Kuten otsikkokin sanoo, koskisi kysymykseni metanolin muodostumista kotipoltossa.
Olen lukenut että tislauksessa tulisi ensimmäiset tipat kaataa viemäriin metanolin alhaisemman höyrystymispisteen takia, mutta eikös jäähdyttimeen jää kuitenkin hieman tuota metanolia jota sitten tulee pienempiä määriä itse haluttuun aineeseen ?
Onko olemassa mitään keinoa estää metanolin syntyminen jo käymisvaiheessa tahi onko mitään tehtävissä metanolipitoisuuden mittaamiseksi itse viinasta ?
Minulla olisi käytössä velipojalta saatu hyvin vanha tislauslaite jolla aikoinaan kultaisella 70-luvulla tislattiin korjaamoilla vesi auton akkuihin, tuo vetäisi noin silmämääräisesti 15-20l, joten mikä osa tuollaisesta määrästä pitäisi heittää menemään ensimmäisten tippojen valuessa ettei metanolia eksy joukkoon vahingossakaan ?
Tarkoitukseni olisi kesämökillä joskus kokeilumielessä tehdä pikkusatsi kotipolttoista, huolenaihetta lisää kuitenkin se että mökkimme sijaitsee korpisuomessa saaressa, joten huonompaa paikkaa en keksi missä näön menetyksen vaara olisi "pahempi".
Olen lukenut että tislauksessa tulisi ensimmäiset tipat kaataa viemäriin metanolin alhaisemman höyrystymispisteen takia, mutta eikös jäähdyttimeen jää kuitenkin hieman tuota metanolia jota sitten tulee pienempiä määriä itse haluttuun aineeseen ?
Onko olemassa mitään keinoa estää metanolin syntyminen jo käymisvaiheessa tahi onko mitään tehtävissä metanolipitoisuuden mittaamiseksi itse viinasta ?
Minulla olisi käytössä velipojalta saatu hyvin vanha tislauslaite jolla aikoinaan kultaisella 70-luvulla tislattiin korjaamoilla vesi auton akkuihin, tuo vetäisi noin silmämääräisesti 15-20l, joten mikä osa tuollaisesta määrästä pitäisi heittää menemään ensimmäisten tippojen valuessa ettei metanolia eksy joukkoon vahingossakaan ?
Tarkoitukseni olisi kesämökillä joskus kokeilumielessä tehdä pikkusatsi kotipolttoista, huolenaihetta lisää kuitenkin se että mökkimme sijaitsee korpisuomessa saaressa, joten huonompaa paikkaa en keksi missä näön menetyksen vaara olisi "pahempi".
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pannutislaajat heittävät ensimmäiset tisleet aina pois, se on selvä - mutta kuinka paljon se vaatii ammattitaitoa jota harvalla on. Metanoli kiehuu jo noin 65°C lämmössä kun taas etanoli vasta noin 78°C lämpötilassa. Kun tisleen muodostuminen alkaa ensin lähtee eniten metanolia ja mukaan tulee toki myös vettä ja etanolia. Kun tislaukseen tulee hiljainen hetki, on metanoli loppunut ja tämän jälkeen tulee pääasiassa etanolia ja vähän vettä. Tisle talteen ja sama homma uudestaan, näin saadaan metanolin osuus riittävän pieneksi, kokonaan siitä ei kotikonstein pääse eroon. Toinen ongelma on se, että osa raskaista alkoholeista on myrkyllisiä ja näitkin tulee välttää.
Netissä on tislausohjeita, hyviä ja huonoja, kannattaa lukea aika tarkkaan. Pitää myös muistaa se, että kuuma etanoli höyry on erittäin tulenarkaa tavaraa. Turvallisuus on aika tärkeä asia näissä hommissa.
Viimeiseksi, vaikka joku väittäisi saaneensa niin perusteellisen hyvää ponua että, älä usko ei se niin hyvää ole kuin luulisi. Itse en ole maistanut kuin huonoja jotka ovat kyllä tekijän mielestä olleet hyviä.
kyllä hyvääkin on ja totta mitä sanoit että monet kertoo "hyväksi" vaikka maistuu ja haisee paskalle.mutta kyllä saa aivan täysin viinakaupan kirkaan makuistakin..;) ja älä nyt ihmeessä yritä sitä toista kertaa tislata.hukkaan menee koko viina.tuosta 15 litrasta tulee n.2 litraa 90 pinnaista värkkiä.mutta 2 desi eka pois siitä ,ehdottomasti.ja sit vaihda uusi pullo johon loput matskut.enkä kyllä ikinä juo ilman hiilien läpi vedettyä ponua,jos sen osaat niin saat todella hyvää juotavaa,ei sitä kyl meikä muuten juo.ja tuosta käymisestä että ei siihen tule mitään metanolia ennen kuin keitettäessä..ennemmin lämpö vähän korkealla kuin liika matalalla niin vältyt metanolilta.ite en oo koskaan mut pojat kertoneet;)
Alkoholikäymisessä (rankki) etanolin lisäksi syntyy pieniä määriä muita alkoholeja, kuten myrkyllistä metanolia joka hapettuu elimistössä myrkyllisiksi formaldehydiksi ja muurahaishapoksi. Metanolin nauttiminen jo pieninä määrinä voi aiheuttaa sokeutumisen. Metanolin tarkka kiehumispiste on 64,7 °C.
Mistä ja miten metanoli muodostuu. Eikai sitä kuole/ näkö lähde jos rankin vetäisee huiviin. Eli muodostuminen liittyy tietyssä lämpötilassa olevaan prosessiin. 65 astetta on kriittinen, mutta missä alueella alkaa muodostua metanolia ja miksi ? Onko rankin lämpötilan nousun nopeudella joku yhteys metanolin muodostumiseen? Esim. jos nopeasti saadaan lämpenemään rankki 80 asteiseksi niin metanolia vähemmän ? ja onko sitä aina ensimmäisissä tipoissa/ desilitroissa? Lasikuula juttua en ymmärrä mitä on netissä? Tarkoitus on siis jäähdyttää jotta höyry saadaan nestemäiseen muotoon mutta miten se voi toimia epäpuhtauksien poistajana?
Onko olemassa markkinoilla mittareita joilla voidaan mitata metanolipitoisuuksia?
mutta ei kotikäyttöön sopiva - hinnat ovat korkeat, tarkoitettu labrakäyttöön.
Pieni metanolipitosuus ei ole vaaraksi, mutta missä menee raja...sitä en osaa sanoa.
Metanolin poistaminen etanoli/vesiseoksesta ei onnistu noin vain, vaatii labralaitteet ja maksaa enemmän kuin viina Alkossa.
koko juttu jos perustiedot tislaamisesta ja rankin tekemisestä ovat näin huonot. Selaa internetin ihmeellistä maailmaa - löydät aika kattavia sivustoja joilta löydät vastauksia kysymyksiisi.
Sen voin sanoa suoraa, olet aika pihalla kemiasta sekä tilaamisesta - eikä tämä ole v..ttuilua.
Oman ja muiden turvallisuuden ja terveyden takia suosittelen hankkimaan lisää tietoa.
Jos keittelet, älä tarjoa keitosta ainakaan muille ennen kuin olet oppinut prosessin. Jos niin hullu olet, että itselläsi testaat, ei sitä kukaan voi estää - oppirahat voivat kuitenkin olla kovat. Jos tosissasi olet hakeudu kokeneen tislaajan oppiin mieluummin kuin luotat internetistä löytyviin ohjeisiin.
"tuosta käymisestä että ei siihen tule mitään metanolia ennen kuin keitettäessä."
Väärin.
Käymisprosessissa muodostuu aina myös metanolia. Mutta jos juot vaikka kotiviiniä, metanolipitoisuus juomaasi määrään suhteutettuna on niin pieni, että näkösi ja henkesi säilyy, ellet nyt ihan 20 litraa juo kerralla.
Jos taas tislaat tuon kotiviinin, silloin ensimmäisenä pillin päästä tulee se metanoli, joka on siinä tislausastiassa olevassa kotiviinissä. Jos sen huitaiset naamaan, saat kuolettavan annoksen parista teelusikallisesta sitä pillistä ensimmäisenä tulevaa ainetta, eli metanolia.
Miten se metanoli muka vasta keittämisvaiheessa ilmaantuisi mukaan? Se tulee jo käymisvaiheessa.
Tietenkin voisi spekuloida sitten sillä, että jospa tekisikin hyvälaatuista kotiviiniä ja tislaisi siitä metanolin pois?
Eli lämmittäisi tislauslaitteella viinisatsia lämpötilaan, jossa metanoli höyrystyy, sammuttaisi vehkeet ja antaisi keittoastiassa olevan viinin jäähtyä omia aikojaan ja ottaisikin sen käyttöön. Metanolia olisi ainakin vähemmän silloin siinä viinissä.
Olen käynyt maistiaisissa eräällä kotimaisella viskitehtaalla.
Tarjolla oli raakaa ja useita eri ikäisiä viskejä.
Raaka kypsyttämätön aine on silkkaa pontikkaa ja sen maistaa, kypsytettäessä maku paranee.
Votka sen sijaan lienee puhdistettu makuaineista jollain muulla tavoin.
Lasikuulamenetelmä on varhainen reflux kokonnin muunnelma.
Reflux tislauksessa kolonnissa on useita tasoja ja se siis vastaa pontikan tislauksen eräkeitttoa. Eräkeitossa pontikka tislataan useaan otteeseen ja laimennetaan välillä puhtaalla vedellä.
perusteellinen pontikan tislaus https://www.youtube.com/watch?v=oBHIc6LwH6o
Kaikissa käymistuotteissa on metanolia, kiljussa, oluessa , siiderissä, viinissäkin.
Tislauksen vaarana on korkea metanolipitoisuus erän ensimmäisissä osissa.
Kokemuksesta voin kertoa että etanolipitoisuus saadaan monivaiheisella kolonnilla jopa yli 90%. Käyttämässäni kolonnissa moinivaihesuus saatiin aikaan karkealla lasimurskalla.
Kovasti pohtinut tislausharjoittelua kotioloissa. Metanolin kiehumispiste on 64,7C kun taas etanoli kiehuu vasta 74,8 asteessa.
Nyt seuraa se tyhmä kysymys. Mitä jos hehkutan vain tislattavaa ainetta n. 70 asteessa niin kauan, ettei tislettä tule enää pisaraakaan? Logiikkani sanoo, että metanolin pitäisi silloin poistua kun jaksaa vain odotella riittävän pitkään.
Ja jos sen jälkeen nostaa lämpötilan tuonne n. 80 asteen tienoille niin eikös tuloksena pitäisi olla melko puhdasta etanolia? Vesikin kun kiehuu vasta 100 asteessa?
Missä kohtaa päättelyni pettää? Tai mitä en osannut ottaa huomioon?
Onko sulla tarpeeksi hyvät mittarit? Jos yhelä sivula pannu lämpiää, voi toisella laialla olla kylmää. Nesteen lämpeneminen astiassa on varsin kaoottista,
Älä saivartele, useiden asteiden lämpötilaheittoja ei synny yhteen ja samaan pienehköön astiaan. Jos halutaan lämmittää neste varmuudella yli 64,7 mutta alle 74,8 asteen lämpötilaan, ei mikään ongelma kunhan mittari on luotettava.