Koska me....molemmat....

Maailmankaikkeuden kannaltakaan ei ole suurta merkitystä, jos jotkut jättävät kertomatta tunteistaan. Tunteet ja arki eivät ehkä kohtaa, arki loppuisi toimimasta ja tunteet jylläisivät keskenään. Arjen toimivuus on yksi elämän tärkeimmistä lähtökohdista, suuri tunnepitoisuus sotkee arjen kuviot.

vastaan viestiin kirjoitti:

Maailmankaikkeuden kannaltakaan ei ole suurta merkitystä, jos jotkut jättävät kertomatta tunteistaan. Tunteet ja arki eivät ehkä kohtaa, arki loppuisi toimimasta ja tunteet jylläisivät keskenään. Arjen toimivuus on yksi elämän tärkeimmistä lähtökohdista, suuri tunnepitoisuus sotkee arjen kuviot.

Ei kannata kertoa. Ei siitä ole mitään hyötyä. Parempi kun ei nolaa itseään.

vastaan viestiin kirjoitti:

Maailmankaikkeuden kannaltakaan ei ole suurta merkitystä, jos jotkut jättävät kertomatta tunteistaan. Tunteet ja arki eivät ehkä kohtaa, arki loppuisi toimimasta ja tunteet jylläisivät keskenään. Arjen toimivuus on yksi elämän tärkeimmistä lähtökohdista, suuri tunnepitoisuus sotkee arjen kuviot.

Noin puhuu realisti :)...

Onneksi maailmaan mahtuu myös romantikkoja. Rakkaus tasoittaa kaikki tiet. Rakkaudella on oma tahtonsa. Ja hyvä niin.

Amor omnia vincit kirjoitti:

Noin puhuu realisti :)...

Onneksi maailmaan mahtuu myös romantikkoja. Rakkaus tasoittaa kaikki tiet. Rakkaudella on oma tahtonsa. Ja hyvä niin.

Rakkaus ja romantiikka on haaveilua, ei niitä muuten näy elämässä. Nekin, jotka täällä uneksivat jostakin olemattomasta, ovatko koskaan kokeneet rakastumista, rakkautta ja romantiikkaa elämässään?
Saahan niistä haaveilla, mutta onko rakastuminen ja romantiikka tuonut mitään konkreettista hyvää elämään? Arkirealismia, ehkä.

vastaan viestiin kirjoitti:

Maailmankaikkeuden kannaltakaan ei ole suurta merkitystä, jos jotkut jättävät kertomatta tunteistaan. Tunteet ja arki eivät ehkä kohtaa, arki loppuisi toimimasta ja tunteet jylläisivät keskenään. Arjen toimivuus on yksi elämän tärkeimmistä lähtökohdista, suuri tunnepitoisuus sotkee arjen kuviot.

tarvitse olla mitään suorittamista ,ja sen suorittamisen ehkä jaksaa paremmin ,kun saa rakkautta ja voi sitä toiselle myös antaa, se voi olla pieniä tekoja jotka piristää arkea ,pari kaunista sanaa ,hymy ,suukko ,halaus,
maailmanlaajuisesti ehkä pieniä asioita ,mutta pienelle ihmiselle tärkeitä

. kirjoitti:

tarvitse olla mitään suorittamista ,ja sen suorittamisen ehkä jaksaa paremmin ,kun saa rakkautta ja voi sitä toiselle myös antaa, se voi olla pieniä tekoja jotka piristää arkea ,pari kaunista sanaa ,hymy ,suukko ,halaus,
maailmanlaajuisesti ehkä pieniä asioita ,mutta pienelle ihmiselle tärkeitä

edellisen kanssa. Tosin minä en tunteistani kenellekään kerro, koska en kestä nöyryytetyksi tulemista. Ehkä sitten jos mies itse kertoo niin saatan kertoa. Siinäkin täytyy olla varovainen ettei mies ala pitämään itsestään selvyytenä ja kiusaamaan jos saa tietää tunteista. Valitettavasti näin usein käy.

Ideaalitilannehan se olisi että parisuhde auttaisi jaksamaan arjessa mutta kun näitäkin palstoja lukee (ja juttelee elävässä elämässä) niin se parisuhde jo itsessään aiheuttaa stressiä.

Vaikea tilannehan se on.

Yks nainen vaan. kirjoitti:

edellisen kanssa. Tosin minä en tunteistani kenellekään kerro, koska en kestä nöyryytetyksi tulemista. Ehkä sitten jos mies itse kertoo niin saatan kertoa. Siinäkin täytyy olla varovainen ettei mies ala pitämään itsestään selvyytenä ja kiusaamaan jos saa tietää tunteista. Valitettavasti näin usein käy.

Ideaalitilannehan se olisi että parisuhde auttaisi jaksamaan arjessa mutta kun näitäkin palstoja lukee (ja juttelee elävässä elämässä) niin se parisuhde jo itsessään aiheuttaa stressiä.

Vaikea tilannehan se on.

Täällä on makiaa tunnesiirappia, jota ulkopuolella tämän ei ole olemassa eikä tunteitaan kukaan näytä.
Tunteettoman sanailijan kynästä voi lähteä hyvin tunteellista tarinaa, mutta elämä on kaikkea muuta.

Amor omnia vincit kirjoitti:

Noin puhuu realisti :)...

Onneksi maailmaan mahtuu myös romantikkoja. Rakkaus tasoittaa kaikki tiet. Rakkaudella on oma tahtonsa. Ja hyvä niin.

Tässä yksi sellainen hassu romantikko... Ilman rakkautta elämä olisi aika tylsää ja harmaata. Ja mitä siitä jos nolaa itsensä jonkun ihastuksen takia? Minusta se on sen arvoista.. Vaikka välillä itseäkin hymyilyttää omat 'toilailut' ja spontaanit ilmaisut. ;)

miljoonia merkkejä kirjoitti:

Täällä on makiaa tunnesiirappia, jota ulkopuolella tämän ei ole olemassa eikä tunteitaan kukaan näytä.
Tunteettoman sanailijan kynästä voi lähteä hyvin tunteellista tarinaa, mutta elämä on kaikkea muuta.

Sinulla voi olla näitä kokemuksia ettei kukaan, mukaanlukien sinä itse, näytä tunteitaan, mutta se ei tarkoita, että minun arkielämäni olisi samanlaista. Meitä on moneen junaan: toiset matkustavat vaaleanpunaisessa vaunussa ja toiset jäävät katkerina asemalle valittamaan, että ne, jotka vaaleanpunaiseen vaunuun nousivat eivät tiedä todellisuudesta mitään.

Romantiikka on mielentila.
Toivottavasti elämä näyttää myös sinulle jossain vaiheessa parhaintaan:)!

r e a l kirjoitti:

Rakkaus ja romantiikka on haaveilua, ei niitä muuten näy elämässä. Nekin, jotka täällä uneksivat jostakin olemattomasta, ovatko koskaan kokeneet rakastumista, rakkautta ja romantiikkaa elämässään?
Saahan niistä haaveilla, mutta onko rakastuminen ja romantiikka tuonut mitään konkreettista hyvää elämään? Arkirealismia, ehkä.

...kuin tuolla alempana: romantiikka on mielentila. Jos sinä olet realisti, etkä ymmärrä sen päälle mitään, ei se, joka ymmärtää ole tyhmä tai todellisuuspakoinen.
Olen ollut parisuhteessa ja olen ollut olematta parisuhteessa (tällä hetkellä ei ole parisuhdetta). Olen ollut ihastunut, rakastunut ja pettynyt, mutta tunteva ihminen, ei laskukone, ymmärtää sen, että arkikin kaikessa harmaudessaan, voi olla tunteita täynnä. Ei se, että joku vannoo sinulle päivittäin rakkauttaan todista mitään. Tietoisuus siitä, että rinnassa on voimakkaasti tunteva sydän tekee joka päivästä, olkoon se kuinka tuskallinen tahansa, yhtä juhlaa. Eikä se, että rinnassa on tunteva sydän, ole millään lailla sidottu toiseen ihmiseen. Toinen ihminen on vain sitä extraa.

kiinnostaa, että joku nimetön tomppeli löytää ööööömm miehen ja silti kuvittelee itseään kaipailtavan kakkosnelosella. Hiiohoi ja hoitoon itsekkäät rusakot!

"meinaakos alottaja pian asuttautua keskieteläamerikan viidakon apinalinnoitukseen?"