POLIISI RIKOKSEN TUTKINTA

POLIISIN TEKEMÄKSI EPÄILLYN RIKOKSEN ESITUTKINTA
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE MÄÄRÄYSKOKOELMA



1. Yleistä

Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun
ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä
asioita. Säännös koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia
riippumatta siitä, onko rikos tapahtunut viranhoidossa tai sen ulkopuolella.

Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet.

Esimerkiksipoliisilaitoksessa työskentelevät vartijat eivät ole poliisimiehiä.
Syyttäjä toimii esitutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään
rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Sama koskee henkilöä,
joka ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies.
Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomainen voi
omalla päätöksellään lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen
tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata se, että esitutkinta toimitetaan
epäillyn aseman siihen vaikuttamatta ja yleisön luottamus esitutkinnan
puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinta tapahtuu sitä johtavan syyttäjän
ohjeistuksen mukaan poliisiviranomaisessa3.

Tässä ohjeessa on keskitytty niihin keskeisiin asioihin, jotka tulevat esille
tutkinnanjohtajan ja tutkijan ollessa eri organisaatioista. Ohjeessa käsitellään
erityisesti seuraavia asioita:

-Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat

-Tutkinnanjohtaja

-Yhteydenottovelvollisuus kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa

-Yhteistyö

-Ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen

-Tutkinnanjohtajan määräytyminen

-Tutkinnan aloittaminen

-Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa

-Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön

kuoleman johdosta

-Kiireelliset toimenpiteet

-Syyttäjien varallaolojärjestelmä

-Esitutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen

-Tutkinnasta vastaava yksikkö

-Tapahtumasta tehtävät ilmoitukset

-Poliisin lääninjohdon tehtävät

-Keskusrikospoliisin osallistuminen tutkintaan

-Kantelut

-Poliisitutkinta

-Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta



2. Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat

Esitutkintalain 14 §:n 2 momenttia ei sovelleta rikesakolla ja
rangaistusmääräyksellä käsiteltäviin asioihin. Poliisirikostutkintaa ei yleensä
edellytä tuottamuksellista tekoa koskeva asia, joka on yksinkertainen ja
myönnetty ja josta on olemassa vakiintunut seuraamuskäytäntö. Esimerkiksi
liikennerikos tai –rikkomus voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.

Näissä asioissa poliisi voi kuitenkin tehdä itsenäisesti suppean esitutkinnan,
jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään että asia tullaan käsittelemään rikesakolla
tai rangaistusmääräyksellä.

Jos poliisimiehen menettely on virkavelvollisuuden vastaista, siihen saattaa
sisältyä virkarikos, eikä asiaa voida käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.
Virkavelvollisuuden vastaisena menettelyä on pidettävä silloin, kun se on
selvästi tahallista tai annettujen määräysten vastaista.
Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ohjata esitutkintalain 14 §:n 2
momentin mukaiseen menettelyyn.



3. Tutkinnanjohtaja

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai
toimittamatta jättämisestä4, johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää
tarvittavista lisäselvityksistä että esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on
periaatteessa tutkinnanjohtajana samat oikeudet ja velvollisuudet kuin
tutkinnanjohtajana toimivalla poliisimiehellä. Tutkinnanjohtajana toimiva
syyttäjä vastaa esitutkintalain 15 §:n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista,
tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnanjohtajalle
kuuluvista tehtävistä.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa rangaistusvaatimuksen asiassa,
jossa on kysymys poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta.
Rangaistusvaatimus toimitetaan toimivaltaisen syyttäjän vahvistettavaksi.
Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei voi antaa rikesakkoa eikä huomautusta,
koska rikesakon antaa poliisimies ja huomautuksen antaa esitutkintaviranomainen.

Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana
toiminut syyttäjä.

Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään
Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja
valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita.

4. Yhteydenottovelvollisuus kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa

Tutkinnanjohtajana toimivalla syyttäjällä on tutkinnanjohtajan valtuudet vain
siltä osin kun asia koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta. Jos asiaan
kuuluu muita rikoksesta epäiltyjä, tutkinnanjohtajana toimii tältä osin
poliisimies. Tutkinnanjohtajien tulee huolehtia siitä, että tutkinta muodostaa
näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevän kokonaisuuden.

Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava
tutkintojen samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä,
ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka
joutuisi todistamaan omassa asiassaan.

Tutkinta tulee pääsääntöisesti järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan
syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden virkapaikat
ovat sellaisten kulkuyhteyksien päässä toisistaan, että he voivat myös
käytännössä tavata henkilökohtaisesti. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa
jutussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita.
Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava jutun tiedottamisesta.



5. Yhteistyö

Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä
tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän
on aktiivisesti johdettava ja valvottava esitutkintaa, oltava yhteydessä
tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä.
Tutkijan on huolehdittava riittävästä yhteydenpidosta tutkinnanjohtajaan ja
tutkinnan suorittamisesta viivytyksettä.

Poliisiyksiköissä tulee olla poliisirikosasioiden vastuuhenkilö, joka huolehtii
siitä, että yksikköön tulevien poliisirikosasioiden käsittely ja tutkinta on
asianmukaisesti järjestetty ja jokaiseen asiaan määrätään viivytyksettä tutkija.
Vastuuhenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä, joten hänellä tulee
olla tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista.

Vastuuhenkilö ei itse toimita esitutkintaa poliisirikosasioissa. Vastuuhenkilön
yhteystiedot ilmoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon.



6. Ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen

Poliisin on aina kirjattava ilmoitus, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa
rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena5. Jos ilmoituksessa
väitetään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, asia tulee käsitellä
esitutkintalain 14 § 2 momentin tarkoittamassa järjestyksessä. Ilmoitus
kirjataan ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väite poliisimiehen
syyllistymisestä rikokseen voidaan esittää myös kuulustelussa.

Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava haluaako hän, että asiasta
kirjataan rikosilmoitus ja samalla selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen
merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimet.

Ilmoitus kirjataan ja suljetaan siinä poliisiyksikössä, jossa ilmoitus tehdään.
Poliisiasiain tietojärjestelmään ilmoitus tulee kirjata sen poliisiyksikön (tutkiva
yksikkö) koodilla, joka toimittaa mahdollisen esitutkinnan.

Ilmoituksen kirjaajan on varmistettava kirjallisesti (sähköposti tms.), että
tutkivassa yksikössä saadaan tieto sen koodilla kirjatusta ilmoituksesta.

Jos poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta ilmoitetaan suoraan
syyttäjälle tai muualle kuin tutkivaan yksikköön, tulee ilmoitus toimittaa
tutkivaan yksikköön kirjaamismenettelyä varten.



7. Tutkinnanjohtajan määräytyminen

Tutkivan yksikön poliisirikosasioiden vastuuhenkilö lähettää ilmoituksen
liitteineen viipymättä toimivaltaiseen syyttäjäyksikköön tutkinnanjohtajan
määräämiseksi, ellei asiakirjoja ole sinne jo aikaisemmin toimitettu.

Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy poliisimiehen
toimipaikan perusteella Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen
mukaisesti.

Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään.
Normaalissa tilanteessa tutkija ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajana toimivaan
syyttäjään. Ellei tutkijoita ole alkuvaiheessa määrätty, tutkinnanjohtajana
toimiva syyttäjä pyytää määräämään juttuun tutkijan, jos tutkinnanjohtaja on
päättänyt esitutkinnan aloittamisesta.





8. Tutkinnan aloittaminen

Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista, onko asiassa
syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla ei ole tällaista
toimivaltaa.

Mikäli poliisin tietoon tulee seikkoja, jotka viittaavat siihen, että olisi syytä
epäillä poliisimiestä rikoksesta, jota ei voida käsitellä rikesakkoasiana tai
rangaistusmääräysmenettelyssä, asia on saatettava tutkinnanjohtajana toimivan
syyttäjän harkittavaksi.

Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan
käsityksen mukaan esitutkintalain 2 §:n tarkoittama syy epäillä rikosta.
Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun
tutkijalle ennen esitutkinnan aloittamista. Aloittamispäätöksen ajankohta on
kirjattava poliisiasiain tietojärjestelmään.

Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä
rikoksen tekemisestä ei vaadita. Se, onko rikos tehty, selviää yleensä vasta
tutkinnassa. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva
ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen8.

Tutkintakynnystä voidaan määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen
ylittyminen edellyttää, että asiassa on saatavissa myös muuta, ulkopuolista
selvitystä kuin tutkintapyynnön tekijän oma käsitys rikosepäilystä.

Tutkintakynnys on periaatteessa sama kuin muissakin rikosepäilyissä. Ennen
tutkinnanjohtajan tekemää ratkaisua esitutkinnan aloittamisesta kyse ei ole
esitutkinnasta, vaan alustavista toimenpiteistä. Tässä vaiheessa ei voida
käyttää pakkokeinolain tarkoittamia pakkokeinoja.



9. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa

Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai
loukkaantunut vakavasti saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti
tapahtumien selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen.

Tällaisessa tilanteessa poliisin tulee ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajan
määräävään syyttäjäyksikköön tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan
syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko
asiassa esitutkinta.



10. Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön
kuoleman johdosta

Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään
kuolemansyyn selvittämisessä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta.
Tutkinnassa noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä
sekä sisäasiainministeriön 14.01.2004 antaman ohjeen mukaista menettelyä.
Mikäli ilmenee, että kyse on poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta
menetellään tämän ohjeen mukaan.



11. Kiireelliset toimenpiteet

Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen poliisirikoksen kohdalla asiaa hoitava
poliisi ilmoittaa tapahtumasta varalla olevalle syyttäjälle, joka ennen
tutkinnanjohtajan määräämistä määrää tutkinnan edellyttämät
pakkokeinolakiin perustuvat kiireelliset toimenpiteet. Tällainen on esimerkiksi
verikokeen ottaminen.

Pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja on mahdollista käyttää vasta, kun
esitutkinta on päätetty aloittaa, kun tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä on
tehnyt päätöksen tutkintakynnyksen ylittymisestä.

Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on viipymättä ilmoitettava suoritetuista
toimenpiteistä tutkinnanjohtajaksi määrättävälle syyttäjälle.



12. Syyttäjien varallaolojärjestelmä

Koko valtakunnan alueella on toimivaltainen varalla oleva syyttäjä syyttäjien
varallaolojärjestelmän mukaisesti. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän
puhelinnumero on 010 36 62080. Varallaolojärjestelmä mahdollistaa sen, että
poliisirikosten tutkinnassa tutkinnanjohto toimii kuten muissakin rikosasioissa.

Varallaolijan tehtävänä on suorittaa kiireelliset tutkinnanjohtajan toimenpiteet.
Koska esitutkintalain 14 § 2 momentti on toimivaltasäännös, poliisin
tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa johtaa aina syyttäjä eikä poliisi voi
missään tilanteessa toimia esitutkintalain 16 § 3 momentin tarkoittamalla
tavalla tutkinnanjohtajana.



13. Esitutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 4 §:n 1 ja 2
momentissa tarkoitetulla perusteella jättää ryhtymättä enempiin
toimenpiteisiin.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 4 §:n 3 momentin
mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle, ettei esitutkintaa toimiteta tai
että se lopetetaan. Näin voidaan menetellä, mikäli asia on laadultaan sellainen,
ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnettu luottamuksen ylläpitäminen
edellytä esitutkinnan suorittamista eikä asianomistajan intressi ole merkittävä.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei kuitenkaan voi esitutkintalain 43 §:n 2
momentin nojalla lopettaa aloitettua esitutkintaa ja antaa vähäisissä rikoksissa
esitutkintalain 43 §:n 3 momentin nojalla poliisimiehelle huomautusta, koska
lain mukaan vain esitutkintaviranomainen voi lopettaa esitutkinnan ja antaa
huomautuksen.

Tutkinnanjohtajaksi määrätyn syyttäjän päättäessä olla aloittamatta
esitutkintaa, on ilmoituksen tekijällä mahdollisuus saattaa asia käsiteltäväksi
kantelumenettelynä.



14. Tutkinnasta vastaava yksikkö

Poliisirikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn
poliisimiehen toimipaikan yksikössä. Poliisin valtakunnallisessa yksikössä tai
poliisioppilaitoksessa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen
esitutkinta järjestetään poliisimiehen toimipaikan paikkakunnan perusteella.
Poliisin ylijohdossa ja lääninjohdossa toimivan poliisimiehen tekemäksi
epäillyn rikoksen tutkii keskusrikospoliisi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisirikoksen esitutkintaa johtavat
syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö
määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn
poliisimiehen sijoituspaikan perusteella. Tutkinnanjohtajan tulee olla muusta
kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan kihlakunnanvirastosta tai
syyttäjänvirastosta.



15. Tapahtumasta tehtävät ilmoitukset

Mikäli ilmoitus on vastaanotettu muualla kuin tutkivassa yksikössä siitä on
viipymättä ilmoitettava tutkivaan yksikköön.
Tutkiva yksikkö ilmoittaa asiasta poliisin lääninjohtoon ja toimittaa sinne
ilmoitusjäljennöksen. Tutkiva yksikkö ilmoittaa asiasta myös ao. poliisimiehen
sijoitusyksikön päällikölle.
Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aina ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon johdettavakseen tulleesta poliisirikosasiasta.

Hänen on myös ilmoitettava esitutkinnan aloittamista, keskeyttämistä ja
lopettamista koskevista päätöksistä ao. poliisimiehen sijoitusyksikön
päällikölle.

Asiaa hoitava poliisi ilmoittaa asiasta varalla olevalle syyttäjälle, jos asiassa on
syytä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin.

Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen poliisirikoksen kohdalla noudatetaan
poliisiyksikön ja lääninjohdon päivystysjärjestelmän mukaista
ilmoitusmenettelyä. Poliisin ylijohdolle on ilmoitettava asiasta, jossa epäiltynä
on lääninjohtoon tai valtakunnallisten yksikköjen ylimpään johtoon kuuluva
poliisimies. Muilta osin ilmoitettavat asiat ilmenevät sisäasiainministeriön
määräyksestä



16. Poliisin lääninjohdon tehtävät

Poliisin lääninjohto määrää poliisirikosasian tutkintavastuussa olevat
poliisiyksiköt. Tutkijat tulee pääsääntöisesti määrätä samalta paikkakunnalta
kuin tutkinnanjohtajat.

Lääninjohto voi alueellaan siirtää asian tutkintavastuun toiseen
poliisiyksikköön. Sisäasiainministeriön poliisiosasto voi siirtää tutkintavastuun
toisen läänin poliisiyksikköön.

Lääninjohdon ja poliisiyksikön tulee huolehtia siitä, että tutkinnan
toimittamiseen tarvittavat poliisimiehet ovat saatavissa niin, ettei tutkinnan
aloittaminen viivästy.



17. Keskusrikospoliisin osallistuminen tutkintaan
Sisäasiainministeriön määräyksessä14 määrätään keskusrikospoliisin tehtävistä
rikosten esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa. Samojen periaatteiden mukaan
määräytyy se milloin keskusrikospoliisi toimittaa poliisirikoksen esitutkintaa.

Keskusrikospoliisin osallistumisesta poliisirikosten tutkintaan,
tutkintajärjestelyistä ja niitä koskevista yhteydenotoista on määrätty
keskusrikospoliisin kirjeessä.

Lääninjohto ja keskusrikospoliisi voivat paikallisesti sopia poliisirikosasioiden
tutkintavastuun jakamisesta.



18. Kantelut

Kantelukirjoituksessa voidaan väittää poliisimiehen menetelleen lain tai
virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Jos asiaa ei voida käsitellä
hallintokanteluna ja se saattaa edellyttää esitutkintaa, asia tulee siirtää
poliisirikosasiassa toimivaltaiselle tutkinnanjohtajan määräävälle
syyttäjäyksikölle, jossa ratkaistaan, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jollei
asiassa aloiteta esitutkintaa, käsittelyä voidaan kuitenkin jatkaa
hallintokanteluna. Kantelijalta tulee ensin tiedustella haluaako hän asian
käsittelemistä hallintokanteluna vai poliisirikosasiana.

19. Poliisitutkinta

Jos poliisitutkinnassa ilmenee mahdollinen poliisirikos, asian käsittelyä on
jatkettava esitutkintana. Tutkiva poliisiyksikkö vastaa ilmoittamisesta
tutkinnanjohtajan määrävään syyttäjäyksikköön ja lääninjohdolle.



20. Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta

Valtakunnansyyttäjä antaa tarvittaessa yleismääräyksestä poikkeavia
määräyksiä tutkinnanjohtajaksi. Poliisin lääninjohto voi pyytää tällaista
määräystä, jos kyseessä on vakava rikos tai epäiltynä saattaa olla ylempään
päällystöön kuuluva poliisimies.

Valtakunnansyyttäjänvirasto voi lähettää poliisirikosasian suoraan
keskusrikospoliisille, joka ilmoittaa asiasta lääninjohdolle ja ylijohdolle.