaan pinnalle ja jos jostain veneestä löytyy itseviritetty ruoriohjaus, niin on aika todennäköistä, että ratkaisu on käytännössä ihan perseestä.

pinnaohjaus kirjoitti:

Kysyjällä on viiden vuoden kokemus 8 metrisestä pinnaveneestä. Mun mielestä kokeneempien on ihan asiallista tuoda esiin niitä ratin haittapuolia, mitä pelkällä pinnaveneellä purjehtinut ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Vielä enemmän kuin mieltymiskysymys, pinna/ruori on veneen kokonaisuuteen ja sitlooran designiin liittyvä kysymys. Pinnaa tai ruoria ei noinvain voi valita muista muuttujista riippumatta. Kysyjä hakee 80 luvun 30 jalkaista. Näitä veneitä ei yleensä ole suunniteltu ruorille vaan pinnalle ja jos jostain veneestä löytyy itseviritetty ruoriohjaus, niin on aika todennäköistä, että ratkaisu on käytännössä ihan perseestä.

Lue lisää

ole mitään todellisia haittapuolia. Koko juttu on peniskateisten jollapurjehtijoiden höpinää.

Väitetyt "haitat" ovat todellisuudessa merkityksettömiä.

pinnaohjaus kirjoitti:

Kysyjällä on viiden vuoden kokemus 8 metrisestä pinnaveneestä. Mun mielestä kokeneempien on ihan asiallista tuoda esiin niitä ratin haittapuolia, mitä pelkällä pinnaveneellä purjehtinut ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Vielä enemmän kuin mieltymiskysymys, pinna/ruori on veneen kokonaisuuteen ja sitlooran designiin liittyvä kysymys. Pinnaa tai ruoria ei noinvain voi valita muista muuttujista riippumatta. Kysyjä hakee 80 luvun 30 jalkaista. Näitä veneitä ei yleensä ole suunniteltu ruorille vaan pinnalle ja jos jostain veneestä löytyy itseviritetty ruoriohjaus, niin on aika todennäköistä, että ratkaisu on käytännössä ihan perseestä.

Lue lisää

ne minun pointtini tulivatkin jo. Eli Sitloodaa ei ole suunniteltu yleensä alle 30' veneisiin ja vanhemmissa kapeperäisissä (joita kysyjä on hakemassa) on tilanpuute se oleellisin. En sanallakaan puhunut ruori/pinna -ohjauksen ohjaustuntumista yms...

pinnaohjaus kirjoitti:

Kysyjällä on viiden vuoden kokemus 8 metrisestä pinnaveneestä. Mun mielestä kokeneempien on ihan asiallista tuoda esiin niitä ratin haittapuolia, mitä pelkällä pinnaveneellä purjehtinut ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Vielä enemmän kuin mieltymiskysymys, pinna/ruori on veneen kokonaisuuteen ja sitlooran designiin liittyvä kysymys. Pinnaa tai ruoria ei noinvain voi valita muista muuttujista riippumatta. Kysyjä hakee 80 luvun 30 jalkaista. Näitä veneitä ei yleensä ole suunniteltu ruorille vaan pinnalle ja jos jostain veneestä löytyy itseviritetty ruoriohjaus, niin on aika todennäköistä, että ratkaisu on käytännössä ihan perseestä.

Lue lisää

yllättävän toimiva, koska se on sovitettu omiin tarpeisiin juuri siihen veneeseen. Aika ihme höpöttelyjä, miksi ei toimisi. Ei kai veneessä kukaan suuremmin toimimattomia ratkaisuja säilyttele. Välillä ihmetyttää, onko tänne kirjoittelevalla porukalla edes omia kokemuksia veneilystä ja veneistä. Sen verran omituisia ajatuksia tuntuu liikkuvan.

Tietäjien pelikenttä kirjoitti:

yllättävän toimiva, koska se on sovitettu omiin tarpeisiin juuri siihen veneeseen. Aika ihme höpöttelyjä, miksi ei toimisi. Ei kai veneessä kukaan suuremmin toimimattomia ratkaisuja säilyttele. Välillä ihmetyttää, onko tänne kirjoittelevalla porukalla edes omia kokemuksia veneilystä ja veneistä. Sen verran omituisia ajatuksia tuntuu liikkuvan.

Lue lisää

Jos tarkoitat toimivuudella sitä, että peräsin kääntyy rattia kääntäessä ja se riittää, olet oikeassa. Monet haluavat kuitenkin myös muita asioita sanoakseen systeemin olevan toimivan. Jopa satamaolot ovat varteen otettava tekijä ohjausjärjestelmän toimivuudessa. Aiheeseen tuli nimenomaan hyvin selvästi vahvalta kokemuspohjalta olevia kommentteja, eikä yhtään omituisia ajatuksia.

yllättää kirjoitti:

Jos tarkoitat toimivuudella sitä, että peräsin kääntyy rattia kääntäessä ja se riittää, olet oikeassa. Monet haluavat kuitenkin myös muita asioita sanoakseen systeemin olevan toimivan. Jopa satamaolot ovat varteen otettava tekijä ohjausjärjestelmän toimivuudessa. Aiheeseen tuli nimenomaan hyvin selvästi vahvalta kokemuspohjalta olevia kommentteja, eikä yhtään omituisia ajatuksia.

Lue lisää

Niin . . . hmmmmmm . . . mitähän mahtaisikaan tarkoittaa ?? Kääntyyköhän peräsin jos ruorista kiertää . . sellaista toimivuutta varmaan ;) Ihanko tosissaan saivartelet ja koetat vaikuttaa älykkäältä ??

Lopullinen totuus valaistuna kirjoitti:

ole mitään todellisia haittapuolia. Koko juttu on peniskateisten jollapurjehtijoiden höpinää.

Väitetyt "haitat" ovat todellisuudessa merkityksettömiä.

Ruorista on yksi todellinen haitta perheveneilijälle: Ruorin takaa ei yllä skuutteihin eikä levankiin. Purjehtiminen ruorillisella veneellä vaatii siis aina vähintään sen kaksi purjehtijaa. Usein perheveneilijä on kuitenkin veneensä ainoa purjehtija, muun perheen viettäessä aikaa muuten kuin osallistumalla aktiiivisesti. Jos kysyjällä on aktiivisesti osallistuvia perheenjäseniä eikä aikomusta purjehtia paljoa yksin, ei tuolla asialla luonnollisestikaan ole merkitystä.

-Mika- kirjoitti:

Ruorista on yksi todellinen haitta perheveneilijälle: Ruorin takaa ei yllä skuutteihin eikä levankiin. Purjehtiminen ruorillisella veneellä vaatii siis aina vähintään sen kaksi purjehtijaa. Usein perheveneilijä on kuitenkin veneensä ainoa purjehtija, muun perheen viettäessä aikaa muuten kuin osallistumalla aktiiivisesti. Jos kysyjällä on aktiivisesti osallistuvia perheenjäseniä eikä aikomusta purjehtia paljoa yksin, ei tuolla asialla luonnollisestikaan ole merkitystä.

Lue lisää

veneestä, mutta omassani kyllä yltää. Levankikisko on avotilan etureunassa. Jos se olisi ylempänä, saattaisi ongelmia tulla, kun köyttä ei ehkä kykenisi enää nykäisemään lukkoon. Ja keulapurjeen vinssi on käden ulottuvilla, tosin itseskuuttaavan kanssa siihen ei usein tarvitse koskeakaan.

Useimmiten minulla tosin on skuuttigasti kyydissä.

Ruoriiro kirjoitti:

Niin . . . hmmmmmm . . . mitähän mahtaisikaan tarkoittaa ?? Kääntyyköhän peräsin jos ruorista kiertää . . sellaista toimivuutta varmaan ;) Ihanko tosissaan saivartelet ja koetat vaikuttaa älykkäältä ??

Lue lisää

Ei tainnut viesti mennä perille iirolle edes sinne päin. Ei mahda mittään, joku muukin on sitten varmaan samanlaisella ymmärryksellä tyytyväinen, kunhan vain venettä saa jotenkin ohjattua rattia pyörittämällä.

metsässä kirjoitti:

Ei tainnut viesti mennä perille iirolle edes sinne päin. Ei mahda mittään, joku muukin on sitten varmaan samanlaisella ymmärryksellä tyytyväinen, kunhan vain venettä saa jotenkin ohjattua rattia pyörittämällä.

Lue lisää

osalle se nimenomaan riittää, sehän koko kapineen tarkoitus on. Jotkut himopurjehtijat vinkuu jostain "peräsintuntumasta", mutta kun ei sillä ole normaaliveneilijälle mitään merkitystä. Eli 90-95 prossalle purjeveneilijöistä.

ruorimees forever kirjoitti:

osalle se nimenomaan riittää, sehän koko kapineen tarkoitus on. Jotkut himopurjehtijat vinkuu jostain "peräsintuntumasta", mutta kun ei sillä ole normaaliveneilijälle mitään merkitystä. Eli 90-95 prossalle purjeveneilijöistä.

Lue lisää

Missään viestissä tässä ketjussa ei ole edes vihjattu eroista ohjaustuntumassa. Mutta ruorimiehellä pitäisi olla mukavaakin. Pitäisi yltää muihinkin hallintalaitteisiin, eikä ohjauslaite saisi olla paha kulkueste. Jotenkin luulisi, että ainakin mukava asento ohjatessa olisi nimenomaan sille "normaaliveneilijälle" (mikä se on?) tärkeää. Pinna vaatii tilaa veneen pituussuunnassa, ruoripyörä enemmän leveyssuunnassa. Molemmat eivät siis voi toimia samassa istumalaatikossa vaihtoehtoina. Samoin vinssit ym pitäisi soijoitella eri tavalla. Koska istumalaatikon muotoilu vaikuttaa suoraan myös sisätiloihin, pitää nekin suunnitella uusiksi.

metsässä kirjoitti:

Missään viestissä tässä ketjussa ei ole edes vihjattu eroista ohjaustuntumassa. Mutta ruorimiehellä pitäisi olla mukavaakin. Pitäisi yltää muihinkin hallintalaitteisiin, eikä ohjauslaite saisi olla paha kulkueste. Jotenkin luulisi, että ainakin mukava asento ohjatessa olisi nimenomaan sille "normaaliveneilijälle" (mikä se on?) tärkeää. Pinna vaatii tilaa veneen pituussuunnassa, ruoripyörä enemmän leveyssuunnassa. Molemmat eivät siis voi toimia samassa istumalaatikossa vaihtoehtoina. Samoin vinssit ym pitäisi soijoitella eri tavalla. Koska istumalaatikon muotoilu vaikuttaa suoraan myös sisätiloihin, pitää nekin suunnitella uusiksi.

Lue lisää

ongelma se hallintalaitteisiin yltäminen ruorin kanssa on? Minun näkemissäni ruorillisissa veneissä onnistuu hyvin (ja on niitä sentään joitain kymmeniä tullut nähtyä, eri tyyppejä siis). Ohjausasennon mukavuuden suhteen nimenomaan ruori on ylivoimainen pinnaan nähden. Se mahdollistaa aina istumisen oikeinpäin veneessä, pinna taas pakottaa sivuttaisasentoon.

Unohtakaa pinnaohjaus tyystin! kirjoitti:

ongelma se hallintalaitteisiin yltäminen ruorin kanssa on? Minun näkemissäni ruorillisissa veneissä onnistuu hyvin (ja on niitä sentään joitain kymmeniä tullut nähtyä, eri tyyppejä siis). Ohjausasennon mukavuuden suhteen nimenomaan ruori on ylivoimainen pinnaan nähden. Se mahdollistaa aina istumisen oikeinpäin veneessä, pinna taas pakottaa sivuttaisasentoon.

Lue lisää

Eihän rattiohjauksessa sinällään vikaa ole. Sen voi suunnitella erittäin hyvin toimivaksi. Itselläkin on rattiohjaus, eikä veneeseen toimivaa pinnaa saisikaan. Ruorimiehen sijoitus on yksi koko veneen konseptin perusteita ja kohtuullinen kompromissi saatu aikaan ja tarpeelliset säädötkin käsiksi päästävissä. Tosin edellinen pinnaohjattu veneeni oli sen suhteen selkeästi parempi.

Täydellistä pötypuhetta taas se, että ratti sinällään tuottaisi mukavan ohjausasennon. Edes asento menosuuntaan ei toteudu läheskään aina ja usein joutuu seisomaan. Vastaavasti kumpikaan laita ei ole sen huonompi paikka kuin toinenkaan. Rattiohjaus vaatii ehdottomasti T-mallisen tai erikoisen leveän istumalaatikon ollakseen alkuunkaan mukava, siitä on kokemusta riittävän monesta veneestä. Pinnan kanssa T-malli taas harvemmin on käytännöllinen, eikä paljoa alle 40-jalkaiseen mahdu sitä leveää mallia, siinä jo perustavaa laatua oleva ero. Molemmat ohjaustavat ovat hyviä, kunhan ne oikein sovitetaan sinne minne ne kuuluvat, ei toinen ole lähtökohtaisesti toista parempi.

metsäläinen... kirjoitti:

Eihän rattiohjauksessa sinällään vikaa ole. Sen voi suunnitella erittäin hyvin toimivaksi. Itselläkin on rattiohjaus, eikä veneeseen toimivaa pinnaa saisikaan. Ruorimiehen sijoitus on yksi koko veneen konseptin perusteita ja kohtuullinen kompromissi saatu aikaan ja tarpeelliset säädötkin käsiksi päästävissä. Tosin edellinen pinnaohjattu veneeni oli sen suhteen selkeästi parempi.

Täydellistä pötypuhetta taas se, että ratti sinällään tuottaisi mukavan ohjausasennon. Edes asento menosuuntaan ei toteudu läheskään aina ja usein joutuu seisomaan. Vastaavasti kumpikaan laita ei ole sen huonompi paikka kuin toinenkaan. Rattiohjaus vaatii ehdottomasti T-mallisen tai erikoisen leveän istumalaatikon ollakseen alkuunkaan mukava, siitä on kokemusta riittävän monesta veneestä. Pinnan kanssa T-malli taas harvemmin on käytännöllinen, eikä paljoa alle 40-jalkaiseen mahdu sitä leveää mallia, siinä jo perustavaa laatua oleva ero. Molemmat ohjaustavat ovat hyviä, kunhan ne oikein sovitetaan sinne minne ne kuuluvat, ei toinen ole lähtökohtaisesti toista parempi.

Lue lisää

"Eihän rattiohjauksessa sinällään vikaa ole"

Ratin ja pinnan erot ovat pitkälti makuasioita, niin kuin tässä keskustelussa on huomattu.
Pinnalla on kuitenkin ohjaamisen kannalta kaksi selkää faktaetua rattiin verrattuna:
- Pinnasta tajuaa välittömästi missä asennossa peräsin on. Ei tarvitse mitään mittareita tai merkkejä.
- Pinnalla on nopeampi vaihtaa peräsimen asentoa, koska tarvittava liike on paljon pienempi. Esim. ääriasennosta toiseen siirtyminen onnisttu pinnassa todella paljon nopeammin kuin ruoria pyörittämällä. Nopeudesta hyötyä esim. silloin kun sivumyötäinen aallokko pyrkii kääntämään venettä ja tätä estetään peräsimellä.

ruoristi kirjoitti:

veneestä, mutta omassani kyllä yltää. Levankikisko on avotilan etureunassa. Jos se olisi ylempänä, saattaisi ongelmia tulla, kun köyttä ei ehkä kykenisi enää nykäisemään lukkoon. Ja keulapurjeen vinssi on käden ulottuvilla, tosin itseskuuttaavan kanssa siihen ei usein tarvitse koskeakaan.

Useimmiten minulla tosin on skuuttigasti kyydissä.

Lue lisää

Tämä linkittyy mukavasti tuohon toiseen säikeeseen, jossa kinataan siitä, että voiko itse pinnaveneeseen tehty ruoriohjaus olla toimiva. Erittäin todennäköisesti ei voi - on mun mielipide.

Sen sijaan hyvin suunniteltu ruorivene voi olla myös helposti purjehdittavissa yksin. Levanki/iso skuutti heti ruoritolpan edessä ja genoavinssit riittävän takana. Molempiin ylettää vaivatta ruorin takaa. Purjeiden nostoa ja laskua varten täytyy toki poistua autopilotin ohjatessa ruorin takaa.

Myönnän toki, että pinnavene on yksinpurjehdukseen parempi, mutta ei ruorivene välttämättä kelvoton.

SpK kirjoitti:

Tämä linkittyy mukavasti tuohon toiseen säikeeseen, jossa kinataan siitä, että voiko itse pinnaveneeseen tehty ruoriohjaus olla toimiva. Erittäin todennäköisesti ei voi - on mun mielipide.

Sen sijaan hyvin suunniteltu ruorivene voi olla myös helposti purjehdittavissa yksin. Levanki/iso skuutti heti ruoritolpan edessä ja genoavinssit riittävän takana. Molempiin ylettää vaivatta ruorin takaa. Purjeiden nostoa ja laskua varten täytyy toki poistua autopilotin ohjatessa ruorin takaa.

Myönnän toki, että pinnavene on yksinpurjehdukseen parempi, mutta ei ruorivene välttämättä kelvoton.

Lue lisää

Sanoit näköjään, että levangin pitäisi olla heti ruoritolpan edessä. Meillä ei ole vaan suunnilleen metrin verran edempänä. Hyvin hoituu ruorin takaakin. Tietysti joutuu menemään etupuolelle, jos haluaa siirtää itse levankivaunua (se ei ole taljoilla; jos olisi, niin tämäkin vähäpätöinen ongelma poistuisi).

metsässä kirjoitti:

Missään viestissä tässä ketjussa ei ole edes vihjattu eroista ohjaustuntumassa. Mutta ruorimiehellä pitäisi olla mukavaakin. Pitäisi yltää muihinkin hallintalaitteisiin, eikä ohjauslaite saisi olla paha kulkueste. Jotenkin luulisi, että ainakin mukava asento ohjatessa olisi nimenomaan sille "normaaliveneilijälle" (mikä se on?) tärkeää. Pinna vaatii tilaa veneen pituussuunnassa, ruoripyörä enemmän leveyssuunnassa. Molemmat eivät siis voi toimia samassa istumalaatikossa vaihtoehtoina. Samoin vinssit ym pitäisi soijoitella eri tavalla. Koska istumalaatikon muotoilu vaikuttaa suoraan myös sisätiloihin, pitää nekin suunnitella uusiksi.

Lue lisää

Tosipurjehtia voimistelemassa pinnojensa kanssa. Olisiko rahapula iskenyt, ettei ole varaa hankkia ruoriohjausta. Ihmeellistä paskaa selittelyissä. Lienee jokaisen oma asia, millä venettään ohjaa, eikä siihen tarvita turhakkeiden "opastusta" joka on viellä varsin ontuvaa perusteiltaan, lähinnöä lapsellista tasoa. Kyllä kai aikuinen ihminen ymmärtää oman veneensä sitlooratoiminnot, ja jos ei ymmärrä, ei sa ainakaan virtuaali tosipurjehtijalle kuulu.

Klaahu kirjoitti:

Tosipurjehtia voimistelemassa pinnojensa kanssa. Olisiko rahapula iskenyt, ettei ole varaa hankkia ruoriohjausta. Ihmeellistä paskaa selittelyissä. Lienee jokaisen oma asia, millä venettään ohjaa, eikä siihen tarvita turhakkeiden "opastusta" joka on viellä varsin ontuvaa perusteiltaan, lähinnöä lapsellista tasoa. Kyllä kai aikuinen ihminen ymmärtää oman veneensä sitlooratoiminnot, ja jos ei ymmärrä, ei sa ainakaan virtuaali tosipurjehtijalle kuulu.

Lue lisää

Kun tätä viestiketjua luki läpi, oli siinä selvästi kaksi koulukuntaa. Yhden mielestä pinnaohjaus on yksikäsitteisesti huono, toisen mielestä kumpikin käy veneen mukaan. Jostain syystä tuli mieleen ajatus, että pinnaa kammoavat ovat siirtyneet ensin autosta moottoriveneeseen ja siitä vähän aikaa sitten purjehdukseen. Muuten ei oikein voi kategorista pinnan vastustusta ymmärtää.

Yksi koulukunta nimittelee toista köyhäksi, lapselliseksi ja ties miksi perustelemalla omaa näkökantaansa vain määrittelemällä pinnan paskaksi. Vain yhdessä kirjoituksessa esitettiin asiaperusteita ratin paremmuudelle. Kumpi puolue tässä mahtaa olla niitä turhakkeita virtuaalipurjehtijoita?

taas tulikin kirjoitti:

Kun tätä viestiketjua luki läpi, oli siinä selvästi kaksi koulukuntaa. Yhden mielestä pinnaohjaus on yksikäsitteisesti huono, toisen mielestä kumpikin käy veneen mukaan. Jostain syystä tuli mieleen ajatus, että pinnaa kammoavat ovat siirtyneet ensin autosta moottoriveneeseen ja siitä vähän aikaa sitten purjehdukseen. Muuten ei oikein voi kategorista pinnan vastustusta ymmärtää.

Yksi koulukunta nimittelee toista köyhäksi, lapselliseksi ja ties miksi perustelemalla omaa näkökantaansa vain määrittelemällä pinnan paskaksi. Vain yhdessä kirjoituksessa esitettiin asiaperusteita ratin paremmuudelle. Kumpi puolue tässä mahtaa olla niitä turhakkeita virtuaalipurjehtijoita?

Lue lisää

Eli pinnaintoilijat ryntäsivät ilman perusteita kumoamaan kysyjän asettaman kriteerin "ruori on plussaa".

Pinnan "kategoriseen vastustamiseen" riittää yksi perustelu: se on luonnoton tapa ohjata venettä. Ruori on luonnollinen: käännetään sinne mihin halutaan veneenkin kääntyvän. Huomattavasti ruoria epämiellyttävämpi myös ajoasennon suhteen.

Minun taas on mahdoton käsittää, miksi kukaan haluaisi ohjata venettä pinnalla? Olen kokeillut sitäkin enkä todellakaan pidä.

se meni kirjoitti:

Eli pinnaintoilijat ryntäsivät ilman perusteita kumoamaan kysyjän asettaman kriteerin "ruori on plussaa".

Pinnan "kategoriseen vastustamiseen" riittää yksi perustelu: se on luonnoton tapa ohjata venettä. Ruori on luonnollinen: käännetään sinne mihin halutaan veneenkin kääntyvän. Huomattavasti ruoria epämiellyttävämpi myös ajoasennon suhteen.

Minun taas on mahdoton käsittää, miksi kukaan haluaisi ohjata venettä pinnalla? Olen kokeillut sitäkin enkä todellakaan pidä.

Lue lisää

Aivan tolkuttoman paljon huonompaa ergonomiaa olen tavannut parissa purjehtimassani rattiveneessä kuin yhdessäkään pinnaohjatussa. Ajoasento voi tietysti olla erinomainenkin, ei sitä mikään estä, jos vain veneen mitat antavat periksi suunnittelun. Ja siitähän oli kyse, ei intoilusta. Kukaanhan pinnapuolueesta ei teilannut rattiohjausta kuten toiset pinnaohjauksen. Sinun mielestäsi pinna voi olla luonnoton, mutta hyvin monen muun mielestä ei ole. Enemmistöä maailman purjeveneistä kuitenkin ohjataan pinnalla, ei se kovin vaikeaa normaalille ihmiselle voi olla. Lapsetkin sen omaksuvat lennossa, kunhan heitä ei hämätä selittelemällä, minne vene kääntyy, kun käännät pinnaa jonnekin.

poikkeustapaus kirjoitti:

Aivan tolkuttoman paljon huonompaa ergonomiaa olen tavannut parissa purjehtimassani rattiveneessä kuin yhdessäkään pinnaohjatussa. Ajoasento voi tietysti olla erinomainenkin, ei sitä mikään estä, jos vain veneen mitat antavat periksi suunnittelun. Ja siitähän oli kyse, ei intoilusta. Kukaanhan pinnapuolueesta ei teilannut rattiohjausta kuten toiset pinnaohjauksen. Sinun mielestäsi pinna voi olla luonnoton, mutta hyvin monen muun mielestä ei ole. Enemmistöä maailman purjeveneistä kuitenkin ohjataan pinnalla, ei se kovin vaikeaa normaalille ihmiselle voi olla. Lapsetkin sen omaksuvat lennossa, kunhan heitä ei hämätä selittelemällä, minne vene kääntyy, kun käännät pinnaa jonnekin.

Lue lisää

Pinnalla ohjaaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin polkupyränkin ohjaus, ei siihen kaikki kykene.

poikkeustapaus kirjoitti:

Aivan tolkuttoman paljon huonompaa ergonomiaa olen tavannut parissa purjehtimassani rattiveneessä kuin yhdessäkään pinnaohjatussa. Ajoasento voi tietysti olla erinomainenkin, ei sitä mikään estä, jos vain veneen mitat antavat periksi suunnittelun. Ja siitähän oli kyse, ei intoilusta. Kukaanhan pinnapuolueesta ei teilannut rattiohjausta kuten toiset pinnaohjauksen. Sinun mielestäsi pinna voi olla luonnoton, mutta hyvin monen muun mielestä ei ole. Enemmistöä maailman purjeveneistä kuitenkin ohjataan pinnalla, ei se kovin vaikeaa normaalille ihmiselle voi olla. Lapsetkin sen omaksuvat lennossa, kunhan heitä ei hämätä selittelemällä, minne vene kääntyy, kun käännät pinnaa jonnekin.

Lue lisää

edellytys hyvälle ergonomialle on se, että ajaessa saa istua tai seistä normaalisti kasvot eteenpäin kurottelematta ja vääntämättä kroppaa. Se ei onnistu yhdessäkään pinnaohjattavassa veneessä, niiden "ergonomia" on poikkeuksetta tehty siihen, että kippari istuu veneen reunalla kyljittäin menosuuntaan.

Ja ihminen, jonka mielestä ei ole luonnotonta kääntää ohjausvälinettä päinvastaiseen suuntaan kuin haluaa kääntyä, on kyllä jotenkin peruspervo.

ehdoton ja väistämätön kirjoitti:

edellytys hyvälle ergonomialle on se, että ajaessa saa istua tai seistä normaalisti kasvot eteenpäin kurottelematta ja vääntämättä kroppaa. Se ei onnistu yhdessäkään pinnaohjattavassa veneessä, niiden "ergonomia" on poikkeuksetta tehty siihen, että kippari istuu veneen reunalla kyljittäin menosuuntaan.

Ja ihminen, jonka mielestä ei ole luonnotonta kääntää ohjausvälinettä päinvastaiseen suuntaan kuin haluaa kääntyä, on kyllä jotenkin peruspervo.

Lue lisää

Minä vain poikkeustapauksessa, useimmiten koneella ajaessa olen rintamasuunta suoraan eteenpäin. Enimmän osan aikaa vietän jommalla kummalla laidalla, jolloin kroppa on kiertyneenä. En pidä sitä yhtään parempana kuin pinnassa oloa, jolloin kiertymä on kaulassa. Sen suhteen aivan yhtä huonoja molemmat.

Pervoilua tai ei, ei pinna minusta ole ollut sen luonnottomampi kuin se yllämainittu polkupyöräkään. Oikeastaan vertaus olikin hyvä, sillä ero tatsissa ratin ja pinnan välillä on samankaltainen kuin polkupyörän ja autonratin. Siirtyminenkin yhdestä toiseen on yhtä helppo. Ja sekä pinna- että rattiveneitä on ollut, nykyinen ratilla, joka on ok, mutta ei takuulla minkäänlainen valintaperuste puolesta eikä vastaan.

ole auto kirjoitti:

Minä vain poikkeustapauksessa, useimmiten koneella ajaessa olen rintamasuunta suoraan eteenpäin. Enimmän osan aikaa vietän jommalla kummalla laidalla, jolloin kroppa on kiertyneenä. En pidä sitä yhtään parempana kuin pinnassa oloa, jolloin kiertymä on kaulassa. Sen suhteen aivan yhtä huonoja molemmat.

Pervoilua tai ei, ei pinna minusta ole ollut sen luonnottomampi kuin se yllämainittu polkupyöräkään. Oikeastaan vertaus olikin hyvä, sillä ero tatsissa ratin ja pinnan välillä on samankaltainen kuin polkupyörän ja autonratin. Siirtyminenkin yhdestä toiseen on yhtä helppo. Ja sekä pinna- että rattiveneitä on ollut, nykyinen ratilla, joka on ok, mutta ei takuulla minkäänlainen valintaperuste puolesta eikä vastaan.

Lue lisää

laidalla? Itse istun (tai seison, tilanteen mukaan) AINA rintamasuunta eteen. Niin purjeilla kuin koneellakin ajaessa.

Polkupyörävertauksessa ei kyllä ollut mitään järkeä. Sitäpaitsi ohjaustankoakin käännetään nimenomaan kääntymissuuntaan.

Fillaristi ja veneilijä kirjoitti:

laidalla? Itse istun (tai seison, tilanteen mukaan) AINA rintamasuunta eteen. Niin purjeilla kuin koneellakin ajaessa.

Polkupyörävertauksessa ei kyllä ollut mitään järkeä. Sitäpaitsi ohjaustankoakin käännetään nimenomaan kääntymissuuntaan.

Lue lisää

kysymystä kirjoittamatta: miksi ihmeessä istua epämukavassa asennossa kiertyneenä? Kun kerran voi istua oikeinpäin. Purkkari on päivässä helposti 6-8 tuntia kulussa, ikävä siinä tulee lihaksille, jos istuu kierossa.

sama fillaristi veneineen kirjoitti:

kysymystä kirjoittamatta: miksi ihmeessä istua epämukavassa asennossa kiertyneenä? Kun kerran voi istua oikeinpäin. Purkkari on päivässä helposti 6-8 tuntia kulussa, ikävä siinä tulee lihaksille, jos istuu kierossa.

Lue lisää

Ennen näitä sanottiin sunnuntaipurjehtijoiksi, pitäisiköhän nimike vaihtaa vaikka autopurjehtijoihin. Rintamasuunta suoraan eteenpäin voi olla vain keskellä venettä, josta ei näe mitään, ei muuta liikennettä eikä purjeita. Se siis sopii hyvin koneella ajoon, jonka tosin minä satamaan tuloa lukuunottamatta jätän autopilotin töiksi, on se niin kohtuuttoman tylsää. Ehkä kahdella ruorilla voisi päästä suorempaan, siitä ei ole vielä riittävää kokemusta. Vaikka olisikin isompikin ratti, jää asento aina vinoksi.

Ratin etuja on suurempi liikkumavapaus. Siksi ei koko päivää vietetä samassa asennossa, molemmat laidat käyvät tilanteen mukaan. Yleensä en onnistu pitämään venettä purjehtiessa myöskään pysyvästi alle viiden asteen kallistuksilla. Se tietää seistessä painoa pysyvästi toisella jalalla ja istuessa taas ainoa paikka on sivussa joka tapauksessa, ei sen kamelin kyttyrän päällä. Pinnaohjauksessa poikittainen asento ei juuri muutu kallistuksen muuttuessa.

Polkupyörä on edelleen hyvä vertaus. Samanlainen suora kosketus ohjaukseen ja peräsimen asentoon. Eikä kukaan kääntele pinnaa styyraan tai paaraan. Asentohan on poikittainen, jolloin pinnan liike itseen nähden on eteen-taakse. Joka tapauksessa ohjaaminen on aivan yhtä helppoa kuin polkupyörällä. Se menee köpelömmältäkin hyvin pian syvälle selkäytimeen, monilla se on siellä syntyjään. Parin sadan juniorin purjehduksen ensi askeleiden kokemuksella voin sanoa pinnaohjauksen olevan jollapurjehduksen helpoin osuus, jatkopinnan käyttö menee siinä samassa. Siinä ainoa opeteltava asia on pitää jatkopinna riittävän jyrkässä kulmassa pinnaan, kun oma paikka jollassa voi olla hukassa.

????? kirjoitti:

Ennen näitä sanottiin sunnuntaipurjehtijoiksi, pitäisiköhän nimike vaihtaa vaikka autopurjehtijoihin. Rintamasuunta suoraan eteenpäin voi olla vain keskellä venettä, josta ei näe mitään, ei muuta liikennettä eikä purjeita. Se siis sopii hyvin koneella ajoon, jonka tosin minä satamaan tuloa lukuunottamatta jätän autopilotin töiksi, on se niin kohtuuttoman tylsää. Ehkä kahdella ruorilla voisi päästä suorempaan, siitä ei ole vielä riittävää kokemusta. Vaikka olisikin isompikin ratti, jää asento aina vinoksi.

Ratin etuja on suurempi liikkumavapaus. Siksi ei koko päivää vietetä samassa asennossa, molemmat laidat käyvät tilanteen mukaan. Yleensä en onnistu pitämään venettä purjehtiessa myöskään pysyvästi alle viiden asteen kallistuksilla. Se tietää seistessä painoa pysyvästi toisella jalalla ja istuessa taas ainoa paikka on sivussa joka tapauksessa, ei sen kamelin kyttyrän päällä. Pinnaohjauksessa poikittainen asento ei juuri muutu kallistuksen muuttuessa.

Polkupyörä on edelleen hyvä vertaus. Samanlainen suora kosketus ohjaukseen ja peräsimen asentoon. Eikä kukaan kääntele pinnaa styyraan tai paaraan. Asentohan on poikittainen, jolloin pinnan liike itseen nähden on eteen-taakse. Joka tapauksessa ohjaaminen on aivan yhtä helppoa kuin polkupyörällä. Se menee köpelömmältäkin hyvin pian syvälle selkäytimeen, monilla se on siellä syntyjään. Parin sadan juniorin purjehduksen ensi askeleiden kokemuksella voin sanoa pinnaohjauksen olevan jollapurjehduksen helpoin osuus, jatkopinnan käyttö menee siinä samassa. Siinä ainoa opeteltava asia on pitää jatkopinna riittävän jyrkässä kulmassa pinnaan, kun oma paikka jollassa voi olla hukassa.

Lue lisää

Rintamasuunta suoraan eteenpäin onnistuu ainakin minun paatissani ihan samalla lailla veneen keskellä kuin kipparin penkin reunoillakin istuen. Näkyvyyttä se ei haittaa mitenkään. Itse asiassa siitä näkee paremmin, koska ainoastaan takaa tulevat ovat selän takana. Ja tuulimittarinkin näkee paremmin, ei tarvitse kääntää päätä sitä varten.


Vai että kuulut niihin pedofiileihin, jotka pilaavat veneilevää nuorisoa jollapetuksella. Olisi pitänyt arvata.

ehdoton ja väistämätön kirjoitti:

edellytys hyvälle ergonomialle on se, että ajaessa saa istua tai seistä normaalisti kasvot eteenpäin kurottelematta ja vääntämättä kroppaa. Se ei onnistu yhdessäkään pinnaohjattavassa veneessä, niiden "ergonomia" on poikkeuksetta tehty siihen, että kippari istuu veneen reunalla kyljittäin menosuuntaan.

Ja ihminen, jonka mielestä ei ole luonnotonta kääntää ohjausvälinettä päinvastaiseen suuntaan kuin haluaa kääntyä, on kyllä jotenkin peruspervo.

Lue lisää

ei ruorin takana tai pinnassa oleskella kovin pitkiä aikoja. Annetaan automaattiohjauksen hoitaa ergonomia.
Taitaa keskustelussa taas olla vähemmän veneilleet tahot.

Fillaristi ja veneilijä kirjoitti:

laidalla? Itse istun (tai seison, tilanteen mukaan) AINA rintamasuunta eteen. Niin purjeilla kuin koneellakin ajaessa.

Polkupyörävertauksessa ei kyllä ollut mitään järkeä. Sitäpaitsi ohjaustankoakin käännetään nimenomaan kääntymissuuntaan.

Lue lisää

Et siis ilmeisimmin juuri purjehdi, muuta kuin avotuulessa. Kun purjehdittaessa vene kallistuu, niin on epämukavaa seistä sen ruorin takana rintamasuunta eteenpäin. Ja vain myötätuuleen ajaessa voi käytännössä seistä siellä ruorin takana. Eikä tämä ole edes venekohtainen juttu. Ajelen 57 jalkasta jonkun tuhat mailia vuodessa, ja kyllä laidalla siinäkin on istuttava muutoin kuin avotuuleen ajaessa, ei se ruori sitä miksikään muuta.
Ja polkupyörävertaus on erinomainen, koska polukupyörällä ajettaessa käännetään ohjaustankoa vasemmalle, kun halutaan kääntää pyörää oikealle!!! sitä kutsutaan vastaohjaukseksi ja se on kaksipyöräiseten perushallintatapa. Sekin on vaan niin selkäytimessä, ettei sitä tule edes ajatelleeksi....

Veneilijä, jolla on autokin kirjoitti:

Rintamasuunta suoraan eteenpäin onnistuu ainakin minun paatissani ihan samalla lailla veneen keskellä kuin kipparin penkin reunoillakin istuen. Näkyvyyttä se ei haittaa mitenkään. Itse asiassa siitä näkee paremmin, koska ainoastaan takaa tulevat ovat selän takana. Ja tuulimittarinkin näkee paremmin, ei tarvitse kääntää päätä sitä varten.


Vai että kuulut niihin pedofiileihin, jotka pilaavat veneilevää nuorisoa jollapetuksella. Olisi pitänyt arvata.

Lue lisää

pelin poikki. Hitler- tai homokortin pelaaja tuomitaan välittömästi nettisääntöjen mukaan hävinneeksi. Pedofiilikortin pelaaja ajetaan ulos kentältä.

-Mika- kirjoitti:

Et siis ilmeisimmin juuri purjehdi, muuta kuin avotuulessa. Kun purjehdittaessa vene kallistuu, niin on epämukavaa seistä sen ruorin takana rintamasuunta eteenpäin. Ja vain myötätuuleen ajaessa voi käytännössä seistä siellä ruorin takana. Eikä tämä ole edes venekohtainen juttu. Ajelen 57 jalkasta jonkun tuhat mailia vuodessa, ja kyllä laidalla siinäkin on istuttava muutoin kuin avotuuleen ajaessa, ei se ruori sitä miksikään muuta.
Ja polkupyörävertaus on erinomainen, koska polukupyörällä ajettaessa käännetään ohjaustankoa vasemmalle, kun halutaan kääntää pyörää oikealle!!! sitä kutsutaan vastaohjaukseksi ja se on kaksipyöräiseten perushallintatapa. Sekin on vaan niin selkäytimessä, ettei sitä tule edes ajatelleeksi....

Lue lisää

Ruorin takana seisominen/istuminen veneen kallistuessa ei ole mikään ongelma ainakaan kaikissa purjeveneissä. Osaava suunnittelija on ohjeistanut rakentajaa tekemään ruorin takana olevaan penkkiin keskelle kyhmyn ja vastaaavasti sivuille kuopat, jonka vuoksi penkillä on mukava istua myös kallistuneessa purressa. Samalla tavalla hyvin suunnitellusta veneestä löytyy avotilan lattioiden reunoista kallistetut osat jaloille, jos haluaa seistä. Kun seuraavan kerran käyt venenäyttelyissä, niin katsohan tarkemmin erilaisia ratkaisuja. Eikä ole kovin vaikeaa tehdä niitä jälkeen päin, jos omasta veneestä sellaiset puuttuvat.

Sompamies kirjoitti:

Ruorin takana seisominen/istuminen veneen kallistuessa ei ole mikään ongelma ainakaan kaikissa purjeveneissä. Osaava suunnittelija on ohjeistanut rakentajaa tekemään ruorin takana olevaan penkkiin keskelle kyhmyn ja vastaaavasti sivuille kuopat, jonka vuoksi penkillä on mukava istua myös kallistuneessa purressa. Samalla tavalla hyvin suunnitellusta veneestä löytyy avotilan lattioiden reunoista kallistetut osat jaloille, jos haluaa seistä. Kun seuraavan kerran käyt venenäyttelyissä, niin katsohan tarkemmin erilaisia ratkaisuja. Eikä ole kovin vaikeaa tehdä niitä jälkeen päin, jos omasta veneestä sellaiset puuttuvat.

Lue lisää

Et tainnut lukea Mikan kirjoitusta kovinkaan huolella. Satun hyvinkin tarkkaan tietämään, minkälaisesta veneestä Mika puhuu. Ja siinä järjestelyt ovat juuri oppikirjan mukaiset, siitä voisi moni muu ottaa mallia. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että vain lenssit ajetaan ruorin takana keskellä seisten.

Siinä kyllä erehdyt pahemman kerran, että tarvittavat muutokset olisi helppo tehdä jälkeenpäin. Jaloille on helppo lisätä tukilistat, jos veistämö ei niin alkeellista asiaa ole osannut, melkein kaikki muu vaatii paljon enemmän.

ei lukenut kirjoitti:

Et tainnut lukea Mikan kirjoitusta kovinkaan huolella. Satun hyvinkin tarkkaan tietämään, minkälaisesta veneestä Mika puhuu. Ja siinä järjestelyt ovat juuri oppikirjan mukaiset, siitä voisi moni muu ottaa mallia. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että vain lenssit ajetaan ruorin takana keskellä seisten.

Siinä kyllä erehdyt pahemman kerran, että tarvittavat muutokset olisi helppo tehdä jälkeenpäin. Jaloille on helppo lisätä tukilistat, jos veistämö ei niin alkeellista asiaa ole osannut, melkein kaikki muu vaatii paljon enemmän.

Lue lisää

ketä todellinen ja oikeasti purjehtiva edes viitsisi näin typerästä asiasta tällaisia kommentteja tälle palstalle - ihan oikesti Hip hei herätys urvelot.

viheltää... kirjoitti:

pelin poikki. Hitler- tai homokortin pelaaja tuomitaan välittömästi nettisääntöjen mukaan hävinneeksi. Pedofiilikortin pelaaja ajetaan ulos kentältä.

Ei netissä ole mitään muita sääntöjä kuin se, että kovimpaa lyövä voittaa ja ne poistuu nyyhkyttämään, joiden kantti ei kestä. Tämä on sotaa!

Matkapurjehtija kirjoitti:

ei ruorin takana tai pinnassa oleskella kovin pitkiä aikoja. Annetaan automaattiohjauksen hoitaa ergonomia.
Taitaa keskustelussa taas olla vähemmän veneilleet tahot.

olen eri mieltä. Koneajossa meillä käytetään automaattia, mutta silloinkin lähtökohtaisesti ruorimies "päivystää" aina ruorin takana. Purjeilla autopilottia ei meillä käytetä oikeastaan koskaan. Yksin liikkuessa sitä ehkä tarvitsisi, mutta hyvin harvoin meidän vene liikkuu yhden ihmisen voimin.

Joku voi tietysti kysyä, miksi sen ruorimiehen tarvii olla paikoillaan, kun automaatilla ajetaan. Seuraavista syistä:
1) se on paras tapa varmistaa, että tähystys tulee hoidetuksi. Jos koko porukka päästetään touhuamaan jotain muuta, niin tähystys unohtuu taatusti.
2) meillä, kuten hyvin monessa veneessä, plotteri on asennettu ruoritolppaan eikä siten ole kenenkään muun kuin ruorimiehen näkyvillä.
3) jos jotain yllättävää tulee, niin valmiiksi paikoillaanoleva ruorimies pystyy reagoimaan nopeimmin.
4) lopuksi ihan tottumus: en todellakaan pidä ajatuksesta, että pelkkä kone hoitaisi ajamisen ja ruorimiehen paikka olisi tyhjänä.

-Mika- kirjoitti:

Et siis ilmeisimmin juuri purjehdi, muuta kuin avotuulessa. Kun purjehdittaessa vene kallistuu, niin on epämukavaa seistä sen ruorin takana rintamasuunta eteenpäin. Ja vain myötätuuleen ajaessa voi käytännössä seistä siellä ruorin takana. Eikä tämä ole edes venekohtainen juttu. Ajelen 57 jalkasta jonkun tuhat mailia vuodessa, ja kyllä laidalla siinäkin on istuttava muutoin kuin avotuuleen ajaessa, ei se ruori sitä miksikään muuta.
Ja polkupyörävertaus on erinomainen, koska polukupyörällä ajettaessa käännetään ohjaustankoa vasemmalle, kun halutaan kääntää pyörää oikealle!!! sitä kutsutaan vastaohjaukseksi ja se on kaksipyöräiseten perushallintatapa. Sekin on vaan niin selkäytimessä, ettei sitä tule edes ajatelleeksi....

Lue lisää

Kyllä niitä purjemaileja tulee joka vuosi tuhatkunta. Ja enimmäkseen nimenomaan muissa kuin avotuulissa. Enimmäkseen kyllä istun enkä seiso siellä ruorin takana. Vene on 11-metrinen ja painoa lie jotain 5-6 tonnia (ei ole tarkkaa tietoa todellisesta painosta, "virallinen" eli alkuperäinen valmistajan ilmoittama on n. 5 tonnia). Itse asiassa tässä veneessä, joka on nimenomaan suunniteltu ruorille, täytyisi oikeastaan mennä ruorin etupuolelle jos haluaa istua laidalla tai sivuttain penkillä. Avotilan pohja on siten muotoiltu, että jalalle löytyy kyllä hyvä tuki veneen kallistuessa. Vaikka eihän perhevenettä viitsi edes päästää kallistumaan kovin törkeästi.

Mikä toi "vastaohjaus" juttu fillarilla on olevinaan? Olen kuullut, että moottoripyörällä olisi jokin tuommoinen juttu tarpeen, mutta ensimmäistä kertaa kuulen jonkun väittävän, että fillarilla tehtäisiin samaa. Ja fillaria sentään olen ajanut 6-vuotiaasta alkaen ja edelleen aktiivisesti. Yli 40 vuotta siis; luulisin voivani väittää, että fillarin ajaminen on siis selkäytimessä, mutta mitään "vastaohjausta" siellä ei taatusti ole.

Yksi tuttu sanoi kerran inttikokemukseensa vedoten, että fillaria, hevosta ja panssarivaunua ajetaan ihan samalla tavalla: nykäistään kahvaa sillä puolella, jolle halutaan kääntyä :))

Fillaristi ja veneilijä jatkaa kirjoitti:

Kyllä niitä purjemaileja tulee joka vuosi tuhatkunta. Ja enimmäkseen nimenomaan muissa kuin avotuulissa. Enimmäkseen kyllä istun enkä seiso siellä ruorin takana. Vene on 11-metrinen ja painoa lie jotain 5-6 tonnia (ei ole tarkkaa tietoa todellisesta painosta, "virallinen" eli alkuperäinen valmistajan ilmoittama on n. 5 tonnia). Itse asiassa tässä veneessä, joka on nimenomaan suunniteltu ruorille, täytyisi oikeastaan mennä ruorin etupuolelle jos haluaa istua laidalla tai sivuttain penkillä. Avotilan pohja on siten muotoiltu, että jalalle löytyy kyllä hyvä tuki veneen kallistuessa. Vaikka eihän perhevenettä viitsi edes päästää kallistumaan kovin törkeästi.

Mikä toi "vastaohjaus" juttu fillarilla on olevinaan? Olen kuullut, että moottoripyörällä olisi jokin tuommoinen juttu tarpeen, mutta ensimmäistä kertaa kuulen jonkun väittävän, että fillarilla tehtäisiin samaa. Ja fillaria sentään olen ajanut 6-vuotiaasta alkaen ja edelleen aktiivisesti. Yli 40 vuotta siis; luulisin voivani väittää, että fillarin ajaminen on siis selkäytimessä, mutta mitään "vastaohjausta" siellä ei taatusti ole.

Yksi tuttu sanoi kerran inttikokemukseensa vedoten, että fillaria, hevosta ja panssarivaunua ajetaan ihan samalla tavalla: nykäistään kahvaa sillä puolella, jolle halutaan kääntyä :))

Lue lisää

Veneesi on vaan sitten erilainen, kuin ne lukuisat ruorilliset purjeveneet, joilla olen purjehtinut. Miedolla kallistuksella toki niissäkin voi istuskella siellä takana, ja siihen se penkin ergonomia sopiikin hyvin. Kovemmalla kelillä se on jo hankalampaa... Mulla on tuossa yksi kuva, jossa purjehdin Baltic 43 veneellä. Olen siinä laidalla suoraan ruoripyörän kohdalla ja ohjaan venettä siitä. Takana seisten se kyllä onnistui siinä myös, mutta oli hankalaa. Ja kovemmassa kelissä ei sillä istuimella voinut ruorin takana istua.

Polkupyörään pätee sama sääntö kuin moottoripyöräänkin. Kokeileppa joskus: ohjaa kämmenpohjat ohjaustangon päissä ja työnnä tietoisesti vaikka oikealta puolelta eteenpäin.... pyörä kääntyy yllättäen oikealle... Moottoripyörän käsiittelyssä tätä opetetaankin. Kun normaalisti pyörää (sekä moottori-, että polkupyörää) ohjataan kallistamalla, niin nopein käännös saadaan aikaan vastaohjauksella: käännetään stongaa oikealle, niin pyörä kallistuu nopeasti vasemmalla ja kääntyy sinne vasemmalle. Kokeile itse, ei se ole vaikeaa. Ja tätä juurio tarkoitin, että se ohjaustapa on niin selkäytimessä, ettet edes ajattele kääntäväsi erisuuntaan, kuin minne haluat pyörän kääntyvän.

-Mika- kirjoitti:

Veneesi on vaan sitten erilainen, kuin ne lukuisat ruorilliset purjeveneet, joilla olen purjehtinut. Miedolla kallistuksella toki niissäkin voi istuskella siellä takana, ja siihen se penkin ergonomia sopiikin hyvin. Kovemmalla kelillä se on jo hankalampaa... Mulla on tuossa yksi kuva, jossa purjehdin Baltic 43 veneellä. Olen siinä laidalla suoraan ruoripyörän kohdalla ja ohjaan venettä siitä. Takana seisten se kyllä onnistui siinä myös, mutta oli hankalaa. Ja kovemmassa kelissä ei sillä istuimella voinut ruorin takana istua.

Polkupyörään pätee sama sääntö kuin moottoripyöräänkin. Kokeileppa joskus: ohjaa kämmenpohjat ohjaustangon päissä ja työnnä tietoisesti vaikka oikealta puolelta eteenpäin.... pyörä kääntyy yllättäen oikealle... Moottoripyörän käsiittelyssä tätä opetetaankin. Kun normaalisti pyörää (sekä moottori-, että polkupyörää) ohjataan kallistamalla, niin nopein käännös saadaan aikaan vastaohjauksella: käännetään stongaa oikealle, niin pyörä kallistuu nopeasti vasemmalla ja kääntyy sinne vasemmalle. Kokeile itse, ei se ole vaikeaa. Ja tätä juurio tarkoitin, että se ohjaustapa on niin selkäytimessä, ettet edes ajattele kääntäväsi erisuuntaan, kuin minne haluat pyörän kääntyvän.

Lue lisää

Joo, painavaa m-pyörää saa vietyä kätevästi ja nopeasti mutkatiellä käyttämällä käännöksiin vastaohjausta, eli pyörä "kaadetaan" mutkan suuntaan aavistuksenomaisella vastaohjauksella. Mikä siinä veneen ohjaamisessa pinnalla on niin vaikeata? Kyllä kai te olette perämoottoriakin ajaneet kahvaohjauksella siinä kuin autoakin ratilla?

ruori on voittamaton! kirjoitti:

olen eri mieltä. Koneajossa meillä käytetään automaattia, mutta silloinkin lähtökohtaisesti ruorimies "päivystää" aina ruorin takana. Purjeilla autopilottia ei meillä käytetä oikeastaan koskaan. Yksin liikkuessa sitä ehkä tarvitsisi, mutta hyvin harvoin meidän vene liikkuu yhden ihmisen voimin.

Joku voi tietysti kysyä, miksi sen ruorimiehen tarvii olla paikoillaan, kun automaatilla ajetaan. Seuraavista syistä:
1) se on paras tapa varmistaa, että tähystys tulee hoidetuksi. Jos koko porukka päästetään touhuamaan jotain muuta, niin tähystys unohtuu taatusti.
2) meillä, kuten hyvin monessa veneessä, plotteri on asennettu ruoritolppaan eikä siten ole kenenkään muun kuin ruorimiehen näkyvillä.
3) jos jotain yllättävää tulee, niin valmiiksi paikoillaanoleva ruorimies pystyy reagoimaan nopeimmin.
4) lopuksi ihan tottumus: en todellakaan pidä ajatuksesta, että pelkkä kone hoitaisi ajamisen ja ruorimiehen paikka olisi tyhjänä.

Lue lisää

pinnapilotti ohjaa yli puolet ajasta ja paperikarttaa voi lukea veneessä muuallakin. ulapoilla ei tarvitse päivystää pinnan vieressä.

-Mika- kirjoitti:

Veneesi on vaan sitten erilainen, kuin ne lukuisat ruorilliset purjeveneet, joilla olen purjehtinut. Miedolla kallistuksella toki niissäkin voi istuskella siellä takana, ja siihen se penkin ergonomia sopiikin hyvin. Kovemmalla kelillä se on jo hankalampaa... Mulla on tuossa yksi kuva, jossa purjehdin Baltic 43 veneellä. Olen siinä laidalla suoraan ruoripyörän kohdalla ja ohjaan venettä siitä. Takana seisten se kyllä onnistui siinä myös, mutta oli hankalaa. Ja kovemmassa kelissä ei sillä istuimella voinut ruorin takana istua.

Polkupyörään pätee sama sääntö kuin moottoripyöräänkin. Kokeileppa joskus: ohjaa kämmenpohjat ohjaustangon päissä ja työnnä tietoisesti vaikka oikealta puolelta eteenpäin.... pyörä kääntyy yllättäen oikealle... Moottoripyörän käsiittelyssä tätä opetetaankin. Kun normaalisti pyörää (sekä moottori-, että polkupyörää) ohjataan kallistamalla, niin nopein käännös saadaan aikaan vastaohjauksella: käännetään stongaa oikealle, niin pyörä kallistuu nopeasti vasemmalla ja kääntyy sinne vasemmalle. Kokeile itse, ei se ole vaikeaa. Ja tätä juurio tarkoitin, että se ohjaustapa on niin selkäytimessä, ettet edes ajattele kääntäväsi erisuuntaan, kuin minne haluat pyörän kääntyvän.

Lue lisää

niin omituisen tuntuinen esitys, että kävin ihan vasiten kokeilemassa polkupyörälläni. En saanut ilmiötä esiintymään paristakymmenestä yrityksestä huolimatta sitten millään. Nopeus kokeiluissa vaihteli 5-15 km/h välillä, pyörä on tuollainen tavallinen nykyaikainen "perusfillari" eli muutama vaihde navassa ja kevyt rakenne. Aivan poikkeuksetta pyörä kääntyi täsmälleen kuiten vuosikymmenten kokemuksella odotinkin sen kääntyvän eli sinne mihin tankoakin käänsin. Vältin huolella kallistamasta kroppaa mihinkään, ettei se sotkisi testausta.

Moottoripyöristä en sano mitään, en ole sellaisia ikinä ajanut. Olen toki kuullut, että niillä tuollainen ilmiö esiintyy. Mutta onhan niillä painoakin satoja kiloja, ehkä se vaikuttaa. Fillarilla-ajoon moinen "vastaohjaustemppu" ei kuitenkaan kuulu. Minun on edelleen mahdoton uskoa, että sitä edes saisi toimimaan polkupyörällä.

fillaristi ja veneilijä kirjoitti:

niin omituisen tuntuinen esitys, että kävin ihan vasiten kokeilemassa polkupyörälläni. En saanut ilmiötä esiintymään paristakymmenestä yrityksestä huolimatta sitten millään. Nopeus kokeiluissa vaihteli 5-15 km/h välillä, pyörä on tuollainen tavallinen nykyaikainen "perusfillari" eli muutama vaihde navassa ja kevyt rakenne. Aivan poikkeuksetta pyörä kääntyi täsmälleen kuiten vuosikymmenten kokemuksella odotinkin sen kääntyvän eli sinne mihin tankoakin käänsin. Vältin huolella kallistamasta kroppaa mihinkään, ettei se sotkisi testausta.

Moottoripyöristä en sano mitään, en ole sellaisia ikinä ajanut. Olen toki kuullut, että niillä tuollainen ilmiö esiintyy. Mutta onhan niillä painoakin satoja kiloja, ehkä se vaikuttaa. Fillarilla-ajoon moinen "vastaohjaustemppu" ei kuitenkaan kuulu. Minun on edelleen mahdoton uskoa, että sitä edes saisi toimimaan polkupyörällä.

Lue lisää

Kun haluat kakspyöräisen kallistuvan oikealle, niin kun käännät stongaa hiukkasen vasemmalle niin alat tietysti kaatumaan oikealle. Jos käännät oikein kunnolla vasemmalle niin niin kaadut rajusti oikealle maahan asti. Polkupyörä on niin kevyt ja vauhti hidas että se kallistuu helpommin pelkästään kuljettajan painoa siirtämällä, mutta raskas moottoripyörä kallistuu kankeammin mitä enemmän vauhtia on, koska pyörivien pyörien hyrrävoima pyrkii pitämään pyörää vakaana (sama pätee tietysti fillariinkin). Mutkasta toiseen ajettaessa kaadetaan pyörää puolelta toiselle nopeasti tällä vastaohjauksella.

fillaristi ja veneilijä kirjoitti:

niin omituisen tuntuinen esitys, että kävin ihan vasiten kokeilemassa polkupyörälläni. En saanut ilmiötä esiintymään paristakymmenestä yrityksestä huolimatta sitten millään. Nopeus kokeiluissa vaihteli 5-15 km/h välillä, pyörä on tuollainen tavallinen nykyaikainen "perusfillari" eli muutama vaihde navassa ja kevyt rakenne. Aivan poikkeuksetta pyörä kääntyi täsmälleen kuiten vuosikymmenten kokemuksella odotinkin sen kääntyvän eli sinne mihin tankoakin käänsin. Vältin huolella kallistamasta kroppaa mihinkään, ettei se sotkisi testausta.

Moottoripyöristä en sano mitään, en ole sellaisia ikinä ajanut. Olen toki kuullut, että niillä tuollainen ilmiö esiintyy. Mutta onhan niillä painoakin satoja kiloja, ehkä se vaikuttaa. Fillarilla-ajoon moinen "vastaohjaustemppu" ei kuitenkaan kuulu. Minun on edelleen mahdoton uskoa, että sitä edes saisi toimimaan polkupyörällä.

Lue lisää

Asiaa on hankala selittää. Ajatuksena on, että ajat tasaisella tiellä kuin "ilman käsiä". Siksi epätavallinen ote ohjaustangosta (muuten selkäytimessä oleva refleksi saa aikaan, että ilmiö ei tule esiin). Kun pidät vaan kämmenpohjat suoran ohjaustangon päissä, kämmen suoraan eteenpäin, ja työnnät siinä tilanyteessa oikealla kädellä tankoa eteenpäin (käännät sitä siis vasemmalle) niin pyörä kallistuu ja kääntyy oikealle.
Polkupyörän ja moottoripyörän ohjausgeometriat on identtiset. Vain paino on erilainen. Siksi polkupyöräää on helppoa vaan kallistaa haluamaansa suuntaan ja niin kaikki tekevätkin. Tilanne muuttuu, jos siihen fillariin laitetaankin kolmas pyörä ;-)
Muistan ekan kokeiluni tällaisella... ajauduin pihatiellä vastustamattomasti vasemmalta ulos nurmikolle. En vaan saanut pyörää kääntymään takasin oikealle ja pihatielle... se kun oli niin selkärangassa se ohajustoiminne. Vasta kun pysähdyin ja mietin asiaa uudelleen, pystyin "käskyttämään" käteni toimimaan vaistoa vastaan ja kääntämään oikealle, kun halusin oikealle. Sitten kaikki menikin ihan hyvin, mutta vaati jatkuvaa keskittymistä.

poikkeustapaus kirjoitti:

Aivan tolkuttoman paljon huonompaa ergonomiaa olen tavannut parissa purjehtimassani rattiveneessä kuin yhdessäkään pinnaohjatussa. Ajoasento voi tietysti olla erinomainenkin, ei sitä mikään estä, jos vain veneen mitat antavat periksi suunnittelun. Ja siitähän oli kyse, ei intoilusta. Kukaanhan pinnapuolueesta ei teilannut rattiohjausta kuten toiset pinnaohjauksen. Sinun mielestäsi pinna voi olla luonnoton, mutta hyvin monen muun mielestä ei ole. Enemmistöä maailman purjeveneistä kuitenkin ohjataan pinnalla, ei se kovin vaikeaa normaalille ihmiselle voi olla. Lapsetkin sen omaksuvat lennossa, kunhan heitä ei hämätä selittelemällä, minne vene kääntyy, kun käännät pinnaa jonnekin.

Lue lisää

että enemmistöä ohjattaisiin pinnalla. Keskimäärin veneetkin ovat jo niin suuria, että ratti löytyy.

Ruorimies... kirjoitti:

että enemmistöä ohjattaisiin pinnalla. Keskimäärin veneetkin ovat jo niin suuria, että ratti löytyy.

sittenkin eri mieltä, ainakin jos katsotaan Suomen purjevenekantaa kokonaisuutena. Alle 10-vuotiaiden veneiden joukossa olet todennäköisesti oikeassa, mutta kaikkiaan Suomessa on 10-11 000 purjevenettä. Siinä joukossa on mm. satoja H-veneitä, satoja folkkareita jne. Ja 80-90% Suomen purjeveneistä on yli 10-vuotiaita. Perustelen tämän sillä, että uusia purjeveneitä on viime vuodet myyty n.150-170 per vuosi. Lisäksi on jonkin verran tuotu ulkomailta, mutta ei se suuremmin yhtälöä muuta. Sitäpaitsi vuosien 1990-1995 kohdalla on valtaisa aukko laman vuoksi.

Omassa kotisatamassa taitaa olla n. 70 purjevenettä. Lähtemättä laskemaan heittäisin ulkomuistista, että n. 20 niistä on ruorillisia. Alle 10-vuotiaista 100% , alle 20-vuotiaista n. 80%.

Itsekin ruorimies kirjoitti:

sittenkin eri mieltä, ainakin jos katsotaan Suomen purjevenekantaa kokonaisuutena. Alle 10-vuotiaiden veneiden joukossa olet todennäköisesti oikeassa, mutta kaikkiaan Suomessa on 10-11 000 purjevenettä. Siinä joukossa on mm. satoja H-veneitä, satoja folkkareita jne. Ja 80-90% Suomen purjeveneistä on yli 10-vuotiaita. Perustelen tämän sillä, että uusia purjeveneitä on viime vuodet myyty n.150-170 per vuosi. Lisäksi on jonkin verran tuotu ulkomailta, mutta ei se suuremmin yhtälöä muuta. Sitäpaitsi vuosien 1990-1995 kohdalla on valtaisa aukko laman vuoksi.

Omassa kotisatamassa taitaa olla n. 70 purjevenettä. Lähtemättä laskemaan heittäisin ulkomuistista, että n. 20 niistä on ruorillisia. Alle 10-vuotiaista 100% , alle 20-vuotiaista n. 80%.

Lue lisää

Ja tähän maailman kaikki kevytveneet päälle.

unohdeta kirjoitti:

Ja tähän maailman kaikki kevytveneet päälle.

oikeista purjeveneistä, ei mistään jollista. Niitä ei kukaan järjissäänoleva ota huomioon.

ggfofdsfeewrewkrfew kirjoitti:

oikeista purjeveneistä, ei mistään jollista. Niitä ei kukaan järjissäänoleva ota huomioon.

nämä uudet leveät tasapohjaiset ovat ilmiselviä ylisuuria jollia

Itsekin ruorimies kirjoitti:

sittenkin eri mieltä, ainakin jos katsotaan Suomen purjevenekantaa kokonaisuutena. Alle 10-vuotiaiden veneiden joukossa olet todennäköisesti oikeassa, mutta kaikkiaan Suomessa on 10-11 000 purjevenettä. Siinä joukossa on mm. satoja H-veneitä, satoja folkkareita jne. Ja 80-90% Suomen purjeveneistä on yli 10-vuotiaita. Perustelen tämän sillä, että uusia purjeveneitä on viime vuodet myyty n.150-170 per vuosi. Lisäksi on jonkin verran tuotu ulkomailta, mutta ei se suuremmin yhtälöä muuta. Sitäpaitsi vuosien 1990-1995 kohdalla on valtaisa aukko laman vuoksi.

Omassa kotisatamassa taitaa olla n. 70 purjevenettä. Lähtemättä laskemaan heittäisin ulkomuistista, että n. 20 niistä on ruorillisia. Alle 10-vuotiaista 100% , alle 20-vuotiaista n. 80%.

Lue lisää

Kaunis päivä vielä senkin jälkeen, kun laituriin tuli. Ei malttanut heti lähteä satamasta, vaan ensin kävely laiturilla ja huvin vuoksi tilaston tekoa. Paikalla oli 50 venettä, varmasti hyvin samanlaisia kuin jokaisessa satamassa, kokoskaala 5,7 metristä 57 jalkaan. 60 % niistä totteli pinnaa, 40 % rattia. Maissa olevia en käynyt laskemassa, mutta tiedän siellä olevan parikymmentä jollaa. Jos lasketaan maailmanlaajuisesti, on luultavasti jollien osuus suurempikin.

tilastoa kirjoitti:

Kaunis päivä vielä senkin jälkeen, kun laituriin tuli. Ei malttanut heti lähteä satamasta, vaan ensin kävely laiturilla ja huvin vuoksi tilaston tekoa. Paikalla oli 50 venettä, varmasti hyvin samanlaisia kuin jokaisessa satamassa, kokoskaala 5,7 metristä 57 jalkaan. 60 % niistä totteli pinnaa, 40 % rattia. Maissa olevia en käynyt laskemassa, mutta tiedän siellä olevan parikymmentä jollaa. Jos lasketaan maailmanlaajuisesti, on luultavasti jollien osuus suurempikin.

Lue lisää

että ruoriohjauksen osuus oli noin suuri. Toisaalta 50 on sen verran pieni otos, että varmasti semmoinen 10-15 prosenttiyksikön satunnaisvaihtelu siihen mahtuu. Väittäisin noin lonkalta, että tällä vuosituhannella myydyissä ruoriohjauksen osuus on yli 90%, onhan uusien keskikokokin yli 35 jalkaa. Mutta enemmistö kannasta on 1980-luvulta tai vanhempia ja niissä luulen jakautuman olevan milteipä päinvastainen.

Kuten huomaat, lasken vain matkaveneet.

Se aiempi kirjoitus, jossa epäilin väitettä ruoriohjauksen enemmistöstä, oli minun ja olin muuten luultavasti väärässä väittäessäni, että kotisatamani alle 10-vuotiaissa olisi ruoriohjauksen osuus 100%. Pääsi unohtumaan, että siellä on yksi X-vene ja melkein luulen, että siinä on pinna.

Tilastoiva ruorimies kirjoitti:

että ruoriohjauksen osuus oli noin suuri. Toisaalta 50 on sen verran pieni otos, että varmasti semmoinen 10-15 prosenttiyksikön satunnaisvaihtelu siihen mahtuu. Väittäisin noin lonkalta, että tällä vuosituhannella myydyissä ruoriohjauksen osuus on yli 90%, onhan uusien keskikokokin yli 35 jalkaa. Mutta enemmistö kannasta on 1980-luvulta tai vanhempia ja niissä luulen jakautuman olevan milteipä päinvastainen.

Kuten huomaat, lasken vain matkaveneet.

Se aiempi kirjoitus, jossa epäilin väitettä ruoriohjauksen enemmistöstä, oli minun ja olin muuten luultavasti väärässä väittäessäni, että kotisatamani alle 10-vuotiaissa olisi ruoriohjauksen osuus 100%. Pääsi unohtumaan, että siellä on yksi X-vene ja melkein luulen, että siinä on pinna.

Lue lisää

että pieni virhe tuli myös ilmaisuun "lasken vain matkaveneet". Oikeammin olisi ollut sanoa jotain semmoista, että lasken vain "matkavenekokoluokan veneet" tms. Pelkästään matkaveneet laskien, siis pudottaen raaserit ja ylipäätään lähinnä kilpailukäytössä olevat ja sitä silmälläpitäen ostetut pois, nousisi ruoriohjauksen osuus varmasti lähelle 100% uusista veneistä.

Tilastoiva ruorimies kirjoitti:

että pieni virhe tuli myös ilmaisuun "lasken vain matkaveneet". Oikeammin olisi ollut sanoa jotain semmoista, että lasken vain "matkavenekokoluokan veneet" tms. Pelkästään matkaveneet laskien, siis pudottaen raaserit ja ylipäätään lähinnä kilpailukäytössä olevat ja sitä silmälläpitäen ostetut pois, nousisi ruoriohjauksen osuus varmasti lähelle 100% uusista veneistä.

Lue lisää

Teet kummallisia rajauksia. Miksi pitäisi laskea vain matkaveneet ja mikä on raja? Raaserit siirtyvät nykyäänkin kilpailu-uran ehtoopuolella matkavenekastiin, eikä niihin silloinkaan rakennella ratteja. Toisaalta kyllä, jos katsoo uusien veneiden kokojakaumaa, niin rattiveneillä on luonnostaan ylivoima. Eikä tilannetta muuta tietenkään ratin muodikkuustila ja osaltaan muodin suosima ratin mahdollistava leväperä. Alkuperäinen väite maailman purjeveneiden enemmistöstä luonnollisesti sisältää myös kevytveneet, joten ratilla on todella pitkä matka kirittävänä.

rajaus? kirjoitti:

Teet kummallisia rajauksia. Miksi pitäisi laskea vain matkaveneet ja mikä on raja? Raaserit siirtyvät nykyäänkin kilpailu-uran ehtoopuolella matkavenekastiin, eikä niihin silloinkaan rakennella ratteja. Toisaalta kyllä, jos katsoo uusien veneiden kokojakaumaa, niin rattiveneillä on luonnostaan ylivoima. Eikä tilannetta muuta tietenkään ratin muodikkuustila ja osaltaan muodin suosima ratin mahdollistava leväperä. Alkuperäinen väite maailman purjeveneiden enemmistöstä luonnollisesti sisältää myös kevytveneet, joten ratilla on todella pitkä matka kirittävänä.

Lue lisää

Voihan ne kevytveneet rajata pois jos rattimiehelle tilastot sitten mieluisilta näyttää ja ottaa laivat mukaan rajaukseen vielä kun niihin kai ratti alunalkaen on laitettu, kun käsivoimin ei peräsintä jaksanut käännellä. Odottelemme rattia jolliin, vaikka jolliltahan noi jo tuntuu muutenki

rajaus? kirjoitti:

Teet kummallisia rajauksia. Miksi pitäisi laskea vain matkaveneet ja mikä on raja? Raaserit siirtyvät nykyäänkin kilpailu-uran ehtoopuolella matkavenekastiin, eikä niihin silloinkaan rakennella ratteja. Toisaalta kyllä, jos katsoo uusien veneiden kokojakaumaa, niin rattiveneillä on luonnostaan ylivoima. Eikä tilannetta muuta tietenkään ratin muodikkuustila ja osaltaan muodin suosima ratin mahdollistava leväperä. Alkuperäinen väite maailman purjeveneiden enemmistöstä luonnollisesti sisältää myös kevytveneet, joten ratilla on todella pitkä matka kirittävänä.

Lue lisää

onko maailman autoista enemmistö etu- vai takavetoisia, niin kyllä polkuautot rajataan silloin automaattisesti pois laskennasta. Kevytveneet yms. eivät ainakaan minun kirjoissani kuulu mukaan käsitteeseen "purjeveneet" , ellei erikseen toisin mainita. Ovathan ne teknisesti purjeveneitä, mutta pelkkiä leluja joka tapauksessa. (Ja olen aika varma, että enemmistö aikuisikäisistä purjeveneilijöistä rajaa automaattisesti samalla tavoin.)

Luonnollisesti tarkka rajanveto on vaikeaa. Perusrajauksena tietysti se, että vene on katettu ja siinä on jonkinlaiset makuupaikat eli se on tarkoitettu pidemmille reissuille kuin pelkkään päiväpurjehdukseen. Mutta asiaa tietysti hämärtää se, että on useita venemalleja, jotka ovat tosiasiallisesti raasereita eikä kenellekään (no, ainahan joku pöljä löytyy poikkeukseksi) tulisi mieleenkään lähteä sellaisella perheen kanssa parin viikon Saaristomerikierrokselle tai kuukaudeksi kiertämään Itämeren rannikoita, vaikka veneestä jonkinlaiset punkat ja käymäläntapainen sekä keittomahdollisuus löytyykin. Ja sitten on veneitä, jotka ovat alkujaan olleet ensisijaisesti retki-/matkaveneitä, kuten folkkarit ja H-vene, mutta jotka elin- ja vaatimustason kohotessa ovat yhä enemmän siirtyneet lähinnä kilpailu- ja päiväpurjehduskäyttöön. Rinnastus: 1960- ja 1970-luvuilla tuli telttailtua aika paljonkin ja silloin leirintäalueilla oli todella paljon erikokoisia telttoja. Nykyään teltat ovat harvinaisuus ja alueet ovat täynnä matkailuvaunuja ja -autoja. Ihan vastaava ilmiö on tapahtunut veneilyssä.

Mutta perusrajaus menee siis siihen tyyliin, että Swan ja Bavaria ovat purjeveneitä, optari ja Soling leluja ja jälkimmäisiä ei oteta lukuun kun puhutaan purjeveneistä.

z-xx-z kirjoitti:

"Eihän rattiohjauksessa sinällään vikaa ole"

Ratin ja pinnan erot ovat pitkälti makuasioita, niin kuin tässä keskustelussa on huomattu.
Pinnalla on kuitenkin ohjaamisen kannalta kaksi selkää faktaetua rattiin verrattuna:
- Pinnasta tajuaa välittömästi missä asennossa peräsin on. Ei tarvitse mitään mittareita tai merkkejä.
- Pinnalla on nopeampi vaihtaa peräsimen asentoa, koska tarvittava liike on paljon pienempi. Esim. ääriasennosta toiseen siirtyminen onnisttu pinnassa todella paljon nopeammin kuin ruoria pyörittämällä. Nopeudesta hyötyä esim. silloin kun sivumyötäinen aallokko pyrkii kääntämään venettä ja tätä estetään peräsimellä.

Lue lisää

Joku hölmö piti pinnan etuna ettei tarvitse katsoa mittarista tai ruorin merkeistä, missä asennossa peräsin on?
Onkohan tällä kaverilla autossakin mittari, joka näyttää etupyörien asennon?

Mulla on ollut pinnaohjaus ja nyt on ruoriohjaus. Ruoriohjauksessa perstuntuma kertoo tarkalleen, mikä on peräsinkulma. Ainoastaan laiturista lähdettäessä keskimerkki on välttämätön.
Pinnaohjaus on matkapurjehtimisessa raskas, pinnan pitäminen vaatii enemmän tarkkaavaisuutta kuin ruorin. Tarkoitan matkapurjehtimisella pitkiä vahtivuoroja; 4-20h. Peräsintuntuma on hyvä oikeilla vaijerinkireyssäädöillä myös ruoriohjauksessa, pinna kielii tosin helpommin, kun purjeet on päin persettä. Jälimmäinen on helposti havaittavissa myös vauhdin puuttumisena.

vetta kirjoitti:

Joku hölmö piti pinnan etuna ettei tarvitse katsoa mittarista tai ruorin merkeistä, missä asennossa peräsin on?
Onkohan tällä kaverilla autossakin mittari, joka näyttää etupyörien asennon?

Mulla on ollut pinnaohjaus ja nyt on ruoriohjaus. Ruoriohjauksessa perstuntuma kertoo tarkalleen, mikä on peräsinkulma. Ainoastaan laiturista lähdettäessä keskimerkki on välttämätön.
Pinnaohjaus on matkapurjehtimisessa raskas, pinnan pitäminen vaatii enemmän tarkkaavaisuutta kuin ruorin. Tarkoitan matkapurjehtimisella pitkiä vahtivuoroja; 4-20h. Peräsintuntuma on hyvä oikeilla vaijerinkireyssäädöillä myös ruoriohjauksessa, pinna kielii tosin helpommin, kun purjeet on päin persettä. Jälimmäinen on helposti havaittavissa myös vauhdin puuttumisena.

Lue lisää

...mulla oli auton ratissa keskimerkki silloin, kun ajoin kilpaa...
;-)

Tilastoiva ruorimies kirjoitti:

onko maailman autoista enemmistö etu- vai takavetoisia, niin kyllä polkuautot rajataan silloin automaattisesti pois laskennasta. Kevytveneet yms. eivät ainakaan minun kirjoissani kuulu mukaan käsitteeseen "purjeveneet" , ellei erikseen toisin mainita. Ovathan ne teknisesti purjeveneitä, mutta pelkkiä leluja joka tapauksessa. (Ja olen aika varma, että enemmistö aikuisikäisistä purjeveneilijöistä rajaa automaattisesti samalla tavoin.)

Luonnollisesti tarkka rajanveto on vaikeaa. Perusrajauksena tietysti se, että vene on katettu ja siinä on jonkinlaiset makuupaikat eli se on tarkoitettu pidemmille reissuille kuin pelkkään päiväpurjehdukseen. Mutta asiaa tietysti hämärtää se, että on useita venemalleja, jotka ovat tosiasiallisesti raasereita eikä kenellekään (no, ainahan joku pöljä löytyy poikkeukseksi) tulisi mieleenkään lähteä sellaisella perheen kanssa parin viikon Saaristomerikierrokselle tai kuukaudeksi kiertämään Itämeren rannikoita, vaikka veneestä jonkinlaiset punkat ja käymäläntapainen sekä keittomahdollisuus löytyykin. Ja sitten on veneitä, jotka ovat alkujaan olleet ensisijaisesti retki-/matkaveneitä, kuten folkkarit ja H-vene, mutta jotka elin- ja vaatimustason kohotessa ovat yhä enemmän siirtyneet lähinnä kilpailu- ja päiväpurjehduskäyttöön. Rinnastus: 1960- ja 1970-luvuilla tuli telttailtua aika paljonkin ja silloin leirintäalueilla oli todella paljon erikokoisia telttoja. Nykyään teltat ovat harvinaisuus ja alueet ovat täynnä matkailuvaunuja ja -autoja. Ihan vastaava ilmiö on tapahtunut veneilyssä.

Mutta perusrajaus menee siis siihen tyyliin, että Swan ja Bavaria ovat purjeveneitä, optari ja Soling leluja ja jälkimmäisiä ei oteta lukuun kun puhutaan purjeveneistä.

Lue lisää

Aivan yhtä hyvillä perusteilla kääntäisin asian toisin päin. Jollat ovat todellisia purjeveneitä ja puolet uusista matkaveneiksi luonnehtimistasi voidaan määritellä moottoriveneiksi. Käyttötapakin puoltaa tätä tulkintaa.

Tilastoiva ruorimies kirjoitti:

onko maailman autoista enemmistö etu- vai takavetoisia, niin kyllä polkuautot rajataan silloin automaattisesti pois laskennasta. Kevytveneet yms. eivät ainakaan minun kirjoissani kuulu mukaan käsitteeseen "purjeveneet" , ellei erikseen toisin mainita. Ovathan ne teknisesti purjeveneitä, mutta pelkkiä leluja joka tapauksessa. (Ja olen aika varma, että enemmistö aikuisikäisistä purjeveneilijöistä rajaa automaattisesti samalla tavoin.)

Luonnollisesti tarkka rajanveto on vaikeaa. Perusrajauksena tietysti se, että vene on katettu ja siinä on jonkinlaiset makuupaikat eli se on tarkoitettu pidemmille reissuille kuin pelkkään päiväpurjehdukseen. Mutta asiaa tietysti hämärtää se, että on useita venemalleja, jotka ovat tosiasiallisesti raasereita eikä kenellekään (no, ainahan joku pöljä löytyy poikkeukseksi) tulisi mieleenkään lähteä sellaisella perheen kanssa parin viikon Saaristomerikierrokselle tai kuukaudeksi kiertämään Itämeren rannikoita, vaikka veneestä jonkinlaiset punkat ja käymäläntapainen sekä keittomahdollisuus löytyykin. Ja sitten on veneitä, jotka ovat alkujaan olleet ensisijaisesti retki-/matkaveneitä, kuten folkkarit ja H-vene, mutta jotka elin- ja vaatimustason kohotessa ovat yhä enemmän siirtyneet lähinnä kilpailu- ja päiväpurjehduskäyttöön. Rinnastus: 1960- ja 1970-luvuilla tuli telttailtua aika paljonkin ja silloin leirintäalueilla oli todella paljon erikokoisia telttoja. Nykyään teltat ovat harvinaisuus ja alueet ovat täynnä matkailuvaunuja ja -autoja. Ihan vastaava ilmiö on tapahtunut veneilyssä.

Mutta perusrajaus menee siis siihen tyyliin, että Swan ja Bavaria ovat purjeveneitä, optari ja Soling leluja ja jälkimmäisiä ei oteta lukuun kun puhutaan purjeveneistä.

Lue lisää

http://www.puuvene.net/harro/sanasto.htm

ruori=roder (ruots.)=rudder (engl.)
Sen jokainen näkee, ettei tuossa perinnepurressa ole rattiohjausta, ruorirattia eli ruoriratasta.
:-)

katso kuva! kirjoitti:

http://www.puuvene.net/harro/sanasto.htm

ruori=roder (ruots.)=rudder (engl.)
Sen jokainen näkee, ettei tuossa perinnepurressa ole rattiohjausta, ruorirattia eli ruoriratasta.
:-)

Lue lisää

ja on jo kauan tarkoittanut suomenkielessä nimenomaan sitä ruoriratasta, ei peräsintä. Sanan merkitys on yksinkertaisesti ajan myötä muuttunut. Länkytä vastaan miten kauan haluat, väärässä olet kuitenkin.

Se, että esim. ruotsissa ja englannissa sanan merkitys on erilainen, ei asiaa muuksi muuta. Ei ole todellakaan harvinaista, että sanojen merkityskin muuttuu niiden lainautuessa kielestä toiseen.

Ja suomenkielen sanojen merkitys määräytyy nimenomaan väestön yleiskielen, ei muutaman purjehtijan käsityksen perusteella.

Klaahu kirjoitti:

Tosipurjehtia voimistelemassa pinnojensa kanssa. Olisiko rahapula iskenyt, ettei ole varaa hankkia ruoriohjausta. Ihmeellistä paskaa selittelyissä. Lienee jokaisen oma asia, millä venettään ohjaa, eikä siihen tarvita turhakkeiden "opastusta" joka on viellä varsin ontuvaa perusteiltaan, lähinnöä lapsellista tasoa. Kyllä kai aikuinen ihminen ymmärtää oman veneensä sitlooratoiminnot, ja jos ei ymmärrä, ei sa ainakaan virtuaali tosipurjehtijalle kuulu.

Lue lisää

Sun kepillisestä moottoriveneestä?

Purjeveneessä alle 11m ja 8tonnia pinnaohjaus on tunnokkaampi, nopeampi ja kätevämpi.
Kovaan peräsinpaineeseen auttaa Ruorivälitys, mutta se on kiinteästi tiellä, ja se ei ole yhtä nopea.
Esim. uuden HR31 hintaan saat ainakin pari paskaa ratillista bavaa..

On iso kun on ratti... kirjoitti:

Sun kepillisestä moottoriveneestä?

Purjeveneessä alle 11m ja 8tonnia pinnaohjaus on tunnokkaampi, nopeampi ja kätevämpi.
Kovaan peräsinpaineeseen auttaa Ruorivälitys, mutta se on kiinteästi tiellä, ja se ei ole yhtä nopea.
Esim. uuden HR31 hintaan saat ainakin pari paskaa ratillista bavaa..

Lue lisää

tuntuu riittävän. Menee melkein jo politikkolinjalle, jossa kaikki muut ovat niin tyhmiä etteivät vaan ymmärrä omaa parastaan ;).

Fillaristi ja veneilijä jatkaa kirjoitti:

Kyllä niitä purjemaileja tulee joka vuosi tuhatkunta. Ja enimmäkseen nimenomaan muissa kuin avotuulissa. Enimmäkseen kyllä istun enkä seiso siellä ruorin takana. Vene on 11-metrinen ja painoa lie jotain 5-6 tonnia (ei ole tarkkaa tietoa todellisesta painosta, "virallinen" eli alkuperäinen valmistajan ilmoittama on n. 5 tonnia). Itse asiassa tässä veneessä, joka on nimenomaan suunniteltu ruorille, täytyisi oikeastaan mennä ruorin etupuolelle jos haluaa istua laidalla tai sivuttain penkillä. Avotilan pohja on siten muotoiltu, että jalalle löytyy kyllä hyvä tuki veneen kallistuessa. Vaikka eihän perhevenettä viitsi edes päästää kallistumaan kovin törkeästi.

Mikä toi "vastaohjaus" juttu fillarilla on olevinaan? Olen kuullut, että moottoripyörällä olisi jokin tuommoinen juttu tarpeen, mutta ensimmäistä kertaa kuulen jonkun väittävän, että fillarilla tehtäisiin samaa. Ja fillaria sentään olen ajanut 6-vuotiaasta alkaen ja edelleen aktiivisesti. Yli 40 vuotta siis; luulisin voivani väittää, että fillarin ajaminen on siis selkäytimessä, mutta mitään "vastaohjausta" siellä ei taatusti ole.

Yksi tuttu sanoi kerran inttikokemukseensa vedoten, että fillaria, hevosta ja panssarivaunua ajetaan ihan samalla tavalla: nykäistään kahvaa sillä puolella, jolle halutaan kääntyä :))

Lue lisää

Jos sä osaat pyörällä ajaessa kääntyä kaatumatta, sä teet vastaohjauksen. Et vain huomaa sitä. Kokeile vaikka ajaa suoraan ja kääntää tangosta sinnepäin mihin ajattelit kääntyä. Mutta pidä kypärä päässä kun kokeilet.

Pinnaohjaus on muuten juuri yhtä helppo. Ei sen kanssa ole ongelmaa kuin sellaisilla tyypeillä, joilla on päässään joku ihme fiksaatio mihin suuntaan sen pinnan pitäisi heidän mielestään kääntyä.

Fillarilla kirjoitti:

Jos sä osaat pyörällä ajaessa kääntyä kaatumatta, sä teet vastaohjauksen. Et vain huomaa sitä. Kokeile vaikka ajaa suoraan ja kääntää tangosta sinnepäin mihin ajattelit kääntyä. Mutta pidä kypärä päässä kun kokeilet.

Pinnaohjaus on muuten juuri yhtä helppo. Ei sen kanssa ole ongelmaa kuin sellaisilla tyypeillä, joilla on päässään joku ihme fiksaatio mihin suuntaan sen pinnan pitäisi heidän mielestään kääntyä.

Lue lisää

ihmettä te pinnajätkät oikein selitätte? Ei fillaria noin ajeta. Tankoa käännetään just sinne mihin ollaan kääntymässä, ei vastakkaiselle puolelle. Eli jos mieli on kääntyä vasemmalle, käännetään myös tankoa vasemmalle eli tangon vasenta päätä vedetään "taakse" ja oikeaa päätä työnnetään "eteen".
Kokeilisitte ihan oikeasti joskus ajaa fillarilla niin huomaisitte.

Tein itse saman tempun kuin joku muu, en muista kuka siitä kirjoitti. Eli kun olin fillarilla liikkeellä, niin oikein yritin ohjata väärinpäin. Joka saakelin kerta se kapine kääntyi just niinkuin odotinkin, sinnepäin mihin tankoa käänsi. Ei ikinä vastakkaiseen suuntaan. Olisin mä kyllä yllättynytkin, jos niin ei olis käynyt, olenhan sentään fillaroinut melkein 50 vuotta.

Se fiksaatio on nimenomaan niillä friikeillä, jotka eivät osaa rattiohjausta kääntää oikein. Luulin sitä vitsiksi, kunnes viine kesänä yksi kaveri sanoi, ettei vieläkään oikein osaa, vaikka on vuosia ajanut venettä, jossa on ruori pinnan sijasta. Mulle ei mene jakeluun, miten se VOI olla mahdollista kenelläkään, jolla on ajokortti.

mees fiksaan oma pääsi kirjoitti:

ihmettä te pinnajätkät oikein selitätte? Ei fillaria noin ajeta. Tankoa käännetään just sinne mihin ollaan kääntymässä, ei vastakkaiselle puolelle. Eli jos mieli on kääntyä vasemmalle, käännetään myös tankoa vasemmalle eli tangon vasenta päätä vedetään "taakse" ja oikeaa päätä työnnetään "eteen".
Kokeilisitte ihan oikeasti joskus ajaa fillarilla niin huomaisitte.

Tein itse saman tempun kuin joku muu, en muista kuka siitä kirjoitti. Eli kun olin fillarilla liikkeellä, niin oikein yritin ohjata väärinpäin. Joka saakelin kerta se kapine kääntyi just niinkuin odotinkin, sinnepäin mihin tankoa käänsi. Ei ikinä vastakkaiseen suuntaan. Olisin mä kyllä yllättynytkin, jos niin ei olis käynyt, olenhan sentään fillaroinut melkein 50 vuotta.

Se fiksaatio on nimenomaan niillä friikeillä, jotka eivät osaa rattiohjausta kääntää oikein. Luulin sitä vitsiksi, kunnes viine kesänä yksi kaveri sanoi, ettei vieläkään oikein osaa, vaikka on vuosia ajanut venettä, jossa on ruori pinnan sijasta. Mulle ei mene jakeluun, miten se VOI olla mahdollista kenelläkään, jolla on ajokortti.

Lue lisää

Hauskaahan tää on... tuo fillarijuttu on kaikilla niin selkäytimessä, ettei ne edes tajua asiaa.
Tajuais, jos ajais edes hetken kolmipyörää, tai sivuvaunullista moottoripyörää... tai lukis vaikkapa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaohjaus

Ei mulla ole mitään ongelmia ollut koskaan ruoriohjauksen kanssa... enkä usko että kovin monella muullakaan. Kyse on vaan siitä, että pinnaohjausta on ruoriuskovaiset väittäneet luonnottomaksi. Se ei kuitenkaan ole sen luonnottomampaa kuin fillarilla ajo... joka sullakin on niin selkäytimessä ettet edes tajua, että se fillari kääntyy vielä paremmin ja nopeammin kun käännät sitä stongaa erisuuntaan, kuin mihin haluat sen fillarin kääntyvän.

-Mika- kirjoitti:

Hauskaahan tää on... tuo fillarijuttu on kaikilla niin selkäytimessä, ettei ne edes tajua asiaa.
Tajuais, jos ajais edes hetken kolmipyörää, tai sivuvaunullista moottoripyörää... tai lukis vaikkapa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaohjaus

Ei mulla ole mitään ongelmia ollut koskaan ruoriohjauksen kanssa... enkä usko että kovin monella muullakaan. Kyse on vaan siitä, että pinnaohjausta on ruoriuskovaiset väittäneet luonnottomaksi. Se ei kuitenkaan ole sen luonnottomampaa kuin fillarilla ajo... joka sullakin on niin selkäytimessä ettet edes tajua, että se fillari kääntyy vielä paremmin ja nopeammin kun käännät sitä stongaa erisuuntaan, kuin mihin haluat sen fillarin kääntyvän.

Lue lisää

Minähän sanoin nimenomaan kokeilleeni, koska tuo juttu vastaohjauksesta tuntui niin umpiälyttömältä. Ja älyttömältä se kuulostaa vieläkin. Tasaisella asfaltilla kokeilin, maksiminopeus oli vähän päällä 20 km/h ja joka ikinen kerta pyörä kääntyi täsmälleen kuten odotinkin.

Jos sinä todella saat fillarin kääntymään "vastaohjauksella", niin sinä teet sitten jotain sellaista, mikä ei kuulu perusfillarointiin ja unohdat sen mainita. ehkä se sitten on sinulla niin selkäytimessä. Katsoin kyllä tuon wikipedian maininnankin ja ihmettelen syvästi tuota väitettä, että se opittaisiin tiedostamatta pyöräilyn rutiineja opetellessa. Tuommoisen kummallisuuden oppiminen kyllä edellyttää ihan väistämättä, että joku opettaa sen tietoisesti.

Ja pinnaohjaus ON luonnotonta, sanot mitä sanot. On yksinkertaisesti epäloogista kääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin haluaa kulkuneuvon kääntyvän.

se edellinen kirjoitti:

Minähän sanoin nimenomaan kokeilleeni, koska tuo juttu vastaohjauksesta tuntui niin umpiälyttömältä. Ja älyttömältä se kuulostaa vieläkin. Tasaisella asfaltilla kokeilin, maksiminopeus oli vähän päällä 20 km/h ja joka ikinen kerta pyörä kääntyi täsmälleen kuten odotinkin.

Jos sinä todella saat fillarin kääntymään "vastaohjauksella", niin sinä teet sitten jotain sellaista, mikä ei kuulu perusfillarointiin ja unohdat sen mainita. ehkä se sitten on sinulla niin selkäytimessä. Katsoin kyllä tuon wikipedian maininnankin ja ihmettelen syvästi tuota väitettä, että se opittaisiin tiedostamatta pyöräilyn rutiineja opetellessa. Tuommoisen kummallisuuden oppiminen kyllä edellyttää ihan väistämättä, että joku opettaa sen tietoisesti.

Ja pinnaohjaus ON luonnotonta, sanot mitä sanot. On yksinkertaisesti epäloogista kääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin haluaa kulkuneuvon kääntyvän.

Lue lisää

Eihän pinnaa koskaan käännetä johonkin suuntaan. Sitä joko vedetään tai sitten hellätään vetoa. Lapsi oppii sen paljon nopeammin kuin polkupyörällä ajon. Yritäpäs varsinkaan jatkopinnalla kääntää pinnaa mihinkään.

se edellinen kirjoitti:

Minähän sanoin nimenomaan kokeilleeni, koska tuo juttu vastaohjauksesta tuntui niin umpiälyttömältä. Ja älyttömältä se kuulostaa vieläkin. Tasaisella asfaltilla kokeilin, maksiminopeus oli vähän päällä 20 km/h ja joka ikinen kerta pyörä kääntyi täsmälleen kuten odotinkin.

Jos sinä todella saat fillarin kääntymään "vastaohjauksella", niin sinä teet sitten jotain sellaista, mikä ei kuulu perusfillarointiin ja unohdat sen mainita. ehkä se sitten on sinulla niin selkäytimessä. Katsoin kyllä tuon wikipedian maininnankin ja ihmettelen syvästi tuota väitettä, että se opittaisiin tiedostamatta pyöräilyn rutiineja opetellessa. Tuommoisen kummallisuuden oppiminen kyllä edellyttää ihan väistämättä, että joku opettaa sen tietoisesti.

Ja pinnaohjaus ON luonnotonta, sanot mitä sanot. On yksinkertaisesti epäloogista kääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin haluaa kulkuneuvon kääntyvän.

Lue lisää

Ota ne apupyörät ensin pois fillarista.

se edellinen kirjoitti:

Minähän sanoin nimenomaan kokeilleeni, koska tuo juttu vastaohjauksesta tuntui niin umpiälyttömältä. Ja älyttömältä se kuulostaa vieläkin. Tasaisella asfaltilla kokeilin, maksiminopeus oli vähän päällä 20 km/h ja joka ikinen kerta pyörä kääntyi täsmälleen kuten odotinkin.

Jos sinä todella saat fillarin kääntymään "vastaohjauksella", niin sinä teet sitten jotain sellaista, mikä ei kuulu perusfillarointiin ja unohdat sen mainita. ehkä se sitten on sinulla niin selkäytimessä. Katsoin kyllä tuon wikipedian maininnankin ja ihmettelen syvästi tuota väitettä, että se opittaisiin tiedostamatta pyöräilyn rutiineja opetellessa. Tuommoisen kummallisuuden oppiminen kyllä edellyttää ihan väistämättä, että joku opettaa sen tietoisesti.

Ja pinnaohjaus ON luonnotonta, sanot mitä sanot. On yksinkertaisesti epäloogista kääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin haluaa kulkuneuvon kääntyvän.

Lue lisää

Mutta kun kyseinen ilmiö on fysiologinen fakta. Ei se ole minun keksimääni, enkä edes muistanut koko asiaa, ennekuin joku vertasi pinnaohjausta fillarilla-ajoon. Et saa ilmiötä esiintymään, koska sulla on se toimintatapa niin vahvana "selkäytimessä" ettet pysty sitä muuttamaan. Jos ajaisit hetken kolmipyörää, saattaisit sen havaita. Mutta asia on fakta, ei mielipide. Fysiikka ja kaksipyöräisen ohjausgeometria vaan toimiin niin.
Koitin havainnollistaa helppoa tapaa löytää tuo ilmiö: paina kämmenpohjalla stongaa voimakkaasti jommalta kummalta puolelta, niin fillari kääntyy sille puolelle millä työnsit stongaa eteenpäin. Näin se vaan tekee....

-Mika- kirjoitti:

Mutta kun kyseinen ilmiö on fysiologinen fakta. Ei se ole minun keksimääni, enkä edes muistanut koko asiaa, ennekuin joku vertasi pinnaohjausta fillarilla-ajoon. Et saa ilmiötä esiintymään, koska sulla on se toimintatapa niin vahvana "selkäytimessä" ettet pysty sitä muuttamaan. Jos ajaisit hetken kolmipyörää, saattaisit sen havaita. Mutta asia on fakta, ei mielipide. Fysiikka ja kaksipyöräisen ohjausgeometria vaan toimiin niin.
Koitin havainnollistaa helppoa tapaa löytää tuo ilmiö: paina kämmenpohjalla stongaa voimakkaasti jommalta kummalta puolelta, niin fillari kääntyy sille puolelle millä työnsit stongaa eteenpäin. Näin se vaan tekee....

Lue lisää

käsitä tuota selkäydinjuttua. Mikä siis mielestäsi on selkäytimessä, noin kääntäminen vai kääntää oikein päin? Jos "vastaohjaus" olisi selkäytimessä, niin tokihan sen kuitenkin huomaisi silloin, kun rupeaa sitä vasiten seuraamaan.

Prätkällä tuo kuulemma toimii, mutta siinä taitaa olla massat niin toista luokkaa kuin fillarilla. Se wikipedian juttu sanoi jotain suuresta nopeudesta, pitäiskö sitten olla jotain 35-40 kilsaa lasissa?

Mitä meinaat tuolla kolmipyöräjutulla?

No, hassua tietty keskustella venepalstalla fillarinajosta, mutta kun tää nyt alkoi askarruttamaan.

edellinen edelleen kirjoitti:

käsitä tuota selkäydinjuttua. Mikä siis mielestäsi on selkäytimessä, noin kääntäminen vai kääntää oikein päin? Jos "vastaohjaus" olisi selkäytimessä, niin tokihan sen kuitenkin huomaisi silloin, kun rupeaa sitä vasiten seuraamaan.

Prätkällä tuo kuulemma toimii, mutta siinä taitaa olla massat niin toista luokkaa kuin fillarilla. Se wikipedian juttu sanoi jotain suuresta nopeudesta, pitäiskö sitten olla jotain 35-40 kilsaa lasissa?

Mitä meinaat tuolla kolmipyöräjutulla?

No, hassua tietty keskustella venepalstalla fillarinajosta, mutta kun tää nyt alkoi askarruttamaan.

Lue lisää

Mikan selitys vähän ontuvaa. Katso vaikka tuolta videot:
http://www.youtube.com/results?search_query=counter steering&search_type=&aq=f
Sillä tehdään käännökset nopeasti. Polkupyöräilijöistäkin varmaan moni tekee vastaavan liikkeen ainakin lievänä, tiedostamattaan, jos joutuu tekemään nopean suunnanvaihdon.

edellinen edelleen kirjoitti:

käsitä tuota selkäydinjuttua. Mikä siis mielestäsi on selkäytimessä, noin kääntäminen vai kääntää oikein päin? Jos "vastaohjaus" olisi selkäytimessä, niin tokihan sen kuitenkin huomaisi silloin, kun rupeaa sitä vasiten seuraamaan.

Prätkällä tuo kuulemma toimii, mutta siinä taitaa olla massat niin toista luokkaa kuin fillarilla. Se wikipedian juttu sanoi jotain suuresta nopeudesta, pitäiskö sitten olla jotain 35-40 kilsaa lasissa?

Mitä meinaat tuolla kolmipyöräjutulla?

No, hassua tietty keskustella venepalstalla fillarinajosta, mutta kun tää nyt alkoi askarruttamaan.

Lue lisää

Tarkoitan siis sitä, että pyöräilyn tekniikka on jokaisella niin automaattista, ettei kovinkaan moni tajua käyttävänsä vastaohjausta. Silloin sitä on todella vaikeaa omassa toiminnassaan havaita.

Vastaohjaus oimii kaikilla kaksipyöräisillä samoin, koska niiden ohjausgeometriat on samanlaiset. Nopeutta ei tarvita paljoakaan.

Kolmipyöräjutulla tarkoitan sitä, että monet ovat hämmästyneenä huomanneet, että kolmipyörää ajaessaan kun yrittävät kääntyä vasemmalle, niin pyörä kääntyy oikealle.... Näin siksi, että tiedostamattaan ihmiset kääntävät ohjaustankoa oikealle halutessaan pyörän kääntyvän vasemmalle. ja koska kolmipyörä ei kallistu ei vastaohjaus toimikaan siinä ollenkaan. Hämmästys on kasvoilla usein näkemisen arvoinen... että miten se nyt tolleen teki.. ;-)

motoristiv. kirjoitti:

Mikan selitys vähän ontuvaa. Katso vaikka tuolta videot:
http://www.youtube.com/results?search_query=counter steering&search_type=&aq=f
Sillä tehdään käännökset nopeasti. Polkupyöräilijöistäkin varmaan moni tekee vastaavan liikkeen ainakin lievänä, tiedostamattaan, jos joutuu tekemään nopean suunnanvaihdon.

Lue lisää

Nyt valkeni, mistä oli kyse. Tuollainen liike tulee tehtyä usein, mutta siinä on kyse ihan eri asiasta kuin Mikan selityksen perusteella asian olisi ymmärtänyt. Siitä sai sen kuvan, että suoraan ja tasapainossa etenevä fillari kääntyy oikealle, jos stongaa käännetään vasemmalle ilman mitään muita liikkeitä (kallistusta tms.). Niinhän se ei tapahdu, vaan pyörä kääntyy silloin vasemmalle ja jatkaa sitä kääntymistään ikuisesti, ellei mitään uusia liikkeitä tehdä tai tie lopu kesken.

En ole oikein perillä asiaan liittyvästä fysiikasta. Arkijärjellä kyse on ainakin fillarille siitä, että suorakulmaiset käännökset ovat yksinkertaisesti liian tiukkoja tehdä, joten tuolla liikkeellä saadaan se kääntöympyrä isommaksi. Ihan samalla tavoin kuin esim. rekat "koukkaavat".

Rinnastus pinnaohjaukseen oli siis totaalisesti metsässä.

-Mika- kirjoitti:

Tarkoitan siis sitä, että pyöräilyn tekniikka on jokaisella niin automaattista, ettei kovinkaan moni tajua käyttävänsä vastaohjausta. Silloin sitä on todella vaikeaa omassa toiminnassaan havaita.

Vastaohjaus oimii kaikilla kaksipyöräisillä samoin, koska niiden ohjausgeometriat on samanlaiset. Nopeutta ei tarvita paljoakaan.

Kolmipyöräjutulla tarkoitan sitä, että monet ovat hämmästyneenä huomanneet, että kolmipyörää ajaessaan kun yrittävät kääntyä vasemmalle, niin pyörä kääntyy oikealle.... Näin siksi, että tiedostamattaan ihmiset kääntävät ohjaustankoa oikealle halutessaan pyörän kääntyvän vasemmalle. ja koska kolmipyörä ei kallistu ei vastaohjaus toimikaan siinä ollenkaan. Hämmästys on kasvoilla usein näkemisen arvoinen... että miten se nyt tolleen teki.. ;-)

Lue lisää

Olen kyllä joskus kolmipyöräistä kokeillessa ihmetellyt, miksi ohjaus on hiukan horjuvaa. Panin sen omituisen ohjausgeometrian piikkiin, enkä sen enempää miettinyt, nyt senkin oivalsin.

fillaristi ja veneilijä kirjoitti:

Nyt valkeni, mistä oli kyse. Tuollainen liike tulee tehtyä usein, mutta siinä on kyse ihan eri asiasta kuin Mikan selityksen perusteella asian olisi ymmärtänyt. Siitä sai sen kuvan, että suoraan ja tasapainossa etenevä fillari kääntyy oikealle, jos stongaa käännetään vasemmalle ilman mitään muita liikkeitä (kallistusta tms.). Niinhän se ei tapahdu, vaan pyörä kääntyy silloin vasemmalle ja jatkaa sitä kääntymistään ikuisesti, ellei mitään uusia liikkeitä tehdä tai tie lopu kesken.

En ole oikein perillä asiaan liittyvästä fysiikasta. Arkijärjellä kyse on ainakin fillarille siitä, että suorakulmaiset käännökset ovat yksinkertaisesti liian tiukkoja tehdä, joten tuolla liikkeellä saadaan se kääntöympyrä isommaksi. Ihan samalla tavoin kuin esim. rekat "koukkaavat".

Rinnastus pinnaohjaukseen oli siis totaalisesti metsässä.

Lue lisää

Jo ensimmäinen youtube-pätkä kertoi kaiken. Fysiikka ilmiön takana on äärimmäisen yksinkertainen, keskipakoisvoima pitää kumota kallistamalla, muutoin lentää pienemmässäkin kaarteessa. Kallistus taas saadaan alkuun sillä vastaohjauksella. Ja toisin kuin tässä arveltu, on yksinkertaisen päättelyn perusteella juttu jopa oleellisempi polkupyörällä kuin moottoripyörällä. Massalla ei ole niin väliä, mutta painopisteellä on, joka polkupyörässä on paljon korkeammalla. Siis ilman vastaohjausta tulee polkijasta vielä helpommin tangentin suuntaan poistuva ohjus. Kun kallistus on saatu alkuun, on loppu sitten taas paremmin hallittavissa omalla kropalla, joka taas on polkupyörässä paljon suurempi kuin ajoneuvon. Rekan ohjauksen kadunkulmassa vetäminen tähän taas osoittaa, että idea ei ole alkuunkaan vielä valjennut.

Ja se pinnavertaus taas. Eihän tietenkään ole kysymys samasta asiasta, mutta aivan samanlainen helposti selkäytimeen menevä juttu pinnaohjaus on, siksi vertaus toimii hyvin. Sen oppi vaimokin tunnissa aivan erikseen opettamatta, vaikkei ennen tapaamista ollut muuta ohjannut kuin soutuvenettä. Eikä sanallakaan valittanut epäluonnollisuutta. Ei vaikka monessa muussa kohtaa menettelytapoja on luonnottomiksi valittanutkin.

noinkaan kirjoitti:

Jo ensimmäinen youtube-pätkä kertoi kaiken. Fysiikka ilmiön takana on äärimmäisen yksinkertainen, keskipakoisvoima pitää kumota kallistamalla, muutoin lentää pienemmässäkin kaarteessa. Kallistus taas saadaan alkuun sillä vastaohjauksella. Ja toisin kuin tässä arveltu, on yksinkertaisen päättelyn perusteella juttu jopa oleellisempi polkupyörällä kuin moottoripyörällä. Massalla ei ole niin väliä, mutta painopisteellä on, joka polkupyörässä on paljon korkeammalla. Siis ilman vastaohjausta tulee polkijasta vielä helpommin tangentin suuntaan poistuva ohjus. Kun kallistus on saatu alkuun, on loppu sitten taas paremmin hallittavissa omalla kropalla, joka taas on polkupyörässä paljon suurempi kuin ajoneuvon. Rekan ohjauksen kadunkulmassa vetäminen tähän taas osoittaa, että idea ei ole alkuunkaan vielä valjennut.

Ja se pinnavertaus taas. Eihän tietenkään ole kysymys samasta asiasta, mutta aivan samanlainen helposti selkäytimeen menevä juttu pinnaohjaus on, siksi vertaus toimii hyvin. Sen oppi vaimokin tunnissa aivan erikseen opettamatta, vaikkei ennen tapaamista ollut muuta ohjannut kuin soutuvenettä. Eikä sanallakaan valittanut epäluonnollisuutta. Ei vaikka monessa muussa kohtaa menettelytapoja on luonnottomiksi valittanutkin.

Lue lisää

varma, etten tee tuollaista vastaohjauksen kaltaista liikettä normaalikaarteissa ja kallistus sujuu kyllä ihan kropalla. Mutta tiukat kaarteet on eri asia, sellaiset, joissa käännössäde olisi niin tiukka, että etupyörän kääntäminen tarpeeksi veisi fillarin "linkkuun". Silloin täytyy kaarrosta laventaa. Eli juuri siksi se rekkavertaus.

Se, että painavalla moottoripyörällä vastaohjauksen avulla saa kallistusta alkuun, tuntuu järkeenkäyvältä. Jos oikein ymmärsin, niin ideana on oikeastaan saada ensin aikaan keskipakoisvoima "väärälle puolelle". Prätkässähän juuri se alempana oleva painopiste ja ylipäätään ajokin ja kuskin välinen painonjakauma tekee sen, että pelkällä kropan painonsiirrolla ei ole yhtä paljon vaikutusta kuin fillarissa.

fillaristiveneilijä kirjoitti:

varma, etten tee tuollaista vastaohjauksen kaltaista liikettä normaalikaarteissa ja kallistus sujuu kyllä ihan kropalla. Mutta tiukat kaarteet on eri asia, sellaiset, joissa käännössäde olisi niin tiukka, että etupyörän kääntäminen tarpeeksi veisi fillarin "linkkuun". Silloin täytyy kaarrosta laventaa. Eli juuri siksi se rekkavertaus.

Se, että painavalla moottoripyörällä vastaohjauksen avulla saa kallistusta alkuun, tuntuu järkeenkäyvältä. Jos oikein ymmärsin, niin ideana on oikeastaan saada ensin aikaan keskipakoisvoima "väärälle puolelle". Prätkässähän juuri se alempana oleva painopiste ja ylipäätään ajokin ja kuskin välinen painonjakauma tekee sen, että pelkällä kropan painonsiirrolla ei ole yhtä paljon vaikutusta kuin fillarissa.

Lue lisää

Ei se vastaohjausliike tuota mitään keskipakoisvoimaa. Se vain siirtää pyörää sun allasi sivuun ja sun oma kroppa jatkaa vielä suoraan. Totta kai silloin kallistuu toiselle puolen ja kaarto lähtee. Näkyi muuten se liike ajolinjassa todella hyvin youtuben fillaridemossa, kun suoralta viivalta lähti kaartamaan, katsohan sitä vielä.

-Mika- kirjoitti:

Tarkoitan siis sitä, että pyöräilyn tekniikka on jokaisella niin automaattista, ettei kovinkaan moni tajua käyttävänsä vastaohjausta. Silloin sitä on todella vaikeaa omassa toiminnassaan havaita.

Vastaohjaus oimii kaikilla kaksipyöräisillä samoin, koska niiden ohjausgeometriat on samanlaiset. Nopeutta ei tarvita paljoakaan.

Kolmipyöräjutulla tarkoitan sitä, että monet ovat hämmästyneenä huomanneet, että kolmipyörää ajaessaan kun yrittävät kääntyä vasemmalle, niin pyörä kääntyy oikealle.... Näin siksi, että tiedostamattaan ihmiset kääntävät ohjaustankoa oikealle halutessaan pyörän kääntyvän vasemmalle. ja koska kolmipyörä ei kallistu ei vastaohjaus toimikaan siinä ollenkaan. Hämmästys on kasvoilla usein näkemisen arvoinen... että miten se nyt tolleen teki.. ;-)

Lue lisää

Paikallaan ollessa kaksipyöräinen kaatuu itsestäänkin. Kovassa vauhdissa kovaa pyörivien pyörien aikaansaama hyrrävoima pitää pyörää vakaana ja moottoripyörän kaataminen, sanotaan 200 km/h vauhdissa olisi työlästä, mahdotonta, ilman tällaista ohjausliikettä.
Polkupyörällä kovaa vauhtia ajaessasi, vaikka alamäessä, kuvittele tilanne jossa joudut nopeasti kääntymään. Heittäessäsi ruumiin painon sivulle teet helposti juuri silloin samalla tällaisen aivan pienen vastaohjausliikkeen huomaamattasi, ja se auttaa pyörää kallistumaan mutkaan. Asian kun tiedostaa niin sitä voi käyttää hyväkseen. Moottoripyöräilijä mutkittelee vaivattomasti tällä tavoin.

Itsellä oli 28" pinnavene ja nyt on 32" ruorivene, omasta ja vaimon puolesta valinta meille on ehdottomasti ruori. Ainut jossa pinna jatko pinna oli kätevämpi kun kisassa kovassa tuulessa vajaalla miehistöllä haluaisin itsekin istua syvemmällä laidalla tasapainottamassa venettä, niin jatkopinnalla yltää paremmin kuin "perhe"ruorilla, joka sekin on aiko kookas, laidalle istumaan. Jos olen yksin ja pitää samalla ohjatessa puuhailla muutakin, niin a) joko kiristän ruorin navassa olevan ruuvin kireäksi eli lukitsen ruorin paikalleen tai b) paina autopilotista ; eli yleensä b, paisi kevyessä kelissä joskus harvoin a, näin meillä. Ohjasin saman aikaisesti sitten pinnalla tai ruorilla ja touhusin samalla muuta, niin aika kurssi muuttui, taidampi olla aika tumpelo kylläkin. Riittävän iso ruosi, että voi mukavasti istua takakulmassa penkillä, jon leen tai luuvartin puolella on lempipaikkani.
Se minkä ruorin mukana tullut kunnon autopilotti on tuonut mukanaan on eri vaihtoehtoja ajaa pilotilla. Voi ajaa samaa magneettisuuntaa tai siirtää kursori plotterissa toivottuun pisteeseen ja laittaa pilotti ajamaan tuohon pisteeseen (eli silloin pilotti huomiois sorron yms ja korjaa magneettisuuntaa tarvittaessa (toimii äly hyvin)) tai laittaa pilotti ajamaan tuulikulmaa ja hoitaa venda napista painamalla (senkin toimii niinkuin manuaalissa lukee kun on vielä itseskuuttaava fokka). Aikaa myöten olen oppinut arvostamaan näitä kahta viimeksi mainittua ja harvemmin pilotilla ajaakin enää vain magneettisuuntaa. Joskushan sitä taas on kiva ajaa itse ohjaten fokan langat vaateriin, kisassa tietysti aina.

28 pinna -> 32 ruori kirjoitti:

Itsellä oli 28" pinnavene ja nyt on 32" ruorivene, omasta ja vaimon puolesta valinta meille on ehdottomasti ruori. Ainut jossa pinna jatko pinna oli kätevämpi kun kisassa kovassa tuulessa vajaalla miehistöllä haluaisin itsekin istua syvemmällä laidalla tasapainottamassa venettä, niin jatkopinnalla yltää paremmin kuin "perhe"ruorilla, joka sekin on aiko kookas, laidalle istumaan. Jos olen yksin ja pitää samalla ohjatessa puuhailla muutakin, niin a) joko kiristän ruorin navassa olevan ruuvin kireäksi eli lukitsen ruorin paikalleen tai b) paina autopilotista ; eli yleensä b, paisi kevyessä kelissä joskus harvoin a, näin meillä. Ohjasin saman aikaisesti sitten pinnalla tai ruorilla ja touhusin samalla muuta, niin aika kurssi muuttui, taidampi olla aika tumpelo kylläkin. Riittävän iso ruosi, että voi mukavasti istua takakulmassa penkillä, jon leen tai luuvartin puolella on lempipaikkani.
Se minkä ruorin mukana tullut kunnon autopilotti on tuonut mukanaan on eri vaihtoehtoja ajaa pilotilla. Voi ajaa samaa magneettisuuntaa tai siirtää kursori plotterissa toivottuun pisteeseen ja laittaa pilotti ajamaan tuohon pisteeseen (eli silloin pilotti huomiois sorron yms ja korjaa magneettisuuntaa tarvittaessa (toimii äly hyvin)) tai laittaa pilotti ajamaan tuulikulmaa ja hoitaa venda napista painamalla (senkin toimii niinkuin manuaalissa lukee kun on vielä itseskuuttaava fokka). Aikaa myöten olen oppinut arvostamaan näitä kahta viimeksi mainittua ja harvemmin pilotilla ajaakin enää vain magneettisuuntaa. Joskushan sitä taas on kiva ajaa itse ohjaten fokan langat vaateriin, kisassa tietysti aina.

Lue lisää

Kyllä pinnapilotinkin saa ajamaan tuulikulman tai gps-koordinaattien, kuten myös kompassinkin mukaan.

samat asiat kirjoitti:

Kyllä pinnapilotinkin saa ajamaan tuulikulman tai gps-koordinaattien, kuten myös kompassinkin mukaan.

pinnapilotti ei ole aina paikallaan, se vaatii enemmän viritystä kuin ruoripilotti, jossa laitat lukon päälle ja painat auto nappulaa.

lisäksi meidän 31 jalkasessa veneessä ruorin etupuoli jää lasten leikkipaikaksi ja takaosaan saan kaikki skuutit. siis näin purjehtiessa. meillä voi olla pöytä istuinkaukalossa nykyisessä veneessä, edellisessä oli pinna ja pöydän jalat olivat pinnan edessä

Sunwind ei ole nykyveneisiin verrattuna pullukka. Leveys 2,90. Korkea laita saa näyttämään pullukalta. Tilaratkaisuiltaan aikansa Bavaria eli mikään muu vastaavan pituinen vene ei sellaista asuttavuutta anna. Käytännössä pitää ostaa vanhoista veneistä 35-36 jalkainen saadakseen vastaavat tilat. Ja uusista minimissään 33 jalkainen. Voittaa heikosta 1,09 lyssistä huolimatta esimerkiksi Bavaria 31:n ja 37:n purjehduksessa. Sunwind ei brouchaa koskaan eikä satamamanööverit ole yhtään hankalampia kuin muilla tässä esitellyillä veneillä. Vene crusing eikä kilpailukäyttöön suunniteltu. Sunwind 30 aika vähän tarjolla. Vene nopea ja vaatii paljon trimmausta. Karummat ja pienemmät sisätilat kuin muissa Sunwindeissa. Comfortina nopeampi, mutta ahtaampi.

Inferno 31 Fin kirjoitti:

Sunwind ei ole nykyveneisiin verrattuna pullukka. Leveys 2,90. Korkea laita saa näyttämään pullukalta. Tilaratkaisuiltaan aikansa Bavaria eli mikään muu vastaavan pituinen vene ei sellaista asuttavuutta anna. Käytännössä pitää ostaa vanhoista veneistä 35-36 jalkainen saadakseen vastaavat tilat. Ja uusista minimissään 33 jalkainen. Voittaa heikosta 1,09 lyssistä huolimatta esimerkiksi Bavaria 31:n ja 37:n purjehduksessa. Sunwind ei brouchaa koskaan eikä satamamanööverit ole yhtään hankalampia kuin muilla tässä esitellyillä veneillä. Vene crusing eikä kilpailukäyttöön suunniteltu. Sunwind 30 aika vähän tarjolla. Vene nopea ja vaatii paljon trimmausta. Karummat ja pienemmät sisätilat kuin muissa Sunwindeissa. Comfortina nopeampi, mutta ahtaampi.

Lue lisää

"Sunwind 30 aika vähän tarjolla." - Totta. Viimeaikoina suuruusluokkaa yksi tulee myyntiin vuodessa.
"Vene nopea ja vaatii paljon trimmausta." - Totta. Reivin saa ottaa aika nopeasti.
"Karummat ja pienemmät sisätilat kuin muissa Sunwindeissa." - Ei pidä paikkaansa.
Toki esim. 311:ssä on hieman enemmän kuutiometrejä sisällä, kun se on leveämpi ja korkeampi, mutta myös 30:n sisällä on täysi seisomakorkeus (ruffin kohdalla), erittäin valoisa ja avaran tuntuinen kajuutta ja 6 190-200 cm punkkaa. 30:n on siis kokoisekseen erittäin tilava. Osittain nämä ovat makuasioita, minkä mieltää "karummaksi" tai "tilavammaksi".

"Comfortina nopeampi, mutta ahtaampi." Nopeampi ja ahtaami kuin 311, kyllä. Mutta hitaampi ja tilavampi kuin 30. En tiedä kumpaan tarkoitit verrata.

ruorimieäs kirjoitti:

pinnapilotti ei ole aina paikallaan, se vaatii enemmän viritystä kuin ruoripilotti, jossa laitat lukon päälle ja painat auto nappulaa.

lisäksi meidän 31 jalkasessa veneessä ruorin etupuoli jää lasten leikkipaikaksi ja takaosaan saan kaikki skuutit. siis näin purjehtiessa. meillä voi olla pöytä istuinkaukalossa nykyisessä veneessä, edellisessä oli pinna ja pöydän jalat olivat pinnan edessä

Lue lisää

Pilotin pinnapää on paikallaan sekunnissa kun pilotti on purjehtiessa toimintavalmiina paikallaan.

ennenkuin ehdit sanoa kirjoitti:

Pilotin pinnapää on paikallaan sekunnissa kun pilotti on purjehtiessa toimintavalmiina paikallaan.

tai just päinvastoin. Oli miten oli, meillä toimii parhaiten ihan perus ratti

Inferno 31 Fin kirjoitti:

Sunwind ei ole nykyveneisiin verrattuna pullukka. Leveys 2,90. Korkea laita saa näyttämään pullukalta. Tilaratkaisuiltaan aikansa Bavaria eli mikään muu vastaavan pituinen vene ei sellaista asuttavuutta anna. Käytännössä pitää ostaa vanhoista veneistä 35-36 jalkainen saadakseen vastaavat tilat. Ja uusista minimissään 33 jalkainen. Voittaa heikosta 1,09 lyssistä huolimatta esimerkiksi Bavaria 31:n ja 37:n purjehduksessa. Sunwind ei brouchaa koskaan eikä satamamanööverit ole yhtään hankalampia kuin muilla tässä esitellyillä veneillä. Vene crusing eikä kilpailukäyttöön suunniteltu. Sunwind 30 aika vähän tarjolla. Vene nopea ja vaatii paljon trimmausta. Karummat ja pienemmät sisätilat kuin muissa Sunwindeissa. Comfortina nopeampi, mutta ahtaampi.

Lue lisää

vastaavan ikäinen, pituinen vene: Maxi 95. Alirikattu, josta syystä tukeva ja hyvä perhevene

ruori mieäs kirjoitti:

tai just päinvastoin. Oli miten oli, meillä toimii parhaiten ihan perus ratti

Minun pöytä ei ole pinnan tiellä ja satamassa pinnan voi kääntää ylös sivuun takakaidetta vasten, niin pöydän ympärillä on tilaa. Ratti olisi vain tiellä purjehtiessa ja satamassa, eräskin irrotti aina rattinsa satamassa saadakseen oleskelutilaa.

Onpas muuten oikein opettavainen esimerkki, kun vertaa noita nyt nettiveneessä olevia kolmea novaa. Pyynnit 49 k€, 53 k€ ja 55 k€. Yksi näistä on kunnoltaan ja varusteiltaan aivan eri kertaluokassa kuin muut (upouudet purjeet ja 30 hv kone ja muutenkin selvästi siisteimmän näköinen). Kaksi vaikuttaa ilmoituksen perusteella olevan melkoisen remontin tarpeessa, mm. purjeet ja kone yli 20 vuotiaita. Ja tuo hyvä yksilö on tuo keskimmäinen hintapyynti. Varmaan aika kohdillaan, lähtee viidelläkympillä veikkaisin. Noiden kahden muun myyntihinta on sitten mun veikkauksen mukaan lähempänä neljää kuin viittäkymmentä. Käytetyn kaupan nyrkkisääntö on, että uusien varusteiden hinnasta saa noin puolet pois myyntihinnassa. Tässä uusitussa koneet ja purjeet ovat maksaneet noin 20 k€ ja hintaero noihin huonompiin yksilöihin pitäisi olla 10 k€ luokkaa. Harvoin näkee näin ilmiselviä ja paljastavia eroja. Tämän takia yleisen merkin ostaminen on turvallisempaa kuin harvinaisen, pystyy paremmin vertaamaan hintoja ja havaitsemaan hinnoittelun virheet.

onneks on jo vene kirjoitti:

Onpas muuten oikein opettavainen esimerkki, kun vertaa noita nyt nettiveneessä olevia kolmea novaa. Pyynnit 49 k€, 53 k€ ja 55 k€. Yksi näistä on kunnoltaan ja varusteiltaan aivan eri kertaluokassa kuin muut (upouudet purjeet ja 30 hv kone ja muutenkin selvästi siisteimmän näköinen). Kaksi vaikuttaa ilmoituksen perusteella olevan melkoisen remontin tarpeessa, mm. purjeet ja kone yli 20 vuotiaita. Ja tuo hyvä yksilö on tuo keskimmäinen hintapyynti. Varmaan aika kohdillaan, lähtee viidelläkympillä veikkaisin. Noiden kahden muun myyntihinta on sitten mun veikkauksen mukaan lähempänä neljää kuin viittäkymmentä. Käytetyn kaupan nyrkkisääntö on, että uusien varusteiden hinnasta saa noin puolet pois myyntihinnassa. Tässä uusitussa koneet ja purjeet ovat maksaneet noin 20 k€ ja hintaero noihin huonompiin yksilöihin pitäisi olla 10 k€ luokkaa. Harvoin näkee näin ilmiselviä ja paljastavia eroja. Tämän takia yleisen merkin ostaminen on turvallisempaa kuin harvinaisen, pystyy paremmin vertaamaan hintoja ja havaitsemaan hinnoittelun virheet.

Lue lisää

Tuo halvin Nova on ollut "myynnissä" jo useamman vuoden.

onneks on jo vene kirjoitti:

Onpas muuten oikein opettavainen esimerkki, kun vertaa noita nyt nettiveneessä olevia kolmea novaa. Pyynnit 49 k€, 53 k€ ja 55 k€. Yksi näistä on kunnoltaan ja varusteiltaan aivan eri kertaluokassa kuin muut (upouudet purjeet ja 30 hv kone ja muutenkin selvästi siisteimmän näköinen). Kaksi vaikuttaa ilmoituksen perusteella olevan melkoisen remontin tarpeessa, mm. purjeet ja kone yli 20 vuotiaita. Ja tuo hyvä yksilö on tuo keskimmäinen hintapyynti. Varmaan aika kohdillaan, lähtee viidelläkympillä veikkaisin. Noiden kahden muun myyntihinta on sitten mun veikkauksen mukaan lähempänä neljää kuin viittäkymmentä. Käytetyn kaupan nyrkkisääntö on, että uusien varusteiden hinnasta saa noin puolet pois myyntihinnassa. Tässä uusitussa koneet ja purjeet ovat maksaneet noin 20 k€ ja hintaero noihin huonompiin yksilöihin pitäisi olla 10 k€ luokkaa. Harvoin näkee näin ilmiselviä ja paljastavia eroja. Tämän takia yleisen merkin ostaminen on turvallisempaa kuin harvinaisen, pystyy paremmin vertaamaan hintoja ja havaitsemaan hinnoittelun virheet.

Lue lisää

Muuten kyllä arviosi veneen hinnan määräytymisen perusteista ihan järkevä ja perusteltu, mutta tosiaan kaiken kaikkiaan 25 v. vanha vene ei todellakaan ole tuon arvoinen, olipa sen merkki mikä tahansa.

Jablowski kirjoitti:

Muuten kyllä arviosi veneen hinnan määräytymisen perusteista ihan järkevä ja perusteltu, mutta tosiaan kaiken kaikkiaan 25 v. vanha vene ei todellakaan ole tuon arvoinen, olipa sen merkki mikä tahansa.

Lue lisää

onkse michael j:n hanska 25ke arvoinen?

Jablowski kirjoitti:

Muuten kyllä arviosi veneen hinnan määräytymisen perusteista ihan järkevä ja perusteltu, mutta tosiaan kaiken kaikkiaan 25 v. vanha vene ei todellakaan ole tuon arvoinen, olipa sen merkki mikä tahansa.

Lue lisää

Annapa perustelut, miksi ei olisi. Perusteluksi ei oikein riitä, että sinun mielestäsi ei ole. Ja onko 25 v vanhan päivitettynä pidetyn veneen käyttöarvo jostain syystä oleellisesti pienempi kuin 5 tai 15 vuotta vanhan? Ja mikä sitten on 125 v vanhan veneen arvo?

perustelut kirjoitti:

Annapa perustelut, miksi ei olisi. Perusteluksi ei oikein riitä, että sinun mielestäsi ei ole. Ja onko 25 v vanhan päivitettynä pidetyn veneen käyttöarvo jostain syystä oleellisesti pienempi kuin 5 tai 15 vuotta vanhan? Ja mikä sitten on 125 v vanhan veneen arvo?

Lue lisää

että sinusta on. Käyttöarvo asia erikseen, ja kyllä sekin noissa vanhoissa tuppaa olemaan mukavuudeltaan ja tiloiltaan, joka osaltaan määrittää myös käyttöarvoa, yms. heikompaa tasoa kuin uudemmissa. 125 vuotiaan veneen arvo mitattaneen eri perustein kuin 25 vuotiaan tai nuoremman ;)
Eikä tosiaan ole vanha 30-33 jalkainen purjevene päivitettynäkään 50.000,- arvoinen.

Jablowski kirjoitti:

että sinusta on. Käyttöarvo asia erikseen, ja kyllä sekin noissa vanhoissa tuppaa olemaan mukavuudeltaan ja tiloiltaan, joka osaltaan määrittää myös käyttöarvoa, yms. heikompaa tasoa kuin uudemmissa. 125 vuotiaan veneen arvo mitattaneen eri perustein kuin 25 vuotiaan tai nuoremman ;)
Eikä tosiaan ole vanha 30-33 jalkainen purjevene päivitettynäkään 50.000,- arvoinen.

Lue lisää

Tämä jäi täydellisesti sille "mun mielestä ei ole"-tasolle. Minä ainakin venettä ostaessani haluan sen täyttävän omat tarpeeni ja toiveeni, eikä siinä arvioinnissa varsinaisella veneen iällä ole suurta merkitystä. Jos ikä näkyy esim. vahvana mittasääntöorientoitumisena, se on toinen juttu. Mutta vene veneenä, autot ovat jälleen se toinen juttu, niiden käyttöikä ja tekninen kehityskin on toisesta maailmasta, samoin hintakehitys iän myötä.

Liekö sattuma, että oma veneeni on likipitäen sen 25 v, mutta ei aikomustakaan myydä. Uusista löytyy toki muutamia harvoja, jotka hyväksyisin, mutta miksi maksaisin itselleni vain yhtä hyvästä tai vain eräiltä osin paremmasta veneestä yli viisinkertaisen hinnan vain siitä ilosta, että se on uusi? Ei siis ole pelkoa, että joku tarjoaisi veneestäni sellaista ylihintaa, että edes harkitsisin vaihtoa. Eikö muka käyttöarvo ole merkittävä tekijä ja arvostusarvo toissijainen käyttötavaralle?

arvasi kirjoitti:

Tämä jäi täydellisesti sille "mun mielestä ei ole"-tasolle. Minä ainakin venettä ostaessani haluan sen täyttävän omat tarpeeni ja toiveeni, eikä siinä arvioinnissa varsinaisella veneen iällä ole suurta merkitystä. Jos ikä näkyy esim. vahvana mittasääntöorientoitumisena, se on toinen juttu. Mutta vene veneenä, autot ovat jälleen se toinen juttu, niiden käyttöikä ja tekninen kehityskin on toisesta maailmasta, samoin hintakehitys iän myötä.

Liekö sattuma, että oma veneeni on likipitäen sen 25 v, mutta ei aikomustakaan myydä. Uusista löytyy toki muutamia harvoja, jotka hyväksyisin, mutta miksi maksaisin itselleni vain yhtä hyvästä tai vain eräiltä osin paremmasta veneestä yli viisinkertaisen hinnan vain siitä ilosta, että se on uusi? Ei siis ole pelkoa, että joku tarjoaisi veneestäni sellaista ylihintaa, että edes harkitsisin vaihtoa. Eikö muka käyttöarvo ole merkittävä tekijä ja arvostusarvo toissijainen käyttötavaralle?

Lue lisää

mitään lisä-arvoa tai perustetta vaatimukselle sen kummemmin perustella miksi vene ei ole tai on jonkin arvoinen. Näkyy olevan aika yksilöllistä, mutta vain ostaja, on se joka ratkaisee onko vene hänen mielestään pyydetyn hinnan arvoinen, ja aika harvoinhan ne sitä ovat.

Bylgreemi kirjoitti:

mitään lisä-arvoa tai perustetta vaatimukselle sen kummemmin perustella miksi vene ei ole tai on jonkin arvoinen. Näkyy olevan aika yksilöllistä, mutta vain ostaja, on se joka ratkaisee onko vene hänen mielestään pyydetyn hinnan arvoinen, ja aika harvoinhan ne sitä ovat.

Lue lisää

Varsinkin veneiden suhteen ovat täysin sokeita niiden aarteiden puutteisiin ja vanhenemiseen. Vene kun ei ole kuin vuosikertaviini joka vanhetessaan vain paranee.

Oldtimers kirjoitti:

Varsinkin veneiden suhteen ovat täysin sokeita niiden aarteiden puutteisiin ja vanhenemiseen. Vene kun ei ole kuin vuosikertaviini joka vanhetessaan vain paranee.

Ei kai veneet vanhetessaan parane. Paitsi että vähänkään viitseliäs omistaja tekee jatkuvasti pieniä parannuksia. Uusi venehän on parhaimmillaankin raakile ja paranee ensimmäisten vuosien aikana merkittävästi.

Mutta jos vanha vene ei enää paljoa parane, ei se huononekaan sen enempää, kunhan kuluvat ja tekniikaltaan vanhenevat osat uusitaan ajoissa. Designissa ei olla nähty käytännössä mitään, mitä ei olisi vähintään kertaalleen keksitty jo menneinä vuosikymmeninä. Muodin mukaisia ikkunoita ei lasketa keksinnöksi, sellaiset seikat vain aikaleimaavat tuotteen. Jos käy purjehtimassa välillä muitakin veneitä kuin omaansa, ei tarvitse sokeutua oman veneen virheille, hyvin suositeltavaa joka tapauksessa ihan jo oppimisen takia. Kaikki vanhat veneet eivät ole olleet hyviä uutenakaan, aivan samoin kuin kaikki nykyiset uudet veneet eivät ole hyviä. Ikä ei siis siinäkään ole määrittävä tekijä.

Oldtimers kirjoitti:

Varsinkin veneiden suhteen ovat täysin sokeita niiden aarteiden puutteisiin ja vanhenemiseen. Vene kun ei ole kuin vuosikertaviini joka vanhetessaan vain paranee.

veneen vanhenemisella ei ole myöskään kovin valtavaa negatiivista merkitystä, etenkään näillä tanhuvilla, missä veneet ovat puoli vuotta ylhäällä kuivumassa. Vielä ei ole lujitemuoviveneille "yläikärajaa" löytynyt ja niitä on sentään tehty 60-luvulta asti. Kuluvia osia joutuu aikanaan uusimaan, sisustuskin kuluu, mutta sekin on paljon hoidon tasosta kiinni. Ja siitäkin, mitä kukin edellyttää, ei kaikille ole välttämätöntä, että paikat näyttää uusilta.

Tässä ja rinnakkaisessa ketjussa on hölisty veneiden arvosta ja "oikeasta" hinnasta. Pitäisi muistaa, että tämmöiset riippuu aika paljon vaihtoehdoista ja ostajan kannalta ehdottomasti määräävin tekijä on AINA käytettävissä olevan rahan määrä. Vaatimuksiaan veneen suhteen hän voi aina muuttaa, mutta lisärahan painamisesta tulee linnaa. Joten loppujen lopuksi kysymys on siitä, mitä on saatavissa sillä rahamäärällä, jonka voi hankintaan panostaa. Ja sitten isona juttuna on se, miten paljon vaivaa on valmis näkemään vaikkapa ulkomailta ostamisen suhteen ja sekin, onko valmis odottamaan ja olemaan vaikka vielä yhden kesän ilman venettä, jos ei haluttua löydy halutulla hinnalla.

Jos tarjolla on 20-25 -vuotias 35-jalkainen hintaan 60 000 euroa, käytettävissä on 70 000 euroa ja halvin saman kokoluokan uusi maksaa purjehdusvalmiina 100 000, niin kyllä se 60 000 kannattaa maksaa ennemmin kuin olla ilman venettä. Ihan siitä riippumatta, mitä mieltä joku on senikäisen arvosta.

Aiheesta(kin) huvittunut kirjoitti:

veneen vanhenemisella ei ole myöskään kovin valtavaa negatiivista merkitystä, etenkään näillä tanhuvilla, missä veneet ovat puoli vuotta ylhäällä kuivumassa. Vielä ei ole lujitemuoviveneille "yläikärajaa" löytynyt ja niitä on sentään tehty 60-luvulta asti. Kuluvia osia joutuu aikanaan uusimaan, sisustuskin kuluu, mutta sekin on paljon hoidon tasosta kiinni. Ja siitäkin, mitä kukin edellyttää, ei kaikille ole välttämätöntä, että paikat näyttää uusilta.

Tässä ja rinnakkaisessa ketjussa on hölisty veneiden arvosta ja "oikeasta" hinnasta. Pitäisi muistaa, että tämmöiset riippuu aika paljon vaihtoehdoista ja ostajan kannalta ehdottomasti määräävin tekijä on AINA käytettävissä olevan rahan määrä. Vaatimuksiaan veneen suhteen hän voi aina muuttaa, mutta lisärahan painamisesta tulee linnaa. Joten loppujen lopuksi kysymys on siitä, mitä on saatavissa sillä rahamäärällä, jonka voi hankintaan panostaa. Ja sitten isona juttuna on se, miten paljon vaivaa on valmis näkemään vaikkapa ulkomailta ostamisen suhteen ja sekin, onko valmis odottamaan ja olemaan vaikka vielä yhden kesän ilman venettä, jos ei haluttua löydy halutulla hinnalla.

Jos tarjolla on 20-25 -vuotias 35-jalkainen hintaan 60 000 euroa, käytettävissä on 70 000 euroa ja halvin saman kokoluokan uusi maksaa purjehdusvalmiina 100 000, niin kyllä se 60 000 kannattaa maksaa ennemmin kuin olla ilman venettä. Ihan siitä riippumatta, mitä mieltä joku on senikäisen arvosta.

Lue lisää

täydennys: uusien veneiden hinnat tuskin nykytasosta enää valtavasti putoavat, tai jos putoavat, niin nimenomaan niiden "halpisveneitä" kalliimpien, joiden reaalihinnat on nousseet tähän mennessä rajusti. Se pitelee väistämättä myös käytettyjen hintoja ylempänä. Kun ne halpiksetkin on kuitenkin aika kalliita...

Aiheesta(kin) huvittunut kirjoitti:

veneen vanhenemisella ei ole myöskään kovin valtavaa negatiivista merkitystä, etenkään näillä tanhuvilla, missä veneet ovat puoli vuotta ylhäällä kuivumassa. Vielä ei ole lujitemuoviveneille "yläikärajaa" löytynyt ja niitä on sentään tehty 60-luvulta asti. Kuluvia osia joutuu aikanaan uusimaan, sisustuskin kuluu, mutta sekin on paljon hoidon tasosta kiinni. Ja siitäkin, mitä kukin edellyttää, ei kaikille ole välttämätöntä, että paikat näyttää uusilta.

Tässä ja rinnakkaisessa ketjussa on hölisty veneiden arvosta ja "oikeasta" hinnasta. Pitäisi muistaa, että tämmöiset riippuu aika paljon vaihtoehdoista ja ostajan kannalta ehdottomasti määräävin tekijä on AINA käytettävissä olevan rahan määrä. Vaatimuksiaan veneen suhteen hän voi aina muuttaa, mutta lisärahan painamisesta tulee linnaa. Joten loppujen lopuksi kysymys on siitä, mitä on saatavissa sillä rahamäärällä, jonka voi hankintaan panostaa. Ja sitten isona juttuna on se, miten paljon vaivaa on valmis näkemään vaikkapa ulkomailta ostamisen suhteen ja sekin, onko valmis odottamaan ja olemaan vaikka vielä yhden kesän ilman venettä, jos ei haluttua löydy halutulla hinnalla.

Jos tarjolla on 20-25 -vuotias 35-jalkainen hintaan 60 000 euroa, käytettävissä on 70 000 euroa ja halvin saman kokoluokan uusi maksaa purjehdusvalmiina 100 000, niin kyllä se 60 000 kannattaa maksaa ennemmin kuin olla ilman venettä. Ihan siitä riippumatta, mitä mieltä joku on senikäisen arvosta.

Lue lisää

myykkö paattisi ;) Mistä näitä idiootteja oikein sikiää ;) No - tämähän onkin ainoa paikka missä nämä voivat päteä idioottimaisilla elämänohjeillaan.

12345X kirjoitti:

myykkö paattisi ;) Mistä näitä idiootteja oikein sikiää ;) No - tämähän onkin ainoa paikka missä nämä voivat päteä idioottimaisilla elämänohjeillaan.

ohjeitaha nuo. Ainoa idiootti täällä olet sinä, mutta sinua ei toisaalta lasketa, koska sinulla a) ei ole venettä eikä b) ole eikä c) ikinä tule olemaan rahaa mihinkään Bilteman kumivenettä isompaan. Yrität vain itkeä täällä, kun kukaan ei suostu lahjoittamaan sinulle omaa venettään. Hanki edes elämä, vaikket venettä ikinä tule saamaankaan!

ja anna meidän olla! kirjoitti:

ohjeitaha nuo. Ainoa idiootti täällä olet sinä, mutta sinua ei toisaalta lasketa, koska sinulla a) ei ole venettä eikä b) ole eikä c) ikinä tule olemaan rahaa mihinkään Bilteman kumivenettä isompaan. Yrität vain itkeä täällä, kun kukaan ei suostu lahjoittamaan sinulle omaa venettään. Hanki edes elämä, vaikket venettä ikinä tule saamaankaan!

Lue lisää

Ei ole venettä, ei ole rahaa, ei tule koskaan olemaankaan kun ei kukaan lahjoita ....... ekaluokkalaisten pikkuneitien kirjoitukset jatkuvat ;)

Aiheesta(kin) huvittunut kirjoitti:

veneen vanhenemisella ei ole myöskään kovin valtavaa negatiivista merkitystä, etenkään näillä tanhuvilla, missä veneet ovat puoli vuotta ylhäällä kuivumassa. Vielä ei ole lujitemuoviveneille "yläikärajaa" löytynyt ja niitä on sentään tehty 60-luvulta asti. Kuluvia osia joutuu aikanaan uusimaan, sisustuskin kuluu, mutta sekin on paljon hoidon tasosta kiinni. Ja siitäkin, mitä kukin edellyttää, ei kaikille ole välttämätöntä, että paikat näyttää uusilta.

Tässä ja rinnakkaisessa ketjussa on hölisty veneiden arvosta ja "oikeasta" hinnasta. Pitäisi muistaa, että tämmöiset riippuu aika paljon vaihtoehdoista ja ostajan kannalta ehdottomasti määräävin tekijä on AINA käytettävissä olevan rahan määrä. Vaatimuksiaan veneen suhteen hän voi aina muuttaa, mutta lisärahan painamisesta tulee linnaa. Joten loppujen lopuksi kysymys on siitä, mitä on saatavissa sillä rahamäärällä, jonka voi hankintaan panostaa. Ja sitten isona juttuna on se, miten paljon vaivaa on valmis näkemään vaikkapa ulkomailta ostamisen suhteen ja sekin, onko valmis odottamaan ja olemaan vaikka vielä yhden kesän ilman venettä, jos ei haluttua löydy halutulla hinnalla.

Jos tarjolla on 20-25 -vuotias 35-jalkainen hintaan 60 000 euroa, käytettävissä on 70 000 euroa ja halvin saman kokoluokan uusi maksaa purjehdusvalmiina 100 000, niin kyllä se 60 000 kannattaa maksaa ennemmin kuin olla ilman venettä. Ihan siitä riippumatta, mitä mieltä joku on senikäisen arvosta.

Lue lisää

ja silti voi olla hyvinkin tarkka käsitys millainen on tosiasiassa vanhan veneen arvo. Eikä siis maksa hätäpäissään liikaa yli 20 vuotta vanhasta veneestä. On jäljellä tosiaan sellainenkin vähemmistö, joka ihan oikeasti ajattelee mitä ja mihin hintaan on järkevää ostaa ;)

Onko siinä salonki sitloodan alla? Tuleeko portaat salongin pöydän etupuolelle? Näyttää tilavalta veneeltä ja nostoköli käytännöllinen.

yjguhgk, kirjoitti:

Onko siinä salonki sitloodan alla? Tuleeko portaat salongin pöydän etupuolelle? Näyttää tilavalta veneeltä ja nostoköli käytännöllinen.

Salongin takaosa taitaa olla osittain sitlooran alla. Portaat tulee pöydän _päälle_ ja tämä on se kohta, mitä monet eivät voi sietää. Portaat nostetaan yläasentoon sisällä oleskeltaessa, jolloin pöytä kokonaan käytettävissä. Mutta jos pöytä on katettu täyteen ruokaa, portaiden laskeminen ja sisään/ulos meno on tietysti vähän hankalaa... Mutta tuon erikoisen ratkaisun ansiosta vene onkin sitten älyttömän tilava ja monella muulla tapaa erittäin käytännöllinen. Tuossa oli useitakin myynnissä nettiveneessä, kannattaa käydä tutustumassa. Tämä on semmoinen vene josta yksi tykkää todella paljon ja toinen ei voi sietää. Kannattaa käydä livenä toteamassa kumpaan kastiin itse kuuluu.

Beason 36 näyttäisi kuvissa laadukkaalta veneeltä. Onko kokemuksia

mitä tarkoittaa?

Myynnissä olevat Hanse 312 veneet menevät 33-50 % yli hintarajan yläpäästä. Ihan turhaa tuoda näitä selvästi alkuperäisten speksien ulkopuolelle meneviä veneitä mukaan tähän soppaan. Eikä tuo "ei ole mun kaveri joo muutenvaan tiedän" puolikaan kovin uskottavalta kuulosta.

(Ei Hanse 312:ssa sinänsä mitään vikaa ole.)

Hollannissa oli tunnetulla välittäjällä pidemmän aikaa myytävänä vuoden 2005 Hanse 312 hintaan 59.000 EUR, sisältäen verot. Varusteet olivat ihan OK, myös septitankki.

Nettiveneessä on myynnissä kaksi Hanse 312:sta. Molemmat yli 80.000 EUR.

Vaikka olisi lentänyt muutaman kerran Hollantiin katsomaan venettä ja tuottanut suoraan kotilaituriin, olisi säästänyt sievoisen summan rahaa. Luulen, että nuo nettiveneen Hanset tulevat olemaan piiiitkään myynnissä. Ne ostajat, joilla on varaa ostaa, halunnevat uuden veneen ja laittaa varusteet oman maun mukaan.

Toisaalta, eihän se ole hullu, joka pyytää...

Toinen vähemmän räikeä vertailupari:
http://www.houseofyachts.nl/boten/?lang=&boot=340094

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=341765&status=F&sid_boat_type=3&sid_make=22&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@sid_make=22

eroa 10.000 EUR

Clipper 323 kirjoitti:

Hollannissa oli tunnetulla välittäjällä pidemmän aikaa myytävänä vuoden 2005 Hanse 312 hintaan 59.000 EUR, sisältäen verot. Varusteet olivat ihan OK, myös septitankki.

Nettiveneessä on myynnissä kaksi Hanse 312:sta. Molemmat yli 80.000 EUR.

Vaikka olisi lentänyt muutaman kerran Hollantiin katsomaan venettä ja tuottanut suoraan kotilaituriin, olisi säästänyt sievoisen summan rahaa. Luulen, että nuo nettiveneen Hanset tulevat olemaan piiiitkään myynnissä. Ne ostajat, joilla on varaa ostaa, halunnevat uuden veneen ja laittaa varusteet oman maun mukaan.

Toisaalta, eihän se ole hullu, joka pyytää...

Toinen vähemmän räikeä vertailupari:
http://www.houseofyachts.nl/boten/?lang=&boot=340094

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=341765&status=F&sid_boat_type=3&sid_make=22&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@sid_make=22

eroa 10.000 EUR

Lue lisää

Kannattaa vertailla mitä samalla hinnalla on tarjolla. Halvemmallakin löytää kunnon meriveneitä, esimerkkinä vaikkapa Westerly 33 ja 36. Jostain syystä täällä rajoitutaan ranskis-saksalaishalpis-finngulf-maailmaan. Miksiköhän?

laajentakaa valikoimaa kirjoitti:

Kannattaa vertailla mitä samalla hinnalla on tarjolla. Halvemmallakin löytää kunnon meriveneitä, esimerkkinä vaikkapa Westerly 33 ja 36. Jostain syystä täällä rajoitutaan ranskis-saksalaishalpis-finngulf-maailmaan. Miksiköhän?

Lue lisää

ettei Itämerellä juuri moisia veneitä ole (ei tule nyt heti itselle edes mieleen, miltä Westerly näyttää tai kuka sitä tekee ja missä). Voi olla hyvä vene tai sitten ei, mie en virka mittään. Mutta varovainen olisi ostamisessa juuri siksi, että merkki on täällä tuntematon. Ei hevin löydy referenssejä.

JA: jos ei ole ostamassa suurella varmuudella viimeistä venettään, on sillä jälleenmyyntiarvolla merkitystä. Westerlylla se on Suomessa varmasti huonompi.

Clipper 323 kirjoitti:

Hollannissa oli tunnetulla välittäjällä pidemmän aikaa myytävänä vuoden 2005 Hanse 312 hintaan 59.000 EUR, sisältäen verot. Varusteet olivat ihan OK, myös septitankki.

Nettiveneessä on myynnissä kaksi Hanse 312:sta. Molemmat yli 80.000 EUR.

Vaikka olisi lentänyt muutaman kerran Hollantiin katsomaan venettä ja tuottanut suoraan kotilaituriin, olisi säästänyt sievoisen summan rahaa. Luulen, että nuo nettiveneen Hanset tulevat olemaan piiiitkään myynnissä. Ne ostajat, joilla on varaa ostaa, halunnevat uuden veneen ja laittaa varusteet oman maun mukaan.

Toisaalta, eihän se ole hullu, joka pyytää...

Toinen vähemmän räikeä vertailupari:
http://www.houseofyachts.nl/boten/?lang=&boot=340094

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=341765&status=F&sid_boat_type=3&sid_make=22&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@sid_make=22

eroa 10.000 EUR

Lue lisää

jokaisen itse päätettävä. Itse en 9000 euron (ei siis 10 000, menit klassiseen 99-retkuun!) hintaeron takia taitaisi lähteä Hollannista hakemaan. Hanse-esimerkkisi kohdalla kannattaisi varmaan jo ainakin vakavasti harkita.

Tästä on moneen kertaan puhuttu, mutta puhutaan nyt vielä: ulkomailta ostaminen on sinänsä ihan hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa laskea kokonaiskulut. Matkat, varusteiden kuljetus, veneen kuskaus Suomeen. Viimeksimainittu toki käy ihan lomareissustakin.

euro inter pares kirjoitti:

jokaisen itse päätettävä. Itse en 9000 euron (ei siis 10 000, menit klassiseen 99-retkuun!) hintaeron takia taitaisi lähteä Hollannista hakemaan. Hanse-esimerkkisi kohdalla kannattaisi varmaan jo ainakin vakavasti harkita.

Tästä on moneen kertaan puhuttu, mutta puhutaan nyt vielä: ulkomailta ostaminen on sinänsä ihan hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa laskea kokonaiskulut. Matkat, varusteiden kuljetus, veneen kuskaus Suomeen. Viimeksimainittu toki käy ihan lomareissustakin.

Lue lisää

Joo, retkuun menin, totta.

Jokainen tietysti tekee omat valinnat ja vain muutaman tonnin takia tuskin kannattaa hakea ulkomailta.

Veneiden kunnon ja varustelun suhteen ei kannata tehdä yleistyksiä kumpaankaan suuntaan. Ulkomailta ja Suomesta löytyy "both peaches and lemons" Tosin molemmissa tapauksissa alle kymmenvuotias vene edes jotenkin pidettynä pitäisi olla melko turvallinen ostos.

Jos olisin 311 Clipperiä ostamassa, kävisin kyllä ainakin katsomassa tuon hollantilaisenkin.

euro inter pares kirjoitti:

jokaisen itse päätettävä. Itse en 9000 euron (ei siis 10 000, menit klassiseen 99-retkuun!) hintaeron takia taitaisi lähteä Hollannista hakemaan. Hanse-esimerkkisi kohdalla kannattaisi varmaan jo ainakin vakavasti harkita.

Tästä on moneen kertaan puhuttu, mutta puhutaan nyt vielä: ulkomailta ostaminen on sinänsä ihan hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa laskea kokonaiskulut. Matkat, varusteiden kuljetus, veneen kuskaus Suomeen. Viimeksimainittu toki käy ihan lomareissustakin.

Lue lisää

Olen ostanut ja hakenut tähän mennessä kolme venettä ulkomailta (Hollannista, Englannista) enkä ole huomannut mitään ongelmia. Purjehdus kotiin on vienyt n. 2 viikkoa ja purjehdusvarusteet on kuljetettu normaalina matkatavarana. Käytetyn veneen ostossa on ollut se hyvä puoli, että veneet ovat ostohetkellä olleet täydessä avomerivarustuksessa (ja siitä on sovittu kauppakirjassa). Ylimääräiset kustannukset ovat olleet lähinnä matka- ja ruokakustannuksia. Mielestäni myytävien veneiden valikoima on merenkulkumaissa suurempi ja hintataso halvempi kuin täällä. Vertailkaa ja käykää itse katsomassa - katsokaa monta venettä yhdellä matkalla. Se on kiva ja käsityksiä avartava syysreissu!

Vertailkaa myynnissä olevia! kirjoitti:

Olen ostanut ja hakenut tähän mennessä kolme venettä ulkomailta (Hollannista, Englannista) enkä ole huomannut mitään ongelmia. Purjehdus kotiin on vienyt n. 2 viikkoa ja purjehdusvarusteet on kuljetettu normaalina matkatavarana. Käytetyn veneen ostossa on ollut se hyvä puoli, että veneet ovat ostohetkellä olleet täydessä avomerivarustuksessa (ja siitä on sovittu kauppakirjassa). Ylimääräiset kustannukset ovat olleet lähinnä matka- ja ruokakustannuksia. Mielestäni myytävien veneiden valikoima on merenkulkumaissa suurempi ja hintataso halvempi kuin täällä. Vertailkaa ja käykää itse katsomassa - katsokaa monta venettä yhdellä matkalla. Se on kiva ja käsityksiä avartava syysreissu!

Lue lisää

ongelma: jos sopivaa venettä ei löydykään, on mennyt hereästi aikaa ja rahaa hukkaan. Saattaa tulla tehtyä virheostos jo ihan siitä syystä, että muuten alkaisi hukkareissu ketuttaa. Juuri tästä syystä en ole minäkään kovin hanakka ulkomailta hakuun. Suomessa jos käy (pääkaupunkiseudulla) katsomassa venettä, joka ei sitten osoittaudukaan kaupan arvoiseksi, menee enimmillään hukkaan yksi iltapäivä tai ilta eikä rahaa oikeastaan ollenkaan.

Ei tavan palkansaajalla ole oikein aikaa viettää työpäiviä reissaamalla pitkin Eurooppaa venettä etsimässä. Ja sen surkean lyhyen kesälomankin käyttäisi mieluummin vesillä kuin kauppareissuilla.

Fakta: normaaliveneilijän elämäntahdin määrää palkkatyö. 5 pv per viikko vuoden ympäri lukuunottamatta 4 viikon kesälomaa ja viikon talvilomaa.

esiintuleva esimmäinen kirjoitti:

ongelma: jos sopivaa venettä ei löydykään, on mennyt hereästi aikaa ja rahaa hukkaan. Saattaa tulla tehtyä virheostos jo ihan siitä syystä, että muuten alkaisi hukkareissu ketuttaa. Juuri tästä syystä en ole minäkään kovin hanakka ulkomailta hakuun. Suomessa jos käy (pääkaupunkiseudulla) katsomassa venettä, joka ei sitten osoittaudukaan kaupan arvoiseksi, menee enimmillään hukkaan yksi iltapäivä tai ilta eikä rahaa oikeastaan ollenkaan.

Ei tavan palkansaajalla ole oikein aikaa viettää työpäiviä reissaamalla pitkin Eurooppaa venettä etsimässä. Ja sen surkean lyhyen kesälomankin käyttäisi mieluummin vesillä kuin kauppareissuilla.

Fakta: normaaliveneilijän elämäntahdin määrää palkkatyö. 5 pv per viikko vuoden ympäri lukuunottamatta 4 viikon kesälomaa ja viikon talvilomaa.

Lue lisää

Itse olen tehnyt veneiden katsomiset viikonloppureissuina. Esim. Ryanairin lento Lontooseen oli todella halpa, tsekkaapa itse halpalentojen nykyhinnat. Hakureissu muuten sopi erinomaisesti meikäläiselle, jonka kesäloma oli 26 arkipäivää (eikä mitään talvilomia ollut, jos lomaoikeuden käytti kesällä). Lyhyen kesäloman aikana tekee aika tiukkaa seilata edestakaisin Pohjanmerelle. Juuri siksi olikin tosi kiva yhdistää veneen haku kesälomaan ja saada kaikessa rauhassa seilata Pohjanmereltä kotiin. Oli hieno parin viikon kesäloma! Mikä tässä veneen ostossa ulkomailta muka sotkisi normaaliveneilijän elämää ja palkkatyötä. Ehkä sinulla on turhia ennakkoluuloja?

Jokaisella mielipiteensä... kirjoitti:

Itse olen tehnyt veneiden katsomiset viikonloppureissuina. Esim. Ryanairin lento Lontooseen oli todella halpa, tsekkaapa itse halpalentojen nykyhinnat. Hakureissu muuten sopi erinomaisesti meikäläiselle, jonka kesäloma oli 26 arkipäivää (eikä mitään talvilomia ollut, jos lomaoikeuden käytti kesällä). Lyhyen kesäloman aikana tekee aika tiukkaa seilata edestakaisin Pohjanmerelle. Juuri siksi olikin tosi kiva yhdistää veneen haku kesälomaan ja saada kaikessa rauhassa seilata Pohjanmereltä kotiin. Oli hieno parin viikon kesäloma! Mikä tässä veneen ostossa ulkomailta muka sotkisi normaaliveneilijän elämää ja palkkatyötä. Ehkä sinulla on turhia ennakkoluuloja?

Lue lisää

Edestakaiset lennot jonnekin hotla (aamulla sinne ja illalla takaisin tekee homman aika kireäksi). Auton vuokra (aika harvoin ne veneet on semmoisissa paikoissa, joihin on helppo etenkään mestoja tsennaamattoman skujata julkisilla). Siks toisekseen useimmat halpisyhtiöt lentää muille kuin pääkentille, mikä sekin vaikeuttaa kulkua. Noista kertyy hyvin kevyesti semmoinen 150 euroa, vaikka miten halvat lennot löytäisi. Bensat päälle. Ja jos sopivaa ei tällä keikalla löytynytkään, seuraava viikonloppu ja taas meni rahaa.

Enkä minä kyllä osaa ottaa veneenkatselukeikkoja minään lomana. 2-3 vkl sellaisia ja töissä alkaa olla melkoisen ryytynyt olo.

Kyllä sieltä voi hyvän veneen löytää ja kohtuuhinnallakin. Mutta realismi mielessä silti, on se aina työläämpää ja vaatii enemmän tarkkuutta kuin Suomesta ostaessa.

miten se menee kirjoitti:

Edestakaiset lennot jonnekin hotla (aamulla sinne ja illalla takaisin tekee homman aika kireäksi). Auton vuokra (aika harvoin ne veneet on semmoisissa paikoissa, joihin on helppo etenkään mestoja tsennaamattoman skujata julkisilla). Siks toisekseen useimmat halpisyhtiöt lentää muille kuin pääkentille, mikä sekin vaikeuttaa kulkua. Noista kertyy hyvin kevyesti semmoinen 150 euroa, vaikka miten halvat lennot löytäisi. Bensat päälle. Ja jos sopivaa ei tällä keikalla löytynytkään, seuraava viikonloppu ja taas meni rahaa.

Enkä minä kyllä osaa ottaa veneenkatselukeikkoja minään lomana. 2-3 vkl sellaisia ja töissä alkaa olla melkoisen ryytynyt olo.

Kyllä sieltä voi hyvän veneen löytää ja kohtuuhinnallakin. Mutta realismi mielessä silti, on se aina työläämpää ja vaatii enemmän tarkkuutta kuin Suomesta ostaessa.

Lue lisää

Itse ostin 40 jalkaisen veneen keväällä euroopasta ja sen toi ammattimiehistö. veneen hinta oli noin 30-40.000 € halvempi kuin suomessa ja samalla hinnalla olisi saanut täältä lähes 10 vuotta vanhempia huonommin varusteltuja veneitä!

Jos ei itse ehdi/kykene/halua purjehtia venettä Suomeen, maksaa tuonti noin 250€/pv ja kestää keski-euroopasta /- 10 päivää. Rekkakyyti kannatttaa unohtaa kustannuksen ja myös riskien takia (kuljetusvauriot). Vastapuolena oli iso välitystoimisto, jonka sulkuutilille kauppasumma meni ja ennen kauppaa teetin surveyn josta tuli liki 50 -sivuinen raportti kuvineen.

Kannatti kirjoitti:

Itse ostin 40 jalkaisen veneen keväällä euroopasta ja sen toi ammattimiehistö. veneen hinta oli noin 30-40.000 € halvempi kuin suomessa ja samalla hinnalla olisi saanut täältä lähes 10 vuotta vanhempia huonommin varusteltuja veneitä!

Jos ei itse ehdi/kykene/halua purjehtia venettä Suomeen, maksaa tuonti noin 250€/pv ja kestää keski-euroopasta /- 10 päivää. Rekkakyyti kannatttaa unohtaa kustannuksen ja myös riskien takia (kuljetusvauriot). Vastapuolena oli iso välitystoimisto, jonka sulkuutilille kauppasumma meni ja ennen kauppaa teetin surveyn josta tuli liki 50 -sivuinen raportti kuvineen.

Lue lisää

on niin vähän myynnissä Suomessa, että ulkomailta hakemisen mielekkyys on jo eri kertaluokassa kuin vaikka puoltoista metriä lyhyemmäksi.

Koko vaikuttaa kirjoitti:

on niin vähän myynnissä Suomessa, että ulkomailta hakemisen mielekkyys on jo eri kertaluokassa kuin vaikka puoltoista metriä lyhyemmäksi.

..tulee halvemmaksi ja helpoksi euroopasta. Kun käyttää tunnettuja brokereita niin yllätyksiä ei tule. Veneen voi tsekata verkossa ja se vastaa myös paikanpäällä ennakkokuvaa...
Näin toimme 32 jalkasen viimevuoden keväällä suomeen. Lennettiin hollantiin ja yövyttiin se ainoa yö siinä veneessä. Brokeri haki meidät kentältä. Asennettiin autopilotti ja lähdettiin kohti suomea. Matkaan meni 9 päivää.
Kult oli pelkkä menolippu hollantiin ja ruoat/juomat kahdelle hengelle runsaan viikon ajaksi. Ja hintaero suomeen sen 20 kiloeuroa....

-Mika- kirjoitti:

..tulee halvemmaksi ja helpoksi euroopasta. Kun käyttää tunnettuja brokereita niin yllätyksiä ei tule. Veneen voi tsekata verkossa ja se vastaa myös paikanpäällä ennakkokuvaa...
Näin toimme 32 jalkasen viimevuoden keväällä suomeen. Lennettiin hollantiin ja yövyttiin se ainoa yö siinä veneessä. Brokeri haki meidät kentältä. Asennettiin autopilotti ja lähdettiin kohti suomea. Matkaan meni 9 päivää.
Kult oli pelkkä menolippu hollantiin ja ruoat/juomat kahdelle hengelle runsaan viikon ajaksi. Ja hintaero suomeen sen 20 kiloeuroa....

Lue lisää

Kiitoksia kaikílle asiallisille tai muuten viihdyttäville vastaajille. Kiinnostavia uusia venetyyppejä on tullut esille muutama. Ei tosin yhtään sellaista, joka pääsisi heti listalle. Ihmetyttää myös tuo Sunwindin rumuus, ymmärrän, että "vanhakoppanen" 26-27 ei miellytä kaikkia, mutta ei tuo 311:en nyt kovin paljoa poikkea muista aikalaisistaan. Taidatte haikailla louhi-hai aikoja...

Purjehduvaatimuksia voin vielä hieman täsmentää, vaikka en haluakaan esiintyä minään himopurjehtijana. Veneessä tulee mielestäni ehdottomasti olla levanki ja säädettävä takastaagi, en myöskään pidä rullagenoaa mitenkään välttämättömänä. mieluummin vaihdan tuulen yltyessä pienempään, hyvin istuvaan keulapurjeeseen, kun katselen lepattavaa ja vekillä olevaa rullaviritelmää. Tämä siksi, että uudemmissa cruisereissa tuppaa olemaan kiinteä takastaagi, rullagenoa (tai jopa pelkkä fokka), levankikaan ei ole itsestäänselvyys.... Tosi bardnuunavehkeet jätetään kyllä nyt väliin tälläerää..ne eivät sovi mielestäni kahden hengen matkapurjehdukseen.

Ruorikeskuteluun on tullut mielenkiintoisia näkökulmia. Olen hieman perääntynyt ruorivaatimuksesta. Pääsyyt ovat:
-Satamamanöveerit ovat helppoja pinnalla.
-Haluan autopilotin, ja ruorillisissa niitä ei aina ole, maksaa jälkikäteen hirveitä verrattuna pinnapilottiin.
-Todellakin: pinnasta yletty helpommin kaikkialle, kun purjehtijoita on 1-2hk.


Tuo Euroopasta hakukin kyllä kiinnostaa, olen hakenut sieltä muutamia autoja, joten kynnys on matala.

Mutta, mielestäni tuon hintaedun saa aika helpolla tärvättyä matkustelemalla veneitä katsomassa, ostamalla kunnolliset talvisäilytysvarusteet, asentamalla septitankin, uusimalla purjenumerot ym. sälää. Katselin veneitä kesällä Englanissa itärannikolla ja aika synkiltä näyttivät. Veneet olivat pahoin pinttyneen lian peitossa, pohjat paksussa levässä ym. Sitä paitsi paikan päällähän tulee kiire, jos haluaa koepurjehtia ja nostaa veneen vielä ylös, viikonloppu palaa hetkessä...
Kiinnostaa kyllä silti..

-Mika- kirjoitti:

..tulee halvemmaksi ja helpoksi euroopasta. Kun käyttää tunnettuja brokereita niin yllätyksiä ei tule. Veneen voi tsekata verkossa ja se vastaa myös paikanpäällä ennakkokuvaa...
Näin toimme 32 jalkasen viimevuoden keväällä suomeen. Lennettiin hollantiin ja yövyttiin se ainoa yö siinä veneessä. Brokeri haki meidät kentältä. Asennettiin autopilotti ja lähdettiin kohti suomea. Matkaan meni 9 päivää.
Kult oli pelkkä menolippu hollantiin ja ruoat/juomat kahdelle hengelle runsaan viikon ajaksi. Ja hintaero suomeen sen 20 kiloeuroa....

Lue lisää

nyt ihan vakavissasi, että suosittelet tekemään valinnan virtuaalisesti ja jättämään paikanpäällä tehtäväksi vain jo melkein varmasti valitun kohteen lopputarkastuksen???

En suosittele. Netissä voi tehdä ennakkokarsinnan, mutta mielestäni on kertakaikkiaan tyhmää lähteä oletuksesta, että hankinta onnistuu yhdellä ainoalla reissulla.

miten se menee kirjoitti:

Edestakaiset lennot jonnekin hotla (aamulla sinne ja illalla takaisin tekee homman aika kireäksi). Auton vuokra (aika harvoin ne veneet on semmoisissa paikoissa, joihin on helppo etenkään mestoja tsennaamattoman skujata julkisilla). Siks toisekseen useimmat halpisyhtiöt lentää muille kuin pääkentille, mikä sekin vaikeuttaa kulkua. Noista kertyy hyvin kevyesti semmoinen 150 euroa, vaikka miten halvat lennot löytäisi. Bensat päälle. Ja jos sopivaa ei tällä keikalla löytynytkään, seuraava viikonloppu ja taas meni rahaa.

Enkä minä kyllä osaa ottaa veneenkatselukeikkoja minään lomana. 2-3 vkl sellaisia ja töissä alkaa olla melkoisen ryytynyt olo.

Kyllä sieltä voi hyvän veneen löytää ja kohtuuhinnallakin. Mutta realismi mielessä silti, on se aina työläämpää ja vaatii enemmän tarkkuutta kuin Suomesta ostaessa.

Lue lisää

Tässähän se syykin on suomalaiseen ylihinnoitteluun - Kuopion poika maksaa mitä vaan venestä, kunhan saa sen kotikulmiltaan.

dfuiffdslkakghdsgf kirjoitti:

nyt ihan vakavissasi, että suosittelet tekemään valinnan virtuaalisesti ja jättämään paikanpäällä tehtäväksi vain jo melkein varmasti valitun kohteen lopputarkastuksen???

En suosittele. Netissä voi tehdä ennakkokarsinnan, mutta mielestäni on kertakaikkiaan tyhmää lähteä oletuksesta, että hankinta onnistuu yhdellä ainoalla reissulla.

Lue lisää

on vain valitun veneen tarkistukset paikanpäällä. Miksi siellä sukkuloisi ja arpoisi veneitä ? Veneitä sen verran paljon tarjolla, etti siitä tule loppua koskaan, jos ei osaa tehdä yksinkertaista rajausta ja päätöksiä - se on siinä, jos vastaa annettuja tietoja. Jos ei, sitten pitää olla vaihtoehtoinen kohde tai kohteita, jotka käydään läpi. Mutta ei sellaista tourinkia välttämättä ole tarvis tehdä, jos nyt ei ole halua matkailuun samalla.

ykspihlajan tahko kirjoitti:

on vain valitun veneen tarkistukset paikanpäällä. Miksi siellä sukkuloisi ja arpoisi veneitä ? Veneitä sen verran paljon tarjolla, etti siitä tule loppua koskaan, jos ei osaa tehdä yksinkertaista rajausta ja päätöksiä - se on siinä, jos vastaa annettuja tietoja. Jos ei, sitten pitää olla vaihtoehtoinen kohde tai kohteita, jotka käydään läpi. Mutta ei sellaista tourinkia välttämättä ole tarvis tehdä, jos nyt ei ole halua matkailuun samalla.

Lue lisää

varaa riskeerata kymmeniätuhansia euroja ja ostaa noin sokkona vene, niin miksi yleensä ostat käytettyä? Kai sinulla sitten olisi varaa uuteenkin?

Useimmille meistä jokin 50-80 000 euroa on aikamoinen satsaus. Sitä ei tehdä huolettomasti eikä missään tapauksessa luoteta pelkästään johonkin "tunnettuun brokeriin" tms. (Sen virheen tekivät mm. suomalaiset säästöpankki- ja vakuutuspomot 80-luvulla ja turpiin tuli rumasti.)

gfgdsidasdhfkldsa kirjoitti:

varaa riskeerata kymmeniätuhansia euroja ja ostaa noin sokkona vene, niin miksi yleensä ostat käytettyä? Kai sinulla sitten olisi varaa uuteenkin?

Useimmille meistä jokin 50-80 000 euroa on aikamoinen satsaus. Sitä ei tehdä huolettomasti eikä missään tapauksessa luoteta pelkästään johonkin "tunnettuun brokeriin" tms. (Sen virheen tekivät mm. suomalaiset säästöpankki- ja vakuutuspomot 80-luvulla ja turpiin tuli rumasti.)

Lue lisää

Esimerkkitapauksessa oli kyseessä 2003 vuonna valmistettu, tunnettua merkkiä oleva vene. Myyjänä kun on tunnettu brokeri, niin se on turvallinen kauppa silloin. Kuluttajasuoja on aika hyvä ja vahva silloin, kun myyjänä on liike. Ja tunnetulla brokerilla ei ole varaa pettää asiakkaitaan. Sillloin sen taival loppuu lyhyeen.
Mitä selllaista luulet itse veneestä löytäväsi, jota ei ilmoituksessa olisi mainittu? Yleinen nuhruisuus saattaaisi olla sellainen asia, joka ei kuvista ehkä selviä. Enkä ole kuullut sellaisesta, että joku nostattaisi veneen ylös ostotarkistusta varten... miksi? Mitä sieltä pohjasta saattaisi sellaista löytyä, että se olisi kaupan este? Varmaan sekin olisi tuolla onnistunut, jos sille olisi jotain painoarvoa laitettu.

Mitään riskeeraamista se ei siis ole. Suurempi riski on ostaa yksityiseltä suomesta ehkä kiville kolautettu ja huonosti korjattu yksilö...
Tuokin vene maksoi yli 60 kiloeuroa, mutta silti sen 20 kiloeuroa vähemmän kuin vastaava suomessa. Noutoreissun kustannukset oli siis alle tonnin ja telakointipukki 1800 euroa suomessa. Siinä kaikki kuluerot suomesta ostettavaan olikin. Kyllä mielestänin sen pari tonnia maksaa mukavasta melkein kahdenviikon purjehduslomasta ja lisäksi vene tuli hyvin tutuksi tuolla reissulla ja on palvellut hyvin sen jälkeenkin.

No just joo vaikeeta. kirjoitti:

Tässähän se syykin on suomalaiseen ylihinnoitteluun - Kuopion poika maksaa mitä vaan venestä, kunhan saa sen kotikulmiltaan.

No siepä vasta muailmanmies oot. Mutta mieti vähän: jos tilaa veneen ulkomailta postimyyntinä kotiovelle, niin eihän se halvaksi voi tulla. Tai jos hoitaa kaiken itse, menee aikaa ja tarvitaan kielitaitoa ja stressinsietokykyä, jotta projektista selviää. Ja mitä tulee useamman veneen katsomiseen samalla viikonloppureissulla niin vaikeata on, ellei tavoite ole nimenomaan vain katsella erilaisia veneitä. Vaikka välimatka eri kohteiden välillä olisi lyhytkin, se saattaa huonolla tuurilla liikenneruuhkien vuoksi olla ajallisesti erittäin pitkä. Vene saattaa myös olla aika eksoottisessa paikassa, jonne ei varsinkaan talvella ole saatavissa mitään halpalentoja ja jopa avoinna olevan hotellin löytäminen voi tuottaa vaikeuksia. Omasta kokemuksesta neuvoisin veneenostajaa selvittämään itselleen miksi on ostamassa venettä ulkomailta. Jos tavoite on rahan säästäminen, kannattaa katsella lähialueen, varsinkin nyt Ruotsin tarjonta. Jos tavoite on ostaa vene esim. Southamptonista, kannattaa ottaa sikäläiseen suurimpaan välittäjään yhteyttä ja hän voi esitellä viikonlopun aikana valikoimansa. Helpointa on, jos etsii tietyn tyyppistä venettä, niin silloin on motivaatio kohdallaan eikä pienet takaiskut ja ylimääräiset kustannukset haittaa. Purjehduskokemus ja käytettävissä oleva aika ratkaisevat aika paljon kuinka hyvin purjehdus kotiin uudella veneellä käy lomamatkasta.

gfgdsidasdhfkldsa kirjoitti:

varaa riskeerata kymmeniätuhansia euroja ja ostaa noin sokkona vene, niin miksi yleensä ostat käytettyä? Kai sinulla sitten olisi varaa uuteenkin?

Useimmille meistä jokin 50-80 000 euroa on aikamoinen satsaus. Sitä ei tehdä huolettomasti eikä missään tapauksessa luoteta pelkästään johonkin "tunnettuun brokeriin" tms. (Sen virheen tekivät mm. suomalaiset säästöpankki- ja vakuutuspomot 80-luvulla ja turpiin tuli rumasti.)

Lue lisää

makseta ennen kuin se on todettu vastaavan annettuja tietoja/kuvia/asiakirjoja jne. En luottaisi varauksetta suomalaiseenkaan "laatutuotteen, vähän kolhaistun - huonosti ja osaamattomasti korjatun" ylihintaisen veneen myyjään.
Suomalainen rehellisyys on vain väärinkäsitystä, se tarkoittaa yleensä vain ostajan tyhmyyttä.

kannata... kirjoitti:

No siepä vasta muailmanmies oot. Mutta mieti vähän: jos tilaa veneen ulkomailta postimyyntinä kotiovelle, niin eihän se halvaksi voi tulla. Tai jos hoitaa kaiken itse, menee aikaa ja tarvitaan kielitaitoa ja stressinsietokykyä, jotta projektista selviää. Ja mitä tulee useamman veneen katsomiseen samalla viikonloppureissulla niin vaikeata on, ellei tavoite ole nimenomaan vain katsella erilaisia veneitä. Vaikka välimatka eri kohteiden välillä olisi lyhytkin, se saattaa huonolla tuurilla liikenneruuhkien vuoksi olla ajallisesti erittäin pitkä. Vene saattaa myös olla aika eksoottisessa paikassa, jonne ei varsinkaan talvella ole saatavissa mitään halpalentoja ja jopa avoinna olevan hotellin löytäminen voi tuottaa vaikeuksia. Omasta kokemuksesta neuvoisin veneenostajaa selvittämään itselleen miksi on ostamassa venettä ulkomailta. Jos tavoite on rahan säästäminen, kannattaa katsella lähialueen, varsinkin nyt Ruotsin tarjonta. Jos tavoite on ostaa vene esim. Southamptonista, kannattaa ottaa sikäläiseen suurimpaan välittäjään yhteyttä ja hän voi esitellä viikonlopun aikana valikoimansa. Helpointa on, jos etsii tietyn tyyppistä venettä, niin silloin on motivaatio kohdallaan eikä pienet takaiskut ja ylimääräiset kustannukset haittaa. Purjehduskokemus ja käytettävissä oleva aika ratkaisevat aika paljon kuinka hyvin purjehdus kotiin uudella veneellä käy lomamatkasta.

Lue lisää

Lisäksi valikoima maailmalla huomattavan paljon laajempaa. Suunnitelmallisuutta tietysti tarvitaan, eikä silloin esim. venettä etsitä "eksoottisista ja vaikeista" paikoista. Kyse on lähinnä organisoinnista ja suunnittelukyvystä (siihenkin saa aika edullisesti osaavaa palvelua osatettua jos ei itse pärjää) jota tarvitaan jopa ruokakaupassa käymisessä Kuopiossa. Tietysti on "tapauksia" joissa on paras ostaa toiselta samanlaiselta samassa maassa olevalta, vaikka ylihintainenkin tuote.

No just joo vaikeeta. kirjoitti:

Lisäksi valikoima maailmalla huomattavan paljon laajempaa. Suunnitelmallisuutta tietysti tarvitaan, eikä silloin esim. venettä etsitä "eksoottisista ja vaikeista" paikoista. Kyse on lähinnä organisoinnista ja suunnittelukyvystä (siihenkin saa aika edullisesti osaavaa palvelua osatettua jos ei itse pärjää) jota tarvitaan jopa ruokakaupassa käymisessä Kuopiossa. Tietysti on "tapauksia" joissa on paras ostaa toiselta samanlaiselta samassa maassa olevalta, vaikka ylihintainenkin tuote.

Lue lisää

minutkin sai ostamaan veneen ulkomailta, Suomessa 0, maailmalla 4. Vaikka kuinka suunnittelin, en mitenkään osannut välttyä siltä että yksi oli järjettömän kaukana, yhtä oli hankala päästä katsomaan huonojen kulkuyhteyksien takia, yhden katsomista vaikeutti liikenneruuhka ja neljännen äkillinen lakko. Veneen kuljetusta kotiin hankaloitti jälleen lakko, mielenosoitus ja virkaintoiset liikennepoliisit.

suurempi valikoima kirjoitti:

minutkin sai ostamaan veneen ulkomailta, Suomessa 0, maailmalla 4. Vaikka kuinka suunnittelin, en mitenkään osannut välttyä siltä että yksi oli järjettömän kaukana, yhtä oli hankala päästä katsomaan huonojen kulkuyhteyksien takia, yhden katsomista vaikeutti liikenneruuhka ja neljännen äkillinen lakko. Veneen kuljetusta kotiin hankaloitti jälleen lakko, mielenosoitus ja virkaintoiset liikennepoliisit.

Lue lisää

suunnitellessasi ja huomatessasi homman sinulle liian hankalaksi - olisi pitänyt/pitää vaihtaa sitten "sopivaksi katsomaansa" venettä, sellaiseen jonka hankkimiseen resurssit riittävät. Siksihän sitä ennakkosuunnittelua tehdään, jotta voidaan välttyä liiallisilta ongelmilta ja vaihtaa tarvittaessa kohdetta helpommin hoidettavaan.

No just joo vaikeeta. kirjoitti:

suunnitellessasi ja huomatessasi homman sinulle liian hankalaksi - olisi pitänyt/pitää vaihtaa sitten "sopivaksi katsomaansa" venettä, sellaiseen jonka hankkimiseen resurssit riittävät. Siksihän sitä ennakkosuunnittelua tehdään, jotta voidaan välttyä liiallisilta ongelmilta ja vaihtaa tarvittaessa kohdetta helpommin hoidettavaan.

Lue lisää

että veneen ostaminen ulkomailta ei ole välttämättä ihan yhtä yksinkertaista kuin kotimaasta. Jos voi hyväksyä riittävän laajan valikoiman veneitä, esim 33-35 jalkainen bava tai bene, niin sopiva varmaan löytyy järkihintaan aika läheltäkin. Mutta jos haluaa westerlyn, se on hankittava sieltä missä niitä on myytävänä, eikä esim dehleriä sieltä mistä osaa navigoida kotiin.

suurempi valikoima kirjoitti:

minutkin sai ostamaan veneen ulkomailta, Suomessa 0, maailmalla 4. Vaikka kuinka suunnittelin, en mitenkään osannut välttyä siltä että yksi oli järjettömän kaukana, yhtä oli hankala päästä katsomaan huonojen kulkuyhteyksien takia, yhden katsomista vaikeutti liikenneruuhka ja neljännen äkillinen lakko. Veneen kuljetusta kotiin hankaloitti jälleen lakko, mielenosoitus ja virkaintoiset liikennepoliisit.

Lue lisää

"...Veneen kuljetusta kotiin hankaloitti jälleen lakko, mielenosoitus ..."
Oliko ymmärrettävä niin, että aioit vaimosi/tyttöystäväsi kanssa seilata uuden paatin kotiin Keski- tai Etelä-Euroopasta, mutta gastisi osoitti mieltään ja päätti tehdä lakon?

ja toisilla helpompaa.... kirjoitti:

"...Veneen kuljetusta kotiin hankaloitti jälleen lakko, mielenosoitus ..."
Oliko ymmärrettävä niin, että aioit vaimosi/tyttöystäväsi kanssa seilata uuden paatin kotiin Keski- tai Etelä-Euroopasta, mutta gastisi osoitti mieltään ja päätti tehdä lakon?

Lue lisää

Määrittele:
- Budjetti huomioiden veneen hinta mm. matkakulut, tarkastuskulut ja Suomeen
tuonti itse tai tuotuna
- Rajaa mahdollisimman tarkasti vene: koko, merkki, malli, max. ikä, hyttien määrä
(suhteessa budjetiin) jne. Mieti mikä on olennaista juuri sinulle.
- Jos Suomeen venettä on tuotu 10 kpl on niitä euroopasssa 500! Voit siten vaatia
tarjolla olevilta paljon kovempia kriteereitä mm. kunnon ja varustuksen suhteen.
- Selvitä myös veneen, merkin ja mallin mahdollinen jälleenmyyyntiarvo/kysyntä
Suomessa.
- Unohda kaikki Ranskaa (Atlantti) etelämpänä olevat (olosuhteet, aurinko, saharan
hiekka..) veneet. "Vuosi välimerellä on 5 vuotta meillä"
- Varo charter - ja vuokraveneitä. Esim. jos veneessä kuvissa on purhjehduskoulun
tarrat tms. sekä kaikkia "projekteja", rannalle hylyttyjä ja karilleajettuja.
- Jos vene ollut vuosia rannalla ja kaupan, siihen on aina joku syy.
- Ilman em. rajarvoja haku on jokseenkin mahdoton homma
- Googlaa ja käy läpi suurimmat hakukoneet (boatshop24, ybw) ja suurimmat
välittäjät.
- Älä tingi raja-arvoistasi. Esimerkiksi 2 makuukajuuttaa ei ole 3 kajuuttaa
(3 voi olla standardi pohjoismaissa ja harvinaista taas muualla Euroopasssa).
- Elektroniikka vanhenee nopeasti. Mieti tarkkaan mikä arvo on milläkin laitteella.
- Tulosta parhaat kohteet ja lajittele esim. tähdityksellä * - **** haluamillasi
kriteereillä esim. ikä **, varustus**** jne.
- Pyydä sähköpostilla parhaista lisätietoja ja kyseisen veneen OIKEAT KUVAT
- Mikä on veneen tausta, käyttö, tarkka varustus, tinkimisvara jne.
- Muista etttä vain Suomessa käytetyillä on kiinteät hinnat... : )
- Laita parhaat kohteet tärkeysjärjestykseen ja ala työstämään parhaita
- Osta mieluiten vain (tunnetun)välittäjän kautta
- Käy katsomassa paras, toiseksi paras, jne. Kerro myyjälle, että käyt läpi monta
kohdetta....
- Tee realistinen ja asiallinen tarjous. Aseta ehdoksi "subject to sea trial & survey".
- Hanki tarkastaja veneeelle (muu kuin myyjän suosittelema)
- Tarkista kaikki huollot ja pidä niistä kiinni. Jos ei papereita - ei arvoa.
- Tutustu tarkkaan kaupan asiapapereihin. käytä apuna asiantuntijaa/juristia
- Tarkista veneen rekisteröinti, omistus ja että ALV on maksettu
- Jos et ymmärrä - älä tee. Älä tingi varovaisuuudesta. Pidä pää kylmänä.
- Muita, että liian hyvä ja halpa (ja kiireessä) on usein liian hyvää ollakseen totta.
- Huijarit vältät käyttämällä tunnettuja välittäjiä.
- Voit aina löytää toisen veneen, mutta menetettyjä rahoja et saa takaisin!
- Maksa rahaa vain vastapuolen välittäjän asiakastilille/sulkutilille
- Pidä tiukasti kiinni kauppasopimuksen määräajosta käsirahan, tarkastuksen
kaupasta vetäytymisehtojen ja loppusuoritusten osalta.
- Vakuuta vene (huomioiden vakuutuksen voimassaoloalue) heti kun olet maksanut
käsirahan.
- Varaudu siihen, että kun vene nostetaan tarkastukseen, kannattaa omalla riskillä
ehkä pesettää pohja, vaihtaa anodeja jne. töitä.
- Reklamoi heti jos tarkastuksessa ilmenee olennaisia vikoja - puutteita. Vaadi
korjaus - hinnan alennus tai kaupan purku. Muista sopimuksen reklamointiajat!
- Pyydä yksityiskohtainen varustelista ja pidä siitä kiinni.
- Selvitä myös mahdolliset satamamaksut (oltava maksettuna) ja veneen siirtoehdot
- Osta Trossi (voimassa Pohjoismaissa) jo veneen siirtoa varten
- Huolellisella taustatyöllä saat ensi kesäksi unelmiesi veneen, joka on uudempi,
paremmin varusteltu ja parempikuntoinen kuin kotimainen tarjonta ja vielä
halvemmalla.

Hauskaa shoppailua!

Näin tein itse kirjoitti:

Määrittele:
- Budjetti huomioiden veneen hinta mm. matkakulut, tarkastuskulut ja Suomeen
tuonti itse tai tuotuna
- Rajaa mahdollisimman tarkasti vene: koko, merkki, malli, max. ikä, hyttien määrä
(suhteessa budjetiin) jne. Mieti mikä on olennaista juuri sinulle.
- Jos Suomeen venettä on tuotu 10 kpl on niitä euroopasssa 500! Voit siten vaatia
tarjolla olevilta paljon kovempia kriteereitä mm. kunnon ja varustuksen suhteen.
- Selvitä myös veneen, merkin ja mallin mahdollinen jälleenmyyyntiarvo/kysyntä
Suomessa.
- Unohda kaikki Ranskaa (Atlantti) etelämpänä olevat (olosuhteet, aurinko, saharan
hiekka..) veneet. "Vuosi välimerellä on 5 vuotta meillä"
- Varo charter - ja vuokraveneitä. Esim. jos veneessä kuvissa on purhjehduskoulun
tarrat tms. sekä kaikkia "projekteja", rannalle hylyttyjä ja karilleajettuja.
- Jos vene ollut vuosia rannalla ja kaupan, siihen on aina joku syy.
- Ilman em. rajarvoja haku on jokseenkin mahdoton homma
- Googlaa ja käy läpi suurimmat hakukoneet (boatshop24, ybw) ja suurimmat
välittäjät.
- Älä tingi raja-arvoistasi. Esimerkiksi 2 makuukajuuttaa ei ole 3 kajuuttaa
(3 voi olla standardi pohjoismaissa ja harvinaista taas muualla Euroopasssa).
- Elektroniikka vanhenee nopeasti. Mieti tarkkaan mikä arvo on milläkin laitteella.
- Tulosta parhaat kohteet ja lajittele esim. tähdityksellä * - **** haluamillasi
kriteereillä esim. ikä **, varustus**** jne.
- Pyydä sähköpostilla parhaista lisätietoja ja kyseisen veneen OIKEAT KUVAT
- Mikä on veneen tausta, käyttö, tarkka varustus, tinkimisvara jne.
- Muista etttä vain Suomessa käytetyillä on kiinteät hinnat... : )
- Laita parhaat kohteet tärkeysjärjestykseen ja ala työstämään parhaita
- Osta mieluiten vain (tunnetun)välittäjän kautta
- Käy katsomassa paras, toiseksi paras, jne. Kerro myyjälle, että käyt läpi monta
kohdetta....
- Tee realistinen ja asiallinen tarjous. Aseta ehdoksi "subject to sea trial & survey".
- Hanki tarkastaja veneeelle (muu kuin myyjän suosittelema)
- Tarkista kaikki huollot ja pidä niistä kiinni. Jos ei papereita - ei arvoa.
- Tutustu tarkkaan kaupan asiapapereihin. käytä apuna asiantuntijaa/juristia
- Tarkista veneen rekisteröinti, omistus ja että ALV on maksettu
- Jos et ymmärrä - älä tee. Älä tingi varovaisuuudesta. Pidä pää kylmänä.
- Muita, että liian hyvä ja halpa (ja kiireessä) on usein liian hyvää ollakseen totta.
- Huijarit vältät käyttämällä tunnettuja välittäjiä.
- Voit aina löytää toisen veneen, mutta menetettyjä rahoja et saa takaisin!
- Maksa rahaa vain vastapuolen välittäjän asiakastilille/sulkutilille
- Pidä tiukasti kiinni kauppasopimuksen määräajosta käsirahan, tarkastuksen
kaupasta vetäytymisehtojen ja loppusuoritusten osalta.
- Vakuuta vene (huomioiden vakuutuksen voimassaoloalue) heti kun olet maksanut
käsirahan.
- Varaudu siihen, että kun vene nostetaan tarkastukseen, kannattaa omalla riskillä
ehkä pesettää pohja, vaihtaa anodeja jne. töitä.
- Reklamoi heti jos tarkastuksessa ilmenee olennaisia vikoja - puutteita. Vaadi
korjaus - hinnan alennus tai kaupan purku. Muista sopimuksen reklamointiajat!
- Pyydä yksityiskohtainen varustelista ja pidä siitä kiinni.
- Selvitä myös mahdolliset satamamaksut (oltava maksettuna) ja veneen siirtoehdot
- Osta Trossi (voimassa Pohjoismaissa) jo veneen siirtoa varten
- Huolellisella taustatyöllä saat ensi kesäksi unelmiesi veneen, joka on uudempi,
paremmin varusteltu ja parempikuntoinen kuin kotimainen tarjonta ja vielä
halvemmalla.

Hauskaa shoppailua!

Lue lisää

ja kertoo samalla sen, että ei se ulkomailta ostaminen ole ihan "tosta vaan napsautetaan" -projekti. Jos ei pane mitään hintaa omalle vaivannäölle ja ajankäytölle, niin säästöä voi syntyä helpostikin, mutta esim. omasta mielestäni alle 5000 euron takia ei tuo kannata vaan tililtä lähtevässä rahamäärässä pitää olla selvästi isompi ero verrattuna kotimaasta ostamiseen.

Mutta se on tietysti iso pointti, että valikoimaa on enemmän ja malleja, joita ei Suomessa oikeastaan ole lainkaan. Tämä voi jossain tapauksessa (kun se oikein mieleinen löytyy) iso etu, jälleenmyyntiä ajatellen kuitenkin myös iso haitta.

ostin silti kotimaasta kirjoitti:

ja kertoo samalla sen, että ei se ulkomailta ostaminen ole ihan "tosta vaan napsautetaan" -projekti. Jos ei pane mitään hintaa omalle vaivannäölle ja ajankäytölle, niin säästöä voi syntyä helpostikin, mutta esim. omasta mielestäni alle 5000 euron takia ei tuo kannata vaan tililtä lähtevässä rahamäärässä pitää olla selvästi isompi ero verrattuna kotimaasta ostamiseen.

Mutta se on tietysti iso pointti, että valikoimaa on enemmän ja malleja, joita ei Suomessa oikeastaan ole lainkaan. Tämä voi jossain tapauksessa (kun se oikein mieleinen löytyy) iso etu, jälleenmyyntiä ajatellen kuitenkin myös iso haitta.

Lue lisää

Moni kerrottu asia koskee veneen ostamista yleensäkin, niin koti- kuin ulkomaasta ostettaessa.
Edellisen kirjoittajan kanssa olen siinä samaa mieltä, ettei muutaman 1000 euron arvoista paattia kannata ehkä ruveta haeskelemaan kovin kaukaa. Niin halpa tuskin on edes siinä kunnossa, että Pohjanmeren ja Itämeren ylitys sillä sujuu ilman lisäkustannuksia. "Surveyorin" tekemä perusteellinen kuntotarkastuskin voi olla halvan veneen kustannuksista suhteellisesti aika iso osa. Mihin kannattavuuden raja kannattaisi panna? Venemalli jonka hp on täällä esim. 20.000 e, voi muualla olla jopa puolta halvempi. Lisäksi yleensä varustetaso on oman kokemukseni mukaan parempi, jos veneen ostaa vaikkapa Englannissa. Kannattaa käydä itse katsomassa!
Sitä olen minäkin ihmetellyt, että meidän rannoillamme näkee vähän tai ei ollenkaan sellaisia venemerkkejä, joita on valmistettu vuosikymmeniä. Ranskalainen Alubat on tehnyt veneitä 70-luvulta lähtien. Montako Ovnia on Suomessa? Sama koskee esim. Rustler Yachtsia tai vaikkapa Northshoren valmistamia veneitä. Ehkä avomeriveneille ei ole ollut tarvetta suojaisessa saaristossa.

Ostin ulkomailta kirjoitti:

Moni kerrottu asia koskee veneen ostamista yleensäkin, niin koti- kuin ulkomaasta ostettaessa.
Edellisen kirjoittajan kanssa olen siinä samaa mieltä, ettei muutaman 1000 euron arvoista paattia kannata ehkä ruveta haeskelemaan kovin kaukaa. Niin halpa tuskin on edes siinä kunnossa, että Pohjanmeren ja Itämeren ylitys sillä sujuu ilman lisäkustannuksia. "Surveyorin" tekemä perusteellinen kuntotarkastuskin voi olla halvan veneen kustannuksista suhteellisesti aika iso osa. Mihin kannattavuuden raja kannattaisi panna? Venemalli jonka hp on täällä esim. 20.000 e, voi muualla olla jopa puolta halvempi. Lisäksi yleensä varustetaso on oman kokemukseni mukaan parempi, jos veneen ostaa vaikkapa Englannissa. Kannattaa käydä itse katsomassa!
Sitä olen minäkin ihmetellyt, että meidän rannoillamme näkee vähän tai ei ollenkaan sellaisia venemerkkejä, joita on valmistettu vuosikymmeniä. Ranskalainen Alubat on tehnyt veneitä 70-luvulta lähtien. Montako Ovnia on Suomessa? Sama koskee esim. Rustler Yachtsia tai vaikkapa Northshoren valmistamia veneitä. Ehkä avomeriveneille ei ole ollut tarvetta suojaisessa saaristossa.

Lue lisää

Ajattelit nähtävästi vähän toisinpäin kuin minä tuon kannattavuuden. Ajatukseni oli sellainen, että jos vene maksaa Suomessa 100 000, niin se pitäisi saada ulkomailta vähintään 5000, mieluummin 10 000 euroa halvemmalla ihan "nettokassavirrasta" laskettuna, että vaivannäkö kannattaisi. Siis maksaa siitä 90 000 eikä 100 000.

Jos puhutaan siitä koko- ja ikäluokasta, josta Suomessa pyydetään 20 000, ne näyttää olevan n. 25-30 -vuotiaita alle 9-metrisiä. Sinkun tai nuorenparin aloitusveneitä. Jotenkin ei tunnu siltä, että Itämeren tuolle puolen kannattaa niissä tapauksissa lähteä.

Ostin siis kotimaasta kirjoitti:

Ajattelit nähtävästi vähän toisinpäin kuin minä tuon kannattavuuden. Ajatukseni oli sellainen, että jos vene maksaa Suomessa 100 000, niin se pitäisi saada ulkomailta vähintään 5000, mieluummin 10 000 euroa halvemmalla ihan "nettokassavirrasta" laskettuna, että vaivannäkö kannattaisi. Siis maksaa siitä 90 000 eikä 100 000.

Jos puhutaan siitä koko- ja ikäluokasta, josta Suomessa pyydetään 20 000, ne näyttää olevan n. 25-30 -vuotiaita alle 9-metrisiä. Sinkun tai nuorenparin aloitusveneitä. Jotenkin ei tunnu siltä, että Itämeren tuolle puolen kannattaa niissä tapauksissa lähteä.

Lue lisää

100.000,- saa sen muualla paremmin varusteltuna ostettua 60.000-80.000,-
Suomessa parinkympin veneet löytyy esim. ruotsista 12.000-16.000 € tai halvemmalla.

Näin tein itse kirjoitti:

Määrittele:
- Budjetti huomioiden veneen hinta mm. matkakulut, tarkastuskulut ja Suomeen
tuonti itse tai tuotuna
- Rajaa mahdollisimman tarkasti vene: koko, merkki, malli, max. ikä, hyttien määrä
(suhteessa budjetiin) jne. Mieti mikä on olennaista juuri sinulle.
- Jos Suomeen venettä on tuotu 10 kpl on niitä euroopasssa 500! Voit siten vaatia
tarjolla olevilta paljon kovempia kriteereitä mm. kunnon ja varustuksen suhteen.
- Selvitä myös veneen, merkin ja mallin mahdollinen jälleenmyyyntiarvo/kysyntä
Suomessa.
- Unohda kaikki Ranskaa (Atlantti) etelämpänä olevat (olosuhteet, aurinko, saharan
hiekka..) veneet. "Vuosi välimerellä on 5 vuotta meillä"
- Varo charter - ja vuokraveneitä. Esim. jos veneessä kuvissa on purhjehduskoulun
tarrat tms. sekä kaikkia "projekteja", rannalle hylyttyjä ja karilleajettuja.
- Jos vene ollut vuosia rannalla ja kaupan, siihen on aina joku syy.
- Ilman em. rajarvoja haku on jokseenkin mahdoton homma
- Googlaa ja käy läpi suurimmat hakukoneet (boatshop24, ybw) ja suurimmat
välittäjät.
- Älä tingi raja-arvoistasi. Esimerkiksi 2 makuukajuuttaa ei ole 3 kajuuttaa
(3 voi olla standardi pohjoismaissa ja harvinaista taas muualla Euroopasssa).
- Elektroniikka vanhenee nopeasti. Mieti tarkkaan mikä arvo on milläkin laitteella.
- Tulosta parhaat kohteet ja lajittele esim. tähdityksellä * - **** haluamillasi
kriteereillä esim. ikä **, varustus**** jne.
- Pyydä sähköpostilla parhaista lisätietoja ja kyseisen veneen OIKEAT KUVAT
- Mikä on veneen tausta, käyttö, tarkka varustus, tinkimisvara jne.
- Muista etttä vain Suomessa käytetyillä on kiinteät hinnat... : )
- Laita parhaat kohteet tärkeysjärjestykseen ja ala työstämään parhaita
- Osta mieluiten vain (tunnetun)välittäjän kautta
- Käy katsomassa paras, toiseksi paras, jne. Kerro myyjälle, että käyt läpi monta
kohdetta....
- Tee realistinen ja asiallinen tarjous. Aseta ehdoksi "subject to sea trial & survey".
- Hanki tarkastaja veneeelle (muu kuin myyjän suosittelema)
- Tarkista kaikki huollot ja pidä niistä kiinni. Jos ei papereita - ei arvoa.
- Tutustu tarkkaan kaupan asiapapereihin. käytä apuna asiantuntijaa/juristia
- Tarkista veneen rekisteröinti, omistus ja että ALV on maksettu
- Jos et ymmärrä - älä tee. Älä tingi varovaisuuudesta. Pidä pää kylmänä.
- Muita, että liian hyvä ja halpa (ja kiireessä) on usein liian hyvää ollakseen totta.
- Huijarit vältät käyttämällä tunnettuja välittäjiä.
- Voit aina löytää toisen veneen, mutta menetettyjä rahoja et saa takaisin!
- Maksa rahaa vain vastapuolen välittäjän asiakastilille/sulkutilille
- Pidä tiukasti kiinni kauppasopimuksen määräajosta käsirahan, tarkastuksen
kaupasta vetäytymisehtojen ja loppusuoritusten osalta.
- Vakuuta vene (huomioiden vakuutuksen voimassaoloalue) heti kun olet maksanut
käsirahan.
- Varaudu siihen, että kun vene nostetaan tarkastukseen, kannattaa omalla riskillä
ehkä pesettää pohja, vaihtaa anodeja jne. töitä.
- Reklamoi heti jos tarkastuksessa ilmenee olennaisia vikoja - puutteita. Vaadi
korjaus - hinnan alennus tai kaupan purku. Muista sopimuksen reklamointiajat!
- Pyydä yksityiskohtainen varustelista ja pidä siitä kiinni.
- Selvitä myös mahdolliset satamamaksut (oltava maksettuna) ja veneen siirtoehdot
- Osta Trossi (voimassa Pohjoismaissa) jo veneen siirtoa varten
- Huolellisella taustatyöllä saat ensi kesäksi unelmiesi veneen, joka on uudempi,
paremmin varusteltu ja parempikuntoinen kuin kotimainen tarjonta ja vielä
halvemmalla.

Hauskaa shoppailua!

Lue lisää

Jos kaikesta huolimatta toteat veneen maksettuasi jonkin suurenkin virheen tai suoranaisen kusetuksen, unohda käräjöinti ja maksa oppirahasi.

hyvä lista kirjoitti:

Jos kaikesta huolimatta toteat veneen maksettuasi jonkin suurenkin virheen tai suoranaisen kusetuksen, unohda käräjöinti ja maksa oppirahasi.

tulla kusetetuksi. Todella kovaan hintaan ;)

Ehdottomasti vene muualta kirjoitti:

tulla kusetetuksi. Todella kovaan hintaan ;)

on paljon helpompaa saada kusettaja käräjille kuin ulkomailla.

Nyt kävi näin... kirjoitti:

on paljon helpompaa saada kusettaja käräjille kuin ulkomailla.

varallisuutta saada sitä "oikeutta" suomessa ;) eikä oikein ole kahden yksityishenkilön kaupankäyntiin puuttumistakaan, se kun on ihan sopimusjuttuja.

Samaa legendaa kuin suomalainen laatu ;) kirjoitti:

varallisuutta saada sitä "oikeutta" suomessa ;) eikä oikein ole kahden yksityishenkilön kaupankäyntiin puuttumistakaan, se kun on ihan sopimusjuttuja.

Pinna/ruori, opetelkaa purjehtimaan niin opitte, että se ei ole välineestä kiinni, jolla venettänne ohjaatte. Vaijeriruoti jonka takana seistään miehekkäästi on lähinnä koominen vaihtoehto. Sen sijaan ruori (läpimitta yli metrin)/tanko, 1,5 kierrosta laidasta laitaan ja istumapaikka laidalla voi hyvinkin jopa peitota pinnan, ja on kätevämpi myös pienellä miehistöllä. Kyllä näiden eteenpäin katsovien moottoripurjehtijoiden shampanjalasiensa kanssa osaamiseen on jo kolmssakymmenessä vuodessa tutustuttu.
Oikeana vastauksena kysymykseen:
-eihän uusi veneesi ole ruiskulaminoitu
-eihän sitä ole säilytyetty maissa masto pystyssä vuosikaupalla (Ruotsi ja miksei Suomikin)
-onhan moottorin termostaatti otettu talveksi pois
-yms

selvitellä edes omistajaa, saati sitten verojen kohtaloa . . . joita ei muuten yleensä ole maksettu - eli riskikauppaa on virolaisten kanssa paatti- tai muutakaan kauppaa käydä. Paperiasioiden todentaminen tuntuu olevan lähes ylivoimainen tehtävä, ihan viranomaisista lähtien. Lähes toivotonta puuhaa sitten tapella täällä super-virkaintoisen henkilön kanssa siitä, kuinka nopeasti on paperit hankittava ja verot maksettava.