Minulla ei ole ollut koskaan elämässäni sijoitusvaikeuksia, 17 vuotiaasta asti olen tehnyt ahkerasti työtä, välillä useammassakin työssä. En ole ryypännyt ,en tupakoinut,rällännyt, silti olen tilanteessa että enään en tiedä kuin selviän. Minulla ei ole koskaan ollut onnea ei rahassa ei rakkaudessa. Olen yrittänyt auttaa myös vielä huonompiosaisempia, mutta enään en taida jaksaa edes omaa elämää. Kaikki minkä säästänyt joskus on elämällä varrellla melkein sanan mukaisesti home syönyt.
Aloimme ex-miehen kanssa asuntosäästäjiksi 70-luvulla. Saimmekin säästetyksi sen verran että ostimme rivitalohuoneiston ja perustimme perheen. Lapsen synnyttyä alkoi kova sairastelu koko perheessä. Erään homeongelmia käsittelevän tv ohjelman jälkeen totesimme juuri samat oireet perheessämme. Asunnon tutkiskelun jälkeen löytyikin asunnostamme hometta joka oli saanut alkunsa väärin tehdystä putkistovuodosta. Siitä alkoi kova käden vääntö, kenen on vastuu. Remonttia tehnyttä firmaa ei enää ollut, joten remontti meni omasta pussistamme. Ja silti vaikka hävitimme huonekalutkin ja patjat ym, ja remontti tehty, epäilytti asunto. Päätimme tehdä velkaa lisää ja ostaa uuden asunnon, ihan juuri valmistuneen. "2 kuukauden asumisen jäkeen sairastuimme entistä pahemmin. Saimme koko peerhe astman ja lisää erilaisia allergioita. Talossa myös monet muut asukkaat sairastuivat. Talo täysi susi, rakennusvirheitä pilvin pimein. Asunnoissa hometta ja ammoniakki päästöjä. Kuukausien kovien taistelujen jälkeen saimme kaupan purettua, mutta kaikkia kuluja emme toki mistään saaneet, emmekä menetettyä terveyttä. Rahamme eivät enään riittäneet kuin halvimpaan kerrostalo asuntoon. Sielläkään emme ilman huolia elelleet, kosteusvaurio seurasi sinnekkin. Vaikka asuimme keski kerroksessa, tuli yläkerran huoneiston läpi vettä keittiömme seinää pitkin katon vuotaissa. Onneksi ei tullut hometta, mutta suuret remontit taloon, jonka maksuun tietenkin jouduimme osallistumaan. Mies sairastui ensin fyysisesti, sitten psyykkisesti ja hänellä alkoi alkoholi ongelmat. Jouduin lähtemään kodista tyttären kanssa lähes tyhjin käsin. Asunnon vuokrannut rakennusfirma kehui asuntoa hyväksi. Asuttuamme jälleen pari kuukautta, sairastuimme tytön kanssa pahaan keuhkokuumeeseen ja jouduimme molemmat sairaalaan tipututkseen. Siinnä vaiheessa jo epäilin hometta. Sillä lämmityskausi alkoi ja huoneistossa homeen tuoksu. Ja niinhän se oli, kosteutta ikkunoiden alla ja hometta. Asuntoa en siihen hätään mistään löytänyt, joten ei auttanut muu kuin häntä koipien välillä ja pelko persuuksissa palata miehen luokse, edes katto pään päällä. Homeluolaan emme tytön kanssa voineet palata, ja edes kaupungilta ei asuntoa löytynyt. No siinnä meni eroa jauhaessa pari vuotta , kunnes erosimme. Eron jälkeen elin säästäen ja lisätöitä tehden että pärjäisin ja saisin säästettyä . Unelmia köyhälläkin on. Halusin pienen talon . Sainkin säästöön sen verran että nyt keväällä usklsin ottaa lainan ja ostaa. Tarkan budjettilaskelman jälkeen uskoin selviäväni kun jatkaisin säästeliästä elämääni. Säästösuunnitelma toki on tehty pieniä korjauksia ajatellen. Nyt sitten unelmat karisi. Makuuhuoneeni nurkassa haisee home. Vaikka kuntokartoituksessa kaikki piti olla hyvin, ja myyjä kilvan esittelijän kanssa kehui kuinka hyvä talo on. Herkistynyt home nenäni kuitenkin kertoi toisin, mutta valitetttavasti vasta jo ostettuani talon. Nyt sateitten jälkeen huomasin että ulkopuolella alin tiilirivi myös märkä. Tilasin ammattimiehen asiaa tutkimaan, ja niinhän huoneiston nurkassa kosteudet huomattavasti koholla, Nyt edessä talon seinustojen auki kaivaminen, ja huoneisto kenties sisältäkin päin seinät ja katto avattava. Vielä tutkimus hieman kesken ja laajuus epäselvä. Myyjä sai tiedon ja asia tulkittu piilovirheeksi ja myyjän vastuu, mutta heti he sanoivat että penniäkään ei tipu. Eli taaas alkaa taistelu, en vain tiedä mistä saan rahat remonttiin ja oikeus taisteluun. Eli koko elämäni ajan kovalla työllä ja säästämisellä hankkimani omaisuus häipyy jälleen homeena taivaan tulliin. En vain enään tiedä minne tyttäreni (15v) kanssa tästä lähtisimme ja mitä tekisimme, Tasan ei ole onnen lahjat elämässä, ei köyhän pitäisi koskaan mitään haaveilla ei hankkia. Ja työnteolla ei rikastu.Mistään , koskaan en ole mitään avustuksia saanut, sillä pieni sairaanhoitajan palkkani aina vain hiponut määrättyjä tulorajoja, ja omillani tähän saakka pärjännyt, välillä lisätöitä siivoamallakin ja torikaupalla hankkimalla. Nyt kyllä tuntuu että voimani minimissä, elämältä putosi pohja. Joten jos sijoitus ongelmia, annan toki mieluusti tili numeroni, sinne mahtuu ja rahat menee tarpeeseen, turvaamaan katon lapseni ja minun pään päälle. Tai sijoita ja osta talo minulta ennenkuin kosteus tuhoaa sen kokonaan. Voin luopua unelmasta omasta talosta ja palata kerrostalo kolhoosiinkin, kunhan vain saisin terveytemme jotenkin säilymään.
Otan mieluusti vastaan asiallisia neuvoja, mistä saisin avustuksia, onko jotain rahastoja tai yhteisöjä jotka voisi auttaa ?
Onko sijoitusvaikeuksia?
7
760
Vastaukset
- Köyhästä varakkaaksi tullut
mutta olet vain tyhmä, kun et edes opi mistään mitään. Vaikka saisit miljoonan, ei se auttaisi kuin hetkeksi ja olisit pian taas samassa tilanteessa.
Elämässä pitää oppia ja viisastua kokemistaan asioista, jos siihen ei pysty, ei kukaan voi auttaa. Olen pahoillani, mutta totuudelle ei voi mitään.
Köyhäkin voi rikastua ja rakentaa mieleisensä talon, mutta taas se, että pitäisi olla taitoa.
Kannattaa sinun tapauksessa yrittää päästä uudehkoon taloon vuokralle. Omistusasuminen ei ole sinun juttusi.- Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen
"Elämässä pitää oppia ja viisastua kokemistaan asioista,"
mutta vielä parempi jos viisastuu edellisen sukupolven virheistä ja muiden tekemistä virheistä.
JOS vain omistaan, on melko vanha kun kaikki virheet on oppinut.
Pikkuvarakkaasta varakkaaksi tullut, vaikka ei ole olut vanhemmilla eikä meillä suuria tuloja,
vasta nyt on jälkeläisillämme melko hyvät tulot, mutta vai tuloilla rikastuminen on hyvin hidasta. - Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen
Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen kirjoitti:
"Elämässä pitää oppia ja viisastua kokemistaan asioista,"
mutta vielä parempi jos viisastuu edellisen sukupolven virheistä ja muiden tekemistä virheistä.
JOS vain omistaan, on melko vanha kun kaikki virheet on oppinut.
Pikkuvarakkaasta varakkaaksi tullut, vaikka ei ole olut vanhemmilla eikä meillä suuria tuloja,
vasta nyt on jälkeläisillämme melko hyvät tulot, mutta vai tuloilla rikastuminen on hyvin hidasta."Otan mieluusti vastaan asiallisia neuvoja, mistä saisin avustuksia, onko jotain rahastoja tai yhteisöjä jotka voisi auttaa ?"
Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen < piti toistaa jos ei mennyt perille,
sinuna kun "et sittenkään osaa rikastua omaisuudella" menisin vuokra-asumiseen ja aloittaisin aivan alusta
5-10 v kuluttua on asiat aivan toisin. - unettomat yöt......
Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen kirjoitti:
"Otan mieluusti vastaan asiallisia neuvoja, mistä saisin avustuksia, onko jotain rahastoja tai yhteisöjä jotka voisi auttaa ?"
Päivittäisistä pienistä menoista alkaa vaurastuminen < piti toistaa jos ei mennyt perille,
sinuna kun "et sittenkään osaa rikastua omaisuudella" menisin vuokra-asumiseen ja aloittaisin aivan alusta
5-10 v kuluttua on asiat aivan toisin.Vai päivittäisistä menoista alkaa vaurastuminen,....olen jo lähipiirissä hauskuuden aihe, sillä niin säästeliäästi elän. En ryyppää, en polta, en matkustele, en meikkaa, en käy kosmetologilla tai tuhlaa kauneudenhoitoon. Vaatteet ostan itselleni ja tyttärelle enimmäkseen kirpputoreilta ja korjaan niitä pidettävään kuntoon, paikkaan jopa alushousut.Hiuksenikin leikkaan itse.Ruuan valmistan kotona koska molemmilla monia allergioita joten läheskään kaikki "halparuoka" ei meille käy, ellemme halua riistää henkeä itseltämme. En omista hienoa autoa, en tyylihuonekaluja. Olen ostanut huonekalut kirppareilta ja kunnostanut ne itse.
En saa elatusapua tyttäreni isältä, eikä hän osallistu tyttärensä menoihin sentilläkään. Mitään sosiaalitoimiston apuja tai yhteiskunnan avustuksia en ole saanut, kaiken olen tähän asti hankkinut omalla työlläni. Suurin osa tuloistani menee apteekki kuluihin ja erikoisruokavalioihin. Sillä astmaa ja allergiaa riittää. Siitä saan kiittää rakennusfirmojen ammattitaidotonta rakentamista ja remontointia.
Olen asunut myös vuokralla, mutta ilmeisesti minua seuraa "homeen kirous", terveellistä asuntoa en ole löytänyt. Myös julkiset rakennnukset nykypäivänä homeisia, tyttäreni astma jatkuvasti hankala, koska koulukin homeessa ja katto vuotaa.Ala asteen aikana hän kävi homekoulua, ja osan aikaa parakissa kun koulua yritettiin kunnostaa, Nyt ylä asteen koulukin homeessa, mutta sen korjaukseen ei lähivuosina kaupungilla ole varaa, ja oppisopimusvelvollisuus suoritettava vaikka kovan lääkityksen voimin.
Joten olkaa onnellisia jos teitä onnistanut elämässä, mutta en enään kaipaa syyllistämistä koska hätä suuri erityisesti tyttäreni elämästä. Monesta asiasta olen selvinnyt, kaipa selviän tästäkin jos vain terveyteni kestää, sisua minulla on onneksi riitänyt ja toivottavasti riittää edelleenkin. Hautaan emme täällä saatua omaisuutta mukaamme saa, mutta aina toki toivoo että perillisellä olisi edes vähän helpompaa kuin itsellä ollut. Suuria omaisuuksia en toki kaipaa, vain terveellistä ja kodikasta pientä kotia. - ukkeli xx
unettomat yöt...... kirjoitti:
Vai päivittäisistä menoista alkaa vaurastuminen,....olen jo lähipiirissä hauskuuden aihe, sillä niin säästeliäästi elän. En ryyppää, en polta, en matkustele, en meikkaa, en käy kosmetologilla tai tuhlaa kauneudenhoitoon. Vaatteet ostan itselleni ja tyttärelle enimmäkseen kirpputoreilta ja korjaan niitä pidettävään kuntoon, paikkaan jopa alushousut.Hiuksenikin leikkaan itse.Ruuan valmistan kotona koska molemmilla monia allergioita joten läheskään kaikki "halparuoka" ei meille käy, ellemme halua riistää henkeä itseltämme. En omista hienoa autoa, en tyylihuonekaluja. Olen ostanut huonekalut kirppareilta ja kunnostanut ne itse.
En saa elatusapua tyttäreni isältä, eikä hän osallistu tyttärensä menoihin sentilläkään. Mitään sosiaalitoimiston apuja tai yhteiskunnan avustuksia en ole saanut, kaiken olen tähän asti hankkinut omalla työlläni. Suurin osa tuloistani menee apteekki kuluihin ja erikoisruokavalioihin. Sillä astmaa ja allergiaa riittää. Siitä saan kiittää rakennusfirmojen ammattitaidotonta rakentamista ja remontointia.
Olen asunut myös vuokralla, mutta ilmeisesti minua seuraa "homeen kirous", terveellistä asuntoa en ole löytänyt. Myös julkiset rakennnukset nykypäivänä homeisia, tyttäreni astma jatkuvasti hankala, koska koulukin homeessa ja katto vuotaa.Ala asteen aikana hän kävi homekoulua, ja osan aikaa parakissa kun koulua yritettiin kunnostaa, Nyt ylä asteen koulukin homeessa, mutta sen korjaukseen ei lähivuosina kaupungilla ole varaa, ja oppisopimusvelvollisuus suoritettava vaikka kovan lääkityksen voimin.
Joten olkaa onnellisia jos teitä onnistanut elämässä, mutta en enään kaipaa syyllistämistä koska hätä suuri erityisesti tyttäreni elämästä. Monesta asiasta olen selvinnyt, kaipa selviän tästäkin jos vain terveyteni kestää, sisua minulla on onneksi riitänyt ja toivottavasti riittää edelleenkin. Hautaan emme täällä saatua omaisuutta mukaamme saa, mutta aina toki toivoo että perillisellä olisi edes vähän helpompaa kuin itsellä ollut. Suuria omaisuuksia en toki kaipaa, vain terveellistä ja kodikasta pientä kotia.Ei millään pahalla mut tulee mieleen Sulo Vilen..ostin ku halvalla sain.
- tolkkuja toimia
unettomat yöt...... kirjoitti:
Vai päivittäisistä menoista alkaa vaurastuminen,....olen jo lähipiirissä hauskuuden aihe, sillä niin säästeliäästi elän. En ryyppää, en polta, en matkustele, en meikkaa, en käy kosmetologilla tai tuhlaa kauneudenhoitoon. Vaatteet ostan itselleni ja tyttärelle enimmäkseen kirpputoreilta ja korjaan niitä pidettävään kuntoon, paikkaan jopa alushousut.Hiuksenikin leikkaan itse.Ruuan valmistan kotona koska molemmilla monia allergioita joten läheskään kaikki "halparuoka" ei meille käy, ellemme halua riistää henkeä itseltämme. En omista hienoa autoa, en tyylihuonekaluja. Olen ostanut huonekalut kirppareilta ja kunnostanut ne itse.
En saa elatusapua tyttäreni isältä, eikä hän osallistu tyttärensä menoihin sentilläkään. Mitään sosiaalitoimiston apuja tai yhteiskunnan avustuksia en ole saanut, kaiken olen tähän asti hankkinut omalla työlläni. Suurin osa tuloistani menee apteekki kuluihin ja erikoisruokavalioihin. Sillä astmaa ja allergiaa riittää. Siitä saan kiittää rakennusfirmojen ammattitaidotonta rakentamista ja remontointia.
Olen asunut myös vuokralla, mutta ilmeisesti minua seuraa "homeen kirous", terveellistä asuntoa en ole löytänyt. Myös julkiset rakennnukset nykypäivänä homeisia, tyttäreni astma jatkuvasti hankala, koska koulukin homeessa ja katto vuotaa.Ala asteen aikana hän kävi homekoulua, ja osan aikaa parakissa kun koulua yritettiin kunnostaa, Nyt ylä asteen koulukin homeessa, mutta sen korjaukseen ei lähivuosina kaupungilla ole varaa, ja oppisopimusvelvollisuus suoritettava vaikka kovan lääkityksen voimin.
Joten olkaa onnellisia jos teitä onnistanut elämässä, mutta en enään kaipaa syyllistämistä koska hätä suuri erityisesti tyttäreni elämästä. Monesta asiasta olen selvinnyt, kaipa selviän tästäkin jos vain terveyteni kestää, sisua minulla on onneksi riitänyt ja toivottavasti riittää edelleenkin. Hautaan emme täällä saatua omaisuutta mukaamme saa, mutta aina toki toivoo että perillisellä olisi edes vähän helpompaa kuin itsellä ollut. Suuria omaisuuksia en toki kaipaa, vain terveellistä ja kodikasta pientä kotia.Jos isä ei maksa elatusapua, saat kunnan sosiaalitoimistosta hakemalla elatustuen. Kunta sitten perii parhaansa mukaan isältä takaisin niitä maksamattomia, jos onnistuu, niin tilittää sinulle ylimenevän osan. Sosiaalitoimisto ei ole mikään helvetin esikartano vaan verorahoilla maksettua palvelua. Miksi niiden käyttämättä jättäminen olisi millään tavalla kunnioitettavaa, en ymmärrä?
Lääkekulujen ylärajan luulisi ylittyvän, jos et kovin liioittele ja rajan ylityksen jälkeen korvattavat lääkkeet ovat lähes ilmaisia. Ota selvää Kelalta. Jos erikoisruokavalio on lääkärin määräämä, voit yrittää hakea syntyvien kustannusten perusteella lapsen hoitotukea, myös Kelalta.
Omistusasunto on joku ihme harhakuva onnesta. Mitä iloa siitä on, kun et kuitenkaan kunnossapidosta selviä omin voimin? Huonot hankinnat aiheuttavat vain itsellesi sekä perheellesi turhaa stressiä. Pane mökki kuntoon ja myy pois, vuokralla asuessa asumistuen saaminenkin on helpompaa. Muutaman vuoden päästä tyttäresi on aikuinen ja lentää pesästä, mieti sitten asiaa uudestaan, jos haave ei suostu haihtumaan. - ohiulkija vaan
.
"Lapsen synnyttyä alkoi kova sairastelu koko perheessä"
jätit aloituksesta huomioimatta tuon kohdan, tai sitten et ymmärtänyt.
sairastelu vie vaurailtakin rahat ja terveyden, itsekin olen vaurastunut, yhä vaurastuva, mutta olen nähnyt senkin että sairastelu, varsinkin lapsen voi viedä rikkaan ja vauraan täysin alas muutamassa vuodessa.
Usein lasten sairastelu johtaa vanhempien voimavarojen loppumiseen, eikä siitä pääse sairauseläkkeelle, turha luulla, se tie vie armotta 10-vuodessa sosiaalitoimiston luukulle.
suomi on vain niiden yhteiskunta joilla menee terveydessä hyvin, oli sitten tulot mitä vaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692207
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012043- 771642
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411480- 781456
- 101357
- 311334
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521238Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621180Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281169