Nishiki XC5 vai Insera X-Cross

jaa ajattelin että levyjarrut olisivat asialliset huonommassakin kelissä. Myöskin on vaikea ajatella pärjääväni ilman vaihteita. Tuo pyörä tulisi olemaan myös ainoa pyöräni tai kaipa nykyisen 13v vanhan maastopyöräni pidän edelleen ajokunnossa. No täytyypä vielä miettiä asiaa.

Pyöräilijä? kirjoitti:

jaa ajattelin että levyjarrut olisivat asialliset huonommassakin kelissä. Myöskin on vaikea ajatella pärjääväni ilman vaihteita. Tuo pyörä tulisi olemaan myös ainoa pyöräni tai kaipa nykyisen 13v vanhan maastopyöräni pidän edelleen ajokunnossa. No täytyypä vielä miettiä asiaa.

Lue lisää

Yksi vaihtoehto on ostaa joku kunnollinen maantiepyörä tai todella kevyt retkeilypyörä ja tehdä vanhasta maasturista rospuuttoajan fillari. Tiellä ajettaessa maantiepyörä on aivan omaa luokkaansa.

http://grafot.com/velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=204&products_id=1079&zenid=f809dbfc9796daea3463052533f41bcd

http://www.salsacycles.com/casserollComp08.html

"Crossareita" saa myös levareilla. Ainakin Cicli B'n ja Focuksen mallistossa on sellaisia. Levarit ovat kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Hyvien nestelevarien teho on tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta ne eivät missään nimessä ole huoltovapaita. Nestelevarien huolto vaatii ajan lisäksi kohtuulliset alkuinvestoinnit työkaluihin, mutta on kuulemma kohtuu helppoa.

http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=maantie&id=38

Mekaanisten levareiden ero sitten tavallisiin vannejarruihin ei ole niin järisyttävä kuin nestelevareiden. Kaiken lisäksi niitä saa olla koko ajan vähän ruuvaamassa.

Nishikiä kannattaa seurata merkkinä pitkin syksyä ja talvea. Merkin omistus vaihtui ja uudella omistajalla on tapana käyttää ostamastaan firmasta vain tuotemerkki. Pyörät tulevat ensi vuonna ties mistä. Nishikin crossari esimerkiksi on ihan kelpo peruscrossari, joten sen hintaa kannattaa seurata.

Harmittavaa tuo Accell Group'n politiikka, koska se hävitti Tunturin teräsrunko-osaamisen ja samoin käy varmasti Nishikinkin osaamiselle suunnittelussa. Roadmaster ja SL1 ovat ihan hyviä pyöriä lajissaan.

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on ostaa joku kunnollinen maantiepyörä tai todella kevyt retkeilypyörä ja tehdä vanhasta maasturista rospuuttoajan fillari. Tiellä ajettaessa maantiepyörä on aivan omaa luokkaansa.

http://grafot.com/velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=204&products_id=1079&zenid=f809dbfc9796daea3463052533f41bcd

http://www.salsacycles.com/casserollComp08.html

"Crossareita" saa myös levareilla. Ainakin Cicli B'n ja Focuksen mallistossa on sellaisia. Levarit ovat kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Hyvien nestelevarien teho on tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta ne eivät missään nimessä ole huoltovapaita. Nestelevarien huolto vaatii ajan lisäksi kohtuulliset alkuinvestoinnit työkaluihin, mutta on kuulemma kohtuu helppoa.

http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=maantie&id=38

Mekaanisten levareiden ero sitten tavallisiin vannejarruihin ei ole niin järisyttävä kuin nestelevareiden. Kaiken lisäksi niitä saa olla koko ajan vähän ruuvaamassa.

Nishikiä kannattaa seurata merkkinä pitkin syksyä ja talvea. Merkin omistus vaihtui ja uudella omistajalla on tapana käyttää ostamastaan firmasta vain tuotemerkki. Pyörät tulevat ensi vuonna ties mistä. Nishikin crossari esimerkiksi on ihan kelpo peruscrossari, joten sen hintaa kannattaa seurata.

Harmittavaa tuo Accell Group'n politiikka, koska se hävitti Tunturin teräsrunko-osaamisen ja samoin käy varmasti Nishikinkin osaamiselle suunnittelussa. Roadmaster ja SL1 ovat ihan hyviä pyöriä lajissaan.

Lue lisää

Noista alkuperäisen otsikon pyöristä kenelläkään sitten ei ollut mitään sanottavaa.

Niin paljon on alkanut häiritä joka kuopan ja katukiven (ja niitä riittää) iskut käsille nykyisessä pyörässäni, että vakavasti harkitsen jonkinlaista joustoa etupäähän. Vaikka nykyinen pyöräni on ns.maasturi jossa on melko paksut renkaat niin pidän renkaita kovina koska se vaikuttaa huomattavasti pyörän "rullaavuuteen". Pääkäyttö on melko rauhallista työmatka (2x5km) yms. ajelua maksimissaankin n.50-60 km/päivä. Varsinaista maantieajoa en juuri harrasta.

Pyöräilijä? kirjoitti:

Noista alkuperäisen otsikon pyöristä kenelläkään sitten ei ollut mitään sanottavaa.

Niin paljon on alkanut häiritä joka kuopan ja katukiven (ja niitä riittää) iskut käsille nykyisessä pyörässäni, että vakavasti harkitsen jonkinlaista joustoa etupäähän. Vaikka nykyinen pyöräni on ns.maasturi jossa on melko paksut renkaat niin pidän renkaita kovina koska se vaikuttaa huomattavasti pyörän "rullaavuuteen". Pääkäyttö on melko rauhallista työmatka (2x5km) yms. ajelua maksimissaankin n.50-60 km/päivä. Varsinaista maantieajoa en juuri harrasta.

Lue lisää

Halvat joustohaarukat ovat ihan yhtä pintakovia kuin kiinteät alumiinihaarukatkin. Jos haluat maasturin tuolla speksillä, niin varaudu laittamaan vähintään 2500€ pyörään. Silloin saat oikeast toimivan etuhaarukan, jossa on tarpeelliset säädöt.

Jos haluat vähemmän täristävän pyörän, ostat hiilikuiturunkoisen maantiepyörän tai teräsrunkoisen retkipyörän. Hintaa kummallakin halvimmillaan ehkä 1500€. Hiilikuiturunkoinen crossari maksaa vähän edellisiä enemmän.

Tärinänvaimennus ensisijaisena ajatuksena on rakennettu Spessun Roubauix-mallit. Ne on tarkoitettu maantiekilpailuihin huonoilla teillä. Kuuluisin tällainen kisa on Paris-Roubaix.

http://www.specialized.com/us/en/bc/SBCBkModel.jsp?spid=39268

Helsingissä oli noita halvemman pään pyöriä jossain alennuksessa muuta viikko sitten. Kannattaa selata nettiä.

Kompromissina toimii alurunkoinen pyörä, jossa on vain etuhaarukka hiilikuitua tai terästä. Niissä on jo kohtalainen ajomukavuus ja crossareitakin saa tarjouksessa alle 1000€.

Pyöräilijä? kirjoitti:

Noista alkuperäisen otsikon pyöristä kenelläkään sitten ei ollut mitään sanottavaa.

Niin paljon on alkanut häiritä joka kuopan ja katukiven (ja niitä riittää) iskut käsille nykyisessä pyörässäni, että vakavasti harkitsen jonkinlaista joustoa etupäähän. Vaikka nykyinen pyöräni on ns.maasturi jossa on melko paksut renkaat niin pidän renkaita kovina koska se vaikuttaa huomattavasti pyörän "rullaavuuteen". Pääkäyttö on melko rauhallista työmatka (2x5km) yms. ajelua maksimissaankin n.50-60 km/päivä. Varsinaista maantieajoa en juuri harrasta.

Lue lisää

Käsien tärinään vaikuttaa myös ajoasento. Joillakin asiaansa osaamattomilla kauppiailla on tapana myydä liian suuria pyöriä. Idea on ilmeisesti, että "asiakas saisi pystymmän ajoasennon". Liian suuri pyörä on liian pitkä, jolloin joutuu kurottamaan ja jännittämään hartioita ja käsiä.

Jos et osaa itse mitoittaa pyörää, osta se oikeasta pyöräliikkeestä. Silloinkin on ehkä hyvä käydä läpi muutama liike ja katsoa vähän eri myyjien antamia mitoituksia. Kaki joiden mitoituksiin minä pääkaupunkiseudulla luotan ovat Velosport ja Pyorahuolto.com. Muitakin hyviä on varmasti, mutta noista tiedän.

Sama mies kirjoitti:

Käsien tärinään vaikuttaa myös ajoasento. Joillakin asiaansa osaamattomilla kauppiailla on tapana myydä liian suuria pyöriä. Idea on ilmeisesti, että "asiakas saisi pystymmän ajoasennon". Liian suuri pyörä on liian pitkä, jolloin joutuu kurottamaan ja jännittämään hartioita ja käsiä.

Jos et osaa itse mitoittaa pyörää, osta se oikeasta pyöräliikkeestä. Silloinkin on ehkä hyvä käydä läpi muutama liike ja katsoa vähän eri myyjien antamia mitoituksia. Kaki joiden mitoituksiin minä pääkaupunkiseudulla luotan ovat Velosport ja Pyorahuolto.com. Muitakin hyviä on varmasti, mutta noista tiedän.

Lue lisää

Liian suurikokoinen runko on aina huono vaikka pyörä olisi sinänsä muuten miten hyvä tahansa. Siksipä oikean kokoisen pyörän kokeileminen _ja jälleen se kokeileminen_ on pyöräkauppaa tehtäessä ensisijaisen tärkeää. Oikean kokoista raamia ei löydä kuin koeajamalla kunnolla pyöriä ja vertailemalla tuntemuksia. Oikean kokoinen pyörä tuntuu hyvältä ajaa, eikä tule jännityksiä käsiin ja olkapäihin.

Muuten pyöräkaupan valintakin on sellainen juttu, että kannattaa hieman tutkiskella etukäteen millä liikkeellä on hyvän asiakaspalvelun maine ja millä liikeellä taas ei. Joissain liikkeissä palvelu on suunnilleen haista vittu-tasolla, kun taas joissain liikkeissä on asiantunteva, hyvä palvelu. Hyvä palvelu kuuluu pyöräkaupan hieromiseen oleellisena osana. Hyvä palvelu on ennen kaikkea asiakkaan ihmisoikeus.

Sitten vielä sellainen asia, että ne yhden runkokoon "pyörämerkit" kannattaa jättää kerralla kauppaan. Siitä ei ikinä tule hyvää jos joutuu ostamaan huonon kokoisen rungon vain siksi, että joku Yosemite näyttää niin siistiltä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Biltema ei ole pyöräkauppa, eikä Biltemasta saa polkupyöriä. Eikä ole mikään muukaan marketti mikään pyöräkauppa.
Hinta on sinänsä aika hyvä laatumittari. Hyvä mikä tahansa polkupyörä maksaa sen tonnin tai yli. Eli polkupyöräkauppaan kannattaa varata uutta pyörää ostaessa tonni pyörään ja pari sataa euroa muihin pakollisiin varusteisiin. Alle tonnin pyörän ostamista kannattaa harkita pitkään ja hartaasti ja ainakin halvalla pomppukepillä varustetut halpapyörät kannattaa jättää kauppaan. Alle tonnin pyörä on hyvä jos siinä on jäykkä etupää.

Pyöräilijä? kirjoitti:

jaa ajattelin että levyjarrut olisivat asialliset huonommassakin kelissä. Myöskin on vaikea ajatella pärjääväni ilman vaihteita. Tuo pyörä tulisi olemaan myös ainoa pyöräni tai kaipa nykyisen 13v vanhan maastopyöräni pidän edelleen ajokunnossa. No täytyypä vielä miettiä asiaa.

Lue lisää

Taas väkisin noita cyclocrossarin raatoja! Nuo eivät kelpaa yleispyöräksi!

Tuo perus Jake on todella paska ja täristävä vehje jossa on ala-arvoiset osat. Valitettavasti Inserassakin on parempi hinta/laatusuhde. Cyclocrossareissa on MAASTOAJOON suunniteltu geometria, jos ET mene maastoon älä osta CC:ta riesaksesi.
Joku Portland ehkä menis jos ne kippurasarvet on pakko saada, kun siinä on sentään järkevä geometria normi kaupunki/työmatka-ajoon. Tai sitten Rossanon yleiskäyttöön suunniteltu kippurasarvinen.

Käsi sydämmellä, kuinka usein olette kenenkään nähneet ajavan kippurasarvisella kädet ala-asennossa?
Itse tulee laitettua räpylät alakahvoille ehkä kerran kuussa kun sattuu ihan mieletön vastapuhuri.

Eikö suomalainen kinä opi? kirjoitti:

Taas väkisin noita cyclocrossarin raatoja! Nuo eivät kelpaa yleispyöräksi!

Tuo perus Jake on todella paska ja täristävä vehje jossa on ala-arvoiset osat. Valitettavasti Inserassakin on parempi hinta/laatusuhde. Cyclocrossareissa on MAASTOAJOON suunniteltu geometria, jos ET mene maastoon älä osta CC:ta riesaksesi.
Joku Portland ehkä menis jos ne kippurasarvet on pakko saada, kun siinä on sentään järkevä geometria normi kaupunki/työmatka-ajoon. Tai sitten Rossanon yleiskäyttöön suunniteltu kippurasarvinen.

Käsi sydämmellä, kuinka usein olette kenenkään nähneet ajavan kippurasarvisella kädet ala-asennossa?
Itse tulee laitettua räpylät alakahvoille ehkä kerran kuussa kun sattuu ihan mieletön vastapuhuri.

Lue lisää

Tuli nuorempana ajeltua kippurasarvisella sen ajan retkipyörällä vuosikausia kesät talvet, välillä jopa lenkkiä maantiellä, enkä hetkeäkään kiistä sarvien tuomaa etua tietyissä tilanteissa. Nyt ajeluni on rauhallisempaa maisemien katselua, enkä katso tarvitsevani käyriä sarvia. Välillä tosin tulee mieleen, että useampi otevaihtoehto toisi vähän enemmän mahdollisuuksia ajamiseen.

Tuosta pyörien testaamisesta niin tuntuu että muutaman minuutin kokeilulla ei välttämättä vielä selviä koko totuus, vaan pitäisi päästä pitempään ajelemaan. Nykyistä pyörääni olen pitänyt itselleni ehkä jopa liian pienenä, mutta silti painosta on aika suuri osa käsillä. Varmaan täytyy tuohon sopivaan kokoon kiinnittää erityistä huomiota.

Pyöräilijä? kirjoitti:

Tuli nuorempana ajeltua kippurasarvisella sen ajan retkipyörällä vuosikausia kesät talvet, välillä jopa lenkkiä maantiellä, enkä hetkeäkään kiistä sarvien tuomaa etua tietyissä tilanteissa. Nyt ajeluni on rauhallisempaa maisemien katselua, enkä katso tarvitsevani käyriä sarvia. Välillä tosin tulee mieleen, että useampi otevaihtoehto toisi vähän enemmän mahdollisuuksia ajamiseen.

Tuosta pyörien testaamisesta niin tuntuu että muutaman minuutin kokeilulla ei välttämättä vielä selviä koko totuus, vaan pitäisi päästä pitempään ajelemaan. Nykyistä pyörääni olen pitänyt itselleni ehkä jopa liian pienenä, mutta silti painosta on aika suuri osa käsillä. Varmaan täytyy tuohon sopivaan kokoon kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää

Aika on tuonut suuren muutoksen kippurasarvisen polkupyörän ohjaamoon. Nykyään tanko yleispyörässä mitoitetaan niin, että kahvoilta on mukava ajaa. Nykykahvoilta voi jarruuttaa myös yläasennnossa, mikä aikaisemmin ei ollut mahdollista.

Jos ei ole jotain erityistä syytä hankkia suoratankoista pyörää, kannattaa yleispyörä aina ottaa normaalilla käyrällä tangolla juuri monipuolisempien otevaihtoehtojen takia. Sitä arvostaa viimeistään ensimmäisellä vastatuuliosuudella.

Tämä viimeinen "maantiekuskin" kirjoitus vastaa aika hyvin omaa näkemystä tällaisen harrastelijapyöräilijän käsitystä pyöräilystä. Tämän 5km työmatkan ajan usein ihan arkivaatteissa jos sää sallii. Kun aletaan puhua lukkopolkimista välttämättömänä varusteena tulisi ymmärtää, että puhumme silloin aivan eri asiasta ja tarpeista. Itse olen kuitenkin pyöräillyt jo useamman vuosikymmenen ja uskon tietäväni parhaiten omat tarpeeni ja mieltymykseni.

Pyöräilijä? kirjoitti:

Tämä viimeinen "maantiekuskin" kirjoitus vastaa aika hyvin omaa näkemystä tällaisen harrastelijapyöräilijän käsitystä pyöräilystä. Tämän 5km työmatkan ajan usein ihan arkivaatteissa jos sää sallii. Kun aletaan puhua lukkopolkimista välttämättömänä varusteena tulisi ymmärtää, että puhumme silloin aivan eri asiasta ja tarpeista. Itse olen kuitenkin pyöräillyt jo useamman vuosikymmenen ja uskon tietäväni parhaiten omat tarpeeni ja mieltymykseni.

Lue lisää

Väitän kyllä, että crossarista saa paremman yleispyörän, kuin hybridistä. Kunpikaan ei ole ehkä aivan ihanteellinen pohja. Jotain tällaista:
- käyrä tanko,
- lokasuojat,
- 32 mm renkaat niin,
- että pyörii myös nastoitettuna
- irroitettava taakkateline ja
- vähintään hiilikuituetuhaarukka.

Oikea kilpacrossari on varmaan joillekkin vähän äkkinäinen kulmiltaan, mutta toissaalta se sitten on näppärä kaupungissa. Rekipyörärungot ovat rauhallisempia.

Kokoteräksestä saa hyvän ja pehmeän ajettavan, mutta hinta taitaa karata käsistä. SURLY:n LHT:tä Okka teki kyllä viime talvena Tiegran palikoilla tonnin pintaan.

Halpishaarukoiden ongelma on kovuus. Hiilikuituhaarukka yhdistettynä normaaliin käyrään tankoon on kertamäärää mukavampi, kuin suoratanko ja pintakova joustokeppi. Minulla on tenniskyynärpäät, olen todella arka tuon asian suhteen, joten puhun vankalla kokemuksella.

Maailmalla on fillarimalli, jota sanotaan "nopeaksi commuteriksi". Lienee TREK:n lanseeraama termi? TREK:n Portland on joka tapauksessa sellainen. Yllämainitusta LHT:stä voi sellaisen varustella ja monia muitakin vaihtoehtoja on.Halvin sen tyylinen valmis pyörä lienee KONA:n Dew Dropp.

Tuo TM:n lainattu fillaritesti oli muuten mielenkintoinen. Laittoi aivan uuteen valoon kaikki lehden testit ;)

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

Väitän kyllä, että crossarista saa paremman yleispyörän, kuin hybridistä. Kunpikaan ei ole ehkä aivan ihanteellinen pohja. Jotain tällaista:
- käyrä tanko,
- lokasuojat,
- 32 mm renkaat niin,
- että pyörii myös nastoitettuna
- irroitettava taakkateline ja
- vähintään hiilikuituetuhaarukka.

Oikea kilpacrossari on varmaan joillekkin vähän äkkinäinen kulmiltaan, mutta toissaalta se sitten on näppärä kaupungissa. Rekipyörärungot ovat rauhallisempia.

Kokoteräksestä saa hyvän ja pehmeän ajettavan, mutta hinta taitaa karata käsistä. SURLY:n LHT:tä Okka teki kyllä viime talvena Tiegran palikoilla tonnin pintaan.

Halpishaarukoiden ongelma on kovuus. Hiilikuituhaarukka yhdistettynä normaaliin käyrään tankoon on kertamäärää mukavampi, kuin suoratanko ja pintakova joustokeppi. Minulla on tenniskyynärpäät, olen todella arka tuon asian suhteen, joten puhun vankalla kokemuksella.

Maailmalla on fillarimalli, jota sanotaan "nopeaksi commuteriksi". Lienee TREK:n lanseeraama termi? TREK:n Portland on joka tapauksessa sellainen. Yllämainitusta LHT:stä voi sellaisen varustella ja monia muitakin vaihtoehtoja on.Halvin sen tyylinen valmis pyörä lienee KONA:n Dew Dropp.

Tuo TM:n lainattu fillaritesti oli muuten mielenkintoinen. Laittoi aivan uuteen valoon kaikki lehden testit ;)

Lue lisää

"Tuo TM:n lainattu fillaritesti oli muuten mielenkintoinen. Laittoi aivan uuteen valoon kaikki lehden testit ;)"

Tuo ylläoleva alkup. Maantiepyöräilijän kommentti ei oikein aukea asiaa tuntemattomalle.
Uskon kuitenkin, että ko. testi oli tehty vakavissaan käyttötarkoitus, kohderyhmä ja hintaluokka huomioon ottaen. Näissä testeissä myös päästään vertaamaan suoraan testissä mukana olevia pyöriä toisiinsa, mikä on useinkin satunnaiselle pyöränostajalle hankalaa.

Itse en ole ajanyt yhdelläkään testissä olleella pyörällä, joten en voi niitä myöskään arvostella. Siinä mielessä tällaiset testit väkisinkin muokkaavat mielipiteitä pyöristä.

Olisi hauska kuulla kuinka paljon nämä "kategorisesti" Inseraa haukkuvat ovat oikeasti ajaneet näillä pyörillä. Sellaisen mielipide painaisi huomattavasti enemmän, jolla on omakohtaista kokemusta puheena olevista pyöristä.

Pyöräilijä? kirjoitti:

"Tuo TM:n lainattu fillaritesti oli muuten mielenkintoinen. Laittoi aivan uuteen valoon kaikki lehden testit ;)"

Tuo ylläoleva alkup. Maantiepyöräilijän kommentti ei oikein aukea asiaa tuntemattomalle.
Uskon kuitenkin, että ko. testi oli tehty vakavissaan käyttötarkoitus, kohderyhmä ja hintaluokka huomioon ottaen. Näissä testeissä myös päästään vertaamaan suoraan testissä mukana olevia pyöriä toisiinsa, mikä on useinkin satunnaiselle pyöränostajalle hankalaa.

Itse en ole ajanyt yhdelläkään testissä olleella pyörällä, joten en voi niitä myöskään arvostella. Siinä mielessä tällaiset testit väkisinkin muokkaavat mielipiteitä pyöristä.

Olisi hauska kuulla kuinka paljon nämä "kategorisesti" Inseraa haukkuvat ovat oikeasti ajaneet näillä pyörillä. Sellaisen mielipide painaisi huomattavasti enemmän, jolla on omakohtaista kokemusta puheena olevista pyöristä.

Lue lisää

Mulla on molemmista,Inseran Reflex hybridi on hyvä pyörä,ajelin sellaisella 2 vuotta.Nykyisin on
Feltin cyclocrossari kippurasrvinen hinta 1400 euroa.Insera maksoi muistaakseni jotain 600 euroa.
Ajelen kerran viikossa pietemmän lenkin 50-70 km ja sen vuoksi ostin cc-pyörän.Inserallakin ajelin samoja matkoja,ja aika hauskaa huomata ettei ajoajat paljoa muuttuneet.Mukavuus vaan parani,koska tangosta saa useampia otteita ja ylämäet nousee helpommin,kun ei ole joustokeulaa.Lisäksi cc-pyörästä saa helposti tehtyä retkipyöränkin:siihen voi lisätä lokasuojat ja tarakan.Työmatkoilla käytän Jamiksen maastopyörää,koska katukiveykset on joustokeulalla parempi ylittää.Kannataisi katsella vähän mistä osista pyörä on koottu,ennekuin alkaa pelkän hinnan perusteella arvostella merkkiä.Inseran kokoonpanolla "merkkipyörät"maksavat n 900 euroa.

cc-rider kirjoitti:

Mulla on molemmista,Inseran Reflex hybridi on hyvä pyörä,ajelin sellaisella 2 vuotta.Nykyisin on
Feltin cyclocrossari kippurasrvinen hinta 1400 euroa.Insera maksoi muistaakseni jotain 600 euroa.
Ajelen kerran viikossa pietemmän lenkin 50-70 km ja sen vuoksi ostin cc-pyörän.Inserallakin ajelin samoja matkoja,ja aika hauskaa huomata ettei ajoajat paljoa muuttuneet.Mukavuus vaan parani,koska tangosta saa useampia otteita ja ylämäet nousee helpommin,kun ei ole joustokeulaa.Lisäksi cc-pyörästä saa helposti tehtyä retkipyöränkin:siihen voi lisätä lokasuojat ja tarakan.Työmatkoilla käytän Jamiksen maastopyörää,koska katukiveykset on joustokeulalla parempi ylittää.Kannataisi katsella vähän mistä osista pyörä on koottu,ennekuin alkaa pelkän hinnan perusteella arvostella merkkiä.Inseran kokoonpanolla "merkkipyörät"maksavat n 900 euroa.

Lue lisää

Pentujen pyöriä tarjouttaessani olen ottanut jonkun kerran tarjouksen myös Inserasta. Ei ole koskaan pärjännyt hinnalla! Osasarja tulee hintavertailussa aina arvottaa sen heikoimman lenkin mukaan, ei takavaihtajan, joka pistetään paremmasta sarjasta.

Hintatietoinen! kirjoitti:

Pentujen pyöriä tarjouttaessani olen ottanut jonkun kerran tarjouksen myös Inserasta. Ei ole koskaan pärjännyt hinnalla! Osasarja tulee hintavertailussa aina arvottaa sen heikoimman lenkin mukaan, ei takavaihtajan, joka pistetään paremmasta sarjasta.

Lue lisää

Kaikkia kiinnostaa mikä on se pyörä malli, joka on edullinen ja siinä on koko osasarja Deore XT:tä.

Täällä odotellaan lompakko puoliavoinna vinkkiä että päästään pyöräostoksille. Rohkeasti vaan pyörän merkki, malli, honta ja pyöräliike kehiin!

Hintatietoinen! kirjoitti:

Pentujen pyöriä tarjouttaessani olen ottanut jonkun kerran tarjouksen myös Inserasta. Ei ole koskaan pärjännyt hinnalla! Osasarja tulee hintavertailussa aina arvottaa sen heikoimman lenkin mukaan, ei takavaihtajan, joka pistetään paremmasta sarjasta.

Lue lisää

Fillari-lehden testeissä nimenomaan painotettiin Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym.
Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa.

cc-rider kirjoitti:

Fillari-lehden testeissä nimenomaan painotettiin Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym.
Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa.

"...Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym. Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa."

Jolloin herää kysymys, missä on säästetty?

Kysyvä voi tulla eksytetyksi kirjoitti:

"...Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym. Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa."

Jolloin herää kysymys, missä on säästetty?

Olen muissa yhteyksissä joutunut pohtimaan kannattaako hankkia halpamerkin huippumalli vai ns.laatumerkin halvin tuote, jos ne ovat suunnilleen saman hintaisia. Usein mielestäni näillä laatumerkkien "hinnat alkaen" tuotteilla ei ole juuri muuta tekemistä varsinaisen laadun kanssa kuin nimi. Kaikessa on tingitty, että saataisi suurelle yleisölle myytyä "laatua halvalla". Mielestäni hinnalle saa silloin paremman vastineen halpamerkin kalliimman pään tuotteissa.

Tämä kokemus tosiaankin aivan toisen alan tuotteista, enkä tiedä voiko sitä yleistää koskemaan myöskin polkupyöriä.

Kysyvä voi tulla eksytetyksi kirjoitti:

"...Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym. Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa."

Jolloin herää kysymys, missä on säästetty?

Katteessa?

Äpykkäläinen kirjoitti:

Katteessa?

Se on varma, ettei katteesta ole tingitty :D Sen näkee hyvin syysalunnusmyynneissä, joissa niissäkään pyöriä ei myydä tappiolla. Kyllä halpapyörien hinnanmuodostuksen salat ovat jossain muualla.

Kysyvä voi tulla eksytetyksi kirjoitti:

"...Inseran hinta/laatusuhdetta,eli keulat,jarrut ym. Ja ne oli samaa luokkaa kuin 900 euroa maksavissa."

Jolloin herää kysymys, missä on säästetty?

Inserassa on säästetty teipeissä. Ne eivät maksa 400 euroa niin kuin "laatu"-brändeissä.

Hohheli hoi! kirjoitti:

Inserassa on säästetty teipeissä. Ne eivät maksa 400 euroa niin kuin "laatu"-brändeissä.

Kyllä Inserassa on kate kohdallaan päätellen hinnoista, joilla pyöriä myydään poistomyynneissä :D